Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

[juhamat]

Parhaiten tuon puutteellisen ilmanvaihtoputkien eristyksen huomaan poistoilman lämpötilasta. Itsellä oli välikatolla vain 10 senttiä puhallusvillaa ja eristetyt putket oli puoliksi villarajan yläpuolella. Heti kun pakkanen kiristyi niin poistoilman lämpötila rupesi laskemaan 17-18 asteeseen ja Nibe sulatteli jatkuvasti. Soitin puhallusauton pihaan ja lisättiin kivivillaa välikatolle 300mm. Nyt ei kovillakaan pakkasilla poistoilma ehdi välikatolla jäähtyä ja Nibekään ei enään juuri sulattele. Selvää säästöä siis. Katoltahan se lämpi suurimmaksi osaksi karkaa. Suosittelen lämpimästi.

Paljonko poistoilma on nyt pakkasilla ja mikä asunnon sisälämpötila? Paljonko puhallusvilla-keikka maksoi ja monellekko neliölle sitä tuli?

 

[Vedomas]

Ei nyt varsinaisesti liity aihealueeseen, mutta pieni "varoitus", kun ostatte puhallusvillaa niin monesti voisi olla hyvä seurata vieressä paljonko sitä tosiaan menee katolle. Helposti maksaa turhasta. Itselle meinasi käydä näin kun luotin puhaltajaan. Sovittiin että maksan säkkien mukaan eli puhalletaan sopiva kerros ja maksan säkkien määrä x sovittu hinta säkistä(joiden paino oli ilmoitettu olevan 14kg eli siitä saatava menekki/kuutiomääräkin oli laskettavissa melko tarkalleen etukäteen). Menin puolessa välissä hommaa onneksi katsomaan ja ihmettelin säkkien määrää suhteessa toteutuneeseen kerrokseen. Hain autosta vaa´an ja punnitsin muutamia säkkejä, vaikka yrittäjä ei ollut mielissään kun menin väliin pyytämään säkkejä punnittavaksi. Tuloksena oli että osa säkeistä painoi 8-9kg vaikka piti olla 14kg. Eli olisin maksanut 14kg hinnan monesta säkistä vaikka olisin saanut vain 8kg tavaraa. Asia saatiin kuitenkin sovittua, mutta taas tuli huomattua että aina pitää olla vahvimassa hommia jos ei ole valmis maksamaan ylimääräisestä.

 

[oltsik]

Parhaiten tuon puutteellisen ilmanvaihtoputkien eristyksen huomaan poistoilman lämpötilasta. Itsellä oli välikatolla vain 10 senttiä puhallusvillaa ja eristetyt putket oli puoliksi villarajan yläpuolella. Heti kun pakkanen kiristyi niin poistoilman lämpötila rupesi laskemaan 17-18 asteeseen ja Nibe sulatteli jatkuvasti. Soitin puhallusauton pihaan ja lisättiin kivivillaa välikatolle 300mm. Nyt ei kovillakaan pakkasilla poistoilma ehdi välikatolla jäähtyä ja Nibekään ei enään juuri sulattele. Selvää säästöä siis. Katoltahan se lämpi suurimmaksi osaksi karkaa. Suosittelen lämpimästi.

JOs sulla on ollut katolla villaa vain jotain 10 cm puhallusta + jotain levytavarana(oletan näin) niin lisäeristys oli järkevää riippumatta miten se hyödyttää PILPiä. Nykyisinhän taitaa olla standarditapa 10 cm levynä + päälle jotain 400-500 mm puhallettuna...

Meillä tuli näin ja lisäksi putket on erinomaisesti eristettyjä BetterPipejä ja pakkaset ei heiluttele koneelle menevää poistoilmaa mihinkään suuntaan. KOneella mitattu poistoilman lämpötila on alle asteen päässä huonelämpötilan mittauksen kanssa kelistä riippumatta

 

[Janzx]

Mietin mikä aiheuttaa noin 2.1 ja 3.1 päivän sulatukset?
Päivitystiheys 5min, mut laskee sen tunnin keskiarvon eli noin sulatukset ovat n. 15minuutin kestäviä. 1.1 päivänä ei ollut yhtään sulatusta vaikka jäteilma menikin muutaman kerran yli 10 asteseen.
Ulkoilmalämpötila on omassa akselinsalla.
Poistoilma kun nousee yli tuloilman niin johtuu saunan lämmityksestä, jotta poistoilma ei tipu alle 16 asteseen.

 

[Muu]

Mietin mikä aiheuttaa noin 2.1 ja 3.1 päivän sulatukset?
Päivitystiheys 5min, mut laskee sen tunnin keskiarvon eli noin sulatukset ovat n. 15minuutin kestäviä. 1.1 päivänä ei ollut yhtään sulatusta vaikka jäteilma menikin muutaman kerran yli 10 asteseen.
Ulkoilmalämpötila on omassa akselinsalla.
Poistoilma kun nousee yli tuloilman niin johtuu saunan lämmityksestä, jotta poistoilma ei tipu alle 16 asteseen.

Päivitystiheys noin yksi tunti. käyrällä ei juurikaan merkitystä sulatusten suhteen.

 

[petri.s]

Paljonko poistoilma on nyt pakkasilla ja mikä asunnon sisälämpötila? Paljonko puhallusvilla-keikka maksoi ja monellekko neliölle sitä tuli?

-4 ulkolämpötila ja poistoilma nyt 21.1 astetta. Sisällä talossa noin 22. Tuli villaa 130 neliön alalle ja maksoi noin 1300€ puhallettuna.

 

[von Bob]

Kuinka alas muuten uskaltaa päästää tuloilman lämpötilan? Säädin johonkin vähän yli 17 asteeseen, kun oli ulkolämpötila 0 ja -2 välillä. Nyt kun pakkanen kiristyy niin jotain 15 näytti olevan tuloilma.

 

[Vedomas]

Kuinka alas muuten uskaltaa päästää tuloilman lämpötilan? Säädin johonkin vähän yli 17 asteeseen, kun oli ulkolämpötila 0 ja -2 välillä. Nyt kun pakkanen kiristyy niin jotain 15 näytti olevan tuloilma.

Varmaan alle 15 asteessa alkaa helpommin esiintyä vedon tunnetta ainakin isommilla ilmanvaihtomäärillä. Itsellä oli kokeellisesti pitkähkön ajan 10-12 astetta, mutta mukavampi on nyt kun tuloilma on siinä 16-18 astetta.

 

[von Bob]

Mutta ei siis järjestelmän toimintaan vaikuta tuollaiset 10 asteen tuloilmatkaan? Eli oma tuntemus tulee vastaan kun alkaa olla liian kylmää?

 

[Vedomas]

Mutta ei siis järjestelmän toimintaan vaikuta tuollaiset 10 asteen tuloilmatkaan? Eli oma tuntemus tulee vastaan kun alkaa olla liian kylmää?

Siihen osaa varmaan paremmin vastata joku kokeneempi laitteen käyttäjä. Muistaakseni viime talvena laite sammutti ilmanvaihdon kun tuloilma oli liian kylmää. Silloin se meni alle 10 asteen.

 

[Muu]

Noin 5 astetta tuloilna niin sammuttaa puhaltimet. Jäätymisvaara!

 

[eepinis88]

Tänään asennutin meidän paritalon olohuoneeseen ilmalämpöpumpun

Asentaja laitto pyynnin ilp pyynnin 23 ja puhallus 2.

Sen jälkeen jäteilma ja höyrystimen arvot noussu aika huimasti.

Välillä höyrystin ja jäteilma palautuu siihe 1- -1 asteen normaaliin lukemaan




Voisiko joku selittää miksi tekee tälleen ja mikä voisi auttaa

Tottakai tämä vaikuttaa myös siihen että veden lämpötilakin heittelee

 

[Vedomas]

Tänään asennutin meidän paritalon olohuoneeseen ilmalämpöpumpun

Asentaja laitto pyynnin ilp pyynnin 23 ja puhallus 2.

Sen jälkeen jäteilma ja höyrystimen arvot noussu aika huimasti.

Välillä höyrystin ja jäteilma palautuu siihe 1- -1 asteen normaaliin lukemaan




Voisiko joku selittää miksi tekee tälleen ja mikä voisi auttaa

Tottakai tämä vaikuttaa myös siihen että veden lämpötilakin heittelee

Onko tuossa kuvaushetkellä sulatus käynnissä?

 

[eepinis88]

Onko tuossa kuvaushetkellä sulatus käynnissä?

Niin tosiaan kun tämä on vuoden 2013 alussa laitettu malli ja tähän ei saa tietääkseni uplinkkiä. Niin ei oikein pysty mitenkään seuraan.

Itellä tuli eilen mieleen sulattaako tämä nyt

 

[kannu]

Tai ei ole tarvetta lämmitykselle tai veden teolle niin kompressori huilaa: tuossa missä on nuo 3 ikonia vasemmassa alareunassa, siitä puuttuu kompuran kuva.

 

[eepinis88]

Tai ei ole tarvetta lämmitykselle tai veden teolle niin kompressori huilaa: tuossa missä on nuo 3 ikonia vasemmassa alareunassa, siitä puuttuu kompuran kuva.

Juu tarkka huomio , tämä on se selitys lie.

Tosiaan joskus tekee saunomisen jälkeenkin tätä kun katsellut.

 

[Vedomas]

Niin tosiaan kun tämä on vuoden 2013 alussa laitettu malli ja tähän ei saa tietääkseni uplinkkiä. Niin ei oikein pysty mitenkään seuraan.

Itellä tuli eilen mieleen sulattaako tämä nyt

Uudemmissa koneissa ainakin ruudulla lukee selkeästi että sulatus käynnissä. Se ilmoitus tulee ruudulle kun siirryt aloitusnäytöltä info-huoltovalikkoon.

 

[eepinis88]

Uudemmissa koneissa ainakin ruudulla lukee selkeästi että sulatus käynnissä. Se ilmoitus tulee ruudulle kun siirryt aloitusnäytöltä info-huoltovalikkoon.

Juu niin oon ymmärtänyt kun lukenut näitä forumia ,mutta tosiaaan minulla on vanhempi malli ja muuten toimii todella hyvin.

Tässä ei ole info valikossa kertaakaan näkynyt.

 

[eepinis88]

Tai ei ole tarvetta lämmitykselle tai veden teolle niin kompressori huilaa: tuossa missä on nuo 3 ikonia vasemmassa alareunassa, siitä puuttuu kompuran kuva.

Tosiaan kompura ei käy eli huilaa sen vielä varmistin äsken.

Mut sellasta mietin eikse olis parempi kun kompura kävisi aina kummiskin pienellä teholla.

Eiks toi Niikun kuluta enempi energiaa kun kompura käy tällä hetkellä välillä vaan kun esim tarvii..

 

[kannu]

Tosiaan kompura ei käy eli huilaa sen vielä varmistin äsken.

Mut sellasta mietin eikse olis parempi kun kompura kävisi aina kummiskin pienellä teholla.

Eiks toi Niikun kuluta enempi energiaa kun kompura käy tällä hetkellä välillä vaan kun esim tarvii..

Niin eikös se huilatessa puhalla sisältä lämmöt hukkaan ulos. Mutta jos käyttövesi on lämmintä ja kiertovesi myös, niin mihin se tuotettu lämpö sitten pistettäisiin?

 

[burmanm]

Mut sellasta mietin eikse olis parempi kun kompura kävisi aina kummiskin pienellä teholla.

Kyllä, mutta F470 ei pysty sellaista tekemään. Se on/off laite, joten se tekee joko täysiä tai ei ollenkaan, mitään siitä väliltä ei ole mahdollista.

 

[eepinis88]

Niin eikös se huilatessa puhalla sisältä lämmöt hukkaan ulos. Mutta jos käyttövesi on lämmintä ja kiertovesi myös, niin mihin se tuotettu lämpö sitten pistettäisiin?

Meinaan että kun puhaltaa lämmöt hukkaan niin se on mielestäni huonosti suuniteltu. Jonkinlaista palautusta tai minimikiertoo tossa vois joku fiksumpi insinööri kehitellä

 

[Norkin]

Moro!

Uusi Pilpin käyttäjä kyselee neuvoja. Ollaan tässä tammikuun aikana muuttamassa uuteen 80m2 paritaloasuntoon jossa on F470. Liitteenä kuvia nykyarvoista. Vähän olen koittanut näihin jo perehtyä. Ilmeisesti ainakin alkuun tämmöisiä säätöjä kannattaa kokeilla?

- Lämpökäyrä 2+(0-2)
- Jäteilma plussan puolelle
- Tuloilma 17-19

Mitkä asiat siis vaikuttaa tuohon että jäteilma menee pakkaselle? Minkäkokoinen kuusiokolo siihen RN1-ruuviin menee?

Onko muita asioita mitä kannattaa säätää? Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kun noista lämpökäyrien arvoista puhutaan niin tarkoittaako tuo ensimmäinen numero sitä itse käyrän arvoa ja toinen sitä lämpötila-arvoa? Kun siinä käyrässä voi myös valita sen alanumeron niin onko se muillakin 0-arvossa?

 

[Vedomas]

Moro!

Uusi Pilpin käyttäjä kyselee neuvoja. Ollaan tässä tammikuun aikana muuttamassa uuteen 80m2 paritaloasuntoon jossa on F470. Liitteenä kuvia nykyarvoista. Vähän olen koittanut näihin jo perehtyä. Ilmeisesti ainakin alkuun tämmöisiä säätöjä kannattaa kokeilla?

- Lämpökäyrä 2+(0-2)
- Jäteilma plussan puolelle
- Tuloilma 17-19

Mitkä asiat siis vaikuttaa tuohon että jäteilma menee pakkaselle? Minkäkokoinen kuusiokolo siihen RN1-ruuviin menee?

Onko muita asioita mitä kannattaa säätää? Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kun noista lämpökäyrien arvoista puhutaan niin tarkoittaako tuo ensimmäinen numero sitä itse käyrän arvoa ja toinen sitä lämpötila-arvoa? Kun siinä käyrässä voi myös valita sen alanumeron niin onko se muillakin 0-arvossa?

Lämpökäyrästä sopivan löydät kokeilemalla, kun siihen vaikuttaa niin moni asia. Esim onko muita lämmityslaitteita, onko patteri- vai lattialämmitys. (Itse laittaisin myös minimi menoveden lämpötilaan jotain esim 26 jos lämmität pilpillä esim kylppärin lattioita.)

Jäteilman suhteen 0 tai plussan puolella olo voisi olla optimaalinen ainakin sulatuksien suhteen eli niitä olisi silloin harvemmin. Jossain tapauksessa kuten esim meillä, se ei olisi järkevää pitää jäteilmaa plussalla.

Tuloilman suhteen taloudellisin on viilein, mutta jos menee kovin viileäksi niin asumismukavuus kärsii (vedon tunne). Meillä sopiva on 15-17.

Jäteilman pakkaselle menoon vaikuttaa poistoilmassa oleva energia ja se lisääntyy joko ilmamäärää tai poistoilman lämpötilaa nostamalla.

RN1-ruuvissa taisi olla torx-kanta.

 

[kannu]

RN1-ruuvissa taisi olla torx-kanta.

Kuusiokanta siinä ainakin täällä on. Tarkkaa kokoa en osaa sanoa, oiskohan 4 tai 5mm?

 

[Vedomas]

Kuusiokanta siinä ainakin täällä on. Tarkkaa kokoa en osaa sanoa, oiskohan 4 tai 5mm?

Kävin varmistamassa ja ainakin meidän koneessa on torx T25-kanta. (Torx sopii välyksettömästi ja kuusiokololla jää pieni välys).

 

[Jarppa77]

Kuusiokanta siinä ainakin täällä on. Tarkkaa kokoa en osaa sanoa, oiskohan 4 tai 5mm?

RN-1 tosiaan kuusiokanta täälläkin ja koko 4mm

 

[Mikki]

Pistetään kina puoliksi. Kuusiokolo se on, mutta Torx voi tarraa riittävästi kanssa siihen

 

[juhamat]

Kertokaapas kumpi tulee edullisemmaksi.

Käyttövesi säästöasetuksella ja sisälämmöt poislukien pesuhuone 20-21, käytännössä -10 pakkasilla poistoilma voi jo mennä alle 20 asteen ja -20 kelillä taatusti menee. Lisäksi käyttöveden säästöasetuksella pumppu sulattelee useammin. ILP avustaa. Käytännössä sulatukset pääosin helposti 2h välein jos ei satu muuta sopivaa katkoa.

Vai vaihtoehtoisesti käyttövesi normaali ja sisälämmöt 20-23, korkeampi lämpötila tehty ILPillä. Tuntuu että sekä sisälämmön että käyttöveden nosto vähentää sulatustarvetta. Poistoilma pysyy ehkä 0,5c korkeammalla. Ei sulata välttämättä edes joka päivä. Joinakin päivinä sulattelee useamman kerran.

Eli säästääkö vähemmillä sulatuksilla enemmän lämmityksen?

 

[Vedomas]

Pistetään kina puoliksi. Kuusiokolo se on, mutta Torx voi tarraa riittävästi kanssa siihen

Mikki olet varmaan ihan oikeassa. Otin vielä koko etupaneelin irti ja katsoin kantaa, varmaksi en siitä osaa sanoa onko kuusiokolo vai torx. Se tuli selväksi että kumpikin sopii kantaan hyvin. Meidän tapauksessa torx-väännin on täysin välyksetön ja kuusiokolossa on pieni välys, mutta tuon käyttöhän on niin vähäistä että tuskin se kanta siitä pilalle menee vaikka pieni välys olisikin

 

[Vedomas]

Kertokaapas kumpi tulee edullisemmaksi.

Käyttövesi säästöasetuksella ja sisälämmöt poislukien pesuhuone 20-21, käytännössä -10 pakkasilla poistoilma voi jo mennä alle 20 asteen ja -20 kelillä taatusti menee. Lisäksi käyttöveden säästöasetuksella pumppu sulattelee useammin. ILP avustaa. Käytännössä sulatukset pääosin helposti 2h välein jos ei satu muuta sopivaa katkoa.

Vai vaihtoehtoisesti käyttövesi normaali ja sisälämmöt 20-23, korkeampi lämpötila tehty ILPillä. Tuntuu että sekä sisälämmön että käyttöveden nosto vähentää sulatustarvetta. Poistoilma pysyy ehkä 0,5c korkeammalla. Ei sulata välttämättä edes joka päivä. Joinakin päivinä sulattelee useamman kerran.

Eli säästääkö vähemmillä sulatuksilla enemmän lämmityksen?

Tuo menee täysin arvailuksi, mutta ehkä lähtökohtaisesti vaihtoehto 1. kuluttaa vähemmän energiaa jos huonelämpökin on jopa 3 astetta 2.vaihtoehtoa vähemmän. Toisaalta jos ulkolämpötila on vaikka +5 - -5 ei hyvä coppinen ilp vie paljoakaan sähköä jotta se nostaa teidän asunnon kokoiset kuutiot tuosta +20 -> +23 sisälämpöön. Ja ero kulutuksessa on ainakin varmaan niin pieni että sillä ei ole mitään merkitystä jos tykkää lämpimässä olla. Ei ehkä kannata muutaman euron takia ainakaan palella

 

[juhamat]

Tuo menee täysin arvailuksi, mutta ehkä lähtökohtaisesti vaihtoehto 1. kuluttaa vähemmän energiaa jos huonelämpökin on jopa 3 astetta 2.vaihtoehtoa vähemmän. Toisaalta jos ulkolämpötila on vaikka +5 - -5 ei hyvä coppinen ilp vie paljoakaan sähköä jotta se nostaa teidän asunnon kokoiset kuutiot tuosta +20 -> +23 sisälämpöön. Ja ero kulutuksessa on ainakin varmaan niin pieni että sillä ei ole mitään merkitystä jos tykkää lämpimässä olla. Ei ehkä kannata muutaman euron takia ainakaan palella

Palella ei tarvitse. Ehkä paremminkin liian kuuma toisinaan lämpimämmässä vaihtoehdossa. Tahtoo siinä huoneessa olla se korkein lämpö missä on ILP ja siitä kauemmaksi sitten tippuu asteet.

 

[mikiz]

Kertokaapas kumpi tulee edullisemmaksi.

Käyttövesi säästöasetuksella ja sisälämmöt poislukien pesuhuone 20-21, käytännössä -10 pakkasilla poistoilma voi jo mennä alle 20 asteen ja -20 kelillä taatusti menee. Lisäksi käyttöveden säästöasetuksella pumppu sulattelee useammin. ILP avustaa. Käytännössä sulatukset pääosin helposti 2h välein jos ei satu muuta sopivaa katkoa.

Vai vaihtoehtoisesti käyttövesi normaali ja sisälämmöt 20-23, korkeampi lämpötila tehty ILPillä. Tuntuu että sekä sisälämmön että käyttöveden nosto vähentää sulatustarvetta. Poistoilma pysyy ehkä 0,5c korkeammalla. Ei sulata välttämättä edes joka päivä. Joinakin päivinä sulattelee useamman kerran.

Eli säästääkö vähemmillä sulatuksilla enemmän lämmityksen?

Kokeile vaihtoehtoa kolme; käyttövesi säästölle, tuloilmalämpö pienelle ja ilp pääasiassa lämmittämään asunnon ilmatilan. Käyttöveden säästöasetuksella ei ole mitään vaikutusta sulatteluväliin, vaan sen määrää poistoilman lämpötila (johon vaikuttaa asunnon lämpötila). Jos lisäät poistoilman määrää sen verran ettei sulattele kovin usein, joudut säätämään tuloilman siten että paine-ero pysyy mahdollisimman neutraalina. Jotkut väittävät että pitäisi pyytää ILV-henkilö tarkistamaan paine-erotilanne omien säätöjen jälkeen, mutta ainakin takallisessa talossa liiallisen alipaineen pystyy haistamaan.

 

[juhamat]

Oon koittanut muuttaa ilmamääriä ja välillä luullut että tilanne on parannut, mutta eipä se oikein olekkaan. Miten rutkasti lie pitäisi muuttaa ilmamääriä että vaikuttaa selkeästi? Jäteilma tahtoo olla pari astetta pakkasella jos asunnossa ei ole "liian kuuma". Esim nyt jäteilma -2.7, tuloilma 16,5, poistoilma 20,5, sisälämpö ILPillisessä tilassa 23 jos ILP ei juuri satu olemaan sulatuksella ja kauimmaisessa peränurkassa 20,5. ILP jauhaa 20 pyynnillä 2 puhalluksella. ILP lämmitettävien tilojen lämmitystä on kuristettu jakotukilta.

 

[root]

Vaihtoehto x: voit ohjelmoida käyttöveden säästötilaan muulle ajalle paitsi esim. ilta-aikaan, jos se on aika, jolloin käydään suihkussa

 

[eepinis88]

Moro!

Uusi Pilpin käyttäjä kyselee neuvoja. Ollaan tässä tammikuun aikana muuttamassa uuteen 80m2 paritaloasuntoon jossa on F470. Liitteenä kuvia nykyarvoista. Vähän olen koittanut näihin jo perehtyä. Ilmeisesti ainakin alkuun tämmöisiä säätöjä kannattaa kokeilla?

- Lämpökäyrä 2+(0-2)
- Jäteilma plussan puolelle
- Tuloilma 17-19

Mitkä asiat siis vaikuttaa tuohon että jäteilma menee pakkaselle? Minkäkokoinen kuusiokolo siihen RN1-ruuviin menee?

Onko muita asioita mitä kannattaa säätää? Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kun noista lämpökäyrien arvoista puhutaan niin tarkoittaako tuo ensimmäinen numero sitä itse käyrän arvoa ja toinen sitä lämpötila-arvoa? Kun siinä käyrässä voi myös valita sen alanumeron niin onko se muillakin 0-arvossa?

Mikä on lämpöpumpun lämpökäyrä? - NIBE

Lämpöpumpun lämpökäyrä ja sen muutokset

www.nibe.eu

Tuolla esim aika hyvin selitetty

Itse käytän käyrää 3+0, se on aika stabiili ja trendit menee fiksusti ylöspäin lämpötilan muuttuessa

 

[Offsides]

En ole vielä tehnyt mitään muita säätöjä kuin lämmön ja käyrän säätöjä. Naapurilla vastaavassa talossa (täysin samanlainen) kulutus n. 40-50 kWh / pv pienempi, joten tuntuisi että jotain perustavanlaatuisia ”helppoja” asetuksia olisi vielä sekaisin. He eivät ole vielä koko laitteeseen koskeneet, mutta täytyy joku päivä kysellä tarkempia asetuksia. Tuloilma (BT22) näyttää nyt 23,6 astetta, edellisillä säädöillä 27,4 astetta. Jäteilma & höyristin tippuneet 4,4 —> 1,8 astetta. Pakkasen puolella nuo eivät ole vielä koskaan käyneet.

Eilen päästiin vielä uuteen ennätykseen ~ 147 kWh, josta ehkä 10 kWh voi saunaan laskea.

Kokeilin kytkeä Niben verkkoon, mutta verkkojohto reitittimeen ei yhdistänyt laitetta. Verkkojohto ei saanut reitittimessä edes valoa syttymään, eikä pumppu näyttänyt että olisi yhteydessä. Tarkistin, että verkkokaapeli on kiinni Niben etupaneelissa. Onkohan tässä jotain muuta mitä pitäisi huomioida? Onko 5G langattoman verkon talouteen suositella jotain vahvistinta johon pumpun verkkojohdon voisi kytkeä?

Asetuksiin ollut aikaa taas tutustua aavistuksen enemmän. Tuohon tuloilmaan tullut keskityttyä säätämällä kuusiokolomutteria, joka oli aivan auki. Tämä varmaan selittää tuloilmat >23 astetta. Ensiksi säädin niin, että oli noin puoli kierrosta auki mutta silläkin tuloilma pyörii noin 22 asteen tietämissä. Nyt on auki 1/4 kierrosta ja vaikka aluksi tuloilma tippui 19,5 asteeseen niin on uudelleen kivunnut 21,5 asteeseen. Kuinka kiinni tuon ruuvin uskaltaa laittaa vai voiko joku muukin asetus nyt vaikuttaa?

Lämpökäyrää olen kokeillut 3+1, 2+2, 3+0 ja 2+1 väliltä. Viimeisimmässä kylppärin lattia tuntui ehkä vähän turhan viileältä, mutta millään asetuksella en saa huoneiden lämpöjä alle 22,5 asteen, kun huoneiden termostaatit ovat auki. Minimi lämmöt pumpussa nostin 20 —> 24 astetta. Mitenhän saisin huonelämmöt jonnekin 21 asteen tienoille järkevimmillä asetuksilla ja kohtuullinen lämpö myös kylppäriin?

Sähkönkulutus on ollut edelleen yllättävän kovaa ja verrattuna naapuriin, joka aivan identtinen ja samaan aikaan rakennettu. Ainoa erotus on, että toisessa talossa maanvarainen betonilaatta ja tässä tuulettuva alapohja. Voiko tämä selittää kulutuseroja?

 

[Tulihäntä]

Jäteilma tahtoo olla pari astetta pakkasella jos asunnossa ei ole "liian kuuma". Esim nyt jäteilma -2.7, tuloilma 16,5, poistoilma 20,5, sisälämpö ILPillisessä tilassa 23 jos ILP ei juuri satu olemaan sulatuksella ja kauimmaisessa peränurkassa 20,5.

Koitapa pitää wc:n ja kph:n ovea hieman rakosellaan. Yleensä niissä tiloissa on suurimmat poistot ja sitä kautta niiden läpi imetään eniten poistoilmaa. Pitäisi vaikuttaa hieman poistoilman ja sitä kautta jäteilman lämpötilaan jos putket vain on eristetty kunnolla.

 

[juhamat]

Koitapa pitää wc:n ja kph:n ovea hieman rakosellaan. Yleensä niissä tiloissa on suurimmat poistot ja sitä kautta niiden läpi imetään eniten poistoilmaa. Pitäisi vaikuttaa hieman poistoilman ja sitä kautta jäteilman lämpötilaan jos putket vain on eristetty kunnolla.

Wc ovi ruukaa olla rakosellaan. Kph on kyllä kiinni, mutta pikkurilli mahtuu oven alta niin pitäs jonkunverran ilmankin huilata.

 

[juhamat]

Kokeilin kytkeä Niben verkkoon, mutta verkkojohto reitittimeen ei yhdistänyt laitetta. Verkkojohto ei saanut reitittimessä edes valoa syttymään, eikä pumppu näyttänyt että olisi yhteydessä. Tarkistin, että verkkokaapeli on kiinni Niben etupaneelissa. Onkohan tässä jotain muuta mitä pitäisi huomioida? Onko 5G langattoman verkon talouteen suositella jotain vahvistinta johon pumpun verkkojohdon voisi kytkeä?

Asetuksiin ollut aikaa taas tutustua aavistuksen enemmän. Tuohon tuloilmaan tullut keskityttyä säätämällä kuusiokolomutteria, joka oli aivan auki. Tämä varmaan selittää tuloilmat >23 astetta. Ensiksi säädin niin, että oli noin puoli kierrosta auki mutta silläkin tuloilma pyörii noin 22 asteen tietämissä. Nyt on auki 1/4 kierrosta ja vaikka aluksi tuloilma tippui 19,5 asteeseen niin on uudelleen kivunnut 21,5 asteeseen. Kuinka kiinni tuon ruuvin uskaltaa laittaa vai voiko joku muukin asetus nyt vaikuttaa?

Lämpökäyrää olen kokeillut 3+1, 2+2, 3+0 ja 2+1 väliltä. Viimeisimmässä kylppärin lattia tuntui ehkä vähän turhan viileältä, mutta millään asetuksella en saa huoneiden lämpöjä alle 22,5 asteen, kun huoneiden termostaatit ovat auki. Minimi lämmöt pumpussa nostin 20 —> 24 astetta. Mitenhän saisin huonelämmöt jonnekin 21 asteen tienoille järkevimmillä asetuksilla ja kohtuullinen lämpö myös kylppäriin?

Sähkönkulutus on ollut edelleen yllättävän kovaa ja verrattuna naapuriin, joka aivan identtinen ja samaan aikaan rakennettu. Ainoa erotus on, että toisessa talossa maanvarainen betonilaatta ja tässä tuulettuva alapohja. Voiko tämä selittää kulutuseroja?

Säädä ruuvi sen verran kiinni että tuloilma on sopiva. Ei siinä kannata kierroksia laskea. Jos pakkasta tulee paljon lisää säätöhetkestä niin kannattaa sitten varmistaa onko säätö vielä ok vai onko menny liian kylmäksi.

Jos sulla ei oo kylppärissä termostaattia niin lämpökäyrä on sopiva kun siellä on sopiva lämpö. Jos huoneissa on sillon liian kuuma niin sitten laitat termostaatin haluttuun lämpötilaan niin enään ei ole liian kuuma Jos haluat käyttää ilman termostaatteja, niin jakotukilta pitää kuristaa niiden huoneiden piirien vesikiertoa missä on liian kuuma. Vaikka ottaisitkin termostaatit käyttöön niin luultavasti liian kuumien huoneiden piirejä kannattaa hieman kuristaa, ettei termostaatit rätkytä niin paljon.