Nibe f750 käyttöönotto ja säätäminen

  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Moi, apuja kaivataan. Meillä Espoossa uusi koti ja nibef750+sam41. Lämmitettävää 145m2. Miten laitetta tulee säätää ja milloin takkaa tulee lämmittää/ kuinka usein? Nyt näillä pakkasilla päivä kulutus 60kwh. Vastus pyörii 1-2kwh. Tulo nopeus 60% ja poisto 60%. Kaikki apu tervetullut sähkökaskun hallintaan. Onko tälläiseen pakettiin tarvetta/ hyötyä asentaa ilmalämpöpumppua? Takkaa ollaan polteltu iltaisin pari pesää
 
Viimeksi muokattu:
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Seuraan uplinkin kautta aika usein päivän aikana ja siinä näkyy tehosähkö lisälämpö. Eli ymmärrän niin että se on tämän hetkinen vastusteho.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Moi, apuja kaivataan. Meillä Espoossa uusi koti ja nibef750+sam41. Lämmitettävää 145m2. Miten laitetta tulee säätää ja milloin takkaa tulee lämmittää/ kuinka usein? Nyt näillä pakkasilla päivä kulutus 60kwh. Vastus pyörii 1-2kwh. Tulo nopeus 60% ja poisto 60%. Kaikki apu tervetullut sähkökaskun hallintaan. Onko tälläiseen pakettiin tarvetta/ hyötyä asentaa ilmalämpöpumppua? Takkaa ollaan polteltu iltaisin pari pesää
Ihan ensimmäiseksi iv-pöytäkirja käteen ja siitä lukemat nibeen. Sen jälkeen lämpökäyrä vaikka se perinteinen 2+2tai 3+1. Tuloilman lämpötila kannattaa säätää sinne +16 +18 hujakoille oman mieltymyksen mukaan. Sitten vaan vähän aikaa seurailet mitä tapahtuu. Kone vaikuttaa olevan täysin tehdassäädöissä.
 

burmanm

Vakionaama
Onko tälläiseen pakettiin tarvetta/ hyötyä asentaa ilmalämpöpumppua? Takkaa ollaan polteltu iltaisin pari pesää
Näköjään olit editoinut alkuperäistä viestiä. Tuo vastaus riippuu onko niitä ilmaisia puita - kyllähän tuonkin vehkeen hyötysuhde paranee jos on lisälämmönlähde.
 

Mikki

Vakionaama
Ja tuloilman lämpöön ei kannata laittaa mitään käyrää, eli tasainen +16 astetta. Miksi näin alhainen lämpö... IV putkissa ilma lämpiää helposti asteen tai pari. Ja jos tuntuu viileältä niin sitten nostat asteen.

Nyt pakkasilla maltappa olla polttamatta takkaa että saat lattialömmöt asetuksiinsa. Lämpöpumput on helposti asentajien jäljiltä liian kuumalla kierrolla ja sitten termareilla joudutaan pätkimään huonepiirien kiertoa reilusti.

Uudiskohteessa muuten menee ensimmäisenä talvena normaalia enemmän energiaa. Kaikenlaista kuivumista kuitenkin tapahtuu.
 
Kiitos, pari päivää asuttiin ilman takan lämmitystä ja silloin sisällä nätti 21 astetta. Onko muita säätöjä kuin tuloilma lämpö?
 

Mikki

Vakionaama
Lattialämmittyksen käyrä on se tärkein. F750/SAM kombossa on se kiva puoli, että tuloilman säätö on itsenäinen asetus.

Nyt pakastuu lisää, niin seuraa että talo pysyy lämmöissään. Voihan se olla ihan hyvissä asetuksissa toki valmiiksikin
 

burmanm

Vakionaama
Avaat termarit täysille joka huoneessa ja säädät lämpökäyrän niin että se 21C pysyy. Tuohon menee sitten lattialämmitystalossa päivä pari kun se tasoittuu.
 

Mikki

Vakionaama
Tuo kompressorin käynnistyksen asteminuutit vaikuttaa käynnistysten määrään. Uudessa lattalämmitystalossa tuo voisi olla ehkä suurempikin (eli pienempi)... vaikka asetus -100. Liian suuri arvo (mitä -100 tuskin on) näkyy pakkasilla huojuvana sisälämpönä, eikai sen vakavampaa.

Mutta.... enpä ole varma onko tuolla niin suurta merkitystä invertteri lämpöpumppujen kanssa.

Mitä on ollut sähkön kokonaiskulutukset tänä vuonna?
 

Mikki

Vakionaama
Jeps... ensi talvi vasta näyttää miten homma pelittää. Uuden talon kanssa asettumisvaihe ottaa aikansa. Eiköhän kulutuksesi kuitenkin tule jopa alle 10MW jäämään ensimmäisenäkin vuonna - jos tuota käppyrää katsoo ja tammikuun unohtaa.

Tuon pumpun asetuksiin ei kannata suuremmin koskea, jos kaikki menee hyvin muutenkin. Esim. juuri nuo asteminuutit merkitsee paljon enemmän on/off koneella patteritalossa kuin invertterikoneella lattialämpötalossa.
 

ohjaus

Jäsen
Minkälaisella asetuksella lattialämmitystalossa teillä on F750:n kiertovesipumppu? Tuossa on Grundfos Alpha 2L. Niben asennusohje käskee käyttämään asetuksia I-III eli siis vakionopeutta, eikä oikeanpuoleisissa neljässä merkkivalossa tulisi palaa mitään. Grundfosin ohje https://www.lämpöpumppuhuolto.com/images/tuotteet/Kiertovesipumput/Grundfos/Grundfos_Alpha2L_asennus_ja kaytto_ohjeet.pdf taas sanoo, että vakionopeus olisi sopiva käyttövesikierrossa, ja lattialämmitystalossa pitäisi lämmitysvesikierrossa käyttää jompaakumpaa vakiopainekäyrää, eli kahta oikeanpuoleisinta merkkivaloa. Onko idea se, että Nibessä jokin oma äly säätelee tuota nopeutta, jonka vuoksi pumpussa pitäisi olla tuo vakionopeus ettei pumpun ”äly” mene sotkemaan hommia?

Meillä tuo oli nopeudella III, lämmitettävää noin 160 neliötä ja lattialämmitysputkien pituus vajaa 500m. Lattialämmityksen esisäädöt oli tekemättä, menoventtiilit oli kaikki täysin auki. Laadukasta asennusta.. Säädin ne nyt ohjearvoihin ja kokeilin laittaa kiertovesipumpun II:lle. Lämpökäyrä oli 4+0, laskin sen nyt 3+1 ettei tarvitsisi ihan niin paljon rajoittaa termostaateilla lämpöä.
 
Viimeksi muokattu:

Seke85

Tulokas
Itsekin ihmettelin joskus tuota samaa ristiriitaa kiertovesipumpun ohjeista. Kyselin Nibeltä, mutta vastaukseksi tuli vain "Säädetään lämpöpumpun ohjeiden mukaisesti".

Olikohan II-nopeus itselläni päällä.
 

ohjaus

Jäsen
Katselin noita Niben asennusohjeen käyriä, meillä lattialämmityssuunnitelmassa on kokonaispainehäviö n. 15 kPa ja virtaama n. 0,4 l/s, II-nopeudella on vielä juuri ja juuri harmaalla alueella, III:lla olisi paremmin. Toki harvemmin sattuu tilanne, että kaikki termarit olisi samaan aikaan auki ja Niben ohjekin käskee valita mahdollisimman alhaisen nopeuden, joten kokeillaan tätä II:sta nyt jonkin aikaa.

Lähdin tätä säätämään kun olin saanut jakotukkien esisäätöarvot kohdalleen, III-nopeudella tilanteessa jossa kaikki termarit on kiinni kohisee tukit aikalailla kun vesi kiertää vain vapaisiin kiertoihin. Liekö olisi ollut vaarallista silti.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pumppu taitaa olla tyypiltään ALPHA2 L 20-45 N 150. II-nopeus riittää jos/kun kaikki termarit ei ole yhtäaikaa yleensä auki.
Alpha2 L 20-45 N 150.png
 
Tutkiskelin taas laitetta ja törmäsin käyttöveden ajastukseen. Liekö mitään järkeä koko touhussa, mutta laitoin ajastettuna säästö 00-18.00 ja normaalin 18.00-00.00. Näin päivisin kun kuuman veden tarve ei iso niin säästöllä( energiaa säästyy ja illaksi suihku aikaan normina.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Manuaalin mukaan F750 on kaksi kiertovesipumppua GP1 ja GP6. Manuaali kertoo että "Kiertovesipumppu (GP1) voi säätää kiertovesipumpun 2 (GP6) kokonaistuottoa käyttötilan mukaan, mikä selittää kyseisen käyrän suuren työalueen oheisessa käyrästössä." Eli kiertovesipumpun manuaalin säätöohjeet eivät taida toimia tässä tapauksessa.

Minkälaisella asetuksella lattialämmitystalossa teillä on F750:n kiertovesipumppu? Tuossa on Grundfos Alpha 2L. Niben asennusohje käskee käyttämään asetuksia I-III eli siis vakionopeutta, eikä oikeanpuoleisissa neljässä merkkivalossa tulisi palaa mitään. Grundfosin ohje https://www.lämpöpumppuhuolto.com/images/tuotteet/Kiertovesipumput/Grundfos/Grundfos_Alpha2L_asennus_ja kaytto_ohjeet.pdf taas sanoo, että vakionopeus olisi sopiva käyttövesikierrossa, ja lattialämmitystalossa pitäisi lämmitysvesikierrossa käyttää jompaakumpaa vakiopainekäyrää, eli kahta oikeanpuoleisinta merkkivaloa. Onko idea se, että Nibessä jokin oma äly säätelee tuota nopeutta, jonka vuoksi pumpussa pitäisi olla tuo vakionopeus ettei pumpun ”äly” mene sotkemaan hommia?

Meillä tuo oli nopeudella III, lämmitettävää noin 160 neliötä ja lattialämmitysputkien pituus vajaa 500m. Lattialämmityksen esisäädöt oli tekemättä, menoventtiilit oli kaikki täysin auki. Laadukasta asennusta.. Säädin ne nyt ohjearvoihin ja kokeilin laittaa kiertovesipumpun II:lle. Lämpökäyrä oli 4+0, laskin sen nyt 3+1 ettei tarvitsisi ihan niin paljon rajoittaa termostaateilla lämpöä.

Kaiva lattialämmityssuunnitelmat, sieltä löytyy virtaamat sekä jakotukin esisäätöarvot. Kokonaisvirtaamasta saat pumpun nopeuden ja se lienee se III asetus tai II kuten jo totesitkin. Eli ensi lattialämmityksen jakotukkien esisäätöarvot kohdalleen (minkä oletkin jo varmaan tehnyt) ja sen jälkeen lämmityskäyrä kohdalleen niin että termarit eivät rajoita kiertoa (termarit pois käytöstä esim laitamalla nupit kaakkoon) eikä kämpässä ole liian kuuma. Tähän voi mennä aikaa. En ole nyt ihan varma miten toinen pumppu osallistuu säätöön mutta olettaisin että pumpun GP2 asettaminen liian pienelle teholle ei säästä mitään koska toinen pumppu GP1 hoitaa automaattisen tehon säädön.

Lämmityksen kiertovesipumpun asetukset löytyy 5.1.11 (latauspumpun nopeus) ja 5.1.14 (Virtausaset lämmitysjärj). Etelässä mitoituslämpötila lienee -26C vai käytääköhän Nibe jotain muuta lämpötilaa (?). Lättialämmityssuunitelmasta pitäis löyty veden jäähtymät piireittäin. Meillä kaikkien piirien keskiarvo oli 6,4C kun menovesi max 39C mutta suunitelman mitoituslämpötilaa ei oltu määritelty.
 
Viimeksi muokattu:

ohjaus

Jäsen
Laitoinkin tuohon toiseen viestiin jo suunnitelman arvot.

Pitkään ihmettelinkin, miksi Niben lokeissa kiertovesipumpun nopeus vaihtelee 0-100% kun tuo pumpun nopeus kuitenkin säädetään itse pumpusta, mutta tosiaan se Niben lokeissa oleva taitaa olla se ykköspumppu, jota Nibe säätää itse ja tuo toinen mikä säädetään itse pumpusta jauhaa sitten sen oman säädön mukaan koko ajan ja lopputulos on näiden yhteispeli.

3+1 käyrä vaikuttaa nyt päivän testillä toimivan paremmin kuin 4+0, olohuoneessa kiertää jo lähes koko päivän vesi termarin ollessa käytössäkin eikä sisälämpötila ole laskenut.

Ihan hyvä idea tuo käyttöveden ajastuskin, suihkuttelut kun kuitenkin ajoittuu yleensä samaan aikaan päivästä.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä käyränä 3 -1 astetta ja menovetenä 26 alarajaan. Huonetermarit käytössä kirjasto ja päämakkari joissa halutaan viileämpää. Muuten vapaa kierto +21
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Katselin noita Niben asennusohjeen käyriä, meillä lattialämmityssuunnitelmassa on kokonaispainehäviö n. 15 kPa ja virtaama n. 0,4 l/s, II-nopeudella on vielä juuri ja juuri harmaalla alueella, III:lla olisi paremmin.

Tutkailin omaa lattialaämmityssuunnitelmaa. Meillä 16mm putki ja pituus 800m. Kokonaishäviöksi on merkitty 24kPa. Jos ynnään jokaisen piirin painehäviön mitoitusvirtaamalla (1093 l/h tai 0,3l/s) saan piirien yhteenlasketuksi painehäviöksi 69,7 kPa. Kun katsoin oman kiertovesipumpun käyriä niin 100% tota ei ihan saavuteta.

Eli kysymys kuuluu, mitä eroa näillä lukemilla on

Edit: koska piirit sarjassa niiden painehäviöitä ei voi vain summata... tyhmä minä.
 
Viimeksi muokattu:

ohjaus

Jäsen
Tutkailin omaa lattialaämmityssuunnitelmaa. Meillä 16mm putki ja pituus 800m. Kokonaishäviöksi on merkitty 24kPa. Jos ynnään jokaisen piirin painehäviön mitoitusvirtaamalla (1093 l/h tai 0,3l/s) saan painehäviöksi 69,7 kPa. Kun katsoin oman kiertovesipumpun käyriä niin 100% tota ei ihan saavuteta.

Eli kysymys kuuluu, mitä eroa näillä lukemilla on
Sulla varmaan kv-pumppu III:lla? Mulla kokonaispainehäviöksi merkitty se 15 kPa, ja totta tosiaan yksittäisten piirien häviöt yhteenlaskemalla tulee enemmän. Sitä en osaa sanoa kumpaa lukua tulisi käyttää, ehkä tuota pienempää lukua? Ja otetaanko kiertovesipumpun käyrästä juuri tuo painehäviöluku vai pitäisikö ottaa vähän enemmän jotta sitä painetta olisi vielä lopussa jäljelläkin?

Lisäys: Tai itse asiassa toi 15kPa on suunnitelmassa nimellä mitoituspainehäviö.
 

tihee

Jäsen
Se 800 m on jaettu useampaa rinnankytkettyyn piiriin ja samoin se virtaama jaetaan siellä jakotukissa niihin piireihin. Yhteen piiriin menee sitten ehkä 100 ± jotain l/h. Samasta tukista lähtevissä piireissä on sama painehäviö, joka koostuu lattialämmitysputken ja piirin säätöventtiilin painehäviöiden summasta. Tämä on myös painehäviö siitä tukin yli. Syöttöputkista ja muusta tulee sitten tähän vielä lisää painehäviötä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Se 800 m on jaettu useampaa rinnankytkettyyn piiriin ja samoin se virtaama jaetaan siellä jakotukissa niihin piireihin. Yhteen piiriin menee sitten ehkä 100 ± jotain l/h. Samasta tukista lähtevissä piireissä on sama painehäviö, joka koostuu lattialämmitysputken ja piirin säätöventtiilin painehäviöiden summasta. Tämä on myös painehäviö siitä tukin yli. Syöttöputkista ja muusta tulee sitten tähän vielä lisää painehäviötä.
Joo, näin se menee. Kokonaispainehäviössä suurin osa tulee itse jakotukissa ja piirien painehäviö on murto-osa kokonaispainehviöstä jos vastus on sarjassa.

Sulla varmaan kv-pumppu III:lla? Mulla kokonaispainehäviöksi merkitty se 15 kPa, ja totta tosiaan yksittäisten piirien häviöt yhteenlaskemalla tulee enemmän. Sitä en osaa sanoa kumpaa lukua tulisi käyttää, ehkä tuota pienempää lukua? Ja otetaanko kiertovesipumpun käyrästä juuri tuo painehäviöluku vai pitäisikö ottaa vähän enemmän jotta sitä painetta olisi vielä lopussa jäljelläkin?

Lisäys: Tai itse asiassa toi 15kPa on suunnitelmassa nimellä mitoituspainehäviö.
Tutkailin teoriaa hieman ja mitoituspainehäviö on se mikä merkkaa. Mulla jakotukkien painehäviöt on 9,3 kPa (kymmenen piiriä) ja 7.9 kPa (kaksi piiriä) mutta kokonaipainehäviö on 24 kPa. Mitä nyt tutkailin aihetta niin putkien painehäviöt on helppo laskea mutta jakotukin painehäviö pitää lukea taulukosta ja tota tieota ei kerrota aina dokumenteissa... no, tää nyt menee jo hieman aiheen ulkopuolelle.
 
Viimeksi muokattu:

ohjaus

Jäsen
Törmäsin surffailessa Niben dokumenttiin/esitteeseen: https://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/Pikaohje F750 ja SAM 41 suunnitteluun 2019 01 18.pdf
Ei sinänsä mitään mullistavaa, mutta tajusin että jätin kv-pumpun nopeutta valitessa huomioimatta tuloilmalaitteen osuuden kokonaan, sen kanssa se oikea nopeus on varmasti III. Täytyy vaan keväällä katsoa kun silloin sitä lämpöä halutaan vain kylpyhuoneeseen niin laskeeko pumpun nopeutta silloin.
 

Mikki

Vakionaama
Katselin tänään vähän asetuksia tarkemmin. Ja vähän epäselvää on mikä olisi paras MUT ja dT MUT asetus.

Oletuksena lattialämmitykselle näytti asentajien jäljiltä jäänyt -26C ja 7 arvot.

Tuolla asetuksella on vehje pitänyt dT:tä noin 4 asteessa.

No katselin että lattialämmityssuunnitelmassa olisi dT 5 tuossa mitoituslämmössä. Muutin käsin tuon dT MUT arvon viiteen ja seurauksena näytti dT tippuvan kolmen päälle näin nollan nurkilla.

Eli kai tuo löi vähän höökiä lisää kiertoveteen.

Onko joku tutkinut mitä tuo asetus oikeasti tarkoittaa? Niben MLP pumpuista ja VILPeistä tuo kai löytyy samoin, mutta naapurifoorumillakaan kukaan ei osaa avata mitä tuo asetus oikeasti tekee invertteri koneen ja lattialämmön kanssa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Katselin tänään vähän asetuksia tarkemmin. Ja vähän epäselvää on mikä olisi paras MUT ja dT MUT asetus.

Oletuksena lattialämmitykselle näytti asentajien jäljiltä jäänyt -26C ja 7 arvot.

Tuolla asetuksella on vehje pitänyt dT:tä noin 4 asteessa.

No katselin että lattialämmityssuunnitelmassa olisi dT 5 tuossa mitoituslämmössä. Muutin käsin tuon dT MUT arvon viiteen ja seurauksena näytti dT tippuvan kolmen päälle näin nollan nurkilla.

Eli kai tuo löi vähän höökiä lisää kiertoveteen.

Onko joku tutkinut mitä tuo asetus oikeasti tarkoittaa? Niben MLP pumpuista ja VILPeistä tuo kai löytyy samoin, mutta naapurifoorumillakaan kukaan ei osaa avata mitä tuo asetus oikeasti tekee invertteri koneen ja lattialämmön kanssa.
Käsitääkseni säätää kiertovesipumpun nopeutta. Arvot pitäisi löytä lattialämpösuunnitelmista. dMUT on sidottu veden mitoituslämpöön... meillä se on muistaaksei 39C / -26C (oletus eteläsuomessa) jos haluttu lämmitysteho on 8 kWh. Delta on suunitelmissa ilmoitettu piirikohtaisesti ja siitä saa laskettua kokonais deltan. Meillä se tais olla jotain päälle 6C.
 

Mikki

Vakionaama
Käsitääkseni säätää kiertovesipumpun nopeutta. Arvot pitäisi löytä lattialämpösuunnitelmista.
Jep, sieltä otin. Asentajat tuskin lukivat suunnitelmia, että siksi näitä tarkistelen.

Jotenkin tuntuu että tuo dT MUT arvon tiputus teki hyvää, nyt dT on noin 3,5 astetta. Luulisin että ihan hyvä.

Kaikki termarit on tietty niin auki kuin mahdollista.
 

Mikki

Vakionaama
Seuraava tutkimuskohde.... mitä ihmettä tuo F750 veivaa sitä ensimmäistä lämmityspumppua? Jotain älyä varmasti, mutta ihan lonkalta voinee sanoa että täyttä p:tä tuon täytyy olla.

Sen vielä jotenkin hiffaisin, että käyttövedelle vaihdettaessa nopeutta säädettäisiin vähän enemmän. Taitaa olla nyt käyttövesi-lämmitys asetuksena se vakio 30min:30min. Mutta vaikka tuo olisi, niin olettaisin että lämmityssyklin aikana ei tuota nopeutta veivata.

Johan nyt... taitaa mennä käsinnopeudelle tuo pumppu. Ei tuossa järkeä mielestäni voi olla... vai? Siis selvennykseksi... lattiakierrossa on oma pumppunsa (Wilo), tämä on koneen ns. sisäinen (Grundfors) pumppu, mutta sillekkin voi asetttaa lämmitystilaan vakionopeuden jos haluaa. Käyttöveteen sitten "Auto" tila?

Vai?
 

Liitteet

kotte

Hyperaktiivi
mitä ihmettä tuo F750 veivaa sitä ensimmäistä lämmityspumppua?
Olisi hauska nähdä lähtevän ja tulevan kiertoveden lämpötila samalla graafipohjalla myös. Voihan perusteena olla kierrosta mitattu lämpötilakin (jolloin käytös olisi hyvin perusteltua ja kiinteä asetus saattaisi rasittaa kompressoria paljonkin ja saada prosessin ajoittain poskelleen).
 

Mikki

Vakionaama
Tässähän tuo.

Taidankin tajuta... eli kun laite on sulatuksella, tipahtaa menoveden lämpö... silloin vehje nostaa kierroksia. Jossa ei toki järkeä ole, kun eipä silloin lämpöä mistään lisää tule vaikka kuinka veivaisi.

Näin muutoin se vetää hyvin lähellä nollaa pumpun kierroksia lämmityssyklin aikana. Käyttövettä tehdessä prosentit vähän korkeampia on.
Erikoista erikoista...

Lattiakierto.PNG
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Taidankin tajuta... eli kun laite on sulatuksella, tipahtaa menoveden lämpö... silloin vehje nostaa kierroksia. Jossa ei toki järkeä ole, kun eipä silloin lämpöä mistään lisää tule vaikka kuinka veivaisi.
Ei lämpöä tule, mutta onneksi laite ymmärtää, että sitä menee ja lisää kierroksia. Foorumilta löytyy pitkiäkin ketjuja vilpin lämmönvaihtimen jäätymisestä tapauksessa, missä pumppu ei käy riittävällä nopeudella ... ja tässä on prikulleen sama tilanne.
 
Ylös Bottom