Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

kami57

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Nibestä kompura sanoi työsuhteensa irti ja nyt on pohdinnan alla mitä tehdä, niin voinko turvallisesti käyttää nibeä vielä esim. muutaman vuoden/ vuoden vai onko kiire korjata tai hommata jotain vastaavaa tilalle? Eli toimiiko järjestelmä ilman kompuraa ilman ongelmia? Tietysti tulee kalliimmaksi kun mennään pelkällä sähköllä, mutta olisi ihan mielenkiintoista seurata vaikka talvenkin yli, miten sähkölasku muuttuu. Joku vaan peloitteli, että tuloilman lämmitys ei välttänättä toimisi ja voi tulla kondenssiongelmia. Muutenkaan kompura kodinhoitohuoneessa ei enää kymmenen vuoden jälkeen huokuta.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Tuloilma lämpenee sähköllä sikäli kun sähkövastuksen teho riittää siihen ja muuhun lämmitykseen yhtä aikaa.
 

kami57

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

eli voin huoletta käyttää ja jos sähkövastuksen teho ei riitä niin sitten loppuu ensin muu lämmitys ja käyttövesi? Vai miten laite priorisoi?
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Ei se sen enempää priorisoi. Sama vesi joka kiertää lämmitysjärjestelmässä, kiertää tuloilmapatterilla. Mitään lämpötilan hienosäätöä ei ole, vain kiertoa kuristava venttiili. Menoveden lämmöllä mennään.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Ensimmäisenä oireena on kylmä suihku, jos vastus ei jaksa. Sitten alentunut sisälämpötila.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Minkälaisella vastusteholla on ennen ajettu?

Kompura jos on tuottanut ~2kw ja jos vastuksessa on varaa sen verran lisätä pitäs riittää.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Repomies lienee oikeassa ;D

http://www.nibeonline.com/pdf/031027-6.pdf
"Sähkövastuksen vakioteho on 9,0kW. Toimitusteho on
8,0 kW. Lisävarusteena on saatavana enintään 13,5
kW tehosarjoja.
Eri tehojen vaihtokytkentää tehtäessä käyttötaulu on
laskettava alas, katso luku "Huolto" - "Käyttötaulun
alaslaskeminen", ja tietyt kaapelit on siirrettävä luvun
"Sähkökytkentäkaavio" - "Tehon vaihtokytkentä" ohjeiden
mukaan."


Eli sulla varmaan on tuo 8kw sallittuna jos et oo muuttanu. ja 1kw olis varoja vielä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Meillä nousi sähkönkulutus 14000 kWh:sta liki 20 000 kWh:iin kun Nibe F410 oli rikki helmikuun alusta elokuun alkuun.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Eikös tuosta äkkiä päättele, että parjattu 410 ottaa lämpöä aika hyvin talteen kunnossa ollessaan :)
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Sammeli77 sanoi:
Eikös tuosta äkkiä päättele, että parjattu 410 ottaa lämpöä aika hyvin talteen kunnossa ollessaan :)
No, ILP.llä ja takalla lämiteltiin ja Nibe puhalsi kaiken taivaalle joten kyllähön toi toi yllätävän paljon otti talteen ollakseen susipaska.

vwg4 sanoi:
Ja eikös Espejot vielä lisännyt puun polttoa
Joo mutta olihan helmikuu myös kylmä.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Sammeli77 sanoi:
Eikös tuosta äkkiä päättele, että parjattu 410 ottaa lämpöä aika hyvin talteen kunnossa ollessaan :)
Mielenkiintoinen olisi nähdä ero normaaliin ilmanvaihtokoneeseen nähden. LTO:han uupuu tuon ollessa hajalla kokonaan.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

fraatti sanoi:
Mielenkiintoinen olisi nähdä ero normaaliin ilmanvaihtokoneeseen nähden. LTO:han uupuu tuon ollessa hajalla kokonaan.
Kun muutiettiin tähän, oli ILTOn kesäpelti rikki. Kun laskeskelin saavutettuja säästöjä edellisten asukkaiden kulutukseen verrattuna, arvelin että korjatun ILTOn osuus olis ollu 4000kWh luokkaa. Siis tavanomaisen kuution LTO.

Mutta toki tuossa muuttui niin moni että on aika hehtaariluokan arvaus. Tiedö sitten olisiko jollain jatkuvaa mittausta talteenotosta ja faktaa ilmamääristä niin että saisi kunnollisia lukuja.
 

Nafta

Propelhead
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Siitä saisi VILP:n aika helposti kylmäasentajan tekemänä.
Sen jälkeen jää ongelmaksi LTO koneen puute.

Tuollaista hajonnutta katselin, siellähän on vaipan vesitilassa lauhdutin, tosin aika pienellä pillillä menot, mutta jonkun vajaan kilowatin kompuralla se pelaisi.

Muuten tuo on ikiliikkujaluokan huijaus...

Melkein kaikissa kilahtaa kompura ja vaihdon jälkeen menee uudestaan. Onkohan siitä joku analyysi?
Höyrystin patteri ihan ummessa? Metalliroskaa jää kiertoon?
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Nafta sanoi:
Siitä saisi VILP:n aika helposti kylmäasentajan tekemänä.
Sen jälkeen jää ongelmaksi LTO koneen puute.
Täällä forumilla on ainakin yksi joka sellaisen on väsännyt (R407C ulkoyksiköllä). Haku löytänee, en tiedä onko enää käytössä. Jos aikoo pitää saman kattilalämpötilan niin ei siitä VILPpiä ihan helposti saa.

Melkein kaikissa kilahtaa kompura ja vaihdon jälkeen menee uudestaan. Onkohan siitä joku analyysi?
Höyrystin patteri ihan ummessa? Metalliroskaa jää kiertoon?
Ainakin pAyn koneessa taisi olla musta mönjää ihan huolella kompurarikon jälkeen. Tästäkin on oma threadinsa ;)
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Nafta sanoi:
Melkein kaikissa kilahtaa kompura ja vaihdon jälkeen menee uudestaan. Onkohan siitä joku analyysi?
Höyrystin patteri ihan ummessa? Metalliroskaa jää kiertoon?
Onko tämä muuten jotenkin PILP specifinen homma?
Vai koskeeko esim MLP yhtälailla
 

kami57

Tulokas
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Itsekin selvitellyt ja laskeskellut, että jos 130m2:n omakotitalon säästö Pilpillä olisi noin 7000kwh eli kymmenessä vuodessa euroissa karkeasti noin 7.000eur, ja sitten pamahtaa kompura, niin eihän tuo kauhean kannattavalta investoinnilta vaikuta, ja kaupan päälle saa kompuran murinan. Nyt myös aikomus seurata sähkönkulutusta hetken ilman kompuraa, niin näkee oikeasti kuinka hyvä/ huono laite on. Tällä hetkellä kiinnostaa eniten siirtyminen suoraan sähköön ja ilp kaveriksi + paljon puuta takassa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

vwg4 sanoi:
Onko tämä muuten jotenkin PILP specifinen homma?
Vai koskeeko esim MLP yhtälailla
Jotenkin se, että kompura menee niin nuoresta laitteesta että sen vaihtoa harkitaan koko laitteen uusimisen sijasta on tämän foorumin perusteella melko PILP-spesifinen juttu. Se, kuinka homma onnistuu on varmaan kiinni tekijästä - ja siitä että PILP on useinkin ahtaaseen paikkaan tungettu pirunnyrkki jonka korjaaminen vaan on hankalaa - öljyihin voi ährätessä päästä kosteutta ja juotosroskaa.
 
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

pamppu sanoi:
Mutta toki tuossa muuttui niin moni että on aika hehtaariluokan arvaus. Tiedö sitten olisiko jollain jatkuvaa mittausta talteenotosta ja faktaa ilmamääristä niin että saisi kunnollisia lukuja.
Sen verran mittailin MUH ilmava 120:n lämpötiloja, että lämmön talteenottoaste ulospuhallukselle oli 47-50 % haarukassa. Sisään puhalluksen kone lämmitti noin 75%:sti. Ulospuhallus on toki, se mikä kertoo sen talteenoton hyötysuhteen ja ei se kovin paljon parempi varmaan voi ollakkaan, koska ulos puhallusta oli melko tarkkaan 150 % sisään puhalluksesta. COP lienee kuitenkin aika hyvä kulutettuun sähköön verrattuna ;D

Vaihdin on tuossa mallia kuutio. KWh:ksi en osaa tulosta pukea, kun virtaamista ei ole tarkempaa tietoa. Hyötysuhde vaikutti tippuvan prossan tai pari pakkasella (-14 °C) nollakeliin verrattuna.

Rassata tuota ei vielä minun ole tarvinnut. Kone alkaa olla jo kolmekymppinen mutta mahdollisista aikaisemmista puhaltimen vaihdoista en tiedä. Kai tuo lienee jo hintansa verran energiaa säästänyt.
 
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Jos tuota PILPin tuottologiikka vielä yrittäisi avata...

PILPillä talteenotto aste voi olla helposti 100%, jopa ylikin, mutta tuossa yli 100%:n talteenotossa ei ole kannatusta kuin kesällä. LTO tekee tuon 50%:sti, kuluttamatta ollenkaan energiaa (koska molemmissa tarvitaan vastaavat puhaltimet)

Jos lämmitystä täydentää vaikkapa VILPillä, se pumppaa puuttuvat 50% sanotaan vaikka 2,5:n COP:lla, joka voisi samalla olla lähtökohta PILPin COPille 100%:n talteenotolla. Samaan tuotettuun tai talteenotettuun energiaan LTO + VILP kuluttaa vain puolet sähköä. VILPin bonuksena tulee, että se voi tuottaa energiaa niin paljon kuin vain tarvitaan. IlPien tehot rajallisemmat, mutta periaatteessa samat edut kuin VILPillä niin kauan kuin voima riittää. Jos PILPin ja ilmasta ottavan ulospuhalluslämpötila on sama, COPissa ei pitäisi olla merkittävää eroa.

Sekä PILP että LTO sulattelevat. Kumpi enemmän, en tiedä. Todella kylmässä PILPin COP myös alkaa tippua eli COP ei voi olla enää lähellekään 100% ja ero LTO laitteeseen kapenee. Jää pieni ikkuna, missä VILP ei toimi mutta PILP toimii hiukan tehokkaammin kuin LTO. Näinä muutamana päivänä vuodessa PILP ei ehdi paljon tiliä tekemään.
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Kellarinlämmittäjä sanoi:
PILPillä talteenotto aste voi olla helposti 100%, jopa ylikin, mutta tuossa yli 100%:n talteenotossa ei ole kannatusta kuin kesällä. LTO tekee tuon 50%:sti, kuluttamatta ollenkaan energiaa (koska molemmissa tarvitaan vastaavat puhaltimet)
Heikompikin PILP tuottaa yli 100% myös keväisin & syksyisin (toki ei kylminä päivinä, mutta ei kaikki syys- ja kevätpäivät sellaisia ole), eli kyllä se niissä ajankohdissa lämmittää ihan kuin VILPpikin. Kesällä toki tietysti LKV onnistuu PILPin kautta näppärästi, lämmitystä harvemmin tarvitsee.

Sekä PILP että LTO sulattelevat. Kumpi enemmän, en tiedä. Todella kylmässä PILPin COP myös alkaa tippua eli COP ei voi olla enää lähellekään 100% ja ero LTO laitteeseen kapenee. Jää pieni ikkuna, missä VILP ei toimi mutta PILP toimii hiukan tehokkaammin kuin LTO. Näinä muutamana päivänä vuodessa PILP ei ehdi paljon tiliä tekemään.
Ei pidä välttämättä paikkaansa, esim. oma PILPpini ei sulata ikinä (ei riitä kompurasta potku ilmamääriin että vetäisi pakkaselle - paitsi jos annan kattilan lämpötilan vajota todella alas). PILPin COP ei muutu kylläkään ulkolämpötilan perusteella, vaan ainoastaan kattilan lämpötilan ja invertterivehkeissä vaaditun tehon perusteella. LTO-prosentti toki muuttuu. Aika monella nämä 410P/F470 (eli vanhemmat) PILPit kykenee yksin lämmittämään talon sinne +5C asti ilman että sähköä tarvitsee käyttää ollenkaan. Itselläni vasta sen jälkeen VILPpiä tarvitsisi oikeastaan kutsua käyttöön. VILPin COP on noissa lämpötiloissa tosin niin hyvä ettei sillä ole väliä yleensä, itselläni VILP vain tuottaa liikaa lämpöä noin lämpimässä kun ei ole puskurivaraajaa.

Mitä tulee nähin kannattavuuslaskelmiin, niin tuntuu että moni unohtaa tuon PILPin sisältävän myös sen ilmanvaihdon. Eli monesti ajatellaan halvan VILPin/MLP:n korvaavaan kaiken, mutta unohdetaan sopivasti se kolmen tonnin LTO-vehje (minkä ne nykyään maksavat uutena melkein poikkeuksetta).

Mitä tulee itselläni kulutuksiin lämpiminä aikoina, niin vedin toukokuun LTO+PILP-sähkökattilana muodossa ja kesäkuun PILP-kompura muodossa. 1000kWh meni toukokuussa, 700kWh kesäkuussa. Valitettavasti talvikuukausilta mulla ei ole osunut ihan vertailukelpoista, mutta eipä suurempaa eroa näyttäisi olevan (~2000kWh kummatkin) jos vertaan vaikka maaliskuu 2018 (LTO+kattila) vs vaikka tammikuu 2017 (PILP). Mutta ihan identtisiä kuukausia ei nyt tuolle testijaksolle valitettavasti osunut. Eli kustannusmielessä PILP säästäisi itselläni enemmän vuodessa kuin LTO+sähkökattila kombinaatio, vaikka LTO tässä tapauksessa oli siis pyöriväkennoinen.

Voin jatkaa PILP+VILP kombinaatiotestauksella ensi talvena jos vaan keksin miten saan ohjattua PILPin sunttia järkevästi niin että saisin ne toimimaan järkevästi yhteen. PILP pelkälle LKV:lle + VILP lattialämmölle kombinaatio ei ole mitenkään erityisen taloudellinen. Ehkä sitten joskus vielä se pyöriväkennoinen+VILP+kattila kombinaatio vielä tulee testattua myös, mutta tuo lisääntynyt kesäsyönti syö aika paljon vuotuisesta hyötysuhteesta. Ilmeisesti tuota lämmintä vettä sen verran kuitenkin kuluu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

burmanm sanoi:
Mitä tulee nähin kannattavuuslaskelmiin, niin tuntuu että moni unohtaa tuon PILPin sisältävän myös sen ilmanvaihdon. Eli monesti ajatellaan halvan VILPin/MLP:n korvaavaan kaiken, mutta unohdetaan sopivasti se kolmen tonnin LTO-vehje (minkä ne nykyään maksavat uutena melkein poikkeuksetta).
Totuus on, että pilpin kompressori ei tuota lämpöään yhtään sen vähemmällä sähköllä kuin vastaavan lisätehon tuottavat mlp ja keruupiiri. Eli ei tonnin lto ole ollenkaan välttämätön, jos tarkoitus on vain korvata pilppi ja sijoittaa muutaman satasan hiukan tehokkaampaan mlp:hen, toiset sataset vähän syvempään kaivoon ja vielä muutaman satasen tuloilmapatteriin (energiataloudellisinta olisi tietenkin laittaa noitakin kaksi: ensimmäinen maaliuokselle ja jälkimmäinen kiertovedelle). Pilpin alkujaan poistoilmasta imemät luokkaa parhaimmillaan 5MWh vuodessa on kumminkin imettävä maasta, joten ilmaiseksi ei asia järjesty. Laite kuitenkin mahtuu entiseen tilaan ja varsinkin kaskadituloilmapattereilla (maaliuos ja kiertovesi peräkkäin) myös ilmanvaihdon energiankulutus vähenisi selvästi.
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

kotte sanoi:
Totuus on, että pilpin kompressori ei tuota lämpöään yhtään sen vähemmällä sähköllä kuin vastaavan lisätehon tuottavat mlp ja keruupiiri. Eli ei tonnin lto ole ollenkaan välttämätön, jos tarkoitus on vain korvata pilppi ja sijoittaa muutaman satasan hiukan tehokkaampaan mlp:hen, toiset sataset vähän syvempään kaivoon ja vielä muutaman satasen tuloilmapatteriin (energiataloudellisinta olisi tietenkin laittaa noitakin kaksi: ensimmäinen maaliuokselle ja jälkimmäinen kiertovedelle). Pilpin alkujaan poistoilmasta imemät luokkaa parhaimmillaan 5MWh vuodessa on kumminkin imettävä maasta, joten ilmaiseksi ei asia järjesty. Laite kuitenkin mahtuu entiseen tilaan ja varsinkin kaskadituloilmapattereilla (maaliuos ja kiertovesi peräkkäin) myös ilmanvaihdon energiankulutus vähenisi selvästi.
Ei tunnu LTO:n tehokkuus hirveästi korreloivan alhaisemman hinnan suhteen noissa valmiissa laitteissa tosin. Kun tuossa lähtee rakentelemaan EC-puhaltimet, esilämmitykset, jälkilämmitykset, ohjaukset, vesiputket, pumput.. niin alkaa hintaa tulemaan vaikka LTO-kennoa ei olisi. Tuo kaikki pitäisi uudessa rakennuksessa vielä saada rakennusvalvonnan hyväksymäksikin ja siellä taitaa olla aika tiukat normit miten hyvä LTO:n pitää nykypäivänä olla.

Eli ei siinä varmaan ihan hirveästi säästä. Tuohan oli siis vain yksi osa PILPin rakennetta kuitenkin, eli kyllähän se osuus ilmanvaihdosta tulee suhteellisen edullisesti sen mukana. Jos nyt ajatellaan tilannetta sähkökattila & LTO vs. PILP (mikä oli tässä alunperin keskustelu), niin ei se ensimmäinen vaihtoehto kovin paljon edullisempi ole kuin jälkimmäinen edes alkukustannuksena.
 
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

burmanm sanoi:
Heikompikin PILP tuottaa yli 100% myös keväisin & syksyisin

Ei pidä välttämättä paikkaansa, esim. oma PILPpini ei sulata ikinä.
PILPin COP ei muutu kylläkään ulkolämpötilan perusteella
LTO-prosentti toki muuttuu.
Aika monella nämä 410P/F470 (eli vanhemmat) PILPit kykenee yksin lämmittämään talon sinne +5C asti
Tuottaa koska se syö sähköä mutta jos se ei sulata, LTO tekisi ihan saman jo pikku pakkasella.

Jep, talteenotto prosentti muuttuu. LTO:n prosentti ei kovin paljon muutu. LTO tekee työnsä melkein ilman ulkopuolista energiaa.

+5 °C saakka lämmitys ei ole mikään ongelma. ILP ja VILP hoitaa sen myös vähintään samalla COPilla, mutta VILPin leipä on leveämpi kuin ILPin, koska se lämmittää yleensä koko talon ja veden. Jos PILP ajautuu sulatuksille jo +5 asteen keleillä, se varmasti häviää VILPille, koska VILP ei vielä tarvitse sulatuksia.

PILP toimii hyvin jos energiavajetta talteenotosta ja käyttösähköstä ei jää. Tämmöisiä taloja ei vaan käytännössä taida olla. Jos vajetta jää, se pitäisi jollakin tuottaa. Vajetta syntyy väistämättä, kun vettä käytetään epäsäännöllisesti suuria määriä tai keskimäärin paljon tai edes normimäärät. Täällä vaikuttaa olevan paljon esimerkkejä, kuinka PILP on vajetta täyttänyt. Monet miettii ihan perustellusti, kannattaako sitä edes korjata, kun remontin takaisinmaksuaika jo useita vuosia ja sinä aikana tulee vastaan mahdollisesti taas muuta korjattavaa.

On se PILP edullinen perustaa. "All in one". Siksi se taitaa ollakin niin yleinen ja rakennusten energiatehokkuus määräykset pönkittävät markkinaa toisaalta. Ei kai sillä suurta väliä ole, ottaako ilmaisenergiaa ulos menevästä vai luonnosta.
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Kellarinlämmittäjä sanoi:
+5 °C saakka lämmitys ei ole mikään ongelma. ILP ja VILP hoitaa sen myös vähintään samalla COPilla, mutta VILPin leipä on leveämpi kuin ILPin, koska se lämmittää yleensä koko talon ja veden. Jos PILP ajautuu sulatuksille jo +5 asteen keleillä, se varmasti häviää VILPille, koska VILP ei vielä tarvitse sulatuksia.
Miksi PILP tarvitsisi sulatuksia +5C:ssä? Eihän tuo 410P taida sulattaa kuin jos mennään pakkaselle höyrystimessä (mitä se mulla ei tee yleensä). Omassa käytössä tuolla +5-10C lämpötilassa PILP tuottaa edullisemmin kuin VILP tuon lämmityksen, koska VILP katkoo liikaa. Mutta ei toki varmasti pidä kaikkialla paikkaansa.

PILP toimii hyvin jos energiavajetta talteenotosta ja käyttösähköstä ei jää. Tämmöisiä taloja ei vaan käytännössä taida olla.
Hyvin suuren osan päivistä vuodessa kuitenkin nykyaikaiset talot tällaisia ovat. Ei mullakaan VILP ihan hirveästi ekan vuoden aikana tuottanut, taisi yhteensä 5MWh tuottaa. Ja tuo oli niin ettei PILP tuottanut LTO-toimintoja, muuten eka vuosi olisi varmaan jäänyt sinne 2-3MWh tasolle. Oli lämmin talvi, mutta niitä aika usein nykyisin on.

Ja uudemmat talot ovat vielä paremmin eristettyjä, eli lämpöä tuotetaan hyvin paljon käyttösähköllä -> PILP on kätevä siirtämään sitä lämpöä ympäri taloa.

Monet miettii ihan perustellusti, kannattaako sitä edes korjata, kun remontin takaisinmaksuaika jo useita vuosia ja sinä aikana tulee vastaan mahdollisesti taas muuta korjattavaa.
Remontin kokonaiskustannukset monissa tapauksissa tosin eivät johdu itse laitteesta - vaan kuinka se on asennettu. Jos kompuran saa ~700e:llä, mutta asennus maksaa 3000e kun pitää purkaa tavaroita ja siirtää suunnilleen vehjettä, niin maksaahan se. Sen lisäksi toi kompuran vaihto yksinään ei taida riittää jos putkistossa on mönjää (rikkoo pian uudestaan), mutta tämä taitaa päteä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun.

On se PILP edullinen perustaa. "All in one". Siksi se taitaa ollakin niin yleinen ja rakennusten energiatehokkuus määräykset pönkittävät markkinaa toisaalta. Ei kai sillä suurta väliä ole, ottaako ilmaisenergiaa ulos menevästä vai luonnosta.
Varmasti onkin tämä suurin syy, siitä saa hyvän säästön valmistalossa loppuhintaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

burmanm sanoi:
Tuo kaikki pitäisi uudessa rakennuksessa vielä saada rakennusvalvonnan hyväksymäksikin ja siellä taitaa olla aika tiukat normit miten hyvä LTO:n pitää nykypäivänä olla.

Eli ei siinä varmaan ihan hirveästi säästä.
Säästön vähyydestä olen yhtä mieltä, mutta olen itse mieltänyt asian niin, että nykyisin rakennusnormit tarkastelevat rakennuksen sähköenergiankulutusta eikä jotakin johdettua suuretta, kuten lämmön talteenoton tehokkuutta. Jos pilppi saadaan menemään lävitse näistä pykälistä, niin kyllä maalämmönkin pitäisi mennä ilman sen kummempia lto-järjestelyjä (pelkällä poistoilmanvaihdolla, lämmitysveden avulla suoraan lämmitetyllä tuloilmalla taikka painovoimaisella ilmanvaihdolla). Maalämpöpumppuhan työskentelee kumminkin melko samoilla höyrystimen lämpötiloilla kuin pilppikin ja suuremman kompressorin hyötysuhde vielä tasoittaa pilpin pientä lämpötilaetua.

Sitä en suinkaan kiellä, että uudelle rakennukselle kannattaa jo ihan yksinkertaisuuden vuoksi perustaa ilmanvaihto lto-koneeseen myös mlp:n kanssa (vaikkakin talteenottohyötysuhteeseen satsaminen on tässä tapauksessa rahan haaskausta; kannattaisi ennemminkin satsata luotettavuuteen ja ylläpidon helppouteen, suodatinkustannuksiin ym.).
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

kotte sanoi:
Säästön vähyydestä olen yhtä mieltä, mutta olen itse mieltänyt asian niin, että nykyisin rakennusnormit tarkastelevat rakennuksen sähköenergiankulutusta eikä jotakin johdettua suuretta, kuten lämmön talteenoton tehokkuutta. Jos pilppi saadaan menemään lävitse näistä pykälistä, niin kyllä maalämmönkin pitäisi mennä ilman sen kummempia lto-järjestelyjä (pelkällä poistoilmanvaihdolla, lämmitysveden avulla suoraan lämmitetyllä tuloilmalla taikka painovoimaisella ilmanvaihdolla). Maalämpöpumppuhan työskentelee kumminkin melko samoilla höyrystimen lämpötiloilla kuin pilppikin ja suuremman kompressorin hyötysuhde vielä tasoittaa pilpin pientä lämpötilaetua.
En ainakaan löytänyt D2:sta mitään MLP:lle olevaa poikkeusta, tosin en katsonut kuin vuoden 2012 merkintöjä. Ainoastaan paremmalla vaipan eristyksellä voisi tuosta päästä eroon, tai jos lämmöntalteenotto ei ole tarkoituksenmukaista, mutta mitään muuta poikkeusta ei näyttänyt löytyvän.

Eli kyllä tuo ainakin näyttää katsovan vain lämmön poistumista, ei niinkään sähkönkulutusta.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

PILP vs passiivinen LTO niin taitaa olla niin että PILP säästää enemmän... ainakin useampi on vaihtanut eikä mitään raporttyeja sähkönkulutuksen pienentymisestä ole julki tuotu... ei ainkaan paraatirumpujen päristessä. Mitä tulee PILP:n sulatuksiin niin meillä sulatteli vasta kun oli reilusti pakkasella.... kai sulattelu riippuu mitoituksesta niin kuin ILP:llä tai VILP:lläkin.

Meillä PILP imi sähköä 3000-3700 kWh/a. Vastuksia ei juurikaan käytetty. Jos COP on 2,5 niin lämmitysenergina tuotto on luokkaa 7500-9250 kWh.
 
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Espejot sanoi:
Mitä tulee PILP:n sulatuksiin niin meillä sulatteli vasta kun oli reilusti pakkasella...

Meillä PILP imi sähköä 3000-3700 kWh/a. Vastuksia ei juurikaan käytetty. Jos COP on 2,5 niin lämmitysenergina tuotto on luokkaa 7500-9250 kWh.
Toisaalta jos oletaan että tuotos olisi 8750 kWh/a ja kulutus 3500 kWh
=> talteenotettua on 5250 kWh.

Jos olisi ollut LTO, sillä olisi saanut talteen tuosta 5250 kWh:sta ilmeisesti 50 % eli 2625 kWh
=> jää jäljelle 6125 kWh, joka olisi pitänyt tuottaa jotenkin. LTO olisi saattanut saada talteen enemmänkin, koska tuo PILP ei ilmeisesti ole toiminut 100%:n talteenottoasteella (perustuen siihen että, ulospuhallus on ollut ulkoilmaa lämpimämpää)

Jos tuon 6125 kWh olisi tuottanut ILPillä tai VILPillä COP 2,5:llä niin sähköä olisi kulunut 2450 kWh eli 1050 kWh vähemmän. Toki se LTO kuluttaa myös sähköä, mutta ei varmaankaan 1000 kWh vuodessa. Siitäkin ainakin puolet jää lämpönä sisälle.

Sitten tuo Espejotin PILP on ilmeisesti tuunattu ilmeisesti juuri niin kuin PILP vaan voi toimia. Se on kuluttanut kokonaisuudessaan melko vähän sähköä, koska sillä ei ole pakastettu jäteilmaa. Vaikuttaa toimineen selvästi paremmin kuin mihin pelkällä kuutiolla pääsee mutta on se myös selvästi monimutkaisempi.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Sitten tuo Espejotin PILP on ilmeisesti tuunattu ilmeisesti juuri niin kuin PILP vaan voi toimia. Se on kuluttanut kokonaisuudessaan melko vähän sähköä, koska sillä ei ole pakastettu jäteilmaa. Vaikuttaa toimineen selvästi paremmin kuin mihin pelkällä kuutiolla pääsee mutta on se myös selvästi monimutkaisempi.

Ihan perus Nibe F410 missä vastukset estetty ja vakiolämpöistä vettä lattioihin. Vain kovemilla pakkasilla vastuksia käytetty. Ei siis mikään monimutkainen laite mutta sparttalaiset säädöt.

Edit: ai niin, tuloilman lämmityksen säätö niin että vain tarpeeseen lämmitetään (jos poistoilma kylmpää kuin 21C)
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

Espejot sanoi:
Meillä PILP imi sähköä 3000-3700 kWh/a. Vastuksia ei juurikaan käytetty. Jos COP on 2,5 niin lämmitysenergina tuotto on luokkaa 7500-9250 kWh.
2,5 taitaa olla aika alimitoitettu, ainakin omissa laskelmissani pääsin kyllä korkeammalle. Tämä siis perustuen siihen olettamukseen että ilmamäärät on edelleen suunnilleen samat kuin aikoinaan on mitattu. Nimittäin mulla menee/mennyt 84l/s poistoilmana ja jos Niben kompura tiputtaa tuon sinne 22C->2C lämpötiloihin kun kattila on vähänkin kylmempi, niin tuostahan tulee talteenotettua energiaa 2,1kW ja siihen päälle kompuran 0,65kW. Näin COPiksi tulisi 4,2. Toki mitä kylmempi kattila niin sitä pienemmällä tuo kompura käsittääkseni käyttäisi, joten paranisi entisestään..

Toki tuo hieman heittelee ja muuttuu, mutta vaikka jäteilma olisi +7C niin silti mentäisiin COP ~3.3:ssa. Eikä se nyt noin korkea ole kuin kesäisin, mutta silloin myös poistoilma on lämpimämpää kuin +22C. Toki korkeampi poistoilmamäärä parantaa COPpia vaikka samalla hukataan taivaan tuuliin myös enemmän energiaa. Tuota voisi kyllä optimoida kun antaisi vaan kattilan alaosan olla kylmä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Nibe 410 käyttö ilman kompuraa

burmanm sanoi:
En ainakaan löytänyt D2:sta mitään MLP:lle olevaa poikkeusta, tosin en katsonut kuin vuoden 2012 merkintöjä. Ainoastaan paremmalla vaipan eristyksellä voisi tuosta päästä eroon, tai jos lämmöntalteenotto ei ole tarkoituksenmukaista, mutta mitään muuta poikkeusta ei näyttänyt löytyvän.

Eli kyllä tuo ainakin näyttää katsovan vain lämmön poistumista, ei niinkään sähkönkulutusta.
Koko säännöstö meni uusiksi v. 2017. Tuolla uusien rakentamismääräysten energiantasauslaskentaohjeissa mm. todetaan ihan yksiselitteisesti, että painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttaminen on sallittua ilman LTO:ta (kunhan ilmanvaihto on muuten osoitettavissa kriteerien mukaiseksi), eikä syntynyttä hävikkiä edes tarvitse tässä tapauksessa kompensoida. Noissa uusissa määräyksissä on sellainen henki, että kokonaisuuden lopputulos (laskennallinen energiankulutus) ratkaisee eikä esim. tapa, millä ilmanvaihto on toteutettu tai jokin muu osakokonaisuus sinällään. Käytännössä kuitenkin energiankulutuslaskelmaa laaditaan optio kerrallaan niin, että kunkin vaihtoehdon aiheuttama pienennys tai lisäys kokonaisenergiankulutukseen otetaan summaterminä mukaan.

Itse olen edelleen siinö uskossa, että täystehomitoitettu maalämpö pääsee pilpin tasolle ilman, että poistoilmaa tarvitsee edes käsitellä. Tuolla on kyllä erillinen laskentaohje myös pilpeille (jotka pärjäävät passiiviselle ltolle sähkölämmitykseen liittyen kesäajan lämpimän käyttöveden valmistuksen perusteella, mutta täystehomitoitetun mlp:n sähkönkäyttöprofiilihan on samankaltainen), http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Energiatehokkuus.
 
Tervehdys itseäni viisaammat,

410P Fighter kiukuttelee. Lämmintä ilmaa menee harakoille. Onko automaattisesti kompura lauennut, vai onko jotain muuta vaihtoehtoa. Ikää laitteella 10v joten isompi korjaaminen ei kyllä kiinnostaisi. Vinkkejä omatoimiseen vianetsintään.:help:

Höyrystin 26´C
Jäteilma 21´C
Kompuran anturi 25´C
 

repomies

Hyperaktiivi
Rele voi olla rikki tai kompressorin käyntikondensaattori luovuttanut. Mutta harvinaistahan se on, että nuo olisi syynä.

Asiansa osaava kykenee yleismittarilla katsomaan, että releen läpi tulee 230V AC-jännite. Kondensaattorin mittaus vaatii kapasitanssimittarin, mutta ei sekään tekemätön paikka ole tutkia. Paremmissa yleismittareissa on riittävä kapasitanssin mittausmahdollisuus tuollaiselle moottorikondensaattorille.

Kompressorille menee kolme johtoa. Vaihe, nolla ja kondensaattori, joka on muistaakseni nollassa toisesta navastaan, mutta voin olla väärässäkin. Kompuran johdot löytyvät relekortilta pinneistä 1-3, ruuviliitin. Järjestys selviää asennusohjeen piirikaaviosta.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palaako kompuran valo paneelissa? Veikkaan että taistelija on heittämässä pyyhettä kehään...
 
Kompuran merkkivalo palaa, mutta kompura itsessään ei lämpene, eikä kädellä koitettaessa tunnu käyvän.

Täytyy pyytää joku yleismittarimies kylään.:)
 

repomies

Hyperaktiivi
1: vaihe kompuralle
2: nolla kompuralle -> yhteys vitospinni
3: kondensaattori kompuralle -> yhteys nelospinni
4: kondensaattori
5: kondensaattori (nolla, ks 2)

Mittaa AC jännite 1-2. Pitää olla 230V
Tee laite sähköttömäksi. Irroita liitin jossa on 4 ja 5 pinnit kiinni relekortilta. Mittaa kapasitanssi liittimeltä pinnien 4 ja 5 yli, tai suoraan kondensaattorilta, jonka kyljestä näet oikean kapasitanssiarvon. Konkka on siinä relekortin vasemmalla puolen, sylinterimäinen.
 
Ylös Bottom