MSZ-LN

lassiko

Jäsen
VG-mallisissa ulkoyksiköissä pykälää pienemmät kompressorit
Näin ymmärsin kun luin vanhoja viestejä. Noh, nyt sitten kysymys että riitääkö tuosta lämpöä -20c pakkasilla, mitä täällä eteläsuomessakin vielä silloin tällöin on? Vai tulisiko se olla VGHZ malli? Tuo kuitenkin hankittu tuohon seuraavien +10 vuoden lämmittäjäksi..
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
LN35 nordic malli puhkui hyvin lämpöä viime talven -20° - -26° pakkasessa. Tosin ei nuo montaa päivää kestäneet, mutta yksin sillä silloin kämppä pysyi lämpimänä, kun reissussa olimme tuolloin. Eli muuta "hukka"lämpöä ei ollut.

edit:
tai oli kylppärissa, saunassa ja wc:ssä+tuulikaapissa lattialämmöt, mutta ei kovin isolla. Eli pienemmällä kuin aiempina vuosina.
 
Viimeksi muokattu:

lassiko

Jäsen
LN35 nordic malli puhkui hyvin lämpöä viime talven -20° - -26° pakkasessa. Tosin ei nuo montaa päivää kestäneet, mutta yksin sillä silloin kämppä pysyi lämpimänä, kun reissussa olimme tuolloin. Eli muuta "hukka"lämpöä ei ollut.
Hieman tässä on nyt "huijattu" olo tämän suhteen. Onko odotettavissa että tuolla VG malilla ei pysty pitämään taloa lämpimänä tai että COPit kärsivät ~-20c pakkasilla selvästi verrattuna VGHZ malliin? Luulisi että vastuullinen myyjä ei myisi laitetta jos se ei soveltuisi pohjolan olosuhteisiin?
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
35 VG = 25 VGHZ ja vielä erotuksena on, että kierrokset taitaa olla rajoitettu pakkasella alemmas. Hyötysuhde ei ole varmaan erilainen, mutta lämpöteho takuulla on. Kyllä se pohjolaan soveltuu siinä missä muutkin.
 
Pystyykö VGHZ mallia erottamaan esim ulkonäöstä (tai sisuskalujen ulkonäöstä) VG-mallista? Tyyppikoodin sisältämä tarrahan olisi helppo vaihtaa itse tulostettuun versioon jos myyjä näin haluaisi tehdä.
 

Jolberious

Vakionaama
Pystyykö VGHZ mallia erottamaan esim ulkonäöstä (tai sisuskalujen ulkonäöstä) VG-mallista? Tyyppikoodin sisältämä tarrahan olisi helppo vaihtaa itse tulostettuun versioon jos myyjä näin haluaisi tehdä.
Kopan avaamalla ja kompressori tyyppikilvestä katsomalla eron saisi selville.
Tuollainen tyyppikoodi ja sen tarran tulostus itse, menisi mielestäni jo a) petoksen puolelle b) jumalatonta näpertelyä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Taitaa erottaa helpoiten ulkoyksikön pohjan muotoilusta / sulatusreikien määrästä. ;)
 
Jos pohjan muotoilussa on eroa, voisiko joku VG mallin omistava (esim @lassiko ) ottaa kuvan pohjasta ja laittaa tänne? Vai oliko tämä vitsi?

Olen jolberiouksen kanssa samaa mieltä petoksesta. Tarroja on nykyään helppo tulostella tai tilata firmoista. Sen vuoksihan jossain harrastetaan esim hologrammeja.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos pohjan muotoilussa on eroa, voisiko joku VG mallin omistava (esim @lassiko ) ottaa kuvan pohjasta ja laittaa tänne? Vai oliko tämä vitsi?
VG-mallissa vain yksi veden poistumisreitti.

Tästä voi vertailla ulkoyksikköjen eroja

=> taitaakin olla helpoin tunnistus tuo ulkoilma-anturin sijainti, VG kompuran takana ja VGHZ vasemmassa takakulmassa ;)
 
Viimeksi muokattu:

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
mitsun pohja.jpg

LN35VGHZ -laitteen pohja. Hieman enemmän on reikiä. Vaan varma eroavaisuus on myös tuo ulkolämpöanturi, joka HZ-mallissa on vasemman takanurkan yläreunassa nähtävissä helpolla sivupellin ilmaraoista katsottaessa takaviistoon päin, kuten @janti mainitsi tuossa edellä.
Joku sanoi, ettei ulkolämpötila vaikuta Mitsun toimintaan, vaan tuskin sitä anturia turhaan on tuonne laitettu. Vaikuttaako vain sulatukseen vaiko lämmityksen säätööm vaiko molempiin?

Ilmojen viilennettyä ja pyynnin noustua 20° --> 20,5° alkoi Mitsun "sydänkäyrä" sykkiä entiseen malliin:
mitsun sydänlyönnit.png

Tuossa jatkuvan katkokäynnin aikana sulatteli miten sattui, nyt tasan 2h 40 min välein.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Joku sanoi, ettei ulkolämpötila vaikuta Mitsun toimintaan, vaan tuskin sitä anturia turhaan on tuonne laitettu. Vaikuttaako vain sulatukseen vaiko lämmityksen säätööm vaiko molempiin?
Perinteinen tapa laukoa sulatus on verrata kennon lämpötilaa ulkoilmaan - jos ero kasvaa liian suureksi sulatellaan. Eli siellä pitäisi olla toinenkin anturi.
 

Kaitsu

Aktiivinen jäsen
Asiakkaat kun soittelee ja kertovat että kuinka halvalla saavat laitteen kilpailijalta. Mutta näinhän se usein on, että ei ole kyse samasta laitteesta vaan kilpailijan hinta onkin jonkin etelä-euroopan mallin hinta. Vaikka kuinka kertoo että ei ole kyse samasta laitteesta ei se mene jakeluun.

Esimerkiksi suuren kauppaketjun GIGANTIN Mitsubishi MUZ-APxxVG malli eikä MUZ-APxxVGH malli.
Tälle MSZ-APxxVG mallin tiedot kuitenkin heidän sivuillaan aivan oikein, eli ei mitään harhauttamista ole tapahtunut. Asiakkaan vain pitää osata lukea ja ymmärtää lukemansa tekstin merkitys.

MUZ-APxxVGH on se malli joka on tarkoitettu näihin pohjolan koviin olosuhteisiin
 
Tässä minun käyrä viimeiseltä vuorokaudelta. Jos/kun tuo n.klo17 päättyvä röpellys on katkokäyntiä, laite ei ole sulattanut ollenkaan. Kuulostaako järkevältä? Tai sitten sulatus on mennyt ruuvitagilta ohi.

Pyynti 22. Pumppu LN35VGHZ.

Edit: ollaan etelä-suomessa ja ulkona oli yöllä 1-2 astetta pakkasta

@PolyEsko käytät ilmeisesti inkbirdiä? Onko se hyvä? Joku kirjoitteli että se hävittää osan näytteistä ja hankin itse ruuvitagin sen sijaan. Mutta tuntuu ruuvitagissa olevan näytteenottoväli aika epätasainen. Ja lisäksi ruuvistation appi muistaa vain vuorokauden historiaa, joten kama pitää siirtää kerran päivässä pois jos haluaa historiaa talteen.
20191005_090859.png
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ja lisäksi ruuvistation appi muistaa vain vuorokauden historiaa, joten kama pitää siirtää kerran päivässä pois jos haluaa historiaa talteen.
Joo.. vanha versio muisti vaikka kuinka pitkälle, sen kun rutisti käyrää kasaan jne. Mutta tähän on ihan järkevä syy: jollei kotona ole tähän pyhitettyä puhelinta koko ajan kuulolla keräämässä mitä ruuvitagi lähettää ei se data kovin jatkuvaa voi olla kuitenkaan, se appi on enempi siihen että katsonpas onko ulkona kylmä / olikos yöllä pakkasta.. Itse kerään sarjoja raspilla. Kyllä se tagi nakuttaa niitä lähetyksia ihan kellon tarkkuudella, mutta puhelin ei välttämättä kuule jokaista lähetystä.
 
Hankin ruuvitagin siksi että ei tarvitsisi säätää. Kun tekee atk-hommia työkseen ei vapaa-ajalla jaksaisi enää tunkata ja kääntää kerneliä ;) Mittauksia kuuntelemaan on pyhitetty vanha samsung s6 luuri. Epätasainen näytteentallennusväli johtunee juurikin siitä. Olen yrittänyt säätää androidin virransäästöasetuksia, mutta turhaan.

Mietin vielä sitä, että miksi @PolyEsko:lla sulattaa mutta mulla ei. Molemmat etelä-suomessa (eskon sigusta). Voiko vaan olla että mun ruuvitag ei huomaa sulatusta kun anturi on sisemmän ilmanohjaimen (läpinäkyvä) päällä, ei varsinaisesti laitteen sisällä? Vettä ei ole ulkoyksiköstä viime päivinä kovin paljoa tullut, joten tuskin on ollut sulatustarvettakaan.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Hankin ruuvitagin siksi että ei tarvitsisi säätää. Kun tekee atk-hommia työkseen ei vapaa-ajalla jaksaisi enää tunkata ja kääntää kerneliä ;) Mittauksia kuuntelemaan on pyhitetty vanha samsung s6 luuri. Epätasainen näytteentallennusväli johtunee juurikin siitä. Olen yrittänyt säätää androidin virransäästöasetuksia, mutta turhaan.

Mietin vielä sitä, että miksi @PolyEsko:lla sulattaa mutta mulla ei. Molemmat etelä-suomessa (eskon sigusta). Voiko vaan olla että mun ruuvitag ei huomaa sulatusta kun anturi on sisemmän ilmanohjaimen (läpinäkyvä) päällä, ei varsinaisesti laitteen sisällä? Vettä ei ole ulkoyksiköstä viime päivinä kovin paljoa tullut, joten tuskin on ollut sulatustarvettakaan.
Raspeissa on - jos ei ihan vanhimpia ole kaikki rauta ja sen ajurtit aikalailla valmiina. Oma systeemini on aika brutaali - joku python-skripti joka herätetään 5 min välein keräämään ilmassa lentävät broadcastit.
 

lassiko

Jäsen
Mietin vielä sitä, että miksi @PolyEsko:lla sulattaa mutta mulla ei. Molemmat etelä-suomessa (eskon sigusta). Voiko vaan olla että mun ruuvitag ei huomaa sulatusta kun anturi on sisemmän ilmanohjaimen (läpinäkyvä) päällä, ei varsinaisesti laitteen sisällä? Vettä ei ole ulkoyksiköstä viime päivinä kovin paljoa tullut, joten tuskin on ollut sulatustarvettakaan.
Minulla tehnyt viimeyönä tämän laitteen ensimmäiset sulatukset. klo 23.00 ja sitten aamulla 02.30. Pakkasta tuo 1-2 astetta ollut yöllä meillä Vihdissä.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
@PolyEsko käytät ilmeisesti inkbirdiä? Onko se hyvä? Joku kirjoitteli että se hävittää osan näytteistä ja hankin itse ruuvitagin sen sijaan. Mutta tuntuu ruuvitagissa olevan näytteenottoväli aika epätasainen. Ja lisäksi ruuvistation appi muistaa vain vuorokauden historiaa, joten kama pitää siirtää kerran päivässä pois jos haluaa historiaa talteen.
Juu. Minulla Inkbird ja minä ainakin kertnut, että se kadottaa osan mittauksista. Yleisimmin noin joka kuuden mittaus viime talven kokemuksen perusteella, mutta ei se mene ihan tasaisisesti noin kuitenkaan. Joskus puuttuu aika montakin peräkkäin olevaa mittausta, joskus ei. Esim:
stressitesti.png

Eilen tein mitsulle stressitestin heti sulatuksen jälkeen. Ulkona +2 ja sisällä ilpin päällä +22,7. Puhallus maksimilla. Datan imaisin n. klo 14:40 appiin.
Nopsaan nousi lämpö 51°:seen Inkbirdin apilla livenä katsellen, tuo oli maksimi ja sen jälkeen vielä n. 6-7 minuuttia oli yli 50° pudoten pikkuhiljaa n. asteen, mutta käppyränä se muka vain kävi siellä ja 3 min jälkeen alle. Eli noin puolessa ajassa livenä katsellusta.

Tuon mittauksen jälkeen Inkbird alkoikin valittaa jostain onnettomasta datasta, kun meni historiakäyrää katsomaan, mitä ei ole aiemmin tehnyt koskaan.

Pumppu pudotti ilmiselvästi tehojaan sen jälkeen, kun puhallusilma saavutti tuon reippaan 51 asteen lämpötilan. Eiköstä joo?

Ja miltä tuo samainen data näyttää tänään katsottuna, kun data imaistuna appiin uudemman kerran eilen illalla n. klo 21.50:
stressitesti2.png

Likimain tunnin vaihe-ero ilmaantunut aiemmin imaistuun dataan. Eli n. 7 tunnissa (datan siirtojena aikaväli) maksimihetken aikaleima vaihtui 49 minuuttia. Oikeasti tuo sulatusvaihe päättyi n. klo 11:30, vierestä livenä seuraten.
Jos olisin nyt imaissut yöllisen/aamupäivän tiedot, niin aika ero olisi reippaasti isompi.

En tiedä onko yksilövika vai tekeekö kaikki Inkbirdit tämän saman?
 

weesel88

Jäsen
Itselle tuli nyt tuo LN35. Vanha pumppu oli joku Toshiban 13 vuotta vanha. Tässä herännyt pari kysymystä.

- Tuo ikäloppu pumppu lämmitti vaivatta koko kämpän (120 neliötä yhdessä kerroksessa) kylppäriä lukuunottamatta. Tämä Mitsu lämmittää kyllä tuon keittiön jossa se on, mutta lämpö ei mielestäni pääse koko taloon yhtä hyvin kuin vanhalla, vaikka pyynti olisi 31c ja täysillä palkeilla. Keittiössä on näillä asetuksilla ehkä 24 astetta, muualla 18c. Teenkö jotain väärin? Kyllä se lämmintä puhaltaa kun kädellä testaa, mutta vanha pumppu puhalsi kyllä paljon kuumempaa. Vaikka pyynti oli luokkaa 25c, porotti se saunan kuumaa ulos. Laitoin 2 sähköpatteria päälle viime talvena ehkä 3 päivän ajaksi, muuten lämpisi koko kämppä pelkällä pumpulla.

- Miten tuon saa puhaltamaan tasaisesti koko leveydeltään ilman swingiä? Asetukset ovat näennäisesti:

// tai // tai || tai \\ tai \\ tai SWING // || \\. Eli pitäisi saada tuo viimeinen asetus ilman että lavat liikkuu.
 

weesel88

Jäsen
Punaisella pumpun sijainti, sama kuin vanhakin sijainti. Onko siitä vasen-oikea kaksisuuntauksesta parempi hyöty, puhaltaisi ehkä molemmista oviaukoista ulos? Vai silti suoraan eteen?
Untitlerrd-1.png
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko siitä vasen-oikea kaksisuuntauksesta parempi hyöty, puhaltaisi ehkä molemmista oviaukoista ulos? Vai silti suoraan eteen?
Kyllä se ilma pitäisi saada kiertämään laajasti. Koittaisin ehkä osua tuohon makuuhuoneen puoleiseen rakoon, mutta ne sivusuuntaimet ovat usein niin pienet lipareet että aiheuttavat pyörrettä joka ottaa ilmalta vauhtia pois, kannattaa kääntää mieluummin vähän kuin paljon. Eli kokeilemalla tämä vasta selviää. Ilman kierron syntyminen ottaa aikansa, eli kannattaa pitää samaa säätöä aika kauan ja seurailla kuinka toimii.
 

Rauski

Ilppien huolto ja kylmätekniikka kiinnostaa.
Mielestäni swingiä ei kannata käyttää, vaan laittaa puhaltamaan yhteen suuntaan alaviistoon. Kovilla pakkasilla puhalluslämpötilat eroavat selkeästi tämän vuosikymmenen ja viime vuosikymmenen pumpuissa. Leudoilla keleillä monipuolisissa pumpuissa ohjelma saattaa rajoittaa ilman lämpötilan matalemmaksi, koska silloin lämpöenergiaa ei yleensä tarvita niin paljoa asunnon lämmittämiseen. Tällä kaiketikin ollaan saavutettu parempi enegiahyötysuhde, kuvittelisin.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Jos puhalletaan alas, niin noilla LN:n sivuohjaussiivillä on merkitystä, muta jos puhalletaan mahdollisimman suoraan, niin ei niillä ole kovin isoa vaikutusta.
LN kannattaa pitää aika suoraan puhaltavana, niin leviää pidemmälle ilmavirtaus. Jos puhaltaa alas, niin lämmin ilma jää siihen tilaan missä sisäyksikkö on.
Tuulikaapin oven päällä olisi ehkä ollut parempi paikka alunperin.
 

Tonttuj

Jäsen
Tässä huushollissa lämmin ilmavirtaus leviää parhaiten ja pisimmälle ja muihin huoneisiin LN:sta siivet alas suunnattuina.
Kokeiltu kaikkea mahdollista komboa mutta suuntaus alas ollut paras mahdollinen hyöty.
 

Sippaat

Jäsen
Tämä suoraan puhallus toimii itselläkin parhaiten niinkuin PolyEsko jo tuossa mainitsikin. Puhallus tehot nyt syksyllä toiseksi suurimalla ja pakkasilla sitten max. puhallus.
 
Meidän LN35 sulatti ilmeisesti tänään aamuyöstä ensimmäisen kerran. Yhden kerran onnistuin kuulemaan äänenkin. Ei kovin voimakas, mutta erottui hyvin kun samassa huoneessa kuunteli.

Mutta. Minua huolestuttaa se, että sulatuksia (40-45 asteen piikkejä) näyttäisi olevan 5kpl n.klo 0540 - 0940 välillä. Ja juuri nyt (klo 1130) kuuluu tulevan kuudes sulatus. Nyt ulkolämpötila on n. nollassa ja yöllä oli pari astetta pakkasta. Onkohan tässä yksilössä kuitenkin se sulatusongelma? Vai voiko olla että väli pitenee vielä?
 

Jolberious

Vakionaama
Mutta. Minua huolestuttaa se, että sulatuksia (40-45 asteen piikkejä) näyttäisi olevan 5kpl n.klo 0540 - 0940 välillä. Ja juuri nyt (klo 1130) kuuluu tulevan kuudes sulatus.
Niin siis puhalluslämpötila nousee 40-4t asteeseen?
Ei se ole mikään sulatus, vaan sillon se vasta rupeaa lämmittämään kunnolla.

Sulatuksessa koneen sisäyksikön kennon lämpötila tippuu pakkaselle.
 

lassiko

Jäsen
Mutta. Minua huolestuttaa se, että sulatuksia (40-45 asteen piikkejä) näyttäisi olevan 5kpl n.klo 0540 - 0940 välillä. Ja juuri nyt (klo 1130) kuuluu tulevan kuudes sulatus. Nyt ulkolämpötila on n. nollassa ja yöllä oli pari astetta pakkasta. Onkohan tässä yksilössä kuitenkin se sulatusongelma? Vai voiko olla että väli pitenee vielä?
Jokin aika sitten kun oli muutama pakkasyö, pääsin toteamaan itsekkin LN35:sen ensimmäisiä sulatuksia. Silloin sulatukset olivat ~3tunnin välein ja käyrä oli oikein selkeä, eli sisäyksikön lämmöt tippuu alas sulatuksen aikana ja sitten kun lähtee taas lämmittämään niin alkukiukku nostaa puhalluslämmön sinne +40c asteeseen jonka jälkeen tasaantuun sinne +30 huudeille (pyynti +21c).

Viimeyönä sitten tehnyt jotain kummia ja "sulatellut" tunnin välein ja väleissä ei ole puhaltanut +28c astetta lämpimänpää sisään. Muutenkin tuo käyrä on outo. Kävin aamulla katsomassa kahdeksan aikaan ulkoyksikön kennoa ja eise pahasti ollut huurussa kun sulatus alkoi. Veikkaan että tämä sekoilu johtuu siitä että kosteusprosentti korkeella +75% läpi yön, joten korkea kosteys ja ~-2 asteen pakkanen ei ole kovin hyvä yhdistelmä ilmeisesti ulkoyksikölle.

Tässä yön tapahtumista käyrää sisäyksikön puhalluslämmöistä. Varsinkin nuo ensimmäiset tapahtumat ovat kummallisia. Viimeinen noin 8.30 alkanut sulatus näyttää suht "normaalilta" ja siitä eteenpäin ei ole sulatellut tänään. Tosin ei ole sisäyksikön kenno kovin kylmäksi mennyt viimeisilläkään sulatuksilla, tai sitten ei vain saa tuo minun anturi siitä oikeaa lämpötilaa kun ei sisäyksikkö puhalla juurikaan.

temperature-last-48-hour (5).png
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Niin siis puhalluslämpötila nousee 40-45 asteeseen?
Ei se ole mikään sulatus, vaan sillon se vasta rupeaa lämmittämään kunnolla.

Sulatuksessa koneen sisäyksikön kennon lämpötila tippuu pakkaselle.
Juu, mutta sulatuksen jälkeen noussee monesti äkkikiukun jälkeen yli 40 asteen, muuten puhaltelee vielä 30 astetta tai vähän yli.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Tämmöinen heitto että voisiko olla että sulatuksen jälkeinen äkkikiukku nosti huonelämpötilaa niin paljon että sen jälkeen pumppu pyöri pienemmällä teholla? Huoneen jäähtyessä pumppu nosti tehoa pikkuhiljaa mutta sitten iski uusi sulatus. Sitten taas tapahtuu jotain selittämätöntä... ;)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tämmöinen heitto että voisiko olla että sulatuksen jälkeinen äkkikiukku nosti huonelämpötilaa niin paljon että sen jälkeen pumppu pyöri pienemmällä teholla? Huoneen jäähtyessä pumppu nosti tehoa pikkuhiljaa mutta sitten iski uusi sulatus. Sitten taas tapahtuu jotain selittämätöntä... ;)
Näiden toiminta vaan on selittämättömän hölmöä koska sulatukset eivät ole tärkeä juttu päämarkkina-alueella. Ainakin tuo Argo joita minulla on parikin kappaletta ei yhtään muista mitä oli tekemässä ennen sulatusta vaan ensin kiukkuaa ja arpoo sitten jonkun tehon jota lähtee korjaamaan huonelämpötilan muuttumisen mukaan tms. Huonelämpötila ei pahasti kyllä siinä touhussa pääse horjahtelemaan, mutta parastahan olisi muistaa mikä oli hyvä teho ja palata siihen rauhallisesti.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Näiden toiminta vaan on selittämättömän hölmöä koska sulatukset eivät ole tärkeä juttu päämarkkina-alueella. Ainakin tuo Argo joita minulla on parikin kappaletta ei yhtään muista mitä oli tekemässä ennen sulatusta vaan ensin kiukkuaa ja arpoo sitten jonkun tehon jota lähtee korjaamaan huonelämpötilan muuttumisen mukaan tms. Huonelämpötila ei pahasti kyllä siinä touhussa pääse horjahtelemaan, mutta parastahan olisi muistaa mikä oli hyvä teho ja palata siihen rauhallisesti.
Kyllä näillä muillakin aika onnetonta tuo lämmitys/jäähdytys ja etenkin sulatus logiikka on.

Lämmitys ja jäähdytys toimivat silloin ihan ok, jos tarvitaan koko ajan päällä oloa. Katkokäynnin logiikka on varsin syvältä. Lämmittää - huilaa, lämmittää - huilaa jne. sisäänpuhalluksessa puhallusilman keskilämpötila on esim. 32 astetta. Ja tuolloin oikeasti lämmitysteho hieman isompi koska lämmitetettäessä puhaltaa voimakkaammin kuin huilaushetkellä. Jatkuvalla käynnillä pienimmällä teholla 30 astetta, eli olisi järkevämpää pienellä teholla kokoa ajan lämmittää. Saman huomannut jäähdytyksessä.

Sitten tuo sulatus. Sulattaa, vaikka kenno kuiva tai lähes kuiva. Ja sen jälkeen lähes aina se kiukkuinen aloitus täydellä teholla, vaikka olisi 2,5 tuntia sitä ennne pienintä tehoa käyttänyt. Hieman samaa tekee pelkällä katkokäynilläkin, vaikkei ihan niin kiukulla.
 

Mikko86

Jäsen
Mistähän voi johtua kun asetan puhallustehon vaikkapa 3-4 voimakkuudelle sekä pyynnin joko Melcloudilla tai kaukosäätimestä esim. 24-26c, niin saattaa mennä päivä tai kaks niin laite jotenkin "nollaa" asetukset siten, että pyynti onkin enää vain 23c ja puhallusteho 2 asennossa. Olen kokeillut tallentaa eri asetuspaikkoihin, mutta ei mitään vaikutusta...

Niin ja kesällä teki vielä sellaista kun oli jäähdytystoiminto päällä niin laite olikin "nollannut" itsensä takaisin (varmaankin yön aikana) lämmitysmoodiin.. Ihmekään kun kämpässä oli taas niin kuuma.
 
Viimeksi muokattu:
Sulatuksesta. Mulla ei valitettavasti ole loggeria jonka anturin saisi kokonaan sisäyksikön sisälle. Tästä todennäköisesti johtuu se, että mun loggeri (ruuvitag) ei havaitse pakkaselle menevää sisäyksikön kennoa. Mutta sulatuksen jälkeinen 40+ piikki näkyy hyvin. Ja koska tämä piikki on todistetusti ilmennyt 2 kertaa korvalla havaitun sulatuksen jälkeen, olen melko varma että myös muut piikit ovat sulatuksia.

Pitänee seurata vielä vähän aikaa, koska sulatukset ovat toistaiseksi ilmenneet vain pakkasilla. Tosi surkeaa jos meidän yksilössä on tämä vika. Vaikka onneksi ilpit ei ole kalliita jos vertaa vaikka maalämpöpumppuun. Mutta kyllähän tämä säätö pistää vituttamaan. Kiitos kuitenkin kaikille foorumilaisille avusta.
 

Rauski

Ilppien huolto ja kylmätekniikka kiinnostaa.
Ulkoyksikön (höystimen) sulatuksia koskien, löysin Oulun AEL:n Kylmäasentajan ammattitutkinnon opiskelumateriaaleistani seuraavat tekstit:

<clip>
Huurteen lämmönjohtavuus on pienempi kuin sadasosa teräksen lämmönjohtavuudesta, ja kupariin nähden suhdeluku on noin tuhat. Tästä johtuen lämpö siirtyy huurrekerroksen läpi höyrystimen pinnalle hitaammin ja vaikeammin kuin tapauksessa, missä höyrystimen pinta on jäätön.
</clip>

<clip>
Lämmön siirron huononeminen merkitsee höyrystymislämpötilan laskua. Aleneva höyrystymislämpötila merkitsee koneiston jäähdytystehon pienenemistä ja kasvavaa energian kulutusta.
</clip>
Olisiko tässä omassa lainauksessani järkevä selitys sulatuksille? Valmistajan tuotekehitys tutkinut tarkasti laitteen suoritusarvoja ja tullut niihin tuloksiin, jotka laitteessa käytössä.

Tuolla mainitsemillanne "kiukkukäynneillä" saattaa olla seuraavat tarkoitukset:
- kun laite käy lähes täydellä teholla, niin kompressorin öljynpalautus toimii paremmin kuin osatehoilla käydessään. Muutamien kymmenien sekuntien käynti riittää, kylmäaineen nopeus täytyy olla määrätyllä alueella, jotta öljyn kulkeutuminen kylmäaineen mukana toimii toivotusti.
- sisäyksikön kenno saadaan nopeammin lämpöiseksi ja kuivattua mahdollisesta kosteudestaan.
 

raiveli

Jäsen
Moi! Harkinnassa olisi ln:n hankinta. Lankaa vähän kahkailin läpi, niin ainakin osa sulatus ongelmista kärsineistä näyttää saaneen apua ongelmiinsa, mutta onko ne jo tänäpäivänä taakse jäänyttä? Sitten toinen asennukseen liittyvä kysymys, saako sisäyksikön putket lähtemään oikealle isee sensorin puolelle?
 
Ylös Bottom