MLP ja VILP cop keskustelua

Tifo

Jäsen
@kurre orava esilämmittää käyttöveden vilpin kanssa varaajan kierukassa ja tulistaa vastuksella. Käyttövesi huomioituna vuosicop 2021 mittarista riippuen 2,99-3,35.
Kävin katsomassa sivua eli kolmen coppi toteutuu oikeasti. Aika paljon on Kurrella muuta sähkön kulutusta(11000kWh). Kaksi ilppiä oli myös.
 

Tifo

Jäsen
Mikä on lämmitystarveluvun ja kulutuksen suhde? Voiko käyttää lineaarista kerrointa? Eli kulutus 50000kWh/lämmitystarve 3000, jos lämmitystarve on 4000 niin onko kulutus 50000/3000*4000=66666kWh?
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Mikä on lämmitystarveluvun ja kulutuksen suhde? Voiko käyttää lineaarista kerrointa? Eli kulutus 50000kWh/lämmitystarve 3000, jos lämmitystarve on 4000 niin onko kulutus 50000/3000*4000=66666kWh?
Noin se taitaa mennä. Sillä tarkennuksella että lämmitystarveluvun ja lämmitykseen menevän kulutuksen suhde.


1642157722064.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siellä on puoli metriä selluvillaa. Sille ainakin aikaisemmin annettiin 20% painumavara. Täytyy tarkistaa mikä on eristeen paksuus nyt. Nosto-ovetkin voi vuotaa enemmän kuin uutena. Halli on siis 500m2 ulkomitoilla vm. 2006, seinät 200mm kivivilla, yläpohja 500mm selluvilla, alapohja 150mm styrox R(kantava paalutettu betonilattia 200mm). Sisäkorkeus 5m, neljä isoa nosto-ovea(3,6*4,2), rivi ikkunoita ylhäällä.
Laskin tuon pikaisesti läpi Bergheatillä (taulukkolaskenta, jolla maalämpöfoorumin mitoitukset tehdään). Noilla tiedoilla sain kokonaistuottotarpeeksi 58 500 kWh, mikä vastaa 2016-2017 kulutusta. Silloin riittäisi yksi 350 m kaivo tai kaksi 224 m kaivoa 25 m etäisyydellä toisistaan. Maksimitehoksi (-26 C) tuli 20,5 kW. Kaivo maksaa 30-35 €/m eli 10- 14 000 € menisi niihin. Sen jälkeen asennus/tarvikkeet kutakuinkin sama oli sitten VILP tai MLP.

Tuohon varmaankin saisi energia-avustusta. MLP:lle luultavasti maksimin 6000 €.

Ei tuolla yläpohjan painumalla suurta väliä ole. 400 mm olisi edelleen erittäin hyvä eristys. Vaikea myös nähdä, että alapohjan eristeiden alle tulevilla ilmavuodoilla olisi juuri havaittavaa merkitystä. Energiankulutus on kuitenkin kasvanut varsin paljon. Ilmavuodoilla tai lmanvaihdon muutoksilla voi olla suuri merkitys. Millainen IV tuossa on?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Kävin katsomassa sivua eli kolmen coppi toteutuu oikeasti. Aika paljon on Kurrella muuta sähkön kulutusta(11000kWh). Kaksi ilppiä oli myös.
ILP:t ovat lähinnä jäähdytystä varten, tosin olen pitänyt ne päällä lämmityssesonging aikana jolloin tulevat lähinnä avuksi siinä vaiheessa jos ja kun VILP:ltä rupeaa paukut loppumaan. ILP:ien ottotehot menevät minulla tässä vaiheessa vielä hupisähkön puolelle mutta kaipa nuo täytyisi kammeta oikeaan kohtaan tasetta jossain vaiheessa. Niiden osuus kokonaisuuten on kuitenkin korkeintaan marginaalinen.

Meillä tuo hupisähkön osuus on kova joo, olen jossain vaiheessa noita kulutuksia avannut enemmän tuossa käyttökertomuksessa mutta suurimmat energiansyöjät meillä taitaa olla tuo suurehko sähkösauna jossa yksi seinä suurimmaksi osaksi lasia ja lemmikkilinnut eli erilaiset papukaijat jolla on reipas valaistus 12h/vrk ja ilmanputsarit käy tauotta sekä osan vuotta ilmankostutin.

Edellisillä asukkailla oli jo sähkönkulutus 9000kWh/vuosi vaikka oli öljylämmmitys käytössä. Tuon jälkeen on purettu öljylämmitys ja vedet loppukuumennetaan sähköllä. Tosin valaistus on vaihdettu energiatehokkaampaan niin kun hella ja tiskikone ym muita parannuksia.

Muoks: oli jäänyt tarpeeto lainaus mukaan jonka poistin...
 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Jäsen
Vaikea myös nähdä, että alapohjan eristeiden alle tulevilla ilmavuodoilla olisi juuri havaittavaa merkitystä.
Halli on 40×12,5 metriä, toisesta pitkästä sivusta ja päädystä näki talon alle koko matkalta. Lämpösenä talvena ei ero ehkä ole iso kylmällä kelillä on kyllä. Kun alapohja on suljettu on siellä lämpötila yli neljä astetta. Pakkasella siellä voi olla -10 astetta. Lasketaan kun ehditään. Kiitos laskelmasta.
 

Tifo

Jäsen
Tein koelaskelman:
lattian lämpötila +28C, maan lämpötila +10C, rossipohja kokeillaan -5C. A=500m2. Lämpötilaero 18/33C.
lattiassa eristettä 150mm, maanvarainen U=0,214. Lämpövuoto: 0,214*18*500=2364W
rossipohja U=0,260. Lämpövuoto: 0,260*33*500=4290W
LIsävuoto: 2364W, kuukaudessa tekee noin 1700kWh. Rakennuksen energialaskelman arvojen mukaan eroksi tulee vuodessa 3000kWh vuotuisilla keskiarvoilla laskettuna. Ei riitä selittämään eroa.
 

Tifo

Jäsen
Eroon voi olla monta syytä. Hallin käytössäkin voi olla eroja vaikka lämpötila on pidetty suunnilleen samana. Katselin astepäivälukuja ilmatieteenlaitoksen sivuilta siellä vuosiarvot vaihteli 2900-4600 välillä. Käytän Vantaan lukuja koska Helsingin luvut tulee Kaisaniemestä. Kulutus ja lämmitystarveluvut ovat seuraavat:
2016 55700/3589
2017 59900/3802
2018 61100/3789
2019 67000/3629
2020 72300/3148
Kaksi viimeistä vuotta poikkeaa selvästi muista. Syynä täytyy olla se että alapohja on maanvarainen ja kun maa on painunut sokkelin vierestä on sinne päässyt ulkoilmaa eli se on muuttunut osittain rossipohjaksi. Alapohjan eristeet ovat kyllä kiinni betonilaatassa. Tilanne on nyt korjattu mutta minulla ei ole siitä vielä tilastotietoa. Toinen mikä voi vaikuttaa vähän on yläpohjan eristys. Siellä on puoli metriä selluvillaa. Sille ainakin aikaisemmin annettiin 20% painumavara. Täytyy tarkistaa mikä on eristeen paksuus nyt. Nosto-ovetkin voi vuotaa enemmän kuin uutena. Halli on siis 500m2 ulkomitoilla vm. 2006, seinät 200mm kivivilla, yläpohja 500mm selluvilla, alapohja 150mm styrox R(kantava paalutettu betonilattia 200mm). Sisäkorkeus 5m, neljä isoa nosto-ovea(3,6*4,2), rivi ikkunoita ylhäällä.
Lämmitysluvun normi Vantaalla on 4097. Laskin mikä pitäisi olla kulutus kyseisen vuoden astepäivillä. Tässä lisäys:
2016 55700/3589 63584
2017 59900/3802 64547
2018 61100/3789 66066
2019 67000/3629 75640
2020 72300/3148 94695
2021 92000/4118 91530

2016 normikulutus on ollut 633584kWh. Taulukosta näkyy että kulutus on miltei 1,5 kertaistunut ja se on tapahtunut kolmen viime vuoden aikana. Tällainen ero on kyllä monen tekijän summa.:rolleyes:
 

Tifo

Jäsen
Koneellinen poisto, ei yleensä päällä. Lisääntynyt ilmanvaihtuvuus on varmaan yksi tekijä. Hallissa on neljä erillistä tilaa, yhdessä tilassa on lto, joka laitettu nyt pyörimään muutaman vuoden tauon jälkeen.
 

Tifo

Jäsen
Tänään katselin vuokralaisten touhuja hallilla kun tutkin kaasukattilaa. Muutama paku oli ollut yön sisällä sulamassa ja kyllähän niitä nosto-ovia oli auki aina välillä kun autoja siirrettiin tai tavaraa lastattiin. Vaikea sanoa paljonko lämpöä karkaa sitä kautta vai osaako joku laskea kun 4 metriä korkea ovi on auki 5-10 minuuttia, 3,6m leveä.
 

Tifo

Jäsen
Selkeä linkki, voiko hukkateho olla noin suuri. 12m2 ovi, lämpötilaero 20C, neutraalikorkeus 2m. Tästä tulee 30kW/m2, yht. 360kW. Jos ovet olisivat yhteensä tunnin auki hukka olisi 360kWh päivässä. 18kW teholla kestäisi 20 tuntia saada lämmöt takaisin plus vielä hallin normaali kulutus! Ilmakuutio itsessään ei sisällä paljon energiaa mutta pystyykö se liikkuessaan imemään pinnoista noin paljon. 5 kuukautta tuolla teholla 20pv/kk tekee 36000kWh. Vaikka tuon jakaa kahdella niin sekin on paljon.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Selkeä linkki, voiko hukkateho olla noin suuri.
Ei voi. En tiedä onko kaava alunperinkään pätevä, mutta joka tapauksessa kaavan oletus on, että ovi on tilaan nähden pieni ja sillä ei ole vaikutusta tilan lämpötilaan. Sinun tapauksessa tila jäähtyy ja teho laskee. Ensin jäähtyy ilma ja sitten rakenteet. Kevytrakenteisessa hallissa ei rakenteissakaan hirveästi lämpökapasiteettia ole. Lattiassa lähinnä ja sitähän lämmitettiin.

Jonkinlaisen ääriarvon saisi siitä, että koko ilmamassa jäähtyy ulkoilman lähelle ja lattialämmitys lämmittää täydellä teholla koko aukioloajan. Siis 20 C lämpötilaerolla 16 kWh/pidempi avauskerta ja päälle lämmitysteho × aukioloaika.

Laita halliin lämpötilaloggeri irti raskaista rakenteista niin näet miten paljon jäähtyy ovenavauksista.

Tai vertaa arkipäivää sunnuntaihin kulutuslukemissa samoissa lämpötiloissa. Vai saako kaasusta päiväkohtaista dataa?
 
Ylös Bottom