Miksiköhän Nilanin tuotteista ei ole keskusteluja paljoakaan?

Tois puol jokke

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Mihinkäs nuo Nilanin jutut on jääneet? Onko niin hyviä ettei niihin tartte säätöjä vai onko niin kalliita ettei kukaan räpellä niitä itte ?
 

kotte

Hyperaktiivi
On korroosiovaurioista ollut keskustelua aika äskettäin. Ilmanvaihdon säätö- ja virittelymahdollisuudet ovat yleisemmissä ja vanhemmissa peruskoneissa sen verran rajalliset, että juuri mitään ei ole tehtävissä ja on vain tyydyttävä siihen, että kone toimii niinkuin toimii. Uudemmista ja kalliimmista esim. integroiduista ristivastavirtalämmönvaihdin-pilppi-mlp-laitteista en ole huomannut paljon keskustelua, mutta kuinkahan paljon noita on yleensäkään myyty?
 

Tois puol jokke

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Joo, siis nuo anodi haihtumiset ja emalin tuhoutumiset on niitä ykkösharmeja joita niistä kuuluu. Onkohan mlp foorumilla ollut juttuja ..
 
Emali ei yksinkertaisesti sovi Suomen vähäsuolaisiin vesiin. Alhaisen sähkönjohtavuuden vuoksi se kestää täällä huonommin kuin suolaisemmissa vesissä ja täällä taas pärjätään oikein hyvin rst pytyllä, joka ei kestä lainkaan kloridipitoisia vesiä. Tuo emali vaan on niin halpa tehdä ja sopii sentään joten kuten käytettäväksi joka paikkaan eli kestää sen lyhyen takuuajan vähän kaikenlaissa vesissä. Rosteri taas menee suolaisessa vedessä hyvin nopeasti (=takuuaikana) puhki.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Tuo emali vaan on niin halpa tehdä.....
Valmistuskustannuksista en tiedä mutta viimeksi kun ostin niin emali varaajat oli kalliimpia, siis laatumerkit. Italialaisista roskapöntöistä tai biltemista en tiedä, mutta esim. Metro 200L jää tukussa pari kymppiä kalliimmaksi emalisena kun rosterisena.
Minä luulen että emalisia tehdään koska niille on markkinoita kun rosteriset murenee monin paikoin.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Valmistuskustannuksista en tiedä mutta viimeksi kun ostin niin emali varaajat oli kalliimpia, siis laatumerkit. Italialaisista roskapöntöistä tai biltemista en tiedä, mutta esim. Metro 200L jää tukussa pari kymppiä kalliimmaksi emalisena kun rosterisena.
Minä luulen että emalisia tehdään koska niille on markkinoita kun rosteriset murenee monin paikoin.
Kuinka paksua värkkiä nämä muutaman sadan litran rst varaajat on?
 

kotte

Hyperaktiivi
Emali ei yksinkertaisesti sovi Suomen vähäsuolaisiin vesiin. Alhaisen sähkönjohtavuuden vuoksi se kestää täällä huonommin kuin suolaisemmissa vesissä ja täällä taas pärjätään oikein hyvin rst pytyllä, joka ei kestä lainkaan kloridipitoisia vesiä.
Oman kokemuksen mukaan tuo on puppua ainakin yleistettynä. Meillä on mökillä ollut kaikenlaisia varaajia (rosteri, kupari ja emali) ja ennen oli erittäin kloridipitoinen porakaivovesi (merivettä pääsi hiukan joukkoon meren rannalla). Tuo ei täyttänyt siitä syystä talousveden standardeja. Kaikesta huolimatta rosteristen ja kuparivaraajan kestävyydessä ei ollut mitään ongelmia vuosikymmenten aikana, kun taas emalivaraajat syöpyivät ja tukkeutuivat anodista veden mineraalien sekaan saostuneista sakoista. Viimeinen jäljelle jäänyt emalivaraaja on sen jälkeen kestänyt ihmeen kauan, kun siirryttiin kunnalliseen vesijohtoveteen (vaikka pytty onkin kelvottamassa kunnossa sisältä tarkastelun perusteella, mutta vastus uusittiin juuri ennen siirtymistä kunnalliseen veteen edellisen syövyttyä puhki).

Keski-Euroopassa vedet sisältävät tyypillisesti enemmän kalkkia ja ovat emäksisempiä kuin Suomessa ja sulfaatteja on enemmän. Syitä emalipytyn kestoon tuolla voisi etsiä noiltakin suunnilta.
 
Oman kokemuksen mukaan tuo on puppua ainakin yleistettynä.

Keski-Euroopassa vedet sisältävät tyypillisesti enemmän kalkkia ja ovat emäksisempiä kuin Suomessa ja sulfaatteja on enemmän. Syitä emalipytyn kestoon tuolla voisi etsiä noiltakin suunnilta.
Tässä on noita tutkittu. Tiedä sitten tuon luotettavuudesta mutta on tuhon nyt joku kuitenkin perehtynyt. Suomessa vedet ovat pääsääntöisesti erittäin pehmeitä, happamia ja myös kloridipitoisuudet ovat pieniä.


"Conclusion

Hard water benefits from better conductivity which makes sacrificial anodes as means of corrosion very effective.

In soft-water areas, where conductivity is lower, a powered anode can be used with the same effect. However, if the soft water has extremely poor conductivity so that even powered anodes do not have the desired effect, corrosion-resistant stainless steel cylinders are a good choice — without the need for an anode."


ja tässä on kartta

Water hardness UK.jpg
 
Valmistuskustannuksista en tiedä mutta viimeksi kun ostin niin emali varaajat oli kalliimpia, siis laatumerkit.
Kyllä nuo halvimmat varaajat näyttäisivät yleensä olevan emaloituja. Noita emaaleja on tietysti erittäin monenlaisia, varmaan hyviäkin ja kaikkea voidaan myydä kalliillakin. Teollisiin tarkoituksiin tehdään ihan rautaisiin reaktoreihin paksuja emalointeja, jotka kestävät joitakin kymmeniä vuosia suolahappoa ja vastaavia liemiä, mitä ei oikein mikään muu kestä kultaa lukuunottamatta. Ne eivät edes kaipaa mitään suojausta. Tuohon emalin kestoon varmaan vaikuttaa sen raudan vahvuuskin. Jos se notkuu, voisi kuvitella, että aiheuttaa ongelmia emaliinkin.

Nämä PILPien emaliastiat eivät kyllä edusta parasta tasoa. Olettaisin, että ne on ajateltu kestämään sen PILPin elinkaari suojahärpäkkein varustettuna. Suomessa ne sitten valitettavan usein puhkeavat näistä vesisyistä jo ennen kuin muuten kosahtavat.

Ruostumattomia teräksiä on myös monenlaatuisia. Jos se kestää sen veden käyttölämpötilassa, elinikä voi olla hyvinkin pitkä. Jos ei, syöpyminen tapahtuu yleensä nopeasti. Mitä korkeampi lämpötila, sitä helpommin veden epäpuhtaudet sen syövyttävät.

Rosteriset hylätään selkeästi pääasiassa siitä syystä, että niihin tulee jokin muu vika tai vuoto vastuksen tiivisteeseen. Emaliset taas hylätään yleensä, koska niihin tulee vuoto vaippaan. Suomessa kuuman veden varaajaa ei kannata palkkatyönä korjata. Jos putkiliike korjaa viallisen lämminvesivaraajan, se vaihtaa sen uuteen.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Minulla oli vanha Metro 300. 50 euroa maksoin käytettynä + ostin uuden anodin. Ihan kunnossa se oli - lähti kun oli vähän tiellä pannuhuoneessa, MLP:n vesi riitti ilman sitäkin.

Siinä ei ollut vastus vedessä vaan kuivassa putkessa - oli vastus ihan pakasta vedetyn näköinen kun senkin tarkistin. Näyttää kestävän käyttöä - se oli ollut jossain kaivovesipaikassa ja oli melko täynnä jotain sellaita, mutta pesemällä siitä tuli sisältäkin hieno.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tässä on noita tutkittu. Tiedä sitten tuon luotettavuudesta mutta on tuhon nyt joku kuitenkin perehtynyt. Suomessa vedet ovat pääsääntöisesti erittäin pehmeitä, happamia ja myös kloridipitoisuudet ovat pieniä.
Vai olisiko niin, että nuo kovat vedet aiheuttavat voimakasta kerrostumien syntyä varaajiin? Ruostumaton teräs ei välttämättä pidä tuollaisista pinnoitteista, vaan alle muodostuu pistekorroosiota. Mineraalipitoisuus ja veden kovuus eivät ole laisinkaan sama asia. Suomessa vedet tosiaankin ovat pehmeitä, mutta tämä taas ei ole sama asia kuin veden heikko sähkönjohtavuus. Veden kovuushan on varsin tarkkaan määritelty aihe, vrt. https://en.wikipedia.org/wiki/Hard_water.
 

pamppu

Vakionaama
Jäspin dokut mainostaa omien pyttyjen materiaaliksi ”ferriittinen haponkestävä jaloteräs”.

Onko sillä sitten vielä jotain merkitystä mihikään?
 

Skata

Vakionaama
Mihinkäs nuo Nilanin jutut on jääneet? Onko niin hyviä ettei niihin tartte säätöjä vai onko niin kalliita ettei kukaan räpellä niitä itte ?
@Tois puol jokke
Itse olen vähän muista kiireistä johtuen vähentänyt foorumilla päivystystä. Oma Nilan EC9 on kukkunut 8 vuotta. Ainoa ongelma on ollut releen jämähtäminen muutama vuosi sitten. Muuten laite on toiminut kuin junan vessa. Koneeseen ei tarvitse koskea kuin keväällä/syksyllä iv:n kausiasetuksen muutoksen yhteydessä ja omassa tapauksessa takkakytkinhommissa, kun puuta polttaa. Tuohon puun polttoon palaan vuoden vaihteen jälkeen kun vuoden sähkönkulutus taas selviää mutta tänä vuonna ei olla paljoa puuta poltettu. Keväällä takkaa olikohan 15-17 kertaa, saunaa jonkinverran enemmän. Tänä syksynä takkaa ei lainkaan ja puusauna 4 kertaa koko syksynä. Kulutus tulee olemaan n. 10 000 kwh ja 8 vuoden keskiarvo on alle 10 000 kwh:ta.
Mutta onhan täällä luettavissa mahdollisista ongelmistakin, toivon ettei osu omalle eikä kenenkään muunkaan kohdalle:)
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Ei nyt varsinaisia ongelmia, mutta muutamia epämukavuustekijöitä:
  • Välikelien ylilämmitys, eli kun ulkona on alta 10 astetta lämmintä mutta aurinko paistaa ->kompura pyörii jatkuvasti ettei työnnetä liian kylmää kanaviin(kondenssiriski) -> kämpää ylilämpenee jos ei käyttövedentekotarvetta. Fiksattu Compact PC:ssä lisäämällä ristivirtakenno jolloin kompuran voi tarvittaessa sammutella.
  • Paineiden vaihtelut, eli erilaissa tilanteissa(sulatus, käyttöveden lämmitys, talvi-käyrä-ajo...) himmaillaan joko tuloa tai poistoa jolloin iv menee enempi tai vähempi epätasapainoon.
Osittain näistä syistä, osittain VILP:n tuomien etujen takia ja ehkä ihan vaan mielenkiinnosta kaikenlaista tekniikkaa kohtaan on tarkoitus laittaa ko. laite kiertoon ja tilalle priimausvaraaja sekä roottori-iv-konetta: https://lampopumput.info/foorumi/th...i-98-35-x2-m2-84-jyväskylä.21303/#post-400403

Muuten kyllä pitää todeta, että laite on pelannut kun se kuuluisa junan vessa kun on vaan nuo anodit vaihdellut ajallaan.
 
Ylös Bottom