Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

iqo

Aktiivinen jäsen
Ihan samanlaista käytöstä täällä, vaikkei olekaan otsikon malli käytössä. Varman päälle Mitsu selkeästi sulattelee, mutta toisaalta aina kenno myös puhdistuu, eikä mitään jäätymisongelmia ole. Se on varmasti ollut suunnittelussa myös tavoitteena.

Tarpeen mukainen sulatus (anturien lämpöjä tarkkailemalla) onnistuu, jos se on tullakseen ennen kellosulatusta. Minun koneessa "kellot" on ohjelmoitu ilmeisesti lukemiin 60min, 100min ja 160min. Riippuu ilmeisesti ainakin tehotasosta, mikä noista toteutuu.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sulatusväli on 1-2 tuntia näillä 10-15 asteen pakkasilla. Ainakin silmämääräisesti arvioiden sulatusväli vaikuttaa turhan tiheältä.

Olisi mukava tietää, ovatko Mitsubishin sulatukset pakkaskeleillä oikeasti liian tiheitä vai eivät. Jossain kohtaahan tulee raja vastaan, että eristävä huurrekerros aiheuttaa suuremman tappion kuin sulatukseen kuluva energianhukka on. Onko viisas Mitsubishin insinööri laskenut, että pakkasella kannattaa sulattaa näin tiheästi? Vai onko tapahtunut suunnitteluvirhe.

Aika järkevän tuntuiselta noin näppituntumalta vaikuttaa, jos osaa pakkasella pidentää reilusti sulatusväliä.

Vaikka huurretta ei kovin paljon olekaan, se alkaa hiukan haitata koneen toimintaa. Pitkään (useita tunteja) jatkuva pienikin haitta muodostuu lopulta suuremmaksi tappioksi kuin se sulatus vaikka akuuttia tarvetta sulatukselle ei olisikaan.

Tuo vaikuttaa todella hyvälle, että sulatusväli säätyy olosuhteiden ja huurtumisen suhteen. Yleensä taitaa olla, että sulatuksia tulee liikaa, vähän niin kuin varman päälle. Sulatuksen viivästymiinen ei konetta riko, mutta sulatuksen pitäisi onnistua aina ja kennon puhdistua täydellisesti ettei mihinkään ala kertymään jäätä.
 

Mitsuilija

Tulokas
Minkälaisiin cop arvoihin, mitsun omien kulutuksien mukaan olette päässeet?

Itselläni cop pyörii näillä 10c pakkasilla siinä 1.8 nurkilla.
Kun oli edelliset pari päivää -15-20c pakkasia, cop silloin 1.4. Ollaanko oikeassa suunnassa?
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
27.12. oli näköjään keskiarvo noin -11C ja muutenkin koko päivä tasaisesti -12 - -10 välissä eli tuosta saa varmaan hyvät luvut :)

Alakanttiin pyöristeltynä laitteen omista luvuista (kyseessä siis pykälää suurempi swm100yaa):
Lämmityksen COP 2,6+ (~35C menovesi)
Käyttövesi COP 1,6+ (51C asetus)
Kokonais COP 2,3+
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Ei auta jatkuva tehokaan tuon kanssa ainakaan vakioasettelulla, jäähän vetää (ja jään alle tulee sellaiset urat kaapelin kohdalle). Mulla on nyt ajastuksella +1h sulatuksesta, ei merkittävää parannusta alkuperäiseen +20min. Täytyy yrittää vielä tuon asettelua parantaa, jos ei sillä parane niin sitten kaapeli vaihtoon (=tehokkaampaa tilalle). Eristin tuota jo vanhan retkipatjan palasella pohjan puolelta, ei riittänyt.
Hyvä tietää. Täytyy ehkä minunkin kokeilla irrottaa kaapeli pois urista ja liimata se mahdollisimman tiheästi vedenpoistoaukkojen kohdille. Nythän kaapeli on turhan laajalla alueella. Jollei muutos auta, niin täytyy ehkä väsätä vaikka alumiinista asiallinen sulatusvesikaukalo. Luulen, ettei tämän lisäeristäminen auta, koska muovi ei muutenkaan johda lämpöä kovin hyvin (ongelma johtunee juuri siitä).

Pistänpä tänne kuvan virityksestäni, kun varmaan muutamalla muullakin on Tecnosystemin sulatusvesikaukalo. Valmistaja lupailee sen pysyvän sulana -40 asteen pakkasessa, mutta jo -20 astetta on sille liikaa. Parantelin kaukaloa irrottamalla lämmityskaapelin ja asentamalla kaukaloon 0,5 mm alumiinilevyn. Alumiinilevyn alla on 2 mm solumuovi. Pointtina tässä on, että alumiini johtaa lämpöä erinomaisesti, mutta noin ohuena sen lämmittäminen ei vaadi kovin paljoa. Paketti pysyy kasassa muutaman pop-niitin avulla. Reunat kiinnitin ja tiivistin Würthin polymeeriliimamassalla. Lämmityskaapeli on kiinnitetty samalla aineella. Massa paitsi pitää kaapelin paikallaan, myös parantaa lämmön siirtymistä alumiinilevyyn.

Kaapeli on kaukalon mukana tullut 3-metrinen, jonka vakioteho on 15 W/m. Kaapelia piti kiinnittää myös kaukalon viistoon takalaitaan, koska ulkoyksikön vedenpoistoreiät ovat niin takana. Poistoputkessa on 2 metriä samantehoista taipuisaa silikonikaapelia.

Lämmityskaapelin ajastus oli edellisen pakkasjakson ajan +40 minuuttia sulatuksesta. Kaukalo pysyi sulana erinomaisesti, joten lyhensin nyt kokeeksi 30 minuuttiin. Lauhoilla keleillä riittää varmasti paljon lyhyempikin aika.

Mitsun ulkoyksikkö valuttaa sulatusvedet viiden reiän kautta. Vesien hallinnan helpottamiseksi olen tukkinut vasemmassa etunurkassa olevan reiän. Tästä ei ole aiheutunut mitään jään kertymistä laitteen sisälle. Kun tuo yksi reikä on tukittu, niin vastaavasti riittää vähän pienempi kaukalo sulana pidettäväksi.

paranneltu_Tecnosystemi_sulatusvesikaukalo.jpg


Naapurustossa näkyi pakkasten aikana monia muitakin tukkoon jäätyneitä kaukaloita. Ongelma ei ole mitenkään valmistajariippuvaista. Sulatusvesien hallinta on selvästikin asia, johon ei asennusvaiheessa läheskään aina osata ja ymmärretä kiinnittää riittävästi huomiota. Eräs naapuri on ratkaissut asian niin, ettei tee mitään. Siihen ne vedet valuvat Niben alle ja jääpaakku kasvaa.
 

Minä

Jäsen
Pumppu juuttunut lämpimän veden tekoon 16.00 alkaen. Ilmeisesti legionellaa alkoi häätää tuohon aikaan. Nyt ei älyä lämmittää taloa. Osaako joku sanoa mitä tuolle voisi näin etänä (melcloud) tehdä? Kerran laitteen jo sammutin, mutta ei auttanut. Pitääkö saada virta kokonaan pois? Onneksi ei ole kovin kylmä, vielä!
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Pumppu juuttunut lämpimän veden tekoon 16.00 alkaen. Ilmeisesti legionellaa alkoi häätää tuohon aikaan. Nyt ei älyä lämmittää taloa. Osaako joku sanoa mitä tuolle voisi näin etänä (melcloud) tehdä? Kerran laitteen jo sammutin, mutta ei auttanut. Pitääkö saada virta kokonaan pois? Onneksi ei ole kovin kylmä, vielä!
Koitapa muuttaa vaikka käyttöveden tavoitelämpötilaa sieltä MelCloudista, jos se sattuisi resetoimaan tuon käyttövesijumituksen. Varmaan joutuu jonkun 15-30 minuuttia odottamaan, että näkee tehoaako varmasti ts. muuttuuko tila käyttövedestä lämmitykseen. Tuohan menee aina ensin käyttöveden lämmitykseen, kun sen laittaa päälle.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Pakotin vedenlämmityksen päälle, vaikka se oli jo. Tämä auttoi ja taas tupa lämpiää.
Hyvä homma :)

Tainnut kerran nähdä vastaavan tilan. Silloin väitti lämmittävänsä käyttövettä, vaikka ei oikeasti tehnyt mitään. En enää muista mitä olin säätämässä, mutta jotain asetuksia olin muuttanut ja se jäi sitten hetkeksi tuohon tilaan. Jumi taisi kans loppua siihen, kun alkoi viimein oikeasti lämmittämään sitä käyttövettä ja pääsi eteenpäin sen jälkeen.
 
Lukemat noin puolen vuoden ajalta.
Lattialämmitystalo Lounais-Suomessa. Pinta-alaa 124 + 30 m2.
Sisälämpötila 22.5 astetta ja 2,5 ihmistä talossa.
Rahallista säästöä puolessa vuodessa noin 500 € eli odotusten mukainen.
1641026374886.png
 
Eka kalenterivuosi täyteen ja hieman laskentaa miten kannattavaa tämä on ollut.
Muuttuvia tekijöitä useita pihatallin ja sisälämmöt ilman takkaa varmaan suurimmat,
kylmä joulukuu hieman vesitti tuota kulutusta, pelkkä joulukuun kulutus yli 2100kwh, kun viime vuonna 1500kwh
Toivottavasti laskin nuo oikein..vai jäiköhän jotain huomamatta :)
 

Liitteet

  • säästölaskentaa.png
    säästölaskentaa.png
    254,1 KB · Katsottu: 81

mipa

Jäsen
Joulukuu taputeltu, keskilämpötila sähköyhtiön mukaan -9.4C ja paljon kylmempi kuin viime vuonna.

Koneen mittaamat lukemat (tuotto/kulutus):
LV-COP: 210 kwh / 103kwh = ~2.04
Lämmitys-COP: 3021kwh / 1043 kwh = ~2.90
Kokonais-COP: 3232kwh / 1146 kwh = ~2.82

Aika identtiset COPit @Omppupomppu kanssa
 
Lounais-Suomessa oli keskilämpötila Joulukuussa -3.3 C˚ joten @mipa laite on paremmin viritetty eli hyötysuhde parempi.
Tuntui tuo -3.3 vähän korkealta joten yritin tarkastaa netistä Turun joulukuun 2021 keskilämpötilaa. Ilmatieteenlaitoksen taulukot eivät vielä ole valmistuneet mutta kilotavu.com sivuilta löytyi Turku Artukainen -5.3 C˚ joulukuulta joka tuntuisi olevan oikeampi. Saman siten mukaan Oulussa oli tuo mainitsemasi -9.4 C˚.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Joulukuu noin 110-neliöisessä patteritalossa ja 2 hengen vedenkulutuksella, sisälämpötila +20 ºC, ulkona keskilämpötila -7,1 ºC, koneen oma mittaus:

kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 88 / 149 / 1,69
lämmitys / 1114 / 2428 / 2,18
kokonais / 1203 / 2577 / 2,14

Nyt alkaa olla jo pientä merkitystä myös sulatuskaapeleiden sähkönkulutuksella. Talossamme VILPin sähköt tulevat erillisen ryhmäkeskuksen kautta, jossa on oma kulutusmittaus, siinä mukana myös sulatuskaapeleiden syöttö. Ryhmäkeskuksen mittauksen mukaan kuukauden kulutus oli 1318 kWh (VILPin sisäinen mittari siis näytti 1203 kWh). Ryhmäkeskuksen mittauksen mukaan COP olisi ollut hieman matalampi eli 1,96.

Kuitenkaan sulatuskaapelit eivät ole käyttäneet noin paljoa, mitä mittausten ero edellyttäisi, joten VILP on mitannut oman kulutuksensa hieman alakanttiin. Todellinen kulutus on arviolta ollut noin 8 % suurempi. Tämä näyttäisi vahvistavan sitä havaintotrendiä, että alhaisen energiantarpeen aikana sisäinen mittaus näyttää yläkanttiin (pessimistisesti) ja suuren energiantarpeen aikana alakanttiin (optimistisesti).

Mutta paha tuota COP-lukemaa on lähteä "korjaamaan" ulkoisen sähkönkulutusmittarin perusteella, kun tuottopuolella ei ole käytettävissä muuta kuin laitteen sisäisen mittauksen antama lukema.
 

Vilhonen

Jäsen
@Vilhonen Näkeekö tuota ongelmaa ilman että käyttää etukantta irti vai miten huomasit?
Huomasin vuodon kun irrotin etukannen. Pohjalevyn syvennyksissä oli sentti vettä.
Ihmettelin jo joskus aikaisemmin kun pohjalevyllä oli kalkkisaostumaa, mutta tällöin pohja oli kuiva ja ajattelin, että asennuksen aikana olisi voinut tilkka vettä pohjalle joutua joka sitten oli haihtunut pois. Myöhemmin sitten ilmeisesti rupesi enemmän vuotamaan.

Kuivasin veden syvennyksistä joihin pääsin käsiksi. Seuraavana päivänä vettä oli tullut puoli senttiä lisää, joten ei se hirveästi vuotanut.
 

Labbis

Tulokas
Tuleeko näihin Mitsun vermeisiin mitään firmwaren päivityksiä?
Jos tulee, niin Melcloud on ilm. ainoa vaihtoehto päivityksen suorittamiseen?
 

Duffi

Jäsen
Jaahas, oma laitos oli reilut pari viikkoa loman aikana poissaolomoodissa, jolloin varaajan lataus on pois päältä ja sisälämpöjen pyynti +15. Tuo loppui MELcloudin ajastuksen mukaisesti oikein ja Mitsu otti sen jälkeen vähemmän yllättäen maksimitehoilla lämmitystä kunnes pyynti saavutettiin. Mutta: tämän jälkeen tuo on jotenkin unohtanut aikaisemman järkevän käytöksen, puskee kiertoon selvästi ylilämpöä (yli 5c normaalia enemmän nykykeliin nähden) ja tämän seurauksena myös joutui pitämään pari tuntia taukoa kun sisälämpö ylittyi liikaa. Seuraavalla varvilla kuitenkin taas täysillä ylilämpöä ja myös sulatusten jälkeen vastuksilla pientä avustusta vähän aikaa, aikaisemmin tätä näkyi vasta lähemmäs -20 lämpötiloilla (nyt ulkona about -5). Sulatuksen jälkeen nostaa siis lämmöt suoraan liian ylös, aikansa tahkottua älyää sitten kyllä laskea tehoja alemmas. Mutta aivan tarpeettomasti tuo nyt tehoja käyttää.

Onko tämä ns. älykäs ohjaus nyt tuon poissaolomoodin aikana unohtanut asetuksena ja joutuu opettelemaan ne uusiksi? Virrat eivät siis olleet missään vaiheessa pois päältä. Jos näin niin harvinaisen pöljää koodausta, täytyy vissiin sit jatkossa ihan manuaalisesti tiputtaa lämmöt kun on pidempään poissa...
 
Viimeksi muokattu:

Tervala

Jäsen
Ecodanin ohjekirjaa tavasin tänään ja koetin löytää ratkaisua miten laitteen saisi lämmittämään pelkästään sähkövastuksilla? Onko tähän olemassa suoraa valinta ilman dip kytkimien muuttamista? Lähteekö vastukset kuitenkin päälle valitun viiveen jälkeen, jos kone on päällä ja valitsee lämmitykselle kuvan mukaisen valinnan?

Toisena asiana yritin selvittää mitä kylmäilmatoiminta valinnassa asteluku tarkoittaa? Tarkoittaako esim. asetus -15, että kompressori lopettaa tuossa ulkolämpötilassa ja siitä eteenpäin mennään pelkillä vastuksilla vai tuleeko vastukset vasta -15 lämpötilassa kompressorille avuksi?
 

Liitteet

  • F41760F1-7928-41E5-B2F2-34789B9C49D1.jpeg
    F41760F1-7928-41E5-B2F2-34789B9C49D1.jpeg
    131,8 KB · Katsottu: 36

Duffi

Jäsen
Vastukset tulevat mukaan automaattisesti tarpeen mukaan (asetettu viive huomioiden), kylmäilmatoiminto ei siihen vaikuta. Siihen asetettu T-raja määrittää vain sen milloin laite vaihtaa puhtaasti vastuskäytölle. Tästä lienee eriäviä mielipiteitä onko tuon asettaminen järkevää vai ei, itse en ole ottanut tuota käyttöön koska etelärannikon tuntumassa kovia pakkasia on harvoin ja tuo Zubadani jaksaa kuitenkin kompuralla jauhaa ykköstä paremmalla hyötysuhteella varsin pitkälle. Ymmärrän kyllä myös sitä näkökulmaa että halutaan säästää ulkoyksikköä kaikista kylmimmillä keleillä...
 

Tervala

Jäsen
Mitkä lienee kylmäilmatoiminnon ja vastuksien viiveiden asetusarvot asennuksen jälkeen? Oliko jopa kylmäilmatoiminnon asetus takuuseen vaikuttava säätö?

Täällä Itä-Suomessa pakkasta on välillä niin paljon, että lämpöpumppu ei ilman asetusten muuttamista meinaa pysyä nopeissa muutoksissa mukana.
 
Marraskuu keskilämpötila +1c. kulutus 792kwh. Tuotto 1559kwh. COP 1,97 ?
Joulukuu keskilämpötila -9c. kulutus 1869kwh. Tuotto 2511kwh. COP 1,34 ?

Sähkövastukset otettu pois päältä kun meni aiemmin jatkuvasti vikatilaan ja meni pakkolämmitykselle vaikkei olisi ollut tarvettakaan.
Paraneeko COP arvo, jos laitan sähkövastukset päälle? Osaako käyttää kompuraa ja vastuksia samaan aikaan? Kerran kokeilin sallia sähkövastukset tulevien kovempien pakkasten varalle. Silloin oli -10c pakkasta. Samantien hävisi kompuran kuva ja tuli salama tilalle. Kävi kai pelkällä sähköllä sen 3 tuntia, ennekuin otin taas pois päältä.

Sulamisvesikaukalo meni heti talven ekoilla pakkasilla umpijäähän. Kävivät vaihtamassa välissä uuden kaapelin. Meni heti taas jäähän. Tänään kävivät eristämässä pohjaa ja sanoivat että sinne vaihdettu kaapeli olikin taas väärä... Mitähän seuraavaksi.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Ecodanin ohjekirjaa tavasin tänään ja koetin löytää ratkaisua miten laitteen saisi lämmittämään pelkästään sähkövastuksilla? Onko tähän olemassa suoraa valinta ilman dip kytkimien muuttamista? Lähteekö vastukset kuitenkin päälle valitun viiveen jälkeen, jos kone on päällä ja valitsee lämmitykselle kuvan mukaisen valinnan?

Toisena asiana yritin selvittää mitä kylmäilmatoiminta valinnassa asteluku tarkoittaa? Tarkoittaako esim. asetus -15, että kompressori lopettaa tuossa ulkolämpötilassa ja siitä eteenpäin mennään pelkillä vastuksilla vai tuleeko vastukset vasta -15 lämpötilassa kompressorille avuksi?
Jos haluaa pakottaa toiminnan pelkälle sähkövastukselle, niin se onnistuu huoltovalikon kohdasta "Lämmönlähteen asetus", jossa valitaan vaihtoehto "Lämmitin". Normaalistihan tuossa on valittuna "Kaksois", joka tarkoittaa, että laite käyttää kompressoria, mutta vastuksia vain tarpeen mukaan.

Maahantuojan eli ScanOfficen tekemä asentajan pikaopas sanoo kylmäilmatoiminnosta näin: "Kylmäilmatoiminnolla voidaan pysäyttää ulkoyksikkö ja siirtyä lämmittämään pelkillä suorasähkölämmittimillä ulkolämpötilan mukaan. Ulkoyksikön sammutus on hyvä tehdä pisteessä, jossa lämmitysverkon tarvitsema lämpötila on enemmän kuin ulkoyksikkö pystyy järkevästi tuottamaan".

Mutta missään en ole nähnyt ohjetta, että mikä tuo piste olisi PUD-SWM80 -ulkoyksikölle. Minun laitteessa kylmäilmatoimintoa ei ole kytketty päälle, ja näin se oli myös asennusfirman jäljiltä.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Marraskuu keskilämpötila +1c. kulutus 792kwh. Tuotto 1559kwh. COP 1,97 ?
Joulukuu keskilämpötila -9c. kulutus 1869kwh. Tuotto 2511kwh. COP 1,34 ?

Sähkövastukset otettu pois päältä kun meni aiemmin jatkuvasti vikatilaan ja meni pakkolämmitykselle vaikkei olisi ollut tarvettakaan.
Paraneeko COP arvo, jos laitan sähkövastukset päälle? Osaako käyttää kompuraa ja vastuksia samaan aikaan? Kerran kokeilin sallia sähkövastukset tulevien kovempien pakkasten varalle. Silloin oli -10c pakkasta. Samantien hävisi kompuran kuva ja tuli salama tilalle. Kävi kai pelkällä sähköllä sen 3 tuntia, ennekuin otin taas pois päältä.

Sulamisvesikaukalo meni heti talven ekoilla pakkasilla umpijäähän. Kävivät vaihtamassa välissä uuden kaapelin. Meni heti taas jäähän. Tänään kävivät eristämässä pohjaa ja sanoivat että sinne vaihdettu kaapeli olikin taas väärä... Mitähän seuraavaksi.
Sinulla on kyllä ollut kohtuuttoman paljon vastatuulta laitteesi kanssa. Sen mitä olen ymmärtänyt, niin asentajien ammattitaidossa on ollut paljon toivomisen varaa.

COPin ei pitäisi parantua, vaikka poistaisit vastuksien käyttöeston. Päinvastoin. Mutta onhan tuo joulukuun COP 1,34 oudon heikko ja tulee mieleen, että voisiko se olla ajoittain myös alle yhden. Silloinhan vastukset säästäisivät (!) sähköä. Mikäli näin on, niin laitteessa saattaa olla vikaa. Vai olisiko mahdollista, että lämmitysverkoston vesikiertoa olisi kuristettu termostaateilla ym. kovin paljon? Jolloin jouduttaisiin käyttämään kohtuuttoman korkeaa menoveden lämpöä. Millaisia menoveden lämpötiloja on näyttänyt, entä paluuveden?

Verkostoveden lämmityksessä laite osaa käyttää sekä kompressoria että vastuksia yhtä aikaa. Käyttöveden lämmityksessä sen sijaan vaihdetaan pelkille vastuksille, jos kompressorin potku ei riitä.
 
TH1A 20c (Zone 1 room temperature) - On tuo etäsäädin yläkerrassa, pyynti säädetty tuohon 20c.
TH1B 29c (Zone 2 room temperature) - Kellarin pesutilojen lattialämpö, lämpökäyrällä.
TH2 40c (Refrigerant return temperature)
THW1 41c (Water flow temperature)
THW2 37c (Water return temperature)
THW5A 65c (DHW tank water temperature) ?
THW5B 64c (DHW tank water temperature) ?
TH7 3 (Ambient (outdoor) temperature) - tänään tietysti ollaan ekaa kertaa plussalla pitkään aikaan.
THW6 35c (Zone 1 flow water temperature)
THW7 32c (Zone 1 return water temperature)
THW8 32c (Zone 2 flow water temperature)
THW9 30c (Zone 2 return water temperature)
THW10 25c - Sekoitussäiliön termistori ?

Olis tietysti pitäny saada samat tiedot, kun oli kylmempi. Arvioisin, että siihen -15 asti pysyy yläkerta tavoitelämpötilassa ja sitten kylmenee. Alakerrassa takka, joten täällä lämpimämpi.
Kyseessä siis rintamamiestalo patteriverkolla. Eihän tämä mikään nollaenergiatalo ole, korvausilma tulee kylmänä sisään yms. Aiemmin oli kaasulämmitys, silloin energiaa mennyt talvikuukausina ~2500-4000kwh. Termostaatit olleet pumpun asennuksen jälkeen kaikki auki-asennossa. Kaksoispiirikitti ja lattialämpö(zone2) vedetty pesutiloihin. Lattialämpöä tarkoitus laajentaa asuintiloihin, kunhan joskus kykenee jatkaa remonttia.
Jotainhan tälle täytyy tehdä, ei tämä tälleen kannata.
 

Minä

Jäsen
Onko tuo THW5A käyttöveden lämpötila anturi? 65 aika kuumaa, vai onko se juuri tehnyt legionella häädön. Vai onko käyttöveden pyynti noin kova koko ajan?
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Ihan näyttää olevan järjellisen näköiset lämmitysveden lämpötilat. Muutaman asteen ero menolla ja paluulla. Ulkolämpötilan ollessa nollan asteen tuntumassa 40-asteinen vesi rintamamiestalon pattereille on tavanomainen. Jokusen asteen sitä saattaisi saada myös alaspäin virtausta parantamalla. Itselle on vähän tuntemattomampia nuo kahden piirin systeemit ja säädöt, mutta varmasti joku täällä osaa sanoa niistä jotain fiksua.

Käyttöveden lämpötila on tosiaan kuuma, jollei kone ole juuri lopetellut legionellakuumennusta. Mikäli käyttövesisäiliö lämmitetään aina 65-asteiseksi, niin se lisää sähkönkulutusta. Tällöin minimissään 55-65 asteen väli tehdään aina vastuksilla. Tältä kannalta järkevä yläraja käyttövedelle olisi 55 astetta, mieluummin alempi, mikäli lämmin vesi vain riittää. Meillä on säädetty 50 asteeseen, josta riittää 2-3 hengen käyttöön mainiosti. Säiliötä se näkyy lämmittävän kerran vuorokaudessa.
 

Minä

Jäsen
Onko ulkoiset kiertovesipumput/pumppu uusittu samalla, kun laite on asennettu? Jos niin onko ne oikein päin? Itsellä oli laitettu vahingossa väärin päin. Lämmitti kyllä taloa, mutta hyötysuhde ei ollut hyvä ja jakotukki meni aluksi tukkoon. Siitä sen huomasin kuukauden tai parin jälkeen. Silloin oli vielä syksy, talvella olisi varmaan huomannut aikaisemmin. Kääntäminen auttoi…

Hetki kannattaa niitä putkia tuijottaa ja miettiä meneekö ne järkevästi.
 
On tehnyt juuri viime yönä legionella häädön, niinkuin arvelittekin. Meilläkin lämmin käyttövesi säädetty 50 asteeseen.
Saako virtausta parannettua jotenkin? Vanhalla järjestelmällä vesi kiersi pattereissa niin että kohina kuului. Tällä ne on olleet täysin hiljaiset. Vesipumpun asetus mikä löytyy tuolta ecodanin valikoista, on käyttövedelle 3 ja talolle 5. Pieni suhina kuuluu kun kumartuu viereen kuuntelemaan. Pitäisikö siellä siis olla erillinen pumppu laitteen ulkopuolella? Vanhassa järjestelmässä kyllä oli, mutta se oli viety pois.
 

Minä

Jäsen
Tuossa kitissä on pumput molemmille piireille. Muuten en tuon kytkennästä tiedä mitään. Kai tuohonkin voi putket onnistua väärin kytkemään. Onko tuon jälkeen mitään puskurisäiliötä?
 
Yläpään putket tulee puskurisäiliöltä. Alapäästä lähtee pumpuilta suoraan patteri ja lattiapiireille. Pumput näyttäis olevan oikein perin. Onkohan vaan mopo pumppu verrattuna vanhaan?
Voisin koittaa vielä jumpata noita pattereiden esisäätöjä yms. mitä Lande oli edellisellä sivulla opastanut. Näyttää tosiaan nuo danfossin termarit rajoittavan vaikka on "täysille" säädetty. Vanha pumppu kyllä jaksoi vettä liikuttaa noillakin asetuksilla. Kiersin vaan termarit auki silloin kun pumppu tuli käyttöön.
 

AjuriPee

Jäsen
Moi,
Nyt saa opettaa/antaa palautetta. Unohdetaan kuvassa oleva käyttöveden teko sekä pari kompuran sammutusta, tein siinä itse pari testiä.

Noiden sammutusten jälkeen nuolen vasemmalla puolella ajoin mitsua tavoitevirtauslämpötila (nimi mitsun oppaasta) moodissa. Menovesi on suoraa viivaa 31c ja paluu 27c (=> ero 4c) tällä ohjauksella kompura käy 30% teholla (26Hz).

Sitten vaihdoin huonelämpötilamittaukselle (eli sille kakelle). Menovesi pomppaa 35c, paluu 29c (=>ero 6c) ja kompuran taajuus nousee 44Hz (=50%). Varmaankin näin tavoitelämpö saavutetaan nopeammin mutta kyllä mökki pysyy hienosti lämpimänä tälläisilla keleillä tuolla vakiovirtauslämmölläkin, eilen ajoin sillä 10h ja sisälämpö nousi 21c > 22c, ulkonahan oli myös aika vakiolämpö +5 koko päivän.

Eikös tuota vakiovirtauslämpötilaa kannata käyttää jos se on mahdollista, vai onko tämä härveli jotenkin optimoitu tuon meno/paluu veden lämpötilan suhteen? @SJT käytti tätä samaa ohjaustapaa sen pätkäkäynnin torjumiseen. Nyt on kuitenkin kaikki lattiapiirit auki ja pätkäkäynnistä ei ole tietoakaan mutta miksei näin voisi ohjata myös muulloinkin, koska näin kone tiputtaa kompuran tehoja aika reippaasti.

vakiovirtaus.jpg
 

Tervala

Jäsen
Jos haluaa pakottaa toiminnan pelkälle sähkövastukselle, niin se onnistuu huoltovalikon kohdasta "Lämmönlähteen asetus", jossa valitaan vaihtoehto "Lämmitin". Normaalistihan tuossa on valittuna "Kaksois", joka tarkoittaa, että laite käyttää kompressoria, mutta vastuksia vain tarpeen mukaan.

Maahantuojan eli ScanOfficen tekemä asentajan pikaopas sanoo kylmäilmatoiminnosta näin: "Kylmäilmatoiminnolla voidaan pysäyttää ulkoyksikkö ja siirtyä lämmittämään pelkillä suorasähkölämmittimillä ulkolämpötilan mukaan. Ulkoyksikön sammutus on hyvä tehdä pisteessä, jossa lämmitysverkon tarvitsema lämpötila on enemmän kuin ulkoyksikkö pystyy järkevästi tuottamaan".

Mutta missään en ole nähnyt ohjetta, että mikä tuo piste olisi PUD-SWM80 -ulkoyksikölle. Minun laitteessa kylmäilmatoimintoa ei ole kytketty päälle, ja näin se oli myös asennusfirman jäljiltä.
Kiitoksia hyvästä ohjeesta. Nyt kun ohjelmakoneen säätöjen merkitys on selvillä niin pystyy tekemään helposti tarvittavat säädöt.

Tämä varmaan riippuu kiinteistön energian kulutuksesta ja VILPin mitoituksesta, mutta täällä Itä-Suomessa talossa, jossa on +135m2 lattialämmityksellä -20 asteen jälkeen pelkkä VILPin tuottama lämpöenergia ei meinaa riittää vaikka ottaa käyttöveden valmistuksen pois päältä, joten kylmäilmatoiminto on tarpeen.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Moi,
Nyt saa opettaa/antaa palautetta. Unohdetaan kuvassa oleva käyttöveden teko sekä pari kompuran sammutusta, tein siinä itse pari testiä.

Noiden sammutusten jälkeen nuolen vasemmalla puolella ajoin mitsua tavoitevirtauslämpötila (nimi mitsun oppaasta) moodissa. Menovesi on suoraa viivaa 31c ja paluu 27c (=> ero 4c) tällä ohjauksella kompura käy 30% teholla (26Hz).

Sitten vaihdoin huonelämpötilamittaukselle (eli sille kakelle). Menovesi pomppaa 35c, paluu 29c (=>ero 6c) ja kompuran taajuus nousee 44Hz (=50%). Varmaankin näin tavoitelämpö saavutetaan nopeammin mutta kyllä mökki pysyy hienosti lämpimänä tälläisilla keleillä tuolla vakiovirtauslämmölläkin, eilen ajoin sillä 10h ja sisälämpö nousi 21c > 22c, ulkonahan oli myös aika vakiolämpö +5 koko päivän.

Eikös tuota vakiovirtauslämpötilaa kannata käyttää jos se on mahdollista, vai onko tämä härveli jotenkin optimoitu tuon meno/paluu veden lämpötilan suhteen? @SJT käytti tätä samaa ohjaustapaa sen pätkäkäynnin torjumiseen. Nyt on kuitenkin kaikki lattiapiirit auki ja pätkäkäynnistä ei ole tietoakaan mutta miksei näin voisi ohjata myös muulloinkin, koska näin kone tiputtaa kompuran tehoja aika reippaasti.

katso liitettä 76293
Todennäköisesti se tuossa huonelämpötilamittauksessa pomppaa optimille tehoalueelle, mistä syystä kompuran taajuus on korkeampi. Minimitehon COP on noiden valmistajan taulukoiden mukaan huonoimmasta päästä, yleensä jopa huonoin. Tuo minimitehon COP ongelma on myös oman systeemin käyrän kanssa ilman kunnon pakkasia, mutta en ole oikein keksinyt vielä miten pääsisin järkevästi tuosta käyrästä eroon, kun on monenmoista tilaa tuossa samassa kierrossa.
 

SJT

Aktiivinen jäsen
Toisaalta kun puhutaan COP:n kymmenyksistä (välillä jopa sama) varsinkin kun alkaa pakastamaan niin sillä ei lopputuloksen kannalta ole juurikaan merkitystä.
Lämpimillä keleillä tuo minimi on tosiaan jo vähän enemmän huonompi, sille kun jotain keksisi tosiaan. Tosin, lopputuloksen kannalta sekin ero muodostaa niin pienen eron että itse olen todennut että saa olla heikompi, käy kuitenkin piemmän pätkän rauhassa ja lepää sitten pitkän pätkän myös. Mikäli tehoa nostaisi niin se ei taas ehtisi käymään sitäkään vertaa. Puolensa molemmilla.

Uskoisin että jos @AjuriPee jätät tuon huonemittauksen päälle niin se alkaa sitä tehoaan tiputtamaan ajan myötä. Tuohan opettelee melko pitkään (parikin viikkoa?) tuota optimilämpötilaa millä tupa pysyy halutussa lämpötilassa.

Jos tuo huoneohjaus on teilläkin huono vaihtoehto niin olisiko normaali lämpökäyrä hyvä vaihtoehto? Sitä itsekin käyttäisin, jos ei kone pätkisi leudommilla keleillä pahasti. Kylmillä keleillä siirtyykin sitten käyräajolle koska homma toimii hienosti sillä. Tuon vakiovirtauslämpötilan kanssahan käy nyt niin että sitä pitää käydä nostamassa sitä mukaa kun ulkona alkaa pakastamaan. Vai olikos sinullakin tarkoitus alkaa tuota ohjaamaan oman ohjelman kautta?

Kompuran tehothan tippuvat tosiaan minimiin jos menoveden lämpötila nousee yli tavoitteen. Siihen tuntuisi riittävän 0.5C ylityskin.
 

AjuriPee

Jäsen
Mulla on ollut huonemittauksella tämä 3,5kk, ihan tyytyväinen toistaiseksi. Olen raspilla kerännyt dataa ja tehnyt käyttöliittymää homeassistentille. Nyt alkoi kiinnostamaan miten tämä tottelee vakiovirtaus ohjausta. Vakiovirtauksella rpi tietysti hoitaa että tavoite on korkeammalla kuin paluu, muuten kompura sammuu. Kuvassa on nuo 2 viimeistä päivää nyt ajettu vakiovirtausmoodissa ja enpä muista että sisämittauksella COP olisi koskaan ollut noissa numeroissa, ei ainakaan 4.3 (luvut mitsun omasta mittauksesta) koskaan, tosin kelihän oli nyt todella suotuisa. Pitää seurata tilannetta.
Screenshot_cop.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: SJT

Seppo88

Jäsen
Ei ole ns. ulkoista pumppua, mutta tuolla kaksipiirikitin sisässä taitais olla. katso liitettä 76269
Mulla samainen kaksipiirikitti ja rmt talo myöskin. Scanofficen ohjeen mukaan ei puskurisäiliötä tarvita tämän yhteydessä ja en tiedä onko haittaa. Itselläni ei ongelmia ilman ole ollut ollenkaan. Noissa pumpussa on nopeus säädöt sekä asetus pattereilla tai lattialämmitykselle, eli säädetään suoraan pumpusta, manuaali kertoo niistä paremmin. Pidä huoli että 1 piirissä on aina korkeampi pyynti kuin 2 piirissä, muuten tuo venttiili ajelee itseään kokoajan ja sekoilee.
 

Tervala

Jäsen
Todennäköisesti se tuossa huonelämpötilamittauksessa pomppaa optimille tehoalueelle, mistä syystä kompuran taajuus on korkeampi. Minimitehon COP on noiden valmistajan taulukoiden mukaan huonoimmasta päästä, yleensä jopa huonoin. Tuo minimitehon COP ongelma on myös oman systeemin käyrän kanssa ilman kunnon pakkasia, mutta en ole oikein keksinyt vielä miten pääsisin järkevästi tuosta käyrästä eroon, kun on monenmoista tilaa tuossa samassa kierrossa.
Onkohan kukaan seurannut mitä hiljainen tila ja yhden pykälän pienentäminen tekee VILPin teholle ja copille. Tämä tuntuisi hiljentävän konetta ja ulkoyksikön puhallin nopeutta aika sopivasti.

Samoin Melcloud tai Modbus kiinnostaisi VILPin logien ja lämpötilojen seuraamiseksi ja analysointiin. Onko kokemuksia onko melcloud toimiva vai olisiko parempi rakentaa seuranta, jonkin muun talotekniikka softan ympärille?
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom