Ensimmäinen täysi vuosi Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA:n kanssa on nyt eletty ja tässä kulutuslukemia ja tunnelmia projektista.
Talomme on noin 100-neliöinen tiilivuorattu puurakentainen Omatalo-elementtitalo 80-luvun alusta. Lämmönjakojärjestelmänä toimii ilmalämmitys, jolle lämpö pumpataan vesikiertoisesti lämmönlähteestä. Talossa asuu vakituisesti 3 henkilöä. Sähkön käyttö normaalia, sisältäen autonlämmitykset. Kiuas lämpenee puilla, mutta takkaa käytetään harvakseltaan tai ei ollenkaan. Lämmityskustannuksissa sen osuus on hyvin pieni.
Vanha lämmönlähde (yösähköllä lämmitettävä 1500 l varaaja) oli huonosti toimiva ja tehosyöppö. Vuonna 2013 taloon asennettiin Mitsubishin ILP ja kylpyhuoneremontin yhteydessä lattialämmitys (Ebeco 330W). Vuonna 2014 ulko-ovet vaihdettiin uusiin. Vuonna 2015 ikkunat vaihdettiin uusiin ja taloon asennettiin Mitsubishin VILP, joka tekee myös käyttöveden. Lämmitysvesiputkien ja ilmanvaihtokanavien eristys uudistettiin. ILP siirrettiin toiseen taloon apulämmönlähteeksi. Kaikkien muutosten vaikutusta en lähde arvioimaan. Koska muuttujia on paljon ja niiden tarkkaa vaikutusta ei ole mahdollista tietää, tätä juttua tulee tarkastella kriittisesti varsinkin tarkkojen lukemien suhteen.
Taloussähkön osuus on pysynyt vuosien saatossa aika samana, 6000 kWh/vuosi. Erillistä mittaria tälle ei kuitenkaan ole, joten luku on arvio perustuen kesäkuukausien kulutukseen. Tähän on lisätty laskennallinen 300 kWh/vuosi autonlämmityksestä vuodessa. Muita muuttujia ei ole talousähköön lisätty.
Lista sähkön kulutuksesta ja huomiot:
Lämmitys Talous Kulutus yht. Lämmitystarveluku Huomiot
2010 9277 6000 15277 5172
2011 10840 6000 16840 3873
2012 9468 6000 15468 4442
2013 7371 6000 13371 3922 ILP asennettu 8/2013.
2014 5089 6000 11089 3926
2015 4520 6000 10520 3546 VILP asennettu 7/2015.
2016 4875 6000 10875 4124
2016 mittausten perusteella lämmityssähkön kulutus laski noin puolella pumputtomaan aikakauteen verrattuna, mikä on linjassa VILP:illä ihanneolosuhteissa saavutettavaan hyötysuhteeseen. Pumppu on säädetty asennuksen tehneen yrityksen toimesta, mutta toimii pääasiassa omillaan. Emme ole sen sielunelämään suuremmin perehtyneet. Yksi muutos on, että pumppu tekee legionellakuumennuksen kymmenen päivän välein 70 asteeseen kolmen tunnin ajaksi (norm. 15 päivän välein 65 asteeseen). Pumpun kytkentä on seuraava: VILP -> 100 l lisäsäiliö -> ilmalämmityksen kenno -> VILP.
Kannattiko ILP:in ja VILP:in hankinta? Energiankulutuksellisesti kyllä. Tuottavatko ne hankintahintansa takaisin? ILP olisi ehkä voinut elinkaarensa aikana säästää hankintahintansa 2400 euroa, mutta VILP:in 11000 euron hankintahinta ei ehdi tulla takaisin säästettynä sähkönä ennenkuin se vaatii suurempia huoltoja tai vaihtaa kokonaan. ILP oli jälkiasennettuna apulämmönlähteenä jokseenkin epämiellyttävä. Jotta ILP tuottaisi säästöjä, sillä täytyy ajaa selkeästi ylilämpöä huoneeseen, eli osa talon huoneista on lämpimämpiä ja osa viileämpiä. VILP toimii täydellisenä päälämmmönlähteenä ja sen olemassaoloa ei huomaa lämpötilan suhteen ollenkaan ilmalämmityksen jakaessa lämmön tehokkaasti ympäri taloa.
VILP on kuitenkin erittäin äänekäs ja ulkoyksikkö aiheuttaa haittaa melun suhteen. Melun torjuntaan käytettiin paljon aikaa ja vaivaa, sen kanssa voidaan nyt elää. Kuitenkin tämä on ikävä asia ja vaikuttaa varmasti tulevaisuuden hankintoihin. Kaikkia pumpun aiheuttama melu ei välttämättä häiritse mutta meillä meluhaitta on suuri, ja vaikuttaa mm. unen laatuun. ILP:in sisäyksikön puhaltimen melu oli kuultavissa mutta se ei kuitenkaan haitannut nukkumista toisin kuin VILP:in ulkoyksiköstä kantautuva matala jyrinä. Lisähuomiona on, että VILP:in käyttövesi (200 l @ 50 astetta) loppuu silloin tällöin kesken. Olemme kai vielä tottuneet vanhaan 300 litraiseen vesivaraajaan, joka piti veden lämpöä 65 asteessa. VILP:in sisäyksikön eristys on ohut, 2-5 senttiä jonkinlaista muovivillaa. Vanha varaaja oli eristetty 10 sentin uretaanivaahdolla joka puolelta.
Lämpöpumppua harkitsevan tulee siis kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
- Kuinka paljon säästöä pumpulla on mahdollista saavuttaa? Mikäli säästö ei realisoidu järkevässä ajassa, niin pumppu aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia ja haittaa. Itse pidän järkevänä takaisinmaksuaikana noin 4-6 vuotta, minkä jälkeen olettaisin, että pumppu vaatii kalliita huoltoja.
- Kuinka hyvin pumppu soveltuu talon lämmönjakojärjestelmään? Erittäin suuren lämmitysveden lämpötilan vaativa lämmänjakojärjestelmä ei toimi pumpun kanssa parhaiten (esim. talomme ilmalämmitykselle "riittää" 30 asteen pakkasilla 50 asteinen lämmitysvesi, mikä on VILP:in maksimi pumppaamalla.). Myös pumpun teho pitää mitoittaa oikein. Liian pieni pumppu ei jaksa lämmittää pumppaamalla riittävästi ja liian iso pumppu käy katkokäyntiä, mikä näkyy myös hyötysuhteen pienenemisenä. Meillä pumppu siirtyy jatkuvaan käyntiin n. 10 pakkasasteen tienoilla. 100 litran lisätila lämmityskierrossa on pakollinen. Jos tila olisi riittänyt, olisin asentanut suuremmankin säiliön jolloin katkokäynti vähenisi.
- Aiheuttavatko pumpun ominaisuudet ylitsepääsemätöntä haittaa? Esim. piha-asennuksen ongelmat, sisätilan melu ja -lämpöongelmat? Pääsääntöisesti jälkiasennetut ILP:it eivät ole mukavuudeltaan modernin talon pääjärjestelmien veroisia.
Tekisinkö jotain toisin tässä projektissa? Kyllä. Jättäisin VILP:in hankkimatta, olisin ajanut ILP:in loppuun ja asentanut uudeksi päälämmönlähteeksi modernin sähkökattilan, jota ILP olisi tukenut. Toinen vaihtoehto olisi ollut asentaa ilmalämmityksen yhteyteen ILP:in kenno, jolla olisi voitu ajaa jokaiseen huoneeseen pumpattua lämpöä/viileyttä tehokkaasti, mutta seudullamme yksikään firma ei ollut kiinnostunut tämmmöisestä kustomiprojektista järkevällä hinnalla. Lämmitysremonttia tehtiin useassa vaiheessa ja säästöt mielessä. Nyt olisin kuitenkin tehnyt heti kerralla kaiken kuntoon ja säästänyt paljon omaa päänvaivaa ja remonttikuluja. Ulkoyksikkö ei meillä haittaa naapureita ollenkaan (meillä asennettuna metsää kohden), mutta voisin kuvitella että iso ulkoyksikkö voi aiheuttaa närää jos naapurin ikkuna on kovin lähellä sitä. Ulkoyksikkö ei mielestäni ole millään asteikolla hiljainen.
Huomioitavaa on, että nämä asiat olivat suurinpiirtein tiedossa kun urakkaan ryhdyttiin. Osaksi mielenkiinnon ja osaksi viherpiiperryksen vuoksi. ILP oli todella hiljainen mutta VILP:istä sisälle kantautuva melu oli yllätys, ja se on suurin murhe tässä projektissa. Olennaista VILP:in hankinnassa on siis takaisinmaksuaika. Muuten on olemassa yksinkertaisempia ja luotettavimpia lämmönlähteitä.
Talomme on noin 100-neliöinen tiilivuorattu puurakentainen Omatalo-elementtitalo 80-luvun alusta. Lämmönjakojärjestelmänä toimii ilmalämmitys, jolle lämpö pumpataan vesikiertoisesti lämmönlähteestä. Talossa asuu vakituisesti 3 henkilöä. Sähkön käyttö normaalia, sisältäen autonlämmitykset. Kiuas lämpenee puilla, mutta takkaa käytetään harvakseltaan tai ei ollenkaan. Lämmityskustannuksissa sen osuus on hyvin pieni.
Vanha lämmönlähde (yösähköllä lämmitettävä 1500 l varaaja) oli huonosti toimiva ja tehosyöppö. Vuonna 2013 taloon asennettiin Mitsubishin ILP ja kylpyhuoneremontin yhteydessä lattialämmitys (Ebeco 330W). Vuonna 2014 ulko-ovet vaihdettiin uusiin. Vuonna 2015 ikkunat vaihdettiin uusiin ja taloon asennettiin Mitsubishin VILP, joka tekee myös käyttöveden. Lämmitysvesiputkien ja ilmanvaihtokanavien eristys uudistettiin. ILP siirrettiin toiseen taloon apulämmönlähteeksi. Kaikkien muutosten vaikutusta en lähde arvioimaan. Koska muuttujia on paljon ja niiden tarkkaa vaikutusta ei ole mahdollista tietää, tätä juttua tulee tarkastella kriittisesti varsinkin tarkkojen lukemien suhteen.
Taloussähkön osuus on pysynyt vuosien saatossa aika samana, 6000 kWh/vuosi. Erillistä mittaria tälle ei kuitenkaan ole, joten luku on arvio perustuen kesäkuukausien kulutukseen. Tähän on lisätty laskennallinen 300 kWh/vuosi autonlämmityksestä vuodessa. Muita muuttujia ei ole talousähköön lisätty.
Lista sähkön kulutuksesta ja huomiot:
Lämmitys Talous Kulutus yht. Lämmitystarveluku Huomiot
2010 9277 6000 15277 5172
2011 10840 6000 16840 3873
2012 9468 6000 15468 4442
2013 7371 6000 13371 3922 ILP asennettu 8/2013.
2014 5089 6000 11089 3926
2015 4520 6000 10520 3546 VILP asennettu 7/2015.
2016 4875 6000 10875 4124
2016 mittausten perusteella lämmityssähkön kulutus laski noin puolella pumputtomaan aikakauteen verrattuna, mikä on linjassa VILP:illä ihanneolosuhteissa saavutettavaan hyötysuhteeseen. Pumppu on säädetty asennuksen tehneen yrityksen toimesta, mutta toimii pääasiassa omillaan. Emme ole sen sielunelämään suuremmin perehtyneet. Yksi muutos on, että pumppu tekee legionellakuumennuksen kymmenen päivän välein 70 asteeseen kolmen tunnin ajaksi (norm. 15 päivän välein 65 asteeseen). Pumpun kytkentä on seuraava: VILP -> 100 l lisäsäiliö -> ilmalämmityksen kenno -> VILP.
Kannattiko ILP:in ja VILP:in hankinta? Energiankulutuksellisesti kyllä. Tuottavatko ne hankintahintansa takaisin? ILP olisi ehkä voinut elinkaarensa aikana säästää hankintahintansa 2400 euroa, mutta VILP:in 11000 euron hankintahinta ei ehdi tulla takaisin säästettynä sähkönä ennenkuin se vaatii suurempia huoltoja tai vaihtaa kokonaan. ILP oli jälkiasennettuna apulämmönlähteenä jokseenkin epämiellyttävä. Jotta ILP tuottaisi säästöjä, sillä täytyy ajaa selkeästi ylilämpöä huoneeseen, eli osa talon huoneista on lämpimämpiä ja osa viileämpiä. VILP toimii täydellisenä päälämmmönlähteenä ja sen olemassaoloa ei huomaa lämpötilan suhteen ollenkaan ilmalämmityksen jakaessa lämmön tehokkaasti ympäri taloa.
VILP on kuitenkin erittäin äänekäs ja ulkoyksikkö aiheuttaa haittaa melun suhteen. Melun torjuntaan käytettiin paljon aikaa ja vaivaa, sen kanssa voidaan nyt elää. Kuitenkin tämä on ikävä asia ja vaikuttaa varmasti tulevaisuuden hankintoihin. Kaikkia pumpun aiheuttama melu ei välttämättä häiritse mutta meillä meluhaitta on suuri, ja vaikuttaa mm. unen laatuun. ILP:in sisäyksikön puhaltimen melu oli kuultavissa mutta se ei kuitenkaan haitannut nukkumista toisin kuin VILP:in ulkoyksiköstä kantautuva matala jyrinä. Lisähuomiona on, että VILP:in käyttövesi (200 l @ 50 astetta) loppuu silloin tällöin kesken. Olemme kai vielä tottuneet vanhaan 300 litraiseen vesivaraajaan, joka piti veden lämpöä 65 asteessa. VILP:in sisäyksikön eristys on ohut, 2-5 senttiä jonkinlaista muovivillaa. Vanha varaaja oli eristetty 10 sentin uretaanivaahdolla joka puolelta.
Lämpöpumppua harkitsevan tulee siis kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
- Kuinka paljon säästöä pumpulla on mahdollista saavuttaa? Mikäli säästö ei realisoidu järkevässä ajassa, niin pumppu aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia ja haittaa. Itse pidän järkevänä takaisinmaksuaikana noin 4-6 vuotta, minkä jälkeen olettaisin, että pumppu vaatii kalliita huoltoja.
- Kuinka hyvin pumppu soveltuu talon lämmönjakojärjestelmään? Erittäin suuren lämmitysveden lämpötilan vaativa lämmänjakojärjestelmä ei toimi pumpun kanssa parhaiten (esim. talomme ilmalämmitykselle "riittää" 30 asteen pakkasilla 50 asteinen lämmitysvesi, mikä on VILP:in maksimi pumppaamalla.). Myös pumpun teho pitää mitoittaa oikein. Liian pieni pumppu ei jaksa lämmittää pumppaamalla riittävästi ja liian iso pumppu käy katkokäyntiä, mikä näkyy myös hyötysuhteen pienenemisenä. Meillä pumppu siirtyy jatkuvaan käyntiin n. 10 pakkasasteen tienoilla. 100 litran lisätila lämmityskierrossa on pakollinen. Jos tila olisi riittänyt, olisin asentanut suuremmankin säiliön jolloin katkokäynti vähenisi.
- Aiheuttavatko pumpun ominaisuudet ylitsepääsemätöntä haittaa? Esim. piha-asennuksen ongelmat, sisätilan melu ja -lämpöongelmat? Pääsääntöisesti jälkiasennetut ILP:it eivät ole mukavuudeltaan modernin talon pääjärjestelmien veroisia.
Tekisinkö jotain toisin tässä projektissa? Kyllä. Jättäisin VILP:in hankkimatta, olisin ajanut ILP:in loppuun ja asentanut uudeksi päälämmönlähteeksi modernin sähkökattilan, jota ILP olisi tukenut. Toinen vaihtoehto olisi ollut asentaa ilmalämmityksen yhteyteen ILP:in kenno, jolla olisi voitu ajaa jokaiseen huoneeseen pumpattua lämpöä/viileyttä tehokkaasti, mutta seudullamme yksikään firma ei ollut kiinnostunut tämmmöisestä kustomiprojektista järkevällä hinnalla. Lämmitysremonttia tehtiin useassa vaiheessa ja säästöt mielessä. Nyt olisin kuitenkin tehnyt heti kerralla kaiken kuntoon ja säästänyt paljon omaa päänvaivaa ja remonttikuluja. Ulkoyksikkö ei meillä haittaa naapureita ollenkaan (meillä asennettuna metsää kohden), mutta voisin kuvitella että iso ulkoyksikkö voi aiheuttaa närää jos naapurin ikkuna on kovin lähellä sitä. Ulkoyksikkö ei mielestäni ole millään asteikolla hiljainen.
Huomioitavaa on, että nämä asiat olivat suurinpiirtein tiedossa kun urakkaan ryhdyttiin. Osaksi mielenkiinnon ja osaksi viherpiiperryksen vuoksi. ILP oli todella hiljainen mutta VILP:istä sisälle kantautuva melu oli yllätys, ja se on suurin murhe tässä projektissa. Olennaista VILP:in hankinnassa on siis takaisinmaksuaika. Muuten on olemassa yksinkertaisempia ja luotettavimpia lämmönlähteitä.
