Nibe F470 vaihtoon - VILP tilalle

Jolberious

Aktiivinen jäsen
AMS10-12 ja AMS10-8 vertailu:
Hintaero muutaman satasen pienemmän mallin eduksi (hintaero n.7%)
AMS10-12 haittapuolena on 25A sulakkeen vaatimus ulkoyksikölle, kun taas AMS10-8 pärjää 16A sulakkeella. -12malli kyllä toimii 16A virranrajoituksellakin tarvittaessa.

Suurin puhaltimen virtaus kennon läpi 4380m3/h vs 3000m3/h, samantehoiset puhaltimet kuitenkin käytössä.
Kylmäainetta 2,90kg vs 2,55kg
Paino 74kg vs 60kg, ulkoyksikkö fyysisiltä mitoiltaan isompi (n.10cm korkeampi, 10cm leveämpi ja lähes 5cm syvempi).

100l puskurivaraaja tosiaan minimi, 200l suositus sen esilämmityskierukan kanssa.

Kellarinlämmittäjällä hyviä pointteja yleismaailmallisesti!
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
(F2040-12/AMS10-12 sama kompura, liekkö muutenkin sama kone. ainut että split vs. Mono)

F2040-12 plus 100ltr puskuri antoi syksyn "hellejaksolla" 30-45min käyntijaksoja. (Kuvassa 30min, mutta tuon jälkeen asteminuutteja säätämällä "parani")

Muistelisin että 100ltr puskuri antaa ~15min lisää käyntijaksoon pituutta.
Ei haittais vaikka ois se 200ltr.

Ite ajan tuota 16A rajoitettuna. Käppyröissä ei iso ero pakkaspään antotehossa. Kompura kiertää 16A rajoitettuna max 120Hz, ja en tiiä mihin tuo virranrajoitus vaikuttaa.

( vihreä: Asteminuutit. purple: ulkolämpötila. )
1549353417167.png
 

TOP82

Jäsen
Kiitos kaikille taas vastauksista! Hyvin perusteltuja näkökulmia kaikilla. On kyllä hyödyllinen foorumi tämä, saa ainakin jokseenkin puolueetonta faktaa niin jaksaa taas kuunnella myyjien myyntipuheenvuoroja paremmin :)
 

TOP82

Jäsen
katso liitettä 59111
Tuossa jonkinlainen kuvatus aiheesta kun vähän hönkinyt lämmintä maan alta ja ollut reilummat pakkaset pari viikkoa. Minulla tuossa suora 75mm putki eristettynä sadevesijärjestelmään. Ei tullut kyllä mieleenkään laitella mitään vesilukkoja tuonne betonivalun alle, miten sitä tosiaan huoltaa jos tukkiutuu tms...Tuokin siis toimi vielä ihan normaalisti, mutta sulattelin tuon pallukan tuosta kyllä pois kun huomasin sen.
Tätä pohtinut edelleen. Onko kellään kokemusta kuinka joustava Niben kvr 10 poistoputki on? Jos laittaisikin tarkastuskaivon siihen vilpin alle. Ja jos poistoputki on tarpeeksi joustava saisi siihen pohjalle tehtyä pienellä mutkalla tuon vesilukon liitteen periaatekuvan mukaisesti. Eikä jäisi näin piiloon minnekään maanalle.
73E32005-3AB2-483B-AF47-6D967E022367.jpeg
 

TOP82

Jäsen
Lisää pohdintaa. Kaivon pohjalla on vettä noihin lähtöihin asti. Silloinhan riittää että nibeltä tulevan putken pää on siellä pohjalla veden alla.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Mulla on tuo kvr10 putki irrallaan kun en sitä käyttänyt. Melkeen väittäsin että ei taivu tuolle mutkalle mitä kaavaili. Ainakaan eristeet kanssa. Bilteman valikoimista löytyy 40mm viemäriputki osat, Nibe käyttää tuota 40mm.

Mut et sitä mutkaa tosiaan tarvikaan
 

TOP82

Jäsen
Mulla on tuo kvr10 putki irrallaan kun en sitä käyttänyt. Melkeen väittäsin että ei taivu tuolle mutkalle mitä kaavaili. Ainakaan eristeet kanssa. Bilteman valikoimista löytyy 40mm viemäriputki osat, Nibe käyttää tuota 40mm.

Mut et sitä mutkaa tosiaan tarvikaan
Pystyykös tota kvr 10 putkea lyhentämään? Kun sitä on 1m ja 3m pituisena, ja tarve on jotain väliltä. Kuvan perusteella putki ja kaapeli kulkee eristeen sisällä niin luulis onnistuvan jos lyhentää vain putkea ja eristettä, ja jättää ylimääräisen sulanapitokaapelin kaivon pohjalle.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Pystyykös tota kvr 10 putkea lyhentämään? Kun sitä on 1m ja 3m pituisena, ja tarve on jotain väliltä. Kuvan perusteella putki ja kaapeli kulkee eristeen sisällä niin luulis onnistuvan jos lyhentää vain putkea ja eristettä, ja jättää ylimääräisen sulanapitokaapelin kaivon pohjalle.
Putkea ja eristeitä toki voi.
Ite sulanapitokaapelia en lähtis lyhentämään. Kasaan lämmityskaapeleita ei tyypillisesti saa laittaa/jättää, mut toki voit sen "ylijäämän" lykätä sinne sadevesipurkuputkeen joka lähtee kaivosta.

F2040 ainakin on pumpussa "pohjasulatus"vastus/hotpipe, eli KVR asennus ohjeen mukaan. Sitten jos pohjan sulatusta Split:ssä(? vai oliko F2120 tulossa) ei oo, voi harkita ylijäämäkaapelin kieputusta pohjapellin päälle.
 

TOP82

Jäsen
Putkea ja eristeitä toki voi.
Ite sulanapitokaapelia en lähtis lyhentämään. Kasaan lämmityskaapeleita ei tyypillisesti saa laittaa/jättää, mut toki voit sen "ylijäämän" lykätä sinne sadevesipurkuputkeen joka lähtee kaivosta.

F2040 ainakin on pumpussa "pohjasulatus"vastus/hotpipe, eli KVR asennus ohjeen mukaan. Sitten jos pohjan sulatusta Split:ssä(? vai oliko F2120 tulossa) ei oo, voi harkita ylijäämäkaapelin kieputusta pohjapellin päälle.
Ok kiitos! Kyllä Splitissäkin on kourun lämmitys asentajan käsikirjan mukaan.
 

Liitteet

TOP82

Jäsen
Maan sulattua pääsin lapiohommiin. Mutta pitänee miettiä plan B. Talon sadevesiviemäriputki menee jossain todella syvällä. 1.2metrissä tulee vastaan suodatinkangas, ja jossain sen alla kulkevat. Sen verran haastavaksi menee, että tuli toinen idea mieleen.

Talon nurkalla on rännikaivo terassiin upotettuna. Terassi on noin puolimetriä maanpinnan yläpuolella. Tuohon rännikaivon alapuoliseen pystyputkeen voisi liittää T-haaran lähelle maan pintaa ja siitä vaakavetona pienellä kaadolla ulkoyksikölle 110mm putki. Tämän putken sisään voisi ujuttaa tuon kvr-10 putken siihen T-haaraan asti. Ohessa periaatepiirros. Mielipiteitä tästä, olisikohan toimiva systeemi, tai onko parannusehdotuksia?

Vesilukkoa tähän ei nyt saa. Toisaalta, jos kosteus nousee putkissa ylöspäin, niin pääosa siitä nousee varmaan tuosta rännikaivosta suoraan ylös ja pienempi osuus kääntyy T-haarasta.
59797
 

TOP82

Jäsen
Onnistuin kuitenkin löytämään putken, liittämään siihen lisähaaran ja asentamaan kaivon, nyt työ voi jatkua alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
 

TOP82

Jäsen
(F2040-12/AMS10-12 sama kompura, liekkö muutenkin sama kone. ainut että split vs. Mono)

F2040-12 plus 100ltr puskuri antoi syksyn "hellejaksolla" 30-45min käyntijaksoja. (Kuvassa 30min, mutta tuon jälkeen asteminuutteja säätämällä "parani")

Muistelisin että 100ltr puskuri antaa ~15min lisää käyntijaksoon pituutta.
Ei haittais vaikka ois se 200ltr.

Ite ajan tuota 16A rajoitettuna. Käppyröissä ei iso ero pakkaspään antotehossa. Kompura kiertää 16A rajoitettuna max 120Hz, ja en tiiä mihin tuo virranrajoitus vaikuttaa.

( vihreä: Asteminuutit. purple: ulkolämpötila. )
katso liitettä 59147
Järjestelmä on nyt asennettu. Miten asteminuutteja pitäisi säätää, että käyntijaksoista saa sopivan pituisia? Mitä tietoja uplinkistä pitäisi ottaa seurantaan?

15.5.2019 kytketty ulkoyksikkö käyttöön. kompressorikäynnistyksiä tullut vajaassa viikossa 55kpl, käyntiaika 17h, josta lämminvesi 10h.

Alla esimerkkinä ulkolämpötila ja asteminuutit:
60178

Käyntijakso näyttäisi olevan tällä hetkellä reilut 20min.
60179


Vesien lämpötilat näyttäisi taas tältä:

60180
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Minkälainen systeemi tuli? Tuliko lisäpuskuria? Kv-kierukkaa? (en äkkiä ylhäältä löytäny)

Lattialämmityksen kanssa ohje lähtöarvo taitaa olla - 120 kompuran käynnistys siis. Voi laittaa alemmaksikin jos talon lämpö pysyy tasaisena. Vastuksille sit riittävän alhaiset asteminuutit.

Käyttövesi käynnistys alas, ja stoppi ylös. Joku 40-52c tms. Olikohan 55c maksimit mitä pumpusta irti saa, en osaa sanoa kannattaako sinne asti ajaa.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Kesällä nyt on imo täysin turha tarkkailla käynnistysten määrää, ne kun on väistämättä melko suuria johtuen pelkästä lkv lämmityksestä. Lämmityskaudella sitten tarkemmin säätelee.

Lattialämmityksen, etenkin betonivalu käynnistysasteminuutit -120 (voi kokeilla jopa -150).


(F2040-12/AMS10-12 sama kompura, liekkö muutenkin sama kone. ainut että split vs. Mono)
Itseasiassa kyllä, F2040 on upotettu sivuun vaan HBS05 ja uusi sivupelti sekä päällipelti.
 

TOP82

Jäsen
Okei, kiitos!

Niben split box AMS10-12/HBS05 VWM320 sisäyksiköllä. Puskurina Jäspi GTV 270 - 35 kv kierukalla.

Kävin muuttamassa vähän arvoja, käyttövesi nyt 38 - 48, oli 40-45. Käynnistä kompressori on nyt -120GM, oli -100GM. ja käynnistysero lisälämpö on 700GM, lisälämm.portaiden ero 100GM.

Mites tuo käyttöpriorisointi? Se on nyt käyttövesi 45min, lämmitys 30min?

Syksyllä tosiaan sitten pääsee vasta kunnolla säätelemään, mutta jos olisi nyt edes oikealla hehtaarilla.
 

TOP82

Jäsen
Projekti etenee ja katosta rakentelen.

Miten sivut, saisiko ne esim rimoittaa umpeen vai tuleeko ongelmia ilmankierron ja hyötysuhteen kanssa? Takaa ja edestä jää avonaiseksi.

Ajatuksena olisi sivujen alaosaan paneli ja yläosaan rimoitus jos ei sille toiminnan kannalta ole esteitä. Jos on niin vähintään joku vinotuki tarvitaan esim kuvan kaidetyyppinen x ratkaisu.
712244CC-53A0-42F3-B98A-3A59BAB2E45C.jpeg
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
vehje imee ilmaa tuolta vasemmasta kyjestä myös ? Sinne pitää kyllä jättää aika väljät ritilät, tämän oikean kyljen kanssa voi tehdä mitä vaan.
 
Katto on hyvä siinä suhteessa, että koneen päälle ei kerry suuria määriä lunta. Lämmetessään päälle kertynyt lumi voisi valua ties mihin suuntaan ja ainakin teoriassa aiheuttaa ongelmia. Kun tuossa on tuo kulkureitti noin lähellä, ajatuksen voisi suoda lasten tekemisille. Ettei koneen taakse esim. ilmesty suksia tai lumilapioita, jotka kaatuessaan voisivat kirjailla kennon pintaa.

Toisaalta sivuseinät voisivat myös suojata tuuleta, vaikka kone varmaan saa itsenä sulana pidettyä muutenkin. Sulatuksille ei varmasti ole eduksi, jos pakkasviima pääsee puhaltamaan koneen läpi. Omassani ilman otto on vain takaa seinän puoleta ja olenkin joskus miettinyt, että kuinka sivutuuli vaikuttaa näihin, missä on tämä kulmakenno rakenne. Sopivalla sivutuulella päädystä voi käydä melkoinen ilmanvaihto myös silloin, kun sitä vähiten kaivataan.
 

TOP82

Jäsen
Kiitos vastauksista! Tuota kulmakennoa en ollutkaan huomioinut. Jotenkin silmään sopisi paremmin, että sivut olisi samanlaiset. Umpipanelia ei voi sitten laittaa kuin kolme tai neljä niin ollaan kennon alareunan tasolla. Taidan kokeilla tehdä simppelit irroitettavat rimaelementit riittävän suurilla väleillä. Seinän ja kennon väliin jää kuitenkin reilusti tilaa niin ei sen kaikkea tarvitse vetää rimotuksen läpi ja olisi sitten toisaalta vähän sitä suojaa pakkasviimalta. Oikealla puolella pitää tarvittaessa olla vapaata tilaa huoltoa varten niin olisi hyvä jos seinän saa tarvittaessa sivuun suht helposti.
 

Ismo67

Vakionaama
Upea katos ja alusta viemäröinteineen!
Onko kuvituksia puskurivaraaja-asennuksesta?
Onko sinulla "Pollucom" energiamäärämittari sisäyksikön ja puskurivaraajan välissä, jotta näkee todellisen tehon?

Kiinnostaa tämä asennus kovasti kun tulossa itselle piakkoin hieman vastaava tsydeemi vm 2011 122m2 paritaloon, jonne muutto muutaman viikon päästä.
Nuo paiskataan alustavan "ajatusleikin mukaan" Ecowatti sähkökattilaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom