Nibe F470 säätäminen

[Orteppi]

Olemme asuneet nyt 5 kuukautta omakotitalossa, jossa on F470. Olen tänä aikana koittanut säädellä laitetta energiatehokkaampaan suuntaan, sillä aikasemman asukkaan sähkönkulutus on ollut mielestäni erittäin suuri. Omien säätöjen jälkeen olen ollut sähkönkulutukseen tyytyväinen, sillä marraskuussa vasta ylittyi 1000 kWh ensimmäisen kerran. Tästä huolimatta en ole ollut tuohon F470 pilppiin ihan täysin tyytyväinen. Listaan muutamia kummallisuuksia alle, Toivoisin saavani niihin jotain näkemystä ja kommentointia.

1. Tuloilma on laitteen omien anturilukemien mukaan koko ajan aivan liian lämmintä. Tuloilman lämpötila vaihtelee 20°C....23°C välillä. Olen ymmärtänyt, että se pitäisi saada laskettua jonnekin 17°C...18°C asteeseen. Olen yritänyt säätää lämpötilaa alemmas säätämällä laitteen alaosassa olevaa venttiiliä RN1. Nyt olen säätänyt venttiiliä niin kiinni, että se on vain puolen kierroksen päässä "kokonaan kiinni" -asennosta. Tästä huolimatta tuleva ilma on koko ajan kohtuuttoman lämmintä. Missä on menty vikaan?

2. Olen säätänyt lisälämmityksen siten, että esim. vasta -6°C lämpötilassa sallitaan lisävastusten käyttö. Muutaman kerran on pakkasilla käynyt niin, että laite on itsepintaisesti lämmittänyt lattiakierron vettä, vaikka talossa on lämmintä miltei +24°C. Silloin voisi huoletta unohtaa lattian lämmittämisen ja siirtyä käyttöveden lämmittämiseen. Laite on tällöin jättänyt lämpimän käyttöveden kokonaan lämmittämättä, jolloin sen lämpötila on laskenut +30°C tietämiin. Käyttöasetukista käyttöveden lämmitys on priorisoituna. Miksi laite ei tällaisessa tilanteessa vain lämmittäisi sitä käyttövettä ja vasta sitten siirtyisi takaisin lattiaveden lämmittämiseen?

3. Onkohan missään minkäänlaisia vertailukäyriä lämpötilakäyttäytymisestä? Olisi kiva nähdä, minkälaisia lämpötiloja ihmisillä on esim. jäteilman osalta ja minkälaista lämpökäyttäytymistä näissä on? Mulla menee jäteilma pakkaselle n. -10°C lämpötilaan saakka, jonka jälkeen aika pian kompressori sammuu odottaen seuraavaa käynnistystä. Kompura sahaa aika pajon; vuorokaudessa tulee käynnistyksiä yli 20 kpl.

 

[Tulihäntä]

1. Se RN1:n säätö on todella tarkka. Puoli kierrosta voi hyvinkin olla ihan hyvä säätöarvo ja tuloilma on sopivan lämmintä. Tämä riippuu myös ilmamääristä ja veden lämpötilasta.

2.kuulostaa aika alhaiselta tuo -6C. Oma F470 ei kyllä noin alas jaksa. Ettei olisi käynyt niin, että käytännössä kompuran tuotto on kykännyt ja laite on priorisoinut kiertovettä. Käyttöveden ja lämmitysveden säiliöt ovat päällekäin ja jos lattiaan ajetaan lämmitysvettä (ja se palaa viileänä), niin se alkaa myös laskea käyttöveden täyttöä. Hiljalleen käyttövesivaraajan lämpötila alkaa laskea ja kompura vaan jauhaa ja jauhaa, mutta mitään ei tapahdu ellei vastuksia ole sallittu. Laite niinsanotusti kyykkää.

3. jos se tekee pakkasilla 20 sulatusta vuorokaudessa, niin kuulostaa liian pieniltä ilmamääriltä tai sitten se käy vanhalla sorfalla ja reippaasti vastuksilla. En nyt sano että oma on hyvissä säädöissä, mutta tulisikohan pakkasilla 1-2 sulatusta per vrk. Hyvin usein ei sitäkään. Jokainen sulatus hukkaa jonkin verran energiaaja hyvin usein se korvataan vastuksen käytöllä.

 

[Espejot]

1. Se RN1:n säätö on todella tarkka. Puoli kierrosta voi hyvinkin olla ihan hyvä säätöarvo ja tuloilma on sopivan lämmintä. Tämä riippuu myös ilmamääristä ja veden lämpötilasta.

Ja veden virtaamasta sekä ulkolämpötilasta.

3. jos se tekee pakkasilla 20 sulatusta vuorokaudessa, niin kuulostaa liian pieniltä ilmamääriltä tai sitten se käy vanhalla sorfalla ja reippaasti vastuksilla. En nyt sano että oma on hyvissä säädöissä, mutta tulisikohan pakkasilla 1-2 sulatusta per vrk. Hyvin usein ei sitäkään. Jokainen sulatus hukkaa jonkin verran energiaaja hyvin usein se korvataan vastuksen käytöllä.

Pikeminkin päinvastoin... jos vastukset ei käytetä niin kattilan lämpötila laskee ja lauhtuminen on suurempaa ja kenno kylmenee helpommin ja sulatuksia enemmän.

 

[Orteppi]

Käyttöveden ja lämmitysveden säiliöt ovat päällekäin ja jos lattiaan ajetaan lämmitysvettä (ja se palaa viileänä), niin se alkaa myös laskea käyttöveden täyttöä. Hiljalleen käyttövesivaraajan lämpötila alkaa laskea ja kompura vaan jauhaa ja jauhaa...

En ymmärrä, miten tämä vaikuttaisi lämpimän käyttöveden tekemiseen? Eikös kytkentä ole sellainen, että lämmityksen paluuputkessa on liitettynä tuloilman esilämmityspatteri, jonka jälkeen neste palaa takaisin kompuralle lämmitettäväksi. Käyttövesipiiri on kokonaan erillinen ja riippumaton edellisestä ja/tai sen lämpötiloista. Jos kuvaamassani tilanteessa laite olisi vain hyväksynyt sen, että vedenlämmityksen ajaksi lattiaan ei tarvitse lisätä lämpöä, niin käyttövesi olisi kerennyt lämmetä kokonaan tavoitelämpötilaan ennen kuin lattiat olisivat jäähtyneet lähellekään "kriittistä" lämpötilaa.

3. jos se tekee pakkasilla 20 sulatusta vuorokaudessa, niin kuulostaa liian pieniltä ilmamääriltä tai sitten se käy vanhalla sorfalla ja reippaasti..."

Mielestäni se ei tee sulatuksia. Se vain pysähtyy. Silloin, kun on sulatus, niin tästä tulee erikseen näyttöön teksti tai kuvake, jossa laite kertoo olevansa sulatustilassa. Olen vain kerran koko tänä aikana nähnyt tuon kuvakkeen. Samoin Nibe Uplinkissä tulee teksti, että laite on sulatustilassa. Kun näitä kompuran pysäytyksiä tulee, niin mielestäni kompura vain pysähtyy. Olen tulkinnut tilanteen olevan sellainen, että on kustannustehokkaampaa jäädä odottelemaan seuraavaa käynnistyskertaa, kuin että "lämpöpumppaamista" jatkettaisiin.

Softa on myös päivitetty uusimpaan.

 

[unski84]

En ymmärrä, miten tämä vaikuttaisi lämpimän käyttöveden tekemiseen? Eikös kytkentä ole sellainen, että lämmityksen paluuputkessa on liitettynä tuloilman esilämmityspatteri, jonka jälkeen neste palaa takaisin kompuralle lämmitettäväksi. Käyttövesipiiri on kokonaan erillinen ja riippumaton edellisestä ja/tai sen lämpötiloista. Jos kuvaamassani tilanteessa laite olisi vain hyväksynyt sen, että vedenlämmityksen ajaksi lattiaan ei tarvitse lisätä lämpöä, niin käyttövesi olisi kerennyt lämmetä kokonaan tavoitelämpötilaan ennen kuin lattiat olisivat jäähtyneet lähellekään "kriittistä" lämpötilaa.

Sun laite on kyyykännyt tilanteessa. Lattian lämmitys ja veden lämmitys on vähän naimisissa keskenään. Vaikka käyttöpriona on veden lämmitys, niin silti lattiaan menee lämmintä vettä ja se viilentää käyttöveden alaosaa. Ei se sitä lattian lämmitystä "lopeta", jo tuloilmaakin pitää lämmittää ja se vie pakkasilla paljon tehoa (riippuen ilmamääristä).

Jos haluat, että lattioita ei lämmitetä silloin kun vettä tehdään niin lattiakierrot pitäisi sulkea.

Itse kun aikoinani hain rajoja lisäyksen pysäytykselle niin kävi useasti kuten sinulle. Meillä lisäyksen pysäytykselle on rajana +5 astetta, jos haluaa että vesi lämpenee aina. Ei ole takkaa tai ILPppiä.

Toi kompuran antoteho on niin rajallinen ettei se pysty pakkasella juuri muuhun kuin lämmittämään tuloilmaa (ja ehkä ylläpitämään lattilämpöjä).

 

[Tulihäntä]

Mielestäni se ei tee sulatuksia. Se vain pysähtyy. Silloin, kun on sulatus, niin tästä tulee erikseen näyttöön teksti tai kuvake, jossa laite kertoo olevansa sulatustilassa. Olen vain kerran koko tänä aikana nähnyt tuon kuvakkeen. Samoin Nibe Uplinkissä tulee teksti, että laite on sulatustilassa. Kun näitä kompuran pysäytyksiä tulee, niin mielestäni kompura vain pysähtyy. Olen tulkinnut tilanteen olevan sellainen, että on kustannustehokkaampaa jäädä odottelemaan seuraavaa käynnistyskertaa, kuin että "lämpöpumppaamista" jatkettaisiin.

Softa on myös päivitetty uusimpaan.

No jos jäteilma painuu sinne -10C paikkeille ja sen jälkeen kompressori pysähtyy ja noin vartin päästä käynnistyy, niin kyllä se sillon on sulatus. Jos sulla jo plussakeleillä menee jäteilma -10C asti, niin sitten on jotain todella pahasti pielessä. Lämmityskaudella kompressorin pysähdys hukkaa energiaa. Jokainen starttikin hukkaa energiaa, koska ei se kompressori heti käynnistyessään tuota mitään. Sähköä se kuitenkin kuluttaa.

 

[Orteppi]

Olen tässä edellisen ja kuluvan viikon aikana seurannut laitteen toimintaa hyvin tiiviisti. Pähkinänkuoressa seuraavanlaisia ajatuksia

Kompuran pysähdyksiä tulee ajoittain todella tiheään tahtiin. Pakkasella kompura käy selkeästi pidempiä ja tasaisempia syklejä. Puhutaan useiden tuntien eroista. Lyhyimmillään käynnistyssyklejä on useita tunnin aikana. Kompressori "lepää" jaksojen välissä jopa 15 minuuttia. Kun ulkona on enemmän pakkastsa ja lämmitystarve on suurempi, niin silloin kompressori pyörii pidempään yhtäjaksoisesti. Voi pyöriä reilusti yli 10 tuntia putkeen. Sulatuksia on todella vähän. Laite kirjaa sulatukset lokiin ja ne on sieltä luettavissa. Kompressorin pysähdykset eivät siis selity sulatuksilla. Oma epäilykseni on sellainen, että kompressori pysäytetään vain yksinkertaisesti siitä syystä, että on taloudellisesti kannattavampaa pysäyttää ylimääräinen sähkökuorma, kuin ylläpitää sitä väkisin. Tämä siitä syystä, että kun lämpötilagraafeja katsoo, niin käyttöveden lämpötila, sekä lattiaveden lämpötilat ovat aina tavoitelämpötiloissa, eikä niihin tarvitse lisätä energiaa.

Eikö tuo vekotin voisi toimia niin, että kun tulee esim. sulatusjakso tai jokin muu syy, jonka vuoksi lämmön talteenotto on pois päältä, niin silloin vehje hidastaisi puhaltimien nopeuksia niin, että energiaa häviäisi mahdollisimman vähän. Ei varmasti olisi kovin suurta haittaa siitä, että vuorokauden aikana on joitan hetkiä, että ilmanvaihdon ilmamäärät hieman laskisivat.

 

[Tulihäntä]

Se on on-off laite. Eli pysähtyy aina kun lämmitystarvetta ei ole. Sille ei voi mitään.

Laita puhaltimen tahdistettu käyttö päälle, niin kompressorin pysähtyessä ilmanvaihto menee aina nopeudelle 1. Sitten tietty katsot, että nopeus 1 on looginen verrattuna normaaliin puhallinnopeuteen.

 

[unski84]

Kompuran pysähdyksiä tulee ajoittain todella tiheään tahtiin.

Paljon sulla on siirtoaika? Jos on kovin lyhyt niin eikös tuota nostamalla esim. 45 minuuttiin saa pätkäkäyntiä vähennettyä.

 

[Orteppi]

Tuo tahdistettu käyttö oli pois päältä - kytkin käyttöön. Siirtoaika oli 15 minuuttia. Nostin sen puoleen tuntiin ja katson vaikutusta. Vaikka kuinka paljon on tässä tahkonnut noita ohjeita ja koittanut sisäistää tuota toimintaa, niin aina vain oppii jotain uutta. Seurataan taas tilannetta.