MLP ja VILP scop vertailua

Juu, kyllä varmaan kahdella olisin pärjännyt. Tuo on vain Pököllä niin rajusti ylimitoitettu. Ilmaukseni oli tosiaan vähän epämääräinen, pahoitteluni siitä. Siis jos samalla tavalla ylimitoittaisi. Tällä nyt vain on lähinnä se merkitys, että lämmin syvä kaivo => paras mahdollinen hyötysuhde siltä osin. Hyvin harvalla on tuohon varaa. Kun tuossa olisi vielä lämmöt @30 °C niin sitten pumppaukselle varmaan se vitonen tulisi että heilahtaisi.

Se syyskuun 5:n pumppauscoppi sitten lässähti muuten täällä päässä ilmojen kylmetessä. Oli viikon melkein nollassa että se siitä. Mutta alkukuusta meni järjestään päiväpumppauksella 5:n päälle.
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Nämä alkusyksyn COP:t ovat MLP:llä luokkaa 4,8 ja risat. Tuossa ei muuten ole huomioitu sitä mitä energiaa menee käyttöveden esilämmitykseen, eli joku kymmenys siitä lisää. Lopputalvesta näytti olevan luokkaa 4,5. Jos ja kun jätetään käyttöveden lataaminen huomioimatta niin systeemi on aika samanlainen kuin VILP:llä silloin vuosi COP taisi parhaimmillaan olla 2,6. Toki jo viikon kovempi pakkasjakso romuttaa tuon kun tarttee sähköä tai öljyä lisäksi. Kyllähän molemmalla laitteilla on puolensa eli kummankin hankinnan voi perustella itselleen
EI minunkaan käyttöveden tuotanto ole kaikkein energiatehokkain, mutta kuumaa vettä riittää ja riittää enempi kuin enne. Nykyinen on lämmityksen puskurissa esilämmitys siitä MLP:n integroidussa varaajassa oma lataus ja sitten vielä 110l sähkövaraaja.. Nimimerkillä sattui olemaan VILP:n jäljiltä
 
alkusyksyn COP:t ovat MLP:llä luokkaa 4,8 ja risat. Tuossa ei muuten ole huomioitu sitä mitä energiaa menee käyttöveden esilämmitykseen, eli joku kymmenys siitä lisää.
-lämmityksen puskurissa esilämmitys
-siitä MLP:n integroidussa varaajassa oma lataus ja
-sitten vielä 110l sähkövaraaja.
Miten tuo veden esilämmitys voi tuosta puuttua jos se lämmitysjärjestelmän puskurivaraajassa esilämmitetään ? Mitataan tuotanto lämmön jaosta vai mitenkä ?
 

pamppu

Vakionaama
siis pelkkä (patteri)lämmityksen COP? Jos ymmärsin oikein, käyttöveden teon sisältävää COP:ia ei ole saatavilla?
Mutta jos/kun on mitattu tuotantoa, niin "lämmityksen cop" sisältää käyttöveden esilämmityksen. Mulla ainakin näin, en pysty erottelemaan mikä osa lämmitysvaraajasta häviää kierukoiden kautta veteen. Estimoimaan sen kyllä pystyy lämpötilojen ja priimausvaraajan kulutuksen perusteella. Käyttöveden esilämmitys tehdään tässä lämmityscopilla ja käyttöveden energiasta menee lämpötila-asetuksista riippuvainen laskettavissa oleva prosenttiosuus esilämmityksestä, loput priimauksesta. Mulla pumppu tuotti viime vuonna muistaakseni 15500kWh (lämmitysscopilla) ja siitä arviolta 1500kWh on käyttöveteen mennyttä. Jotain tuollaista se lienee.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Noinhan se perustapauksessa menee, mutta @juhanahm kirjoituksen perusteella sain sellaisen kuvan, että tuottopuolen energiamittari on varaajan jälkeen tms. Tällöin siihen ei kerry esilämmitykseen käytetty energia. Kuulemme varmasti pian, mikä on totuus.

Minua ainakin kiinnostaa, mikä on vertailukelpoinen MLP-COP tuohon VILP:n 2.6 nähden. Oletan että se on tuo 4.5-4.8, mutta molempia nostaisi hieman esilämmityksen huomioon ottaminen ja laskisi reilummin käyttöveden teko. Kumpaakaan ei siis olisi mukana luvuissa? Ja vanha VILP oli Ciat vuodelta 2010? Täysin outo tuote ainakin minulle. Voisi olettaa, että uudemman sukupolven VILP pystyisi jonkin verran parempaan tulokseen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Jos käyttöveden loppulämmitystä ohjaisi kellolla 2 kertaa päivässä suihkujen ajankohtiin sopiviksi, säästäisikö siinä yhtään kWh:ta?

Minulla aamulla vastus päälle ?-ajan ja illalla ?-ajan. Sitä pitää koittaa heti.
 
Jos käyttöveden loppulämmitystä ohjaisi kellolla 2 kertaa päivässä suihkujen ajankohtiin sopiviksi, säästäisikö siinä yhtään kWh:ta?
Jep. Tätä olisin kokeillut mutta ainakaan nyt käytössä oleva Setän ohjelmaversio ei tähän taivu. Varaajälämmityksen lämpötilan ajastaminen ei onnistunut. Näin se esilämmityksen osuus paranisi jonkin verran. Heikentäisi hiukan pumppausCOPia mutta säästäisi ehkä veden tulistuksessa. Veden käyttö kuitenkin osuu keskimäärin iltaan. Kesällä olen kokeillut nostaa pyyntiä mutta vaikuttaa että ei silläkään oikein mitään voita jos se on koko ajan korkeampi ja tuo 35 °C pyynti riittää. Jos se on jatkuvasti korkeampi, sitten kellarin lämmitys tehostuu jo liikaakin. Nythän se seilaa noin 30 ja 35 °C välillä ja sitten syksymmällä on jatkuvasti 35 °C kun pitää lämmittää enemmän. Näin on osoittautunut parhaaksi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Nyt on alkeellisesti kellon takana tulistinvaraaja. 2 aikaa vuorokaudessa, aamusuihku ja iltasuihku. Molempiin laitoin aluksi 30 minuuttia aikaa ja termostaatti täysille, 2 kW vastuksella se tietää 1kWh tulistusta/vrk. Aloitetaan tästä ja lisätään aikaa tarvetta vastaavaksi

Kesällä olen kokeillut nostaa pyyntiä mutta vaikuttaa että ei silläkään oikein mitään voita jos se on koko ajan korkeampi ja tuo 35 °C pyynti riittää. Jos se on jatkuvasti korkeampi, sitten kellarin lämmitys tehostuu jo liikaakin. Nythän se seilaa noin 30 ja 35 °C välillä ja sitten syksymmällä on jatkuvasti 35 °C kun pitää lämmittää enemmän. Näin on osoittautunut parhaaksi.
Olen kokeeksi renkannut pyyntiä koko tämän kuukauden, nytkin yli 45 astetta koko varaaja. 35 astetta olen kaikin puolin hyväksi alarajaksi havainnut ja siihen palataan. Sillä selviää nollakelissä ja sitten kone lähtee seuraamaan käyrää ja copit pysyy kohtuullisina.
 
35 astetta olen kaikin puolin hyväksi alarajaksi havainnut ja siihen palataan. Sillä selviää nollakelissä ja sitten kone lähtee seuraamaan käyrää
Suunnilleen näin se on minullakin. Patterikierron suntin pyynti on vähän yli pumpun tuoton eli se on auki. Sitten kun poltin lähtee käyntiin, patterikierron lämpötila nousee mutta lattialämmityksen ei nouse, kun sille on maksimiraja joka tulee heti vastaan. Noin -10 °C lattilämmitys alkaa olla kokonaan auki, -15 °C se on varmasti kokonaan auki. Kattilalla patterikierto sitten nousee 45 °C, kovimmilla pakkasilla jopa 50 °C, joka on maksimirajana. Täällä noin 30 asteen pakkanen on melkein joka talvista mutta 40 pahemmalle puolelle ei sentään pääse oikein milloinkaan. Viimevuosina ei ollut pitkiä kovia pakkasjakoja
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Nykyinen MLP järjestelmän energiamittari on varaajan ja verkoston välissä, eli se mitä käyttöveden esilämmitys ottaa energiaa jää mittaamatta. VILP systeemissä minulla oli kolme energiamittaria. Mitä talo ottaa, mitä VILP tuottaa ja mitä VILP ottaa sulatuksissa. Joo tuo Ciat oli ekoja 3-vaiheisia inverttereitä. Eli uskon kyllä että uusi VILP olisi energiatehokkaampi. VILP:n lukemat ovat siis lukemia mitä VILP tuottaa.
Energiamittarin lisääminen nykyiseen olisi jonkinlainen operaatio eli ei mene ihan heittämällä, jotenpa ei viitsi muutaman kymmenyksen takia asennella
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt lokakuun (1-26.10.) MLP kulutus 213 kWh ja tuotto 1182 kWh josta lv 75 kWh. COP 5,5. Kolmannen viikon kohdalla käyrää rukattu alaspäin ja vieläkin voi laskea kun sisällä 23C. MLP:n kulutus on jonkin verran suurempaa kuin viimmevuonna.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Aktiivinen jäsen
Nyt lokakuun (1-26.10.) MLP kulutus 213 kWh ja tuotto 1182 kWh josta lv 75 kWh. COP 5,5.
Loistava COP, tuosta ei paljon enää pysty parantamaan millään värkillä. Olikos niin, että MLP:lle on oma sähkönkulutusmittari, mutta tuotto on Niben omista mittauksista? Virtausmittari koneessa lienee sisäänrakennettu? Oletko kokeillut vastuksella Niben mittauksen paikkansapitävyyttä? Ei sillä, että epäilisin sitä, mutta olisi mielenkiintoista tietää.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Loistava COP, tuosta ei paljon enää pysty parantamaan millään värkillä. Olikos niin, että MLP:lle on oma sähkönkulutusmittari, mutta tuotto on Niben omista mittauksista? Virtausmittari koneessa lienee sisäänrakennettu? Oletko kokeillut vastuksella Niben mittauksen paikkansapitävyyttä? Ei sillä, että epäilisin sitä, mutta olisi mielenkiintoista tietää.
Juu näin, mlp:lle oma mittari keskuksessa ja nibessä sisäinen virtausmittari. En ole testannut tarkuutta. COP mittaukset on hyvä väline prosessin tarkkailuun mutta muuten olen sitä mieltä että säästöt tehdään muualla kuin prosessin optimoinissa. Eli COP 4 vai 5 niin se hukkuu elämisen kohinaan.
 
Ylös Bottom