Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla

puuhis

Vakionaama
Okt Oulun alueella, asuinneliöitä noin 145. Asunto "kolmessa" kerroksessa: Olohuone, eteistilat ja yksi makuuhuone on ylä- ja alakerran välissä.

Alakerta on suurimmalta osin maanpinnan alapuolella ja jokaisessa kerroksessa on palttiarallaa sama määrä neliöitä eli noin 45m2. Asunnossa
painovoimainen ilmastointi. Lämmitys suorasähköllä. Alakerran tiloissa lattialämmitys - muualla normi patterilämmitys. Alakerrassa muhkea
tiilitakka joka lämpiää aina etenkin kovemmilla pakkasilla. Puun kulutus 2009 - 2010 lämmityskaudella noin 3m3. Lisäksi kompleksiin kuuluu
erillinen autotallirakennus jossa 35 neliön autotallia pidetään lämpimänä kiinanihme Chunlan pumpulla.

Asunnossa keskikerroksessa Mitsun FD25 joka pitää lämpimänä noin 90 neliötä, eli keski ja yläkerran. Patterilämmitystä ei ole näissä tiloissa
tarvittu kuin kovemmilla pakkasilla. Alakerran varaavat lattialämmöt, mukaanlukien khh + kylpyhuonetilat, lämpiävät vain yösähköllä (kuten myös 300 litran lvv). Alakerran takkahuoneen lattialämpö on asetettu termostaatilla +24 asteen pintalämpöön. Lämmintä käyttövettä kului appropoo 140m3 tällä viisihenkisellä perheellä.

2009 toukokuusta 2010 tähän päivään (huhtikuun loppupuoli) sähköä on kulunut noin 18200kWh. Tasan vuoden mittainen väli asettuu hyvin lähelle lukemaa 18500 kWh.

Mitsun ottama kulutus vuoden aikana on 3250kWh (kulutusseuranta aloitettu 2009 lokakuun alusta). Mitsun ulkoyksikkö on tosin ollut huollossa viimeiset parisen viikkoa nyt huhtikuussa, muutoin kulutus koko lämmitysjaksolla olisi arviolta luokkaa 3400kWh. Autotallin Chunlanin kulutus on samana aikana 2200kWh. Autotallissa on ollut lämmitysapuna patteri vain kovemmilla pakkasilla, muutoin Chunlan on yksin pitänyt tallin lämpimänä.

Kulutusta voisi arvioida seuraavasti:
18500 kWh kokonaiskulutus:
Mitsu 3250
Chunlan 2100
Käyttövesi 4000 (arvio)

Muuhun lämmitykseen (talon alakerta ja muu apulämmitys pakkasilla) ja käyttösähköön on kulunut siis yhteensä 9150 kWh.

Mitsun toimintaa olen seurannut kohtuullisen tarkasti siihen kytketyillä laitteilla (puhallus- ja imulämmön mittaus + kulutusmittari). Lukemia on rekisteröity tietokoneella noin 40-50% koko talven ajasta. KokonaisCop vuoden ajalta on keskiarvona noin 2.0 (pyöristetty kymmenyksen tarkkuudella). Syystalvi laitetta käytettiin puhallus II:lla, kevättalvi puolestaan kokonaan puhallus III-asetuksella.

Pumppujen yhteiskulutus on noin 5300kWh ja tästä cop 2:lla vuosisäästöä tulee yhteenlaskettuna noin 450 euroa sähkön keskihinnalla 8.5 snt/kWh. Pumppuhin tuli sijoitettuna yhteensä 1900 euroa (kotitalousvähennys huomioituna) joten takaisinmaksuaika könttänä on hieman yli 4 vuotta. Kokonaisuutena investointi lienee kannattava olettaen että vehkeet kestää pidempään kuin 4-5 vuotta. Ainakin autotallin Chunlanin toimintaan olen hyvin tyytyväinen, Mitsu puolestaan voisi toimia paremmin osatehojen osalta. Asuintilojen osalta meillä pitäisi olla pumppu joka toimii paremmin osatehoilla joten valinta ei ihan osunut kohdalleen.

Pumppujen hankinnan jälkeen on sekä autotallissa että asuintiloissa pidetty korkeampaa lämpötilaa kuin ennen pumppujen hankintaa, tämä selittää sen ettei aiempina vuosina sähkönkulutus ole ollut luokkaa 23000kWh. Toki kulunut talvi on ollut myös selvästi kylmempi kuin esimerkiksi edellinen. Aiemmin asuintiloissa pidettiin lämpötilaa n.+21, nykyisin ollaan tuossa +22-23 lämpötilassa. Autotallissa on nyt selvästi lämpimämpää kuin edellisvuosina jolloin lämpötilaa pidettiin noin +5 asteessa. Nyt on huikeasti mukavampi rassata romuja.

Liitetiedostossa ikäänkuin referenssinä Mitsun COP käyrä 2010 kevätkaudelta jolloin käytössä oli siis man III puhallus. X-akselilla ulkolämpötila, vasemmassa y-akselissa COP ja oikealla watit. HUOM: Lämmitystehokäyrässä (puhallus W) on huomioitu sulatukset. Laitteen sulattaessa sen lämmitysteho on aina nolla - eli puhaltaessaan laitteen tuottama lämpöteho on tietysti suurempi. Tuo on se energiamäärä jonka Mitsu meillä tuottaa. Ottotehokäyrä samoin sisältää myös sulatukset. COP-käyriä on kaksi, toinen sulatuksilla ja toinen ilman. Polynomisovitus on tehty tuolle sulatukset sisältävälle COP-käyrälle.
 

Liitteet

  • 2010 kevät COP käyrä.pdf
    61,1 KB · Katsottu: 290

puuhis

Vakionaama
Vs: Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla


Nyt huhtikuun lopun 'raportista' on kulunut 4 kuukautta ja sähköenergiaa kompleksissa on kulutettu tänä aikana kokonaisuudessaan 3500kWh. Mitsua on pidetty tänä kesänä jäähdytysmoodissa melko paljon mutta ilpon kulutusmittari näyttää että ilppi on hörsinyt vain hieman alle 70kWh sähköä. Tuo jäähdytyksen käyttö ei todellakaan syö talven säästöjä, nyt tuli ihan omakohtainen todennus tuohonkin asiaan.

Pyynti jäähdytyksessä on ollut koko ajan +23 ja pääasiassa puhallus on ollut manuaali kolmosella - pienemmällä puhalluksella tuntuu ettei kämppä viilene. Ihmeellistä on että tuo viilennys on auttanut paljon myös yläkertaan mikä on ollut positiivinen yllätys (ilppi on asennettu keskikerrokseen jossa korotettu katto - yläkerran katto on tuon korotusosan huipun kohdalla).

Autotallin Chunnukka ei ole jäähdytyksellä käynyt kuin tunnin-pari. Se tosin saa tässä syksyn mittaan lämmityskaapelin joka tuossa odottelee asennusta.

Nyt saa molemmat ilpot olla ihan rauhassa jonkun aikaa ennenkuin lämmityskausi taas alkaa.
 

puuhis

Vakionaama
Vs: Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla

Syyskaudelta tähän marraskuun loppuun kokonaissähkön kulutus on ollut 4590kWh (1.9 - 30.11). Samana aikana mitsu on kuluttanut 800kWh ja autotallin chunlan 350kWh.

Yksin marraskuussa sähköä meni 1920kWh josta mitsu otti 490kWh ja chunlan 290kWh. Pumput ottavat noin 40% kaikesta sähkönkulutuksesta. Asuintilojen osalta sähköä meni 1920 - 290 = 1630kWh.

Kun katsoo kulutustietoja kesän osalta 145m2 asuintiloissa, sähkönkulutus on luokkaa 30kWh/vrk kun mitsulla ei tarvitse lämmittää ollenkaan. Tähän 30:een kuuluu kaikki sähkönkulutus, ml alakerran lattialämmitykset jotka ovat aina päällä. Jos marraskuun kulutuksen osalta vähentää tuon 30kWh/vrk (peruskulutus), jäljelle jää 1630kWh - (30kWh * 30vrk) = 730kWh. Asunnon osalta mitsu kattaa siis noin 65% (490kWh/730kWh) lisälämmitystarpeesta verrattuna kesäkuukausiin.

Mitsun marraskuun cop on tietokannan mukaan 2.0, keskilämpötila -7.5 astetta. Loggeri on ollut kiinni enimmäkseen ilta ja yöaikaan joten tuo keskilämpötila ei välttämättä vastaa oikeaa kuukauden keskilämpötilaa. Mitsu tienasi marraskuussa siis noin 50 euroa.

Autotallissa ei puolestaan ole ollut mitään muuta lämmitintä kuin chunlan, se kattoi marraskuussa 100% koko tallin lämmitystarpeesta. Kovemmilla pakkasilla (-20 tienoolla) tallin lämpötila tippuu noin +9 asteeseen pyynnillä +15. Tällöin chunnukka käy koko ajan, huilaustaukoja ei tule.
 

puuhis

Vakionaama
Vs: Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla

Joulukuu lusittu.

Kokonaissähkönkulutus on ollut joulukuussa 2560kWh (sis kaiken). Tuosta lukemasta Mitsu ottanut 731kWh ja Chunnukka 475kWh.

Tietokannan mukaan joulukuun keskilämpötila on ollut -15.4 astetta, tosin loggeri on ollut loggailemassa joulukuussa yhteensä 20 päivän ajan. Mitsun keskimääräinen ottoteho = 1040W, antoteho 1880W. Tästä Mitsun copiksi tulee siis 1.8, käytössä ollut sekalaisesti joko man 3 tai man 2 puhallus (enimmäkseen man 3). Ilman sulatusvastusta coppi olisi ollut tasan 2.0.

Pumput kattoivat 47% kaikesta sähkönkulutuksesta. Lisälämmitystä pumppujen lisäksi tarvittiin 450kWh joka tulee miltei kokonaan alakerran lattialämmityksistä. Tuo 450kWh on laskettu vähentämällä pois kesäkuukausien ja pumppujen kulutus. Alakerran lattialämmitykset on muutettu siten että ovat koko ajan päällä, vain käyttövesi lämmitetään yösähköllä.

Syyskaudella Mitsu kuluttanut nyt 1530kWh, Chunnukka 815kWh. Syyskaudella Mitsun coppi on 1.9 (koko syyskauden data). Jokaisessa datapisteessä (per yksi aste) on vähintään 17 tuntia dataa.

EDIT: Lisätty syyskauden cop käppyrä jossa myös otto- ja antotehot näytillä. Näissä kaikissa on sulatukset huomioituna. Jokaisessa datapisteessä on vähintään 17 tuntia dataa (esim -25 astetta koostuu 17 tunnin datasta, tämä on vähin määrä).
 

Liitteet

  • cop käppyrä syyskausi 2010.jpg
    cop käppyrä syyskausi 2010.jpg
    32,5 KB · Katsottu: 375

puuhis

Vakionaama
Vs: Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla

repomies sanoi:
Takka kylmänä?

Juu, hyvä pointti - pitäisi tuo puun kulutus aina huomioida.... Takkaa on poltettu, pari "puulaatikollista" (välivarasto sisätiloissa) - palttiarallaa noin 150kg.

Liitteessä muuten vielä cop käppyrä kahdella lämpötila-alueella. Esim tuosta näkee pomminselvästi kuuluisien 'osatehojen' hyödyt: Käyrät on yksiselitteisesti nousevia, toisin kuin yleisesti luullaan. Täystehoja tuossa liitteen käppyrässä ei mahda näkyä. Ehkä tuossa -20 - -22 mennään täpöllä tuolla loppupäässä (3kW)? Kts kommentti alhaalla.

Todettakoon myös ettei tuossa -20 - -22 käppyrässä ole kauheasti datapisteitä josta keskiarvoistaa tuolla ihan alapäässä.....

EDIT: Kyllä tuossa -20 - -22 käppyrässä mennään ihan täydellä teholla tuolla loppupäässä, ottoteho on tuolloin 1600W. Tuossa -4- -6 käppyrässä on 3kW:n kohdalla ottoteho noin 1000W eli ei täysteholla.
 

Liitteet

  • cop vs. puhallusteho.jpg
    cop vs. puhallusteho.jpg
    35 KB · Katsottu: 372

puuhis

Vakionaama
Vs: Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla

Alkaa vuoden 2010-11 lämmityskausi olla lähellä loppuaan. Mitsun kulutus on 1.9.2010 - 16.4.2010 3340kWh ja autotallin Chunnukalla 1950kWh (pumput yhteensä noin 5300kWh). Mitsun vuosicop jälleen tasan 2.0 tietokannassa olevan 3.5kk datan mukaan. Kokonaissähkön kulutus vuoden ajalta 18500kWh, täysin sama kuin edellisenä vuotena. Puuta poltettu talven aikana n.2 m3.

"Säästöä" kuluneena vuonna coppi 2:lla kertynyt siis 530 euroa (autotalli sekä kämppä huomioituna, 10snt/kWh, oletettu chunnukan vuosicop myös 2).
 

puuhis

Vakionaama
Vs: Okt 145m2 + 35m2 Oulun seudulla kahdella pumpulla

Pieni päivitys tilanteeseen eli asuintalossa edelleen käytössä FD25 ja tallin laajennuksen myötä Chunlan lähti kaverille. Uudessa tallissa (120m2) ollut nyt käytössä vuoden ajan Toshiban Arctic 35 ja kulutusseuranta on ollut käytössä siis vuoden ajan. Pääasiassa pidetty ylläpidolla +13 astetta ja hetkittäin pyyntinä ollut myös +17 - arvioisin että noin 10% koko vuoden aikana ollut +17 pyynti.

Tallin kulutusmittaus pistää suun hymyyn, vuoden aikana kulutus on ollut pumpulla vain 2600kWh. Ja tämä on yksi ja ainoa lämmityslähde, puhallin oli 1-2 kertaa kaverina kun ulkolämpötila tippui -30:n alapuolelle. Muutoin Tossu piti tilan lämpimänä ihan yksistään. Olen erittäin tyytyväinen pumppuvalintaan, toimii kuin junan vessa eikä tarvitse huolehtia mistään muusta kuin sulatusvesien päälärin tyhjennyksestä.

Samassa tilassa on myös ilmanvaihtokone ollut sekin vuoden ajan käytössä. Sen kulutusmittari näyttää tasan 400kWh, ei paljoa ota tuokaan.

Harvemmin sitä omiaan kehuu mutta nyt on lämmitys ja ilmanvaihtopalikat kohdallaan. Kulutus on todella pientä :).
 
Ylös Bottom