MLP mitoitus vanhalle maatilalle

Tois puol jokke

Vakionaama
Toi on hyvä vehjes jos vesi liikkuu tai oikeasti pysyy plussalla, tiukkoihin mitoituksiin voi mennä jäähän ja tulla ropleemia, toji ton kehikon saa betonia täyteen ni auttaa ettei nouse ihanheti pintaan.
 
Kyselin noista pumpuista, seisseet muutaman vuoden (kuivassa ja lämpöisessä), olleet teollisuuskiinteistössä tuloilman lämmittämiseen mutta prosessin hukkalämpö ollut turhan suuri ja hyöty valu liuoksen jäähdyttämiseen ennen pumppuja. Keruupumppuja ei ole mukana ja katselin Nipen omien maksavan 1750e/kpl.

Ei oikeen osannut sanoa mitä tulee mukana niin oletettavasti kaikki koneen ulkopuolelta joutuu hankkimaan. Tossa oli manuaalissa kymmenkunta palikkaa listattuna 20e-100e mitä todennäköisesti tarvisi kanssa hankkia. Osan ehkä voisi korvata jollain muulla kuin Niben omalla mutta näistä aika vähän tieto missään.

Minkähänlaisen pumpun tuohon löytäisi tilalle? Pannuhuone on muuten lampeen nähden ehkä 4m korkeammalla eli 5-6m tarvisi pumpulla myös nostaa kierrätettävää nestettä. Tai no sehän on suljettu kierto niin onkohan tuolla merkitystä kuitenkaan?

Eikä koneelle luonnollisesti minkäänlaista takuuta. Ei tuokaan nyt mikään ilmainen laitos ole virittää toimintaan ja jonkin verran riskiä. COP meidän pattereilla 3-4. Jotenkin monoblock VILP ja uusi Pellettipoltin kuullostaisi helpommalta ratkaisulta.

edit: Toisaalta laskiskelin vähän arvioita TMA:sta ja mitä nuo säästäisi 10v aikana jos mikään ei hajoa. Pellettin verrattuna VILP + poltin, 2,5-6,7ke, MLP 6,7-13ke... alko MLP taas houkuttelemaan...
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Tiiä onko ollut esillä, mutta mimmoset proput tuolle 1330 olis kiinteistössä tarjolla ja mimmoset mahtaa vaatia jotta rokkaa?
 

jmaja

Vakionaama
Pannuhuone on muuten lampeen nähden ehkä 4m korkeammalla eli 5-6m tarvisi pumpulla myös nostaa kierrätettävää nestettä. Tai no sehän on suljettu kierto niin onkohan tuolla merkitystä kuitenkaan?
Ei ole merkitystä suljetussa kierrossa. Pumpun ei varmasti tarvitse olla yhtä iso kuin alkuperäinen, jos ajetaan aina yhdellä moduulilla eli puoliteholla.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Katsoin jotain taulukkoa. Tuolle 1330:lle oli starttivirta 90A / 59A pehmolla. Toisaalta kompuran virraksi oli annettu 2*21,2A - josta seuraa kyllä se että 30kW/kompura antoteho edellyttää aikamoista COPia. Ehkä tuosta pitäisi etsiä kunnon datat.
 
Vanha maatila, siellä on ainakin ollut 63A sulakkeet, kaksi isoa kuivuria ja niissä isoja sähkömoottoreita. En tiedä onko pudotettu, toinen kuivuri on edelleen vuokrakäytössä niin hyvinkin voi olla nuo vielä.
 
Tuohon saa Nibe AMB 30 ilmakeräimen eli olisi sitten VILP, lähinnä backupiksi mietin jos jostain syystä keruuputkiston rakentaminen ei onnistukkaan tai saada riittävän isoa tehtyä. En vaan ole löytänyt mitään hintaa tuolle:

Myös halvempi keruupumppu tarvisi keksiä. Myyjä lupaili tänään laittaa vielä lisätietoja.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Myös halvempi keruupumppu tarvisi keksiä.
Tosiaan et tule tarvitsemaan koskaan kuin yhtä kompressoria kerralla, joten pumpunkin kapasiteetin voi puolittaa ja putket pienentää heti hurjasta 54 mm koosta. Tätä käytetään nähtävästi 40 kW saakka: https://jsenergi.eu/nibe-spare-part...0kw-065013/035-cirkulationspump-pedrello.html

Ilmeisesti tämä on sama: https://www.tomeiwatersolutions.com...-stainless-steel-aisi-304.2.5.114.gp.25020.uw

Ilmeisesti 60 kW mallissa on tämä:
Tuolle ei halpoja hintoja löytynyt.
 
Tuolla ohjeissa oli että lammen putket pitäisi eristää rannasta pannuhuoneeseen, koska muuten energiaa jää matkalle maahan. Sinne on hiukan matkaa kuitenkin. Yllättävän kallista tuo keruuneste jos siihenkin saa 4,5ke varata. Jos tekisi lampeen oman lenkin kohtuu suoraan sinne ja takaisin, olisi sitten poiskytkettävissä kierrosta jos alkaa jäätymään. Ja yhden tai kaksi muuta maalenkkiä tuonne joutumaalle tien ja lammen kärjen kolmioon.
 

roots

Vakionaama
En nyt ihan niele tuota että eristää pitäis, eikös se matka lammelta voi hyvikin toimia keruuna jos maaperä jotain sinnepäin laatua...
 

Jolberious

Vakionaama
En nyt ihan niele tuota että eristää pitäis, eikös se matka lammelta voi hyvikin toimia keruuna jos maaperä jotain sinnepäin laatua...
Keruunahan se toimii niin kauan, kun on siellä on lämpöisempää, kuin vedessä. Voi myös eristää vain toisen putken, jolloin neste "esilämpenee" ennen lampeen menoa.
 

jmaja

Vakionaama
En nyt ihan niele tuota että eristää pitäis, eikös se matka lammelta voi hyvikin toimia keruuna jos maaperä jotain sinnepäin laatua...
Varmaankin olisi mielekästä, jos kyse olisi oikeasta vesistöstä, josta talvellakin saataisiin selvästi plussan puolella olevaa vettä. Tai putkien ollessa niin pinnassa, että routii. Muuten ei tunnu tarpeelliselta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
En nyt mitenkään halua iloa pilata, mutta minusta tuntuu että @jaripetteri tulee saavuttaman täällä vakionaaman statuksen jo ennen kuin tuo kehitteillä oleva systeemi lähtee ensimmäisen kerran käyntiin. Siinäkään ei ole tietty mitään pahaa.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
https://www.facebook.com/commerce/l...ZAoaUQEREvQ4B2W0xvRS9Ugb1Ju0Gvwg&__tn__=*bH-R tuolla olisi läjä uusia kolmeksin pumppuja 750€ se isoin on sitten jo liiankin raju.
Tuossa vanhempia hintoja kolmeksin pumpuille, pronssiset pesät kaikissa niin kestää alkoholin.

esim tämä vois kelvata hyvin L-50D/2 ollut alle tonnin uutena suositushintana, varmasti löytyy alle tuon.

en eristäisi putkia minäkään

Paljonko sulla on mennyt rahaa nyt lämmittämiseen nykyisellään ja mitä arvioit että tulis esim ensvuonna menemään ? (takaisinmaksuaikaa)
 
Pumpuista selvisi tänään että ovat 2008 ja 2009 valmistetut. Mikä tuollaisen elinikäoletus on? 15 vuotta? Pahimmassa tapauksessa ovat olleet 10-11 vuotta käytössä jo...
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos putket kaivaa routarajan alle, paikan ilmastosta riippuen hiukan alle tai hiukan yli metrin syvyyteen, ei putkien eristämiselle ole mitään tarvetta. Käytetäänhän maalenkkejä "jopa" maalämmön lähteenä ja tuo siis imee ko. syvyydeltä lämpöä. Kun lämpö tulee lammesta, lämmön siirtyminen eristämättömistä putkista maahan jää hyvin vähäiseksi. Kaiken lisäksi maakin toimii välttävänä eristeenä, joten metrin upotussyvyyskin on käytännössä paljonlaisesti tarpeeseen nähden. Eristämisestä on riittävän syvälle asennettujen putkien tapauksessa paljasta haittaa, koska maastakin irtoaa hiukan lisää lämpöä tällöin.
 

Raksaaja

Vakionaama
Kun tässä ketjussa on ollut esillä näitä keruuputkistojen ja litkujen hintoja, niin vuonna 2008 sai putket ja litkut paikallisesta rautakaupasta ylivoimasesti halvimmalla. Normaalia 10bar "siniraita"-vesijohtoputkea käytetään maapiireissä. K-raudasta tilattuna tuli meille suoraan Meltexin tehtaalta mittaan katkaistuna. Keruuliuos tuli muistaakseni Altian pöntöissä. Kummankin hinta oli -30..40% halvempi mitä halvin netistä löytämäni.
 
En nyt mitenkään halua iloa pilata, mutta minusta tuntuu että @jaripetteri tulee saavuttaman täällä vakionaaman statuksen jo ennen kuin tuo kehitteillä oleva systeemi lähtee ensimmäisen kerran käyntiin. Siinäkään ei ole tietty mitään pahaa.

Täytyy tähän vielä kommentoida senverran, että kyllä tässä foorumin avustuksella yksi järjestelmä tänä kesänä jo nostettu jaloilleen, katotaan mihin tämä vielä etenee.

Paljonko sulla on mennyt rahaa nyt lämmittämiseen nykyisellään ja mitä arvioit että tulis esim ensvuonna menemään ? (takaisinmaksuaikaa)

Mulla on 2012-2013 kulutukset tiedossa, viimeisimpiä ei ole kaivettu vielä. Pellettiä mennyt vuositasolla 15-20Tn josta 3,75-5ke kulu, suorana sähkönä se olisi 60-80Mwh/v, pelletin "COP" noin 2. Näitä laskenut 2014 ja en ihan tarkkaan muista miten tuohon päädyin... :)

Jos arvioidaan karkeasti niin VILP ja uusi pellettipoltin koville pakkasille vuosi COP voisi olla 3 luokkaa ja MLP 4. Näillä sain TMA:si 10ke VILP+poltin 6-8 vuotta ja 10v kuluttua olisi säästetty 2,5-6,7ke. MLP vastaavat TMA: 6,4 - 4,8 v ja 6,7-13ke 10v jaksolla kotiinpäin, jos tuon saa 12ke käyttökuntoon.

Nämä niin karkeita arvioita että itseään saa hyvin huijattua haluamaansa suuntaan... ;) Mutta näkee tuosta nyt sen että jotain kannattaa tehdä ja miettiä eteenkin kun polttimen uusiminen joka tapauksessa kohta edessä.

Kun tässä ketjussa on ollut esillä näitä keruuputkistojen ja litkujen hintoja, niin vuonna 2008 sai putket ja litkut paikallisesta rautakaupasta ylivoimasesti halvimmalla. Normaalia 10bar "siniraita"-vesijohtoputkea käytetään maapiireissä. K-raudasta tilattuna tuli meille suoraan Meltexin tehtaalta mittaan katkaistuna. Keruuliuos tuli muistaakseni Altian pöntöissä. Kummankin hinta oli -30..40% halvempi mitä halvin netistä löytämäni.

Kyllä noita täytyy vähän kilpailuttaa ennen hankintaa, voi päästä tuntipalkoille siinäkin hommassa.
 

roots

Vakionaama
Keruunahan se toimii niin kauan, kun on siellä on lämpöisempää, kuin vedessä. Voi myös eristää vain toisen putken, jolloin neste "esilämpenee" ennen lampeen menoa.
Se lampihan 'esilämmittää' molempia keruuputkien seutua, meno- ja paluualue lämpee keväästä myöhälle syksyyn ja samalla parantaa niiden osuuksien talvenkestoa. Se mitä kesällä hiukan menetetään kun ei saada sitä 'kuuminta lampea' koneelle on pienin osuus vuodesta eli merkityksetön aika koska kone käy vähiten.
Kuinkahan paljon tuossa on virtausta tuossa uomassa, taisi olla jotain lähteitä joten eikös siinä piisaa hyvinkin lämpöä talven yli?
 
siinä on muutama lähde, ojasta ei juuri talvella tule mitään, padosta lähtevä oja ei kovin kummoinen ole ja se on luokkaa 300mm putkella taidettu tien toisella puolella korvata pellon kohdalla. Mutta hento virtaus talvellakin. Ei siitä ainakaan haittaa ole.
 
Maalämpöfoorumilta löytyi tasan yksi kommentti noista F1330-60 koneista, ei lisää luottamusta:

Nibe Fighter 1330-60

Kompurat laskivat öljyt pihalle kuuden vuoden ikäisinä. Uudet kompurat maksoivat yli 6000€.
Vakuutus korvasi 2/3 hinnasta.
Aika uutena ne hajosivat?
 

Raksaaja

Vakionaama
Kaikilla muilla toiminut niin moitteettomasti, että ei ole tarvinnut foorumeille kirjoitella :)
Tuskin noin iso pumppuja kovin paljon on myyty yksityisille. Yritykset ja taloyhtiöt taas hoitavat asiat suoraan putkiliikkeiden kanssa paksulla lompakolla, ilman foorumeita. Pumpun kestoikään vaikuttaa merkittävästi "asennus ja asetukset"....
 
  • Tykkää
Reactions: msr

Janos

Aktiivinen jäsen
Juurikin noin kuten @Raksaaja kirjoitti, esim meillä töissä uudessa hallissa Thermian MegaXL jossa ekat 2 vuotta pelkkiä softaongelmia sekä LVI liike tehnyt kytkennästä sellaisen että se on käytännössä ON-OFF kone eikä invertteri. Talvella se käy noin tunnin täysillä ja sitten huilaa toisen tunnin eli luultavasti ei kauhean pitkäikäinen ole, ei niistä siltikään mistään foorumeilta löydy hyvää eikä huonoa kerrottavaa keneltäkään.
 
Pieni päivitys tähän. Ostin nuo aiemmin linkatut Torista löytyneet Nibe Fighter 1330-60 pumput kun halvalla sain. Siis molemmat eli nyt olisi neljä 30kW kompuraa käytössä ja niistä kun edes yhden saa toimimaan luotettavasti niin riittää. Itse en pumppuja ole vielä nähnyt kuin kuvissa mutta tänään tuttu rekkakuski vie ne kohteeseen. Seuraavaksi joku testipenkki pitää viritellä ja koittaa etsiä joku laite mikä osaa jutella noiden kanssa että saa mahdolliset vikatiedot ulos. Jotain ajatuksia tähän jo löytyykin. Sitten on talvi aikaa miettiä ja suunnitella keruuputkistoa. Joku kolme tai neljä 400m piiriä tuo vaatinee joista pari upotetaan lampeen. Tämä olisi ehkä helpointa tehdä kevätjäiltä. Muuten varataan ensikesä kaivuutöihin että eläkeläinen jaksaa (sekä kone että kuski) ja toivottavasti vuoden päästä torppa lämpiää sitten edullisesti edullisella maalämmöllä... :)

IMG-20201113-WA0001.jpg
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Jos on tilaa niin tee tollanen lenkkisetti lammen viereen ja sit useammastakohdasta naru kiinni(siten et saa narut vetämällä pois eli ei solmuja) äijiä riviin ja vetää lampeen. Sitku jäät tulee(jos tulee) niin painoja jäälle jotka sulaessa painuu pohjaan, jos tarvii painoja. Siis kun keruuneste on putkessa se painuu pohjaan, jos on pohjassa riittävän lämmintä niin ei putki jäädy eikä nouse pintaan. Muutama vuos ni pohjan kasvusto pitää jo paikoillaan.
Hyvin ehtii vielä tälle talvelle, ja muista tehdä avustushakemus elykeskukselle. 4000€ on rahaa jo kivasti.
 

Liitteet

  • 250px-Pond_Loop_Close_Up.jpg
    250px-Pond_Loop_Close_Up.jpg
    22,1 KB · Katsottu: 34
Jos on tilaa niin tee tollanen lenkkisetti lammen viereen ja sit useammastakohdasta naru kiinni(siten et saa narut vetämällä pois eli ei solmuja) äijiä riviin ja vetää lampeen. Sitku jäät tulee(jos tulee) niin painoja jäälle jotka sulaessa painuu pohjaan, jos tarvii painoja. Siis kun keruuneste on putkessa se painuu pohjaan, jos on pohjassa riittävän lämmintä niin ei putki jäädy eikä nouse pintaan. Muutama vuos ni pohjan kasvusto pitää jo paikoillaan.
Hyvin ehtii vielä tälle talvelle, ja muista tehdä avustushakemus elykeskukselle. 4000€ on rahaa jo kivasti.
Tää vois olla kustannustehokas tapa. Kerroppa lisää tuosta Elykeskuksen avustuksesta? Maatila muttei enää aktiivinen ja siirrytän Pelletistä Maalämpöön. Kaikki mahdollinen tuki kelpaa. ARA:n energia-avustus ei liene mahdollinen, koska pumppu käytetty ja Pelletistä siirrytään joka jo katsotaan ekolookiseksi.
 

jmaja

Vakionaama
Kaksi tukivaihtoehtoa. Toinen on vain öljylämmityksistä luopuville eli pelletit eivät kelpaa. ARAn tuki kyllä voi onnistua. Siihen saa sekä työtä että laitteita ja käytetyt kelpaavat myös. Hakeminen on byrokraattista, maksimi 4000 tai 6000/asuinrakennus sekä 50% hyväksytyistä kuluista, joiksi lasketaan vain osa todellisista kuluista.

Kun kyse ei ole öljylämmityksestä luopimisesta, tuossa ARAn tuessakin on heikompi avustus. Hyväksytyiksi kuluiksi MLP 50% eli tuosta sitten vielä toinen 50% eli 25% kustannuksista on maksimi.

Tuossa pitää tehdä suunnitelma budjetteineen sekä lopuksi teettää virallinen energiatodistus. Olen itse tuota juuri hakemassa ja tavoite on saada täysi 6000 €, mutta silloin tosiaan puhutaan vähintään 24 000 € kuluistakin.
 
Joo ARAn tuki tuttu kun oma hakemus käsittelyssä VILP:n osalta. Siinä vaan ei oikein käytetyistä laitteista tykätty toki uusiakin laitteita tarvitaan ja pumput nyt olivat käytännössä ilmaiset. E-todistuksen laskija ottaisi 800e josta puolet takaisin, muusta varmaan se 25% ja maksimi 4ke. Tuossa pitäisi pystyä toteen näyttämän että e-luku putoaisi riittävästi rakennusaikaisesta tasosta. Talo rakennettu 1886 joten muutaman perusparannuksen saisi mukaan e-luvun laskentaan. Lisäksi tuosta että lämmittää myös tallia tulisi jotain vähennyksiä. Budjetti olisi aika optimi 12ke niin voisi tuosta pari kolme tonnia tulla takaisin plus saisi energiatodistuksen. Työtä ja sitä kautta kotitalousvähennystä aika vähän kun itse tarkoitus kaivaa ja asentaa putket. Toki putkari ja sähkäri ehkä parin tonnin edestä tarvitaan häräämään.
 
Miten tämä ilmeni?
Muistin että nimen omaan kielletty mutta ei tuossa käytettyjä laitteita suoranaisesti kielletä. Olisikohan se E-todistuksen laskija puhellut ettei niistä oikeen tykätä. Ja toisaalta jos en saa noita pumppuja mukaan hyvitettäviin kustannuksiin ei se tätä hommaa kaada, enkä saakkaan koska pumput on jo hankittu mutta tukea saa vasta hyväksytyn hakemuksen jälkeen aloitetuille hommille. Edellinen projekti haettu ennen kesäkuuta niin sen sai aloittaa ennen päätöstäkin. Suunnittelun osalta 50% ja keruuputkiston osalta 25% voisi olla ihan hyvä potti kotiinpäin.

 
Alkoi kuitenkin tuo ARA:n tuki senverran kiinnostamaan että laskin vähän e lukuja ja voisi tuo mennä läpikin. Tosin laskurista ei löytynyt kertoimia kaakeliuuneille mikä on alkuperäinen lämmitysjärjestelmä ennen 50-60 luvulla laitettua keskuslämmitystä. Myöskin ylä ja alapohjan hiekkaeristeen u-arvojen arvaaminen hieman hankalaa. Nykyään siellä sentään hieman sahanpurua ja oikeen villaakin... Löysin 1920-luvulta eteenpäin käytettyjä eristepaksuuksia vstaavia e lukuja joilla tuon arvioin kun faija tietää rakenteet. Asunut neljän vanhasta talossa ja käynyt sen kertaalleen 80-luvulla itsekin läpi parantaen eristyksiä. 50-luvulla olleen öljypolttimen kanssa mentäisiin heittämällä niin isoihin e lukuihin että sen pudottaminen hyväksyttyihin riittäisi nykyinenkin järjestelmä.

Sovin myös kaupat käytetystä (vm 2011) Akvatermin Akvantti 2000EK 2m³ varaajasta, jossa kaksi lämminvesikierukkaa sekä aurinkokierukka valmiina. Tämä tosin odottaa vielä kyytiä. Myös 9kW vastuspaketti löytyy jos sellaiselle keksii käyttöä. Tuo oli siitä hyvä malli että ovalin muotoisena saatetaan saada se pannuhuoneen ovesta sisään kaatamatta lecaharkkoseinää.

Tuon mukana olevan aurinkokierukan innoittamana ajattelin että voisi laittaa muutaman neljön aurinkokeräimiä lämmittämään käyttövettä kesäksi ja saisi pumppu huilata puolivuotta. 10m² tyhjiöputkijärjestelmä ei loppupelissä maksaisi juuri enempää mitä käyttöveden lämmittämiseen about riittävä 4-6 m² niin mietin voisiko toista käyttövesikierukkaa hyödyntää niin että lämmittäisi kesällä maapiiriä aurinkokeräinten ylijäämäenergialla mitä ei käyttöveteen tarvita. Ihan vaan lisäämällä maalämpöpumpun ja maapiirin kiertovesipumpun väliin t kappaleet ja hanat ja mahdollistaa nesteen kierrättäminen varaajan kierukan kautta kompura ohittaen. Ihan järjetöntäkö? Puhutaan ehkä maksimissaan muutaman MWh:n siirtämisestä maahan ja kuinka paljon siitä saadaan takaisin on iso kysymysmerkki. Tähän ei oikeen löytynyt mitään kättäpidempää kannattavuuslaskennan avuksi.

Laskin myös lammen tilavuuden, etummainen syvempi osa noin 4000m³ ja loppupätkä 1000m³. Tuon vesimassan sisältämä energia, jos sen lämpötila pudotetaan 4 asteella on luokkaa 23MWh ja jäätymisestä vapautuu maltilliset 1850MWh energiaa (jos mulle ei sattunut pilkkuvirhettä). 30kW pumppulta kuluu maltilliset 7 vuotta tuon energiamäärän siirtämiseen. :) No eihän tuosta toki saa kuin murto-osan talteen mutta tulipahan laskettua.

Löytyi myös tietoa että vedestä saisi noin kolmanneksen tehokkaammin energiaa kun maasta joten 3x 400m piiriä pitäisi riittää niin että yksi maalla ja kaksi lammessa. Tälle tarvii toki joku asiaan enemmän perehtynyt keksiä vahvistamaan. Yhden piirin pois jättäminen pudottaa kustannuksia mukavasti. Reilulla 10ke miinus tuki voisi selvitä. Maksaisi itsensä takaisin ehkä luokkaa viidessä vuodessa.
 

jmaja

Vakionaama
Ei ole pakko käyttää todellisia lukuja. Voi heittää eristeet oletusarvoilla rakennusvuoden mukaan siihen rakennusvuoden tilanteen laskentaan. Uusiutuvalla energialla (esim. pelletti) lämmittämisen kerroin on 0,5, mikä tietysti laskee lukua, mutta eiköhän noin vanhalle talolle saa hurjan E-luvun silläkin.

Tuo lammen vesi liikkuu ja siirtää lämpöä maasta, joten ennen jäätymistä saa paljon enemmän kuin tuon laskemasi. Miksi laittaisit maahan piirin? Onhan tuo lampi paljon parempi. Laita jakotukki lammen rantaan niin voit lisätä piirejä tarpeen vaatiessa.
 

roots

Vakionaama
Unohtaisin keruun lataamisen auringolla, ne keräimet antaa kumminkin lepoaikaa keruulle ja pumpulle jo keväällä...se riittäköön...jos semmoset laitat.
 

roots

Vakionaama
Oli tuossa vielä sekin että saisi kiehuvan varaajan jäähdytetty... :)
Joo se on sitten se seuraava kysymys mitä sitä kuluu parhaimman tuoton aikaan, 2m3 on kumminkin sitten jo kohtuu hyvä "vieteri"...
Sitten toinen asia kuinka kuumaan sen keruunesteen voi laittaa oleskelemaan, että mikä on oikea toteutustapa...
 
Ei ole pakko käyttää todellisia lukuja. Voi heittää eristeet oletusarvoilla rakennusvuoden mukaan siihen rakennusvuoden tilanteen laskentaan. Uusiutuvalla energialla (esim. pelletti) lämmittämisen kerroin on 0,5, mikä tietysti laskee lukua, mutta eiköhän noin vanhalle talolle saa hurjan E-luvun silläkin.

Tuo lammen vesi liikkuu ja siirtää lämpöä maasta, joten ennen jäätymistä saa paljon enemmän kuin tuon laskemasi. Miksi laittaisit maahan piirin? Onhan tuo lampi paljon parempi. Laita jakotukki lammen rantaan niin voit lisätä piirejä tarpeen vaatiessa.
Mistähän löytyisi 1886 oletusarvot? Löysin virallisen näköisen dokkarin joka alkoi 1929 tms. Tosin nekin riittää...

Ajattelin jos lammesta ei saakaan tarpeeksi niin varoiksi yksi piiri maahan. Tuo olisi kyllä paljon helpompi asentaa sitten. Jakotukin meinasin pannuhuoneeseen mutta se toisaalta vaatisi kunkin piirin viemisen rantaan erikseen. Jakokaivo rantaan ja isommalla putkella sinne. Rantaan taisi olla luokka 60m matkaa. Yksittäinen piiri 400-500m. Vedessä yksi piiri voisi olla ehkä 250-350m.

Jos verrataan rakentamisaikaiseen tilanteeseen niin eihän tuota pelletillä silloin lämmitetty. Vaan haloilla, puun kerroin varmaan sitten. Jälkeenpäin tehdyt muutokset saa hyödyksi e luvun laskentaan muttei tietenkään kustannuksiin.

Puun kerroin varmaan sama mitä pelletillä...
 
Ylös Bottom