MLP keruupiirin pumpput

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Erotettu omaksi aiheeksi tästä ketjusta

Nuo 12:n ja 16:n näyttäisi ehkä antavan hiukan muita paremman COP:n mutta erot ovat kyllä pieniä.
Pieniä ne on mutta jos koneen läpi menee 5000 kWh sähköä niin tuottoa tulee 1000 kWh enempi noilla eroilla.

Itsellä on ajatuksissa yrittää parantaa MLP-coppia vaihtamalla keruupiirin pumppu 3-vaiheiseen Kolmeks pumppuun, saan sellaisen uudehkon ilmaiseksi jos putkimiehet muistaa sen säilyttää. Siinä putoaisi mlp-ottoteho yli 100W ja cop nousisi näin 5 nurkille patteritalossakin.
100-130W muutos olisi iso juttu sikäli kun kone käydessään ei ylitä 1600W. Kesällä vasta vaihtuu jos pumpun saan.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Tuo valovirtakoneen huono hyötysuhde liittyy jotenkin siihen kondensaattorin käyttöön. On/off 3-v kone on tietysti teoriassa hyötysuhteeltaan paras, kun jää ne invertterin häviöt kokonaan pois.
Näin se varmaan on.
Odotan kuumeisesti tuota kolmeks-pumppua kokeiltavaksi, noita on mennyt romulavalle monta mutta nyt alkaa niiden keräily kotikäyttöön.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Itsellä on ajatuksissa yrittää parantaa MLP-coppia vaihtamalla keruupiirin pumppu 3-vaiheiseen Kolmeks pumppuun, saan sellaisen uudehkon ilmaiseksi jos putkimiehet muistaa sen säilyttää. Siinä putoaisi mlp-ottoteho yli 100W ja cop nousisi näin 5 nurkille patteritalossakin.
100-130W muutos olisi iso juttu sikäli kun kone käydessään ei ylitä 1600W. Kesällä vasta vaihtuu jos pumpun saan.
Onko sun Nibessä niin huono keruupumppu, että yli 100 W säästö olisi mahdollinen? Eikö se ole Grundfosin UPM-sarjaa? Laskeskelin noiden hyötysuhteen olevan 50% luokkaa sähköstä nestevirtaukseen. Katsoin pari Kolmeks 3-vaihepumppua. Toisella 60% toisella 50%.

Ei kai tuo pumppu edes vie kuin tuon 100 W? 12 kW invertterissä on 180 W pumppu, mutta virtaustakin tarvitaan reilusti enemmän.

Nykyään päästään DC-moottoreilla (BLDC) 80-90% hyötysuhteisiin. Ei taida 3-vaihemoottorit ainakaan parempia olla noin pienessä koossa. 3-vaihemoottorihan tuo BLDC on myös, mutta ajetaan DC:tä 3-vaiheisesti ohjaamalla.

Tiedä sitten mitä noissa Grundfos UPM-sarjan pumpuissa on sisällä, mutta 1-vaihe syöttö niissä on. Millä tehosäätö tehdään?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Ei kai tuo pumppu edes vie kuin tuon 100 W? 12 kW invertterissä on 180 W pumppu, mutta virtaustakin tarvitaan reilusti enemmän.
0.16kW ottaa minun grundfos täysillä käydessään, tää on vanha kone.
Se kolmivaihe kolmeks ottaa tyyppikilven mukaan 0.03 kW
 
Katsoin pari Kolmeks 3-vaihepumppua. Toisella 60% toisella 50%.
Kolmeksin pieni etu on kuiva moottori. Siinä ei pyöri se ankkuri vedessä vaan on erillinen moottori. Jos @pökö MLP:ssä on jo EC pumppu, vaihto kolmivaihe Kolmeksiin ei ainakaan suurta parannusta tuo - jos nyt yleensä tuo mitään parannusta.

Mutta ei ole edes vanhojen valovirtapumppujen hyötysuhteissa noin suuria eroja että 160 wattisen voisi noin vain korvata 30 wattisella. Pitäisi löytää tehokkampi Kolmex tai vaihtaa juoksupyörä. Eri asia, jos mitoitus olisi tyystin pielessä, mutta eiköhän nuo ole Nibellä osanneet siihen pumpun valita. Tuohan saa käydä vakio teholla. Ei ole tarvetta säätää mitään.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
0.16kW ottaa minun grundfos täysillä käydessään, tää on vanha kone.
Se kolmivaihe kolmeks ottaa tyyppikilven mukaan 0.03 kW
Eikös sulla ollut 6 kW 1120? Tässä sen asennusohje, jossa sanotaan keruupumpun olevan 130 W. Näyttää myös olevan tehosäätö 1-4, mutta käyrät annettu vain 3:een asti. Ei tuo 30 W pumppu millään tee samaa virtausta kuin 160 W pumppu. Miksi pidät sitä täysillä?
Mikä keruuputki sulla oli? 40 mm putkella tulee 3 C dT:llä eli 0,4 l/s virtauksella keruusta yli 30 kPa. Päälle MLP:n sisäiset ja sinun kytkentöjen vastukset. Tarvittava pumppausteho luultavasti 30 W luokkaa eli sähköteho 60 W luokkaa 50% hyötysuhteella.

Jos sinulla on antaa nykyinen pumppumalli, kai siitä käyrät löytyy Grundfosilta, josta voi laskea tai lukea hyötysuhteen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Jos @pökö MLP:ssä on jo EC pumppu, vaihto kolmivaihe Kolmeksiin ei ainakaan suurta parannusta tuo - jos nyt yleensä tuo mitään parannusta.
Ei ole EC pumppu.

Tuossa olisi tulossa vähintään 100W pudotus ottotehoon. Kun otto putoaa 1400 wattiin ja anto pysyy 7 kilowatin pinnassa se nostaa coppia vajaa puoli yksikköä, eli cop 5 nurkille.
Jos pystyn kolmeksin pelastamaan kokeilen sitä automaattisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on tuon käyrät. Mitä siinä on virtaama ja millä nopeusvalinnalla sitä on tapana ollut käyttää ?
Näiden ongelma on tuo tehon pudotus hyötysuhdetta pudottamalla. Toki voisi sorvata myös juoksupyrää pienemmäksi ja käyttää täysillä.

Grundfoss UPS 25-80-180 käyrät.jpg
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tässä on tuon käyrät. Mitä siinä on virtaama ja millä nopeusvalinnalla sitä on tapana ollut käyttää ?
Näiden ongelma on tuo tehon pudotus hyötysuhdetta pudottamalla. Toki voisi sorvata myös juoksupyrää pienemmäksi ja käyttää täysillä.

katso liitettä 62696
Se käy kakkosella, sillä saadaan toivottu 3 asteen jäähtymä.

Löydäks kolmeksin käyrät vertailtavaksi?

Se on 25/4 ja 0.03 kW moottori, kirjaimia en kuollaksenikaan muista
 
Tässä on yhden 3-v Kolmeksin tuottokäyrät. Jää aika kauaksi tuosta ....
Näitä on aika monta mallia, uusia taajuusmuuttajalla olevia ja vanhoja kiinteällä pyörimisnopeudella olevia. Virtaama lienee jotain suuruusluokkaa 0,5 l/s. Hyötysuhde on noin kaksinkertainen.

Kolmeks kiertopumpun tuottotkäyrät.jpg
 
Käykös tuohon muuten lämmityksen kiertopumppu? Viinahan ei ole hapetonta ja tuo pumppu olisi ainut rautainen osa. Pitäisi varmaan olla käyttövesipumppu tai maaliuospumpuksi rakennettu.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kai se käy kun liuoksessa on korroosionsuoja joukossa. Ihan mustaa on tuo originaalikin pumppu
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Tässä on AE-25/4 50 tai 80 W moottorilla. Ilmeisesti kilvessä voi lukea toimipisteen tehokin. Nostokorkeus riippuu impellerin halkaisijasta ja on 0,4 l/s virtaamalla 1-5 m (70-125 mm). Hyötysuhde 0,4 l/s virtaamalla 35-45% impelleristä riippuen eli ei kaksinen.

125 mm impellerilläkin jäädään 1,5 m nykyisen pumpun nostokorkeudesta 0,4 l/s virtaamalla. Sillä kohtaa moottori ottaa n. 80 W.

Paljonko nykyinen pumppu ottaa tuolla kakkosella?
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
150 wattia kakkosnopeudella, mitattu.
Paljonkos delta-T on tuolla kakkosnopeudella? Käyrästön mukaan 150 W viittaa reilusti suurempaan kuin 0,4 l/s virtaamaan, jolloin delta-T pitäisi olla reilusti alle 3 K. Vai paljonkos tuo tuottaa? Sullahan oli varsin lämmin kaivo, joten tehoakin voi tulla yli nimellisen. Tuossa aiemmin mainitset 1600 W, mistä tulisi COP 5:llä 8 kW ja silloin virtaama 0,52 l/s 3 K:lla. Tuossa pisteessä sitten menisi jo n. 100 W tuolla Kolmeks pumpulla 125 mm impellerillä, jolla nostokorkeus melko lähellä nykyistä.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
150 wattia kakkosnopeudella, mitattu.
Siis 7 kW COP 5 ja delta-T 3,3 K. Tuo viittaa 0,42 l/s. Nykyinen pumppu tuottaa tuohon 63 kPa. "Uusi" vain 48 kPa, JOS siinä on 125 mm impelleri. Tällöin virtaus alenee jonnekin 0,37 l/s paikkeille ja delta-T kasvaa 3,7 K paikkeille. Pumppu vie n. 80 W.

Mahtaako COP parantua? Säästät 70 W, mutta delta-T kasvaa 0,4 K. Tosin Kellarinlämmittäjän löytämän käyrän mukaan nykyinen pumppu pitäisi viedä vain 125 W, johon siis säästöä vain 45 W. Tuohon toki vaikuttaa sekin, että ei pumpata puhdasta vettä ja neste on kylmää. Mahdollisesti "uusikin" pumppu vie sitten enemmän kuin käyrät näyttää.

Jos impelleri on pienempi kuin 125 mm, kasvaa delta-T vielä enemmän. Vaikkapa 100 mm impellerillä saisit vain 0,26 l/s ja delta-T olisi jo 5,2 K.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Kolmeks käyrät on 20 C vedelle. 5 C maaviinalla virtausvastus putkessa on 16% suurempi, josta seurannee suurempi pumpun ottama teho. 0 C maaviinalla olisi sitten jo melkein 40% suurempi. Tuo 0 C vs. 5 C riippuu kyllä merkittävästi tilanteesta (putkikoko ja virtaama), mutta maaviina vs. vesi on selkeä ero.

Varsin todennäköistä siis, että käyrästöjen tehot ylittyy myös Kolmeks-pumpulla.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mahtaako COP parantua? Säästät 70 W, mutta delta-T kasvaa 0,4 K. Tosin Kellarinlämmittäjän löytämän käyrän mukaan nykyinen pumppu pitäisi viedä vain 125 W, johon siis säästöä vain 45 W.
Sitä me ei koittamatta tiedetä.

Mutta jos ollaan tarkkoja niin tuosta 150W pitää vähentää ainakin koneen elektroniikan kulu pois, se on hurjat 11-12W.
Päästään lähemmäs kellarinlämmittäjän löytämää arvoa:);)
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Hieno myyntinimi muoviputkelle, puolueetonta tutkimustulosta etsin väitteiden taakse en löytänyt.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Keruupiiristä tulee 35 kPa tuolla 0,42 l/s virtaamalla. Ihan loogiselta kuulostaa, että koko pumpulta vaadittu nostokorkeus on silloin 63 kPa.

Jos noissa saamissasi pumpuissa on alle 120 mm impelleri, laita kaksi peräkkäin. Kaksi 100 mm peräkkäin vastaa nykyistä pumppua. Mutta menee sähköäkin sitten 30 W/kpl eli säästät ehkä 60 W hyvällä tuurilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kai se käy kun liuoksessa on korroosionsuoja joukossa. Ihan mustaa on tuo originaalikin pumppu
Pumpun täytyy kestää kondensiota. Monet lämpöjohtopumput eivät suoriudu tuosta tai saati sitten pakkasella olevan nesteen pumppaamisesta.
Esim wiloista ja grundfosseista löytyy omat pumput jotka ovat suunniteltu tuota hommaa silmälläpitäen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sitä me ei koittamatta tiedetä.

Mutta jos ollaan tarkkoja niin tuosta 150W pitää vähentää ainakin koneen elektroniikan kulu pois, se on hurjat 11-12W.
Päästään lähemmäs kellarinlämmittäjän löytämää arvoa:);)
Joissain Nibe mlp:ssa on (muistakseni esim 1255 mallit) on lämmitin kompressoriöljyille. Joissain malleissa tuo toimi niin pöhlösti että vastus tohotti aina kun kone ei käynyt. Uudemmissa malleissa vastusta ohjataan hiukan fiksummin ja kaikkien merkkien mlp:ssa tuota vastusta ei ole olleenkaan. Sinun koneessa ei liene tuota myöskään? Esim kuvassa osa 153

 
Ylös Bottom