Nolla/plusenergiatalo aurinkopaneleilla

Mikki

Hyperaktiivi
Nolla- ja plusenergiatalot on tosiaan ihan höpinää. Lähinnä aurinkopaneeleja syöttämässä valtakunnanverkkon sähköä silloin, kun sitä ei muutenkaan tarvita juuri.

Tai sitten järjestelmät on niin monimutkaisia, että niiden järjestelmien valmistaminen (esim. valtava määrä energiapaaluja millä maaperää lämmitetään), on kuluttanut tuotantovaiheessa niin paljon energiaa, että öljylämmitteinenkin talo on ekoteko sen rinnalla.

Ehkä parhaita taloja on ollut maaseudulla pienet mummonmökit, joissa kaikki sähkö tuli yhden 10A sulakkeen kautta ja muuten lämmitys, ruuanlaitto, peseytyminen hoidettiin puuta polttamalla ja vapaa-kiertoisella patterilämmityksellä. Omalta tontilta vielä saatiin merkittävä osa vuoden elintarvikkeista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nollaenergia- ja plusenergiatalot ovat käsittääkseni aikamoista höpöhöpöä.

Nolla- ja plusenergiatalot on tosiaan ihan höpinää.

Jostakin sähköverkko- ja tuotantoekonomiaa käsittelevän jutun taulukosta olin äskettäin todenneeni, että suurimuotoisena (teollisuus- ja varastorakennusten katoille tai joutumaalle) toteutettuna aurinkovoimalat maksavat vain puolet tai kolmasosan siitä kuin pientaloasennuksissa per tuotettu energiayksikkö. Vaikka vähentää siirtoverkon kustannukset, on ainakin kansantalouden kannalta kategorisen ahdaskatseista pyrkiä siihen, että pientalossa pitäisi pyrkiä tuottamaan joko juuri sen verran energiaa, että ns. asumiseen kulutettu energia tulee katetuksi vuositasolla tai jopa mahdollisimman paljon energiaa ja koplata toisiinsa kuitenkin jokseenkin löyhästi kytkeytyvä sähkön bruttotuotanto ja -kulutus toisiinsa taseperiaatteella. Energiaahan kuluu myös liikkumiseen, ravintoon, kulutustavaroiden valmistukseen ym. Kyllä kansantalouden kannalta aurinkovoimaloilla kannattaisi aluksi kattaa mahdollisimman edulliset kohteet ja käyttää hyödyksi suuruuden ekonomiaa verkkokytkentöjen toteutuksessa ja vastaavissa. Kotitaloudelle osallistuminen tulisi usein halvimmaksi omistusosuutena kustannustehokkaimpiin toteutuksiin.

Itse voisin harkita aurinkosähköä lähinnä sellaisilla ehdoilla, että koko vesikatto korvattaisiin aurinkosähköntuotantopinnalla (jonka sitten pitäisi kestää huollon edellyttämä kulku pinnalla) ja sähkökytkentä olisi sellainen, että puiden ja katon yläpuolelle kohoavien rakenteiden varjot sekä eri lappeille osuvan säteilyn jatkuvasti muuttuva intensiteettisuhde pystyttäisiin pääosin kompensoimaan. En nyt lähtisi karsimaan edes omia puita ainoana perusteena parempi tuotto suoraviivaisella aurinkopaneelikentällä puhumattakaan asian myymisestä naapureille.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Suomen suurimmat aurinkovoimalat on aika vaatimattomia kooltaan. Ei ole kovin suurta intoa asiaan muuta kuin joillakin firmoilla imagosyistä.

Tuulivoimaa tehdään kohtalaista vauhtia ja ilman tukia jopa.

Aurinkovoimaloille voisi ehkä myöntää seuraavaksi takuuhinnan. Itse olisin tyytyväinen 0,10€ myyntihintaan, koska se laskisi 5kw voimalan TMA:n jonnekkin 10-12 vuoden hujakoille.

Tuollainen voisi saada jo pienimuotoisen buumin aikaan. En tiedä tosin tekisikö tuo suurvoimaloista silti kannattavia.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Suomen suurimmat aurinkovoimalat on aika vaatimattomia kooltaan. Ei ole kovin suurta intoa asiaan muuta kuin joillakin firmoilla imagosyistä.

Tuulivoimaa tehdään kohtalaista vauhtia ja ilman tukia jopa.

Aurinkovoimaloille voisi ehkä myöntää seuraavaksi takuuhinnan. Itse olisin tyytyväinen 0,10€ myyntihintaan, koska se laskisi 5kw voimalan TMA:n jonnekkin 10-12 vuoden hujakoille.

Tuollainen voisi saada jo pienimuotoisen buumin aikaan. En tiedä tosin tekisikö tuo suurvoimaloista silti kannattavia.

Helen, jolta aikaisemmin piti ostaa viisinumeroisia maksava 'sähkövarasto' jotta ne jotenkin netottaisivat, on keventänyt: ne ovat keksineet virtuaaliakun, johon voi ladata ylijäämäsähköään ja/tai maksavat 13snt/kWh tuotetusta aurinkosähköstä. Tähän liittyy tietysti taas pieniä juttuja: näitä saa nyt vain Helenin myymiin aurinkosähköihin ( siinä 2e / W ) eikä maksa mitään lisää. Myöhemmin tulee joku muutaman euron kuukausimaksu ja tuotteita myydään myös muiden myymiin panelistoihin. Kuukausimaksu netotuksesta onkin taas mielenkiintoinen keksintö, on siinä varmaan varaa maksaa vaikka 15snt/kWh ;-)
 

roots

Hyperaktiivi
Suomen suurimmat aurinkovoimalat on aika vaatimattomia kooltaan. Ei ole kovin suurta intoa asiaan muuta kuin joillakin firmoilla imagosyistä.
Kyllä noita laittavilla firmoilla on ihan taloudelliset perusteet laitella niitä, ei ne imagosyistä ilmestyile katoille...
 

Mikki

Hyperaktiivi
Helen on aika innovatiivinen virittelijä kyllä... tulee firman aurinkotuotteista mieleen vivutetut synteettiset sijoitusrahastot, jotka seuraa esimerkiksi VIX indeksiä käänteisesti. TVIX tikkeri esim. :)

Kuulostaa hyvältä, mutta eipä tarvitse miettiä kuka tekee rahaa ja kuka häviää.
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Kyllä noita laittavilla firmoilla on ihan taloudelliset perusteet laitella niitä, ei ne imagosyistä ilmestyile katoille...

Kyllähän ne aurinkopaneelit on hyvinkin kannattavia jonkun firman teollisuuskiinteistön tai kauppakeskuksen katolla jos paneelien omistaja saa käytettyä itse omassa firmassa sen kaiken niiden tuottaman sähkön. Siinähän jää ostosähköön verrattuna ne verot pois ja siirtomaksut.

Sehän joku isompi kauppakeskus vie varmaan vähintään satojen kilowattien edestä koko ajan sähköä kun kylmäkalusteet vievät paljon sähköä, valaistus, jäähdytys, lämmitys, liukuportaat ja niin edelleen.

Kotitalouksilla on sitten vaikeampaa kun mihin sen sähkön järkevästi kuluttaa omakotitalossa nyt kesälläkin itse jos paneelit pukkaavat sitä nyt keskikesällä kilowatin tehollakin päivässä 12+ tuntia? Pohjakulutus nykyaikaisessa talossa saattaa olla esimerkiksi joku 250 wattia.

Jos omakotitaloon asentaa vaikka 5 kWp tehosta paneeleita jotta aurinkosähköä riittää hieman pilvisemmälläkin säällä ja pidemmän aikaa keväällä ja syksyllä, niin ongelma taas korostuu siinä että keskikesällä sitä ei voi itse käyttää järkevästi.

Jos tuollainen 5 kWp paneelisto tuottaisi sen 5000 kWh vuodessa sähköä, niin melkoinen haaste alkaa olla että siitä onnistuu vaikka 2000 kWh itse kuluttamaan järkevästi. Omiin akkuihin sitä ei kannata varastoida kun akkusähkön hinta taitaa olla luokkaa 15-20 senttiä per kWh kun laskee siitä mitä se akusto maksaa ja miten monta purkaus- ja lataussykliä kestää. Tämäkin siis sellaisella heti useamman tuhat euroa - kymppitonnin maksavalla isoimmilla akustoilla. Pienemmillä akkuilla hinta tulee vielä kalliimmaksi per kWh.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Peruskuorman pienentäminen ehkä fiksuin käyttökohde olisi omakotitalolle.

Jos talo olisi aukealla paikalla, talon päädyt itään ja länteen, harjan lape etelään. Talon molempiin päätyihin ulkoseinään pystyyn 2x300W paneelit, eteläpuoleiselle katon lappeelle samoin.

Kuusi paneelia maksaa noin 1000€, kolme mikroinvertteriä (kaksi paneelia kuhunkin) samoin tonnin. Kiinnikkeisiin ja sähkärin töihin myös lähemmäs tonni. Toki aika kallis vajaan 2kw aurinkovoimala, mutta omakotitalossa tuolla saisi kivasti katettua peruskuormaa maksimaalisen tuntimäärän.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Peruskuorman pienentäminen on tosiaankin Suomessa jokseenkin ainoa taloudellisesti perusteltu käyttökohde, kun sähkön vuodenaikaisvarastointi on kannattamatonta. Itse käytän aurinkosähköä vain veneen akkujen pitämisessä täydessä latingissa (mihin paneelit ovatkin mainio ratkaisu). Suuremman mittakaavan sähkön varastointi on Suomessa keskipitkällä aikavälillä virtuaalista, ts. sähkön tuontia ja vientiä Ruotsin ja Viron suuntaan (Venäjälle ei homma vaikuta toimivan yhtä joustavasti). Kulutusjoustoa sen sijaan olisi mahdollista kehitellä paljonkin kaukolämmityspuolelle (sähkön saatavuuden mukaan vaihteleva lämmön pumppaus jostakin riittävän syvästä vesistöstä).

Keski-Euroopassakaan tuskin kannattaa käyttää akkuja varastointiin, mutta lämpövarastoihin ja lämpöpumppuihin tai sähkölämmittimiin sekä lämpövoimakoneisiin pohjautuvat ratkaisut saattavat osoittautua kilpailukykyisiksi lähinnä ajoittain tuotettavissa olevan ylimääräisen tuulienergian valjastamiseksi (jotta liikaenergiaa ei tarvitsisi jättää käyttämättä vähentämällä tuotetun tuulitehon määrää sähköverkon stabiilisuuden säilyttämiseksi) , https://corporate.man-es.com/press-...-abb-introduce-unique-energy-storage-solution. https://www.siemensgamesa.com/en-in...-and-storage/thermal-energy-storage-with-etes, https://www.renewableenergymagazine...wer-unveils-worlda-s-first-gigascale-20190627.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Peruskuoman kuoletus tai ei paneleita ollenkaan.

Kaverille tuli 8 paneelia etelälappeelle. Parkaimmillaan ne antaa n 2.4 kW ja pilvisellä ilmalla 250 W. Hyvänä päivänä 15-16 kWh, pilvisenä vain muutama.

Montaa tonnia ei noihin kannata laittaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tästä lähtisin rakentelemaan peruskuorman tappajaa... ei mainoksena sinänsä, mutta hinnat mielestäni aika ok...

Invertteri:
https://www.aurinkosahko.net/product/219/evt-560l-mikroinvertteri (239€)

Paneeli:
https://www.aurinkosahko.net/product/190/285w-aurinkopaneeli-monikide (150€/paneeli)

Yksi paketti 539€ + kaapeleita yms. päälle joillakin kympeillä. Ei mitenkään paha, kun tämmöisen paketin voisi lisätä yksi kerrallaan. Vielä jos useampaan eri ilmansuuntaan saisi laitettua, niin vuorokausikattavuutta saisi paremmaksi.

Ulkoseinä on ihan jees, jos suunta on itään tai länteen. Toimiipahan talvisinkin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Toimisi talvella vain, jos suunta on etelään.

Tosiaan sana talvi oli vähän liian jyrkkä... sanotaan maaliskuussa, huhtikuussa... jolloin katolla voi olla vielä lunta, mutta arska jo paistaa välillä mukavastikkin. Joulu-tammi-helmikuulla hiljaista pitelee aurinkosektorilla muutenkin.

Meillä saisi ehkä parhaiten näin neljällä paneelilla vuorokausikattavuutta. Joku 1500€ pitäisi varata tähän.

Aurinkopaneelit.PNG
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tosiaan sana talvi oli vähän liian jyrkkä... sanotaan maaliskuussa, huhtikuussa... jolloin katolla voi olla vielä lunta, mutta arska jo paistaa välillä mukavastikkin. Joulu-tammi-helmikuulla hiljaista pitelee aurinkosektorilla muutenkin.
Itse kyllä laittaisin paneelit joka tapauksessa eteläseinälle syystä, että tuottavat tuolla tasaisimmin vuoden ympäri. Keskitalvella toki tulee heikosti (mutta millään muulla asennustavallakaan ei saisi senkään vertaa) ja keskikesällä tuotto hiukan heikkenee optimisuuntaukseen nähden (mutta monesti pohjakulutuskin voi kesällä olla vähäisempi). Sektori kaakosta lounaaseen on joka tapauksessa hyvä ja kaikista taloista tuollainen tyypillisesti löytyy. Aurinkohan ei Suomessa missään paista edes keskikesän keskipäivällä juuri 50 asteen kulmaa suoremmin maahan, joten kyllä pystysuoralle paneelillekin aika hyvä paiste osuu. Ja voisihan paneeleiden kiinnityksen jopa saranoida yläreunastaan, jolloin niiden asentoa voisi muuttaa säädettävällä tukitangolla alareunasta kesän "poikkeusoloja" varten.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eteläseinät tuppaavat usein olemaan "varattuja". Terassit, katokset ja isommat ikkunat ovat tyypillisesti sillä sivulla. Mutta toki jos tyhjää seinää on, ei tuo huono paikka ole.

Täytyy vähän tuumia. Ei nuo paneelit mitään "komistuksia" seinällä tietenkään ole, mutta kyllä niiden hinnat sen verran alas on tulleet että järkiratkaisuilla TMA:n saa sangen kohtuulliseksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eteläseinät tuppaavat usein olemaan "varattuja". Terassit, katokset ja isommat ikkunat ovat tyypillisesti sillä sivulla.
Joten tarvetta olisi auringosuojalipoille ja vastaaville, jotka voisivat samalla tuottaa sähköä. Olen pitkään miettinyt tuollaista mahdollisuutta, kun olen kyllästynyt nykyiseen jo kauan käytössä olleeseen auringonsuojaratkaisuuni, mutta en ole keksinyt konstruktiota, jolla lipat saisi talveksi ja pilvisille ilmoille nostetuksi seinälle ikkunoiden yläpuolelle. Tuolla kun ei oikein ole tilaa joka paikassa pystypaneeleille. Vielä fiksumpi olisi aurinkokennoilla pinnoitettu ulkosälekaihdin, jos tuollaisen saisi siedettävällä hinnalla verrattuna passiiviseen (jollainen on kallis sekin). Jokin rullalle kelattavista säleistäkin rakentuva ratkaisu voisi olla siedettävän rajoissa, vaikkakin kasatun rullan massiivisuus herättää ennakkoluuloja.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Tästä lähtisin rakentelemaan peruskuorman tappajaa... ei mainoksena sinänsä, mutta hinnat mielestäni aika ok...
Vähän vastaavaa laskeskelin itsekin keväällä. Jopa sen verran, että ajoin päiväkohtaisen kulutusprofiilin auringon noususta auringon laskuun vs. Kulutus kyseisinä aikoina ja toisen vastaavan laskelman missä kaikki mahdollinen kulutus olisi ohjattu kyseisille tunneille porrastetusti. Eli esimerkiksi pilp olisi ollut estolla ja pienemmillä ilmamäärillä kunnes aurinko teoreettisesti alkaisi tuottaa paneelien kautta virtaa, jne. Paneeleita olisi ollut 2+4 sijoiteltuna eri puolille kattoa mahdollisimman pitkää vuorokausituottoa ajatellen. Päädyinköhän tuolla envertecin mikrolla ja 100€ blackfriday 300w paneeleilla ja itse asentaen (pl. Kytkennät) jonnekin 11-12v TMA:han sillä hinnalla mitä nyt maksan sähköstä. Lopputulema oli se, että en tehnyt investointia.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Yritän kanssa laskeskella, että pääsisi noin 10v. TMA:han, sitten isken todennäköisesti kiinni. 10% veroton tuotto on kuitenkin aika kova juttu.
Hintojen ei enää hirmuisesti täydy laskea (tai sähkönhinnan nousta), niin tuo ihan mahdollista.

Kehittäisivät sellaisen paneelin kohtuuhintaan, mikä sisältää invertterin itsessään. Yksinkertaistuisi vieläkin asentaminen. Näitä on jo olemassa, mutta ihan väärällä hinnalla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olisihan tuo jonkinlainen imperiumin vastaisku, niin verottajalle kuin verkkoyhtiöllekin. Siinällään kun on välttynyt MLP investoinnilta, säästyneillä päälle parillakymmenellä tonnilla jo melkoisen saisi aikaan. Näin kesällä yli 2 kWh tuntikulutuksista ei paljon kerry mutta toisaalta tehon tarve näkyy putoavan useinkin noin 300 W:iin. Ongelmana on kulutuksen piikikkyys. VILP leipoo jo yksin 1,5 kW piikkejä tuntitasolla ja tuohon sitten kaikki muu päälle. Vuorokausikulutukset jäävät kuitenkin useimmiten alle 30 kWh näin kesäaikaan.
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Tosiaan sana talvi oli vähän liian jyrkkä... sanotaan maaliskuussa, huhtikuussa... jolloin katolla voi olla vielä lunta, mutta arska jo paistaa välillä mukavastikkin. Joulu-tammi-helmikuulla hiljaista pitelee aurinkosektorilla muutenkin.

Keskikesällä puolenpäivän aikaan aurinko paistaa Suomessakin noin 1000 watin teholla neliömetrille. Jos paneelin hyötysuhde on 10 prosenttia, niin neliömetrin kokoisella paneelilla saa silloin 100 wattia tehoa.

Tammikuussa taas tilanne on Suomessa sellainen, että auringon paisteen teho on luokkaa 14 wattia keskipäivällä. Eli siitä kymmenen prosentin hyötysuhteella sähköä, niin se tekee huimat 1,4 wattia. Ongelmana on lisäksi se, että tammikuussa on usein pilvistä ja aurinko paistaa sen mahdollisesti mahdollisesti maksimissaan sen muutaman tunnin päivässä kun on horisontin yläpuolella. Lapissa ei edes käy silloin horisontin yläpuolella. Lisäongelmaa aiheuttaa lumi paneeleissa.

Tammikuussa sitä pitäisi olla suunnilleen jalkapallokentän verran aurinkopaneeleita Suomessa että yhden kahvinkeittimen sähköt päiväaikaan saisi sillä toimimaan.

Eli ei sillä aurinkosähköllä tee Suomessa kyllä yhteen mitään keskitalvella. Oiskohan joku 2-3 kuukautta aikaa talvessa jolloin aurinkosähkö on Suomessa pelkkä vitsi.

Tähän aikaan vuodesta toukokuusta heinäkuulle sehän aurinkosähkö toimii Suomessa todella hyvin. Paitsi jos useamman päivän sadejakso sattuu niin silloin tarvii mökilläkin muutakin sähköntuotantotapaa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Yritän kanssa laskeskella, että pääsisi noin 10v. TMA:han, sitten isken todennäköisesti kiinni. 10% veroton tuotto on kuitenkin aika kova juttu.
Hintojen ei enää hirmuisesti täydy laskea (tai sähkönhinnan nousta), niin tuo ihan mahdollista.

Onko seurattu esim ebay.de hintoja? Aikoinaan sieltä sai edullisemmin kuin täältä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Onko seurattu esim ebay.de hintoja? Aikoinaan sieltä sai edullisemmin kuin täältä.

On.... ja yllättävää kyllä, Suomen hinnat näissä nettikaupoissa ovat aikalailla kilpailukykyisiä.

Saksassa taitaa ola niin hövelit tukiaiset, että paneelien hinnat eivät ole tappiinsa asti kilpailtuja. Siellähän on sekä takuuhinta sähkölle että ne paneelit saa vähenttää verotuksessa jotenkin.

Tuohon aurinkopaneelien käyttöön talvella... ei toimi ei... eikä olekkaan sattumaa että investoinnit kohdistuu tuulivoimaan enemmän. Aika harmillinen on sellainen tehdas, mikä on huoltoseisokissa 3-4 kuukautta vuodesta, joka vuosi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tuohon aurinkopaneelien käyttöön talvella... ei toimi ei...
Ei todellakaan, se on nähty.
2014 rakentelin aurinkolämpöä. Silloin mainostettiin että paneelit on paremmat kun ne tekee sähköä aina kun on valoisaa, jopa kuun valon piti riittää :p .
Vaan eipä ne tuota kun ei paista ja on metri lunta päällä.
 

keekki

Jäsen
Ei todellakaan, se on nähty.
2014 rakentelin aurinkolämpöä. Silloin mainostettiin että paneelit on paremmat kun ne tekee sähköä aina kun on valoisaa, jopa kuun valon piti riittää :p .
Vaan eipä ne tuota kun ei paista ja on metri lunta päällä.
ainoastaan joulukuu ja tammikuu, jolloin tuotto on piempi kuin kulutus
 

keekki

Jäsen
Juu, ja muutama muu kuukausi.
no ei ole, noina kahtena kuukautena ei riitä paneleiden tuotto kattamaan (osto)sähkön kokonaiskulutusta, muulloin tulee ylijäämää ja rutkasti verrattuna (sähkön)kulutukseen, mikä sitten korvaa suoraan puunkulutusta, elikkä käytetään itse

vielä tarkennuksena että tuota ylijäämää kertyy myöskin noina kahtena joulu- ja tammikuussa mikä korvaa puuta mutta määrä on pienempi mikä kuluisi ei valoisana vuorokauden aikana käyttösähköön, olikohan vähän huonosti artikuloitu
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
no ei ole, noina kahtena kuukautena ei riitä paneleiden tuotto kattamaan (osto)sähkön kokonaiskulutusta, muulloin tulee ylijäämää ja rutkasti verrattuna (sähkön)kulutukseen, mikä sitten korvaa suoraan puunkulutusta, elikkä käytetään itse

vielä tarkennuksena että tuota ylijäämää kertyy myöskin noina kahtena joulu- ja tammikuussa mikä korvaa puuta mutta määrä on pienempi mikä kuluisi ei valoisana vuorokauden aikana käyttösähköön, olikohan vähän huonosti artikuloitu
No hyvä. Pistä vähän jotain dataa näkyville.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Aurinkoenergiassa omakotitaloissa on ongelmana juurikin se että kun paistaa, ei ole kulutusta. Suomessa on myyty aivan älyttömän isoja aurinkosähköjärjestelmiä omakotitaloon joissa TMA lähentelee ääretöntä. Kotitalousvähennyskin huomioituna kokonaishinta on korkea esimerkiksi 5kWp järjestelmälle.

Kun myynnistä saa "about 5 senttiä", pitää maksimoida oma kulutus ja mitoittaa järjestelmä sen mukaisesti. Sekään ei oikein ole järkevää mitoittaa järjestelmää suureksi sen vuoksi että saa maaliskuussa ja syys-lokakuussa pienenettyä ostosähkön määrää. Tämä siksi että säteilyteho ja säteilyn aika on kuitenkin kovin rajallinen eikä siinä absoluuttisesti saada kovin montaa kilowattituntia vaikka paneeleita laittaisi katolle muutaman enemmän. Se vaan venyttää takaisinmaksuaikaa entisestään.

Pienissä järjestelmissä taas kiinteiden kustannusten hinta on sen verran korkea että jälleen kerran takaisinmaksuaika venyy. Kiinteinä kustannuksina pidän lähinnä sähkömiehen palkkaa, kaapelointia, turvakytkintä ja osittain jopa invertteriä, niissä kun hinta ei suhteellisesti pomppaa kun teholuokasta siirryttään seuraavaan.

Sitten kun puhutaan investoinnista että sille saa hurjan koron, eikä rahaa kannata seisottaa pankkitilillä. En itse näe sitä niin että se on hyvä investointi sillä samalla hetkellä kun ostat vehkeet ja asennat (tai varsinkin jos asennutat muilla) on sen investoinnin jälleenmyyntiarvo romahtanut. Eli kun laitat rahat kiinni, et niitä viikon päästä voi myydä ja saada omiasi takaisin. Vertaan tuota osakkeisiin, niissä kun hyvin harvoin sijoittamasi summa puolittuu viikon sisällä. Ajattelen asiaa niin, että kun katolle asennettu paketti on tuottanut ostohintansa verran, niin vasta sen jälkeen se alkaa oikeasti tuottamaan. Jos ollaan tarkkoja niin tässäkin pitäisi ottaa huomioon vielä se, että raha on arvokkaampaa nyt kuin sama raha kymmenen vuoden kuluttua.

Aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa oman pohjakulutuksen mukaan ja tärkeintä on maksimoida oma kulutus. Se mitä myydessä saa, on niin lillukanvarsia että normaalilla omakotitalon katolla olevalla järjestelmällä sillä ei oikein ole merkitystä, varsinkin kun sitä vertaa siihen summaan rahaa mitä laitteistoon on mennyt. Pääasia on, että paneelit on suunnattu siihen suuntaan mistä aurinko paistaa eikä pahoja varjostuksia ole, ainakaan sellaisia jotka vaikuttaisivat parhaan päiväajan tuottoon. Paras suunta omasta mielestäni normijantterille olisi parikymmentä astetta etelästä länteen. Näin saataisiin tuottoa myöhäiseen iltapäivään kuitenkaan päivän parhaasta tuotosta karsimatta. Iltapäivän tuotto on tärkeä siinä mielessä että todennäköisesti perhe tulee kotiin klo 16-18 ja laittaa päälle telkkarit, liedet ja tietokoneet. Ehkä pestään pyykkiä, tiskikone käy tai imuroidaan.

Olen haaveillut laittavani katolle aurinkopaneeleita mutta kyllä se vähän siihen takaisinmaksuaikaan jämähtää. Itsellä on suorasähkölämmitteinen (+ILP ja takka) talo jossa käyttövesi lämmitetään myös sähköllä, 300l varaajalla. Pohjakulutus vaihtelee 300-450w välillä. katto on etelästä 20 astetta itään ja 7-8 paneelilla saisi katettua pohjakulutuksen klo 0800-1800 välisenä aikana. Sähköä tuolla aikavälillä kuluu noin 4kWh. Yhden kWp:n tehoinen paneelisto kun tuottaa noin 4-7 kWh päivässä niin jo sellainen riittäsii kattamaan tuon kulutuksen jos aurinkoa on edes kohtalaisesti.

Invertteriksi laittaisin 1-vaiheinvertterin, esimerkiksi Solaxin minin. Tämä siitä syystä että ne maksavat max 400 euroa ja yksivaiheisuus on riittävä koska sähköyhtiö ei netota.

Kaikki peruskuorma siirrettäisiin samaan vaiheeseen. Itsellä esimerkiksi peruskuormaa olisi, IV-kone, panospuhdistamo, olohuoneen pistorasiat (jossa kiinni esim reititin ja ILP), alapohjan ilmankuivain ja keittiön kylmälaitteet. Tuohon vaiheeseen voi myös siirtää esimerkiksi astianpesukoneen ja/tai pyykinpesukoneen.

Tästä päästäänkin siihen maksimointiin. Paras paikka säilöä sähköä on lämminvesivaraaja. Itsellä se toimii yösähköllä ja on 3x 1kW vastuksilla. Kellokytkimellä varaajan saa niin että se lähtee päälle päiväsaikaan, mutta jälleen kerran on ongelmana se että mitä jos ei paista. Lisäksi 3kW teho on vähän liian suuri paneeliston tuottoon nähden.

Siksi asentaisin wattrouterin tai muun vastaavan laitteen joka ohjaa ylituottoa varaajaan. Se siis minimoi verkkoon myytävän sähkön syöttämällä portaattomasti kaiken pohjakulutuksesta ylijäävän tuohon varaajaan.

Kytkentä menisi niin, että kaksi 1kW vastuksista kytkettäisiin oman releen taakse ja kolmas jäisi edelleen talon omaan yösähkösysteemiin. Kun paneelien tuotto on yli pohjakulutuksen alkaa kaikki ylimääräinen valua varaajan 1kW vastukseen joka lämmittää vettä. Jos tuotto on niin suuri että 1kW vastus ”huutaa täysillä” kytkeytyy toinenkin vastus päälle. Näin myyntiin ei mene yhtään sähköä ja kaikki saadaan hyötykäyttöön.

Tällä systeemillä saadaan kesäajan vuorokautisesta kulutuksesta säästettyä noin 4 kWh peruskulusta ja lisäksi 6kWh menee varaajaan. Noin 5-8 kWh on ollut normaali yöajan sähkönkulutus varaajaan. Laskin että tuo vajaa 300 litran nettotilavuuksisen varajaajan lämpö laskee noin keskimäärin noin 20 astetta vuorokauden aikana. Jos varaajan termostaatin asetus on 60 astetta, laskee lämpötila veden käytön vuoksi 40 asteeseen. Tämän lämmittäminen takaisin 60 asteeseen kuluttaa sähköä noin 6kWh. Jos auringosta on tarjolla enemmän sähköä, voidaan varaajan lämmittämistä jatkaa. Varajaan tulee ylimääräinen lämpötila-anturi joka kytkee wattrouterista sähkönsyötön pois kun lämpötila saavuttaa 85 astetta.

Kun 8 paneelin, 2,3 kWp tehoisella järjestelmällä päivätuotot ovat kesäaikaan noin 10-16kWh, saadaan lämminvesivaraajaan buustattua nuo ylimääräiset kilowattitunnit. Myyntiin menee sähköä vain jos tulee useampi hyvä paistepäivä peräjälkeen. Mikäli tulee pilvisiä päiviä eikä varaajaan tule päivällä virtaa, latautuu se normaalisti varaajan oman termostaatin mukaan 60 asteeseen yösähkön avulla. Tässä siis saadaan ”ylituotto” ladattua seuraavia päivä varten varaajaan ja jos tuottoa ei päivällä ole, saadaan vesi silti lämpimäksi yön aikana yösähköllä.

Hinta tällaiselle järjestelmälle on noin euron per watti. Paneelit ”about” 900€, invertteri 400€, piuhat, turvakytkimet ja kiinnikkeet 500€, Wattrouter 200€ ja sähkömiehen työt 300 €. Yhteensä 2300 €.

Etelään suunnattuna tuollainen 2,3kWp järjestelmä tuottaa noin 1800-1900 kWh vuodessa. Tästä suurin osa tulisi omaan käyttöön joten sähkölasku pienenisi 200 euron verran. TMA siis 11 vuotta nykyisellä sähkön hinnalla. Ei näissä vaan millään päästä mihinkään järkevään takaisinmaksuaikaan. Eri asia on jossain Australiassa jossa on tukiaisia ja sähkö maksaa about 3-4 kertaa sen mitä meillä.

Olen tätä jonkin verran pähkäillyt enkä keksi miten tällaista järjestelmää saisi edullisemmin laitettua. Jokin maateline itse räpellettynä voisi säästää pari sataa asennustelineen hinnassa mutta ei sillä vielä kuuhun päästä. Suurin ongelmahan on se, että sähkö on meillä liian halpaa. :p
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Edelliseen viestiin vielä lisäyksenä että tällaisen parin piikkikilowatin paneelisetillä kattaisi peruskuorman sekä käyttöveden lämmittämisen "kokonaan" noin neljän kuukauden ajalta ja lisäksi peruskuorman huhtikuussa ja syyskuussa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Juu,,, 10% liki varma tuotto on aika kova, vertaa sitä mihin vain. Lisäksi tulee se mielihyvä mitä sähkölaskua lukiessa saa, olipa omatuotto pientä tai suurta, on se aina kotiinpän.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Kuinka moni vaan saa sen 10% tuoton. Jos myyjä on tehnyt tehtävänsä ja taloon on asennutettu esim 5 kwp järjestelmä, on se asennuksineen maksanut vähintään 6000€. Kuinka moni omakotitaloasuja saa käytettyä kertyvät 4000 kWh itse niin että säästö on 450-500€ vuodessa. Tuskin kukaan. Eikä tuollakaan tule tuotoksi 10% vaan 7,5-8,3%. Kaikki sähkö mikä menee myyntiin, puolittaa käytännössä tuoton. Jos omaan käyttöön menee 2000 kWh ja myyntiin 2000 kWh, on "säästö" vain reilut 300€. Alkaa tuottoprosentti lähentelemään vitosta.

Sanoisin myös että tuo 2000 kWh käyttäminen omaan kulutukseen on hankalaa ilman että sitä tuottoa ohjataan johonkin, kuten veisvaraajaan.

Tuollainen 5 kWp järjestelmä tuottaa päivässä 20-35 kWh hyvissä olosuhteissa. 12 tunnin aikana jos pohjakulutus on jopa 500w tulee siitä omaan käyttöön 6 kWh. Eli ilman kulutuksen optimointia menee suurin osa myyntiin. Ja jälleen tuottoprosentti on matala.

En mitenkään vastusta aurinkosähköä vaan kritisoin Sitä miten ihmisille on myyty harhaanjohtavasti liian suuria järjestelmiä eikä kukaan kaupallinen toimija tosissaan hae sitä kulutuksen optimointia vaan pääasia on myydä mahdollisimman iso järjestelmä välittämättä että hyötyykö siitä sähköyhtiö vai talon omistaja.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Useimmilla MLP investoinneilla on heikompi tuotto, varsinkin jos huomioidaan tuleva ylläpito. Minkähän verran ylläpitokuluja näistä paneelesita koituu?

Katolle asentaminen hiukan arveluttaa. Kattolle kyllä paistaa aurinko, mutta talvella ne jäisivät lumen alle. Katolla olisi valmiina rautainen tolppa, jossa on ollut ennen halkaisujaltaan 2m lautanen eli jonkun 3 m2 paneelin se varmaan heittämällä. Silloin sen saisi mihin tahansa asentoon.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Useimmilla MLP investoinneilla on heikompi tuotto, varsinkin jos huomioidaan tuleva ylläpito. Minkähän verran ylläpitokuluja näistä paneelesita koituu?

Katolle asentaminen hiukan arveluttaa. Kattolle kyllä paistaa aurinko, mutta talvella ne jäisivät lumen alle. Katolla olisi valmiina rautainen tolppa, jossa on ollut ennen halkaisujaltaan 2m lautanen eli jonkun 3 m2 paneelin se varmaan heittämällä. Silloin sen saisi mihin tahansa asentoon.

Lumien putsaaminen talvella ei ole kannattavaa. Tuotto on niin pientä silloin. Ehkä ainostaan joskus maaliskuun loppupuolella mutta silloinkin auringon pitäisi sulattaa nopeasti lumet pois. Sitä voi miettiä että onko sinne katolle kiipeäminen ja vaarallinen lumen pudottaminen järkevää jotta saa maaliskuun viimeiseltä viikolta 1-3 euron edestä sähköä.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Joissain uusissa paritaloissa tai erillistaloissa on laitettu 2-4 paneelia ja invertteri jo rakennusvaiheessa. Tämä on ihan jees sillä näin katetaan peruskulutus ilman mitään ylilyöntejä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Lumien putsaaminen talvella ei ole kannattavaa. Tuotto on niin pientä silloin. Ehkä ainostaan joskus maaliskuun loppupuolella mutta silloinkin auringon pitäisi sulattaa nopeasti lumet pois. Sitä voi miettiä että onko sinne katolle kiipeäminen ja vaarallinen lumen pudottaminen järkevää jotta saa maaliskuun viimeiseltä viikolta 1-3 euron edestä sähköä.

Sinne katolle pitää mennä joka tapauksessa. Vuosittain, vähintään kerran.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Sinne katolle pitää mennä joka tapauksessa. Vuosittain, vähintään kerran.

Niin pitää. Itse käyn todella monta kertaa, eikä haittaa kun on suhteellisen loiva ja hyvät tikkaat jne.

Mutta ei sinne kannata kovin usein talvella mennä pelkästään lumia poistamaan joka sateen jälkeen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Lisäksi tulee se mielihyvä mitä sähkölaskua lukiessa saa, olipa omatuotto pientä tai suurta, on se aina kotiinpän.
Se mielihyvä tulee minulle vieläkin aina vaan vaikka keräimet on ollu 2014 lähtien. Ennen keräimiä kesäkuukausien kulutukset oli 1100-1200kWh nyt alle 500kWh.
 

kotte

Hyperaktiivi
Useimmilla MLP investoinneilla on heikompi tuotto, varsinkin jos huomioidaan tuleva ylläpito. Minkähän verran ylläpitokuluja näistä paneelesita koituu?
Kyllä niitä voi koitua paljonkin, jos esimerkiksi katolle täytyy tehdä jotakin ennen kuin paneeleiden tekninen käyttöikä on loppu. On noissa myös vaurioitumismahdollisuuksia (etenkin muiden katon ylläpitotoimien seurauksena).

Toisin kuin esimerkiksi lämmitys, paneelit eivät ole mitenkään välttämättömiä, eli riskit ja sivukustannukset pitäisi kattaa kokonaisuudessaan tuotoista. Näinhän on finanssisijoituksissakin, kun tuottoja ynnäillään jälkikäteen.
 
Ylös Bottom