Okt 190+50 m², rv n. 1986, ilmalämmitys, E-Suomi

Alakerta betonielementtiä, yläkerta hirttä.

Tämänhetkinen (9/2021) tilanne:
  • Energy Save AWC12-R32-M-V6 IVLP
  • Borö/Ultimate 500 l hybridivaraaja, josta onkin ollut juttua täällä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ultimate-500l-multihybridivaraajan-shuntti.7172/
  • Jäspi VLM 160 S käyttöveden tulistusvaraajana
  • Kiertoilmakoje EKI 60001 (vm. 1980). EC-kammiopuhallin vaihdettu alkuperäisen tilalle.
  • IV/LTO Vallox MUH Ilmava 100 (vm. 1985)
  • Yläkerrassa avustaa Panasonic multisplit 9,4 kW (vm. 2004), 4 sisäyksikköä
  • Alakerrassa varaava takka
Nyt jo pois puretun vanhan 2000 l yösähkövaraajan kanssa sähköä kului n. 28000 kWh/vuosi.

Vanhan systeemin ohjaus oli tehty pitkälti omalla softalla Raspberry Pi:llä ja uusienkin vehkeiden ohjaus tarkoitus keskittää siihen jahka aika ja mielenkiinto riittävät. Varalle tulee manuaalinen ohjaus.

Kiertoilmakojeeseen on vaihdettu uusi EC-puhallin, kiertovesipumppu odottaa asennusta. Nämä tulevat RasPin softan PWM-ohjaukseen sekä molemmille varalle manuaalinen potikka.

Yläkerran multisplit ILP:n uusiminen tarpeen pian.
 
Viimeksi muokattu:

Andres

Aktiivinen jäsen
Liitteenä esimerkiksi VILP kaava.
Kaavassa on ES AWC9 tai 12 VILP mutta jos talo on 80 luvulta sitten voi laittaa esimerkiksi vaikka AWC15 monoblockin.
Tarvitaan käyttövesivaraaja sekä puskurivaraaja.
Kaksilehtiset patterit alakertaan.
Vesi-ilma fancoilit yläkertaan jos halua kesällä jähtyttää (vesi +7/+12) . Hinta on samaa kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikköllä.
ILP tarvetta ei ole.
Sauvat puskurivaraajalle.
Tarvittava ohjaus on ES VILP mukana.:
- lämpöpumpun ohjaus
- kahden lämmitys/ jäähtytyspiirin ohjaus
- sauvojen ohjaus
- käyttövesivaraajan ohjaus
- WIFI


Myös joku LTO kone ilmanvaihdolle.
 

Liitteet

  • ES_Hyid.scheme_AWC9-12-R32-M_DHW_BT100-200TC-1_1M-HC_1D-HC_ENG_V1.pdf
    511,9 KB · Katsottu: 55

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Kiitos vinkeistä!
Ajattelin säilyttää ilmalämmityksen (joskin modernisoida kojeen), joten pattereita en aio asentaa. Alakerrassa ei ole lämmön kanssa ongelmaa, mutta yläkerrassa on isommat lämpövuodot ja kylmimmillä keleillä ilmalämmitys ei jaksa pitää kaikkia huoneita lämpimänä, siksi siellä ILP on tarpeen. Monoblock VILP:piä kyllä itsekin ajattelin. 500 l puskurivaraaja on jo "takataskussa". Ilmalämmitykselle riittää haaleampikin vesi (40°C?) joten VILP voisi tehdä sellaista ja käyttövedelle sitten oma varaaja, tosin päissäni peräti hulluttelin ajatuksella lämmittää kuuma vesi suoraan vastuksella tarvittaessa. Pääsulakekoko vain tulee vastaan, ellei sitten rakenna jotain "risteilyä" kiukaalle... :hmm:
 

Janos

Aktiivinen jäsen
Laita varaajaksi sellainen jossa on lkv kierukka tai mieluiten vaikka kaksi. Sen perään pieni vaikka 100l tulistusvaraaja joka lämmittää käyttöveden siitä 40–>60 asteeseen. Tuo ei paljoa energiaa kuluta eikä vaadi isoa vastusta
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Laita varaajaksi sellainen jossa on lkv kierukka tai mieluiten vaikka kaksi. Sen perään pieni vaikka 100l tulistusvaraaja joka lämmittää käyttöveden siitä 40–>60 asteeseen. Tuo ei paljoa energiaa kuluta eikä vaadi isoa vastusta
Lisäsin tuonne aloitukseen varaajan, jonka saisin projektiin ilmaiseksi. Ei ole noista toistaiseksi juuri kokemusta eikä ymmärrystä, niin tuli mieleeni ajatus, olisiko sillä jotenkin kikkailtavissa niin että erillisen tulistusvaraajan voisi jättää pois (vähemmän "liikkuvia" osia) ja ylemmällä vastuksella tekisi tuon 40 -> 60 noston varaajan yläosaan? Tuolla shuntilla sitten ottaisi normaalisti alempaa varaajasta ilmalämmityskojeelle n. 40-asteisen veden, mutta mahdollistaisi sekoituksenkin. Mutta mihin VILP kiinni? Jos sen liittäisi tuohon aurinkokeräimen kierukkaan, samallahan voisi käyttää glykolia sen kierrossa... villejä ideoita, voisiko peräti toimia? :D
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuo ”kondensorslinga” eli C kierukka on ilmeisesti suunniteltu lämpöpumpun liittämistä ajatellen. Mutta tietämättä millaista/minkä tehoista pumppua varten tuo on mitoitettu niin on vaikeeta sanoa toimiiko vai ei käytännössä. 22 mm:n kuparikierukan kautta ei kovin kummoisen VILP:n virtaamaa ajeta.

Kokeilemallahan se selviää mutta veikkaan että parempaan tulokseen pääsee jos kytkee VILP:n sopiviin varaajayhteisiin.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Glykolia varten pakkasen + sähkökatkon pelossa tuo kierukkavaihtoehto kiinnostaisi, ja kun sellainen kerran valmiina on, mutta ehkä on tosiaan viisaampi jättää kikkailematta. Jospa luonnollinen kierto riittävän hyvin toteutuisi: ulkoyksikkö tulisi käytännössä heti seinän taakse varaajasta joten putket jäävät lyhyiksi. Varaajaa korkeammalle sitä ei valitettavasti saa järkevästi asennettua.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuo ”kondensorslinga” eli C kierukka on ilmeisesti suunniteltu lämpöpumpun liittämistä ajatellen. Mutta tietämättä millaista/minkä tehoista pumppua varten tuo on mitoitettu niin on vaikeeta sanoa toimiiko vai ei käytännössä. 22 mm:n kuparikierukan kautta ei kovin kummoisen VILP:n virtaamaa ajeta.
Minulla on käyttöveden teko MLP:n kierukalla - kierukka on siis käyttövedessä, sen lämmitysvesi kierukassa. Alunperin Vaillantin omalla varaajalla jossa kierukka on paksumpi kuin 22mm ja nyt Niben varaajalla jossa se on selvästi paljon ahtaampi. Vaillantilla se veti eleettömästi varaajan kuumaksi, mutta Nibe ahistaa senverran että veden teko välillä loppuu painekytkimeen vähän ennen aikojaan. Perässä on kuitennii '14kW' on/off MLP.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
No niin, yksi askel eteenpäin eli ES AWC12 VILP laitettu nyt tilaukseen Andresilta. :)
Eilen huomasin, että vanhan varaajan alle oli ilmestynyt vettä eli on ilmeisesti kreivin aika alkaa uusia laitteistoa...
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
VILP on saapunut ja asennuksen suunnittelu meneillään. Andres lähettikin jo perään jotain vinkkejä. Putkihommista minulla ei ole minkäänlaista kokemusta ja onkin tarkoitus värvätä hommiin joku osaava putkari, mutta haluan itsekin ymmärryksen siitä mitä tehdään ja miksi.

Kasasin maatelineen ja sommittelin sitä asennuspaikalle. Pari 50x47cm valmislaattaa olivat auttamatta liian pieniä, kaksi samanlaista lisääkin olisi saatavilla, mutta näiden laattojen väliin jäisi väkisinkin leveyssuunnassa rako. Pitänee lähteä laattaostoksille. Valamiseen en halua nyt alkaa vaan pitää asennuksen toistaiseksi "suht helposti purettavana", koska on realistinen mahdollisuus, että tuohon tulee lähiaikoina vielä salaojaremppaa ja/tai tuolta alueelta menee laatoitus muutenkin uusiksi (nyt kestopuuta, kuvassa pois purettuina).

Seinä on 30 cm betonielementtiä eli käytännössä timanttiporarin visiitti välttämätön. Miten läpiviennit kannattaisi tehdä? Kaikki letkut/putket yhdestä isosta reiästä vai erikseen pienemmistä? Sulatusvedet on tarkoitus viedä sisälle lattiakaivoon (jälkimmäisessä kuvassa pöytäsahan alla).

Tarvitaanko tässä tapauksessa läpivientiin suojaputkea (viemäriputkea tms.)? Umpeen uretaanilla vai onko parempaa vaihtoehtoa?

Putkea vai letkua koneelta? Letku pienellä varalla tuntuisi fiksummalta koneen tärinöitä ja tuota asennuksen purettavuutta ajatellen sekä jos VILP joskus rikkoutuu niin on helpompi vaihtaa tilalle uusi kone, jossa liitännät ehkä hieman eri kohdissa. Onko valinnalla lämpöeristyksen kannalta väliä?

Onko muita vinkkejä tässä vaiheessa huomioon otettavaksi?
 

Liitteet

  • IMG_20210520_233738082.jpg
    IMG_20210520_233738082.jpg
    91,9 KB · Katsottu: 51
  • Vanha_varaaja_ym_romut.jpg
    Vanha_varaaja_ym_romut.jpg
    168,1 KB · Katsottu: 50

Hempuli

Töllintunaaja
Meillä seinään reiän teko puruseinään oli helppoa, joten tein kolme reikää. Timantilla reiän pitäisi mennä sujuvasti eikä 300mm ole paha. Reikien määrään muuten ei mielipidettä. Timanttiporari oli muissa hommissa ja hänen mielipide oli, jotta aina putkitus, niin on helpommin purettavissa. Ääni letkulle ulkoyksikön liitäntään. Letkunkin saa resonoimaan joillakin taajuuksilla, mutta on siinä suhteessa putkea parempi. Varsinkin, jos se on hieman mutkalla. Antaa myös anteeksi ulkoyksikön ta pohjan mahdollista liikkumista. Sulatusvesiin vesilukko estämään ääntä, jos on ilmayhteys ulos.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Borö (Ultimate) 500 l varaajaan tarvitaan lämmitysvastus pahan päivän varalle.
Nopealla etsimisellä Gebwellin vastussetit näyttävät olevan reilusti halvempia kuin vastaavan tehoiset Lämpöparonit tai Jäspit.
Onko jotain hyviä syitä valita kalliimpi merkki?

Toinen kysymys sitten tehosta.
Hintaerot näyttävät olevan varsin pieniä eri tehoisilla vastuksilla ja joskus jopa tehokkaampi on halvempi.
Esim. täällä 10 kW vastus lähtisi hintaan 250 €.
Mitä syitä olisi valita pienempi teho?
Jatkuvassa käytössä suuritehoisempi tietysti naksuu tiheämmin päälle/pois, mutta tässä tapauksessa kyseessä on varakäyttö 12 kW VILP:lle ja nopeammin tapahtuva lämmitys kuulostaisi paremmalta. Bonuksena, jos haalistuskierukoiden perään tuleva käyttöveden tulistusvaraaja simahtaisi, voisi väliaikaisesti ruuvata tästä termostaattia isommalle.
Sulakkeet kestävät kyllä tuon 14,5 A.
Nykyisen varaajan alavastukset ovat muistaakseni 4,5 kW ja 5,0 kW eli tuo olisi lähes saman, mutta nykyisellään niiden päälle kytkeytymisessä on aikareleellä tehty muutaman sekunnin porrastus. Ilmeisesti siksi, että kylminä vastukset imaisevat jonkinlaisen piikin. Miten suurista ylityksistä siinä puhutaan, onko riskiä että 10 kW vastuskuorman kytkiessä 16 A tulppasulakkeet palavat?

Kolmas kysymys sijoituksesta. Kannattaako vastus asentaa keski- vai alayhteeseen? Olettaisin, että näin pienellä tilavuudella ja isolla teholla alas.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Vanha paisari 150 l on vuodelta 1985 joten lienee suosiolla vaihdettava sekin samalla.
Laskeskelin, että 80 l pitäisi riittää uuteen järjestelmään (500 l ja rapiat vesitilavuus -> 80 l menee nyrkkisääntönä suositeltuun 10% - 20% haarukkaan). Lämmitysveden putket menevät vain ilmalämmityskojeelle, joka on samassa kerroksessa.
Luontevin sijoituspaikka olisi lattialle heti varaajan viereen. Edit: Ehkä sittenkin parempi laittaa seinälle, koska systeemiin tulee myös tulistusvaraaja (160 l?) ja se massiivisempana lienee järkevintä sijoittaa lattialle.

Mitäs huomioitavia asioita paisarin valinnassa on?
Halvemmasta päästä näkyy olevan Onnline, esim.
Rakenteellisena erona mainitaan:
Poiketen useista markkinoilla olevista malleista vesi on kumipussin sisällä, kun yleensä astia on kalvolla jaettu ilma/vesi puoliskoihin. Tästä seuraa että Onnline astiassa vesi ei ole suoraan kosketuksissa teräksen kanssa ja korroosioriski pienenee.
Onko tuo oikeasti etu vai haitta?
Miten se putkiyhde, vissiin alaspäin suositellumpi, tosin tuossa Onnlinen ratkaisussa sillä ei liene väliä vai onko?
Auttakee amatööriä...
 
Viimeksi muokattu:

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Niin, edellisten lisäksi vielä tuo käyttövesivaraaja (vai pitäisikö sanoa tulistusvaraaja, VILP:illä haalistettua siis sisään) on hankintalistalla.
Sen verran foorumia olen lukenut, että Bilteman tuotteita en harkitse. Jäspi, Haato ja Nibe lienevät nykyään kaikki lähes samaa tavaraa eri tarroilla vai kuinka?
Ja kaiketi muuta kuin RST-säiliöllistä ei kannata miettiäkään?

Jossain sanottiin, että pitäisi varmistaa, saako varaajaan syöttää haalistettua vettä. Äkkiseltään varaajien ohjeita vilkuillen en löytänyt tuosta mainintaa suuntaan tai toiseen. Voiko olettaa, että voi syöttää jos ei ole erikseen kielletty (teknisissä tiedoissa tuloveden maksimilämpötilaa)? Mikä on se mahdollinen harmi joka joillekin varaajille tuosta voisi käydä?

Sopivaksi kooksi veikkaisin jotain 150-220 l haarukassa. Vaikuttaako haalistetun veden käyttö mitoitukseen (pienentävästi)? Intuitio sanoisi, että kyllä ainakin jonkin verran. Kokonaan kylmää ei hanasta koskaan tule ja varaaminen takaisin täyteen lämpöön on nopeampaa, vaikka joskus käyttäisikin koko säiliön tilavuuden kuumaa.
Liian isoa varaajaa en haluaisi lämpövuodon takia. Kuuman käyttö voi olla välillä hyvinkin vähäistä.

Onko tällaisesta "älyvaraajasta" kokemuksia?
Minimiasetus näkyy tässä olevan 60. Uskoisin, että riittäisi 55 + säännöllinen legionellantappopulssi. Onko muita varaajia, joissa olisi tuollainen legionella-automatiikka ja voisi peruslämmön pitää matalammalla?
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Gebwell 10 kW vastus tuli tänään ihmeteltäväksi.

Mukana on tasotiiviste, tarvitseeko kierrettä näin ollen tiivistää lainkaan? Täällä https://lampopumput.info/foorumi/th...us-sen-vaihto-vai-koko-paletti-uusiksi.29003/ oli joku keskustelu, mutta jäi selviämättä, tarviiko sitä hamppua+kittiä nyt sitten laittaa jos on tiiviste vai ei. @Kellarinlämmittäjä ?

Jäspin vastuksen ohjeissa neuvotaan taivuttamaan sauvoja irti toisistaan (syyksi kerrotaan äänien vaimentaminen), voiko ja kannattaako niin tehdä tällekin? Näyttävät nimittäin olevan aika tiukka "paketti" ja anturitasku siellä kaiken keskellä melkein kiinni vastuksissa. Tuntuisi siltä, että tuohon kehittyy paikallisesti (pistemäisesti) melko lailla lämpöä ja saattaa sitten termarit hakata liian tiuhaan.
Millähän noita uskaltaisi vääntää.
Aiheesta oli puhuttu täällä https://lampopumput.info/foorumi/threads/vastuksen-taivutus.28890/ mutta tarinan päätös jäi kuulematta, onnistuiko taivuttelu. @lmfmis ?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onhan ne tiivisteet tarkoitettu pitämään ja miksei ne pidäkin, jos se tiivistepinta vain on ehjä. Jos siinä on ollut jo vastus ja se on alkanut vuotamaan, siinä voi olla pieniä toukan koloja jolloin se hamppu ja kitti on ainut mahdollisuus. Itselläni vastus oli jotain ei ruostuvaa mutta kattilan puoli ihan rautaa ja oli syöpynyt.

Itselläni 30 vuotta ei ollut jättänyt mitään jälkiä hampulla ja kitillä tehtyihin putkiliitoksiin. Ei vuotoja eikä edes alkavan koroosion merkkejä. Tämän kokemuksen valossa luottaisin enemmän hamppuun.

Kierteestä näkee, onko valmistaja edes ajatellut hampun käyttöä. Sileässä kirteessä ei hamppu toimi sillä se ei lähde vetämään sisälle kierteeseen. Sileän kierteen voi kuitenkin karhentaa helposti esim. puristelamalla varovasti putkipihdin leuoilla jolloin kierteen harjaan tulee pieni hammastus.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Olipa nopeaa toimintaa Jukiralta / Onniselta. Eilen klo 12:29 tein tilauksen ja tänään aamulla 6:47 ilmestyi jakeluauto pihaan.
Päädyin siis tilaamaan tulistusvaraajaksi Jäspi VLM 160 S (itse asiassa vahingossa 100-litraisen sijasta) ja paisariksi Onnline 50 l.
Nyt alkaa olla kamat kasassa, enää pitäisi saada jostain putkari paikalle...
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Homma oli kesän tauolla mutta nyt pitää taas potkia eteenpäin. Reiät jo timanttiporattu ja kytkistä hahmoteltu...
 

Liitteet

  • IVLP_Kytkentä.jpg
    IVLP_Kytkentä.jpg
    108,3 KB · Katsottu: 38

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
IVLP on nyt ollut toiminnassa tiistaista lähtien. Toistaiseksi asetettu tekemään kiinteästi 40°C vettä varaajaan, ehkä käyräsäätöjä sitten myöhemmin.

Pari kuvaa asennuksista.
 

Liitteet

  • IMG_20210907_171200786_HDR.jpg
    IMG_20210907_171200786_HDR.jpg
    153,5 KB · Katsottu: 57
  • IMG_20210907_171104257_HDR.jpg
    IMG_20210907_171104257_HDR.jpg
    149,3 KB · Katsottu: 57

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Kelpaa tuollaiseen paikkaan asennella. Lyhyet putkivedot ja tyhjennysmahdollisuus ulkoyksiköstä huomioitu.
Siisti kokonaisuus.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Siisti paketti, oletko ulkoyksikön sulatusvesiä mitenkään huomioinut?
Juu, alin reikä seinässä on varattu sitä varten (letku teknisen tilan viemäriin), mutta pohjapelti on vielä hankkimatta, sitä ei ollut keväällä saatavilla koneen yhteydessä.

Yllättävän hiljainen kone. Oikeastaan vesipumppu on ainoa, josta kuuluu ääntä tuonne seinän sisäpuolelle, kompurasta ja propellista ei mitään.

Liitteenä käyntikäyrää tältä päivältä. Näköjään n. 2 h 15 min välein pyörähtää käyntiin n. 25 minuutiksi.
Onkohan normaalia, että mitattu ulkolämpötila notkahtaa hieman koneen käydessä? Ei tuohon aurinkokaan osu että se sen selittäisi.
 

Liitteet

  • chart_2021-09-10.png
    chart_2021-09-10.png
    268,6 KB · Katsottu: 26

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Liitteenä käyntikäyrää tältä päivältä. Näköjään n. 2 h 15 min välein pyörähtää käyntiin n. 25 minuutiksi.
Onkohan normaalia, että mitattu ulkolämpötila notkahtaa hieman koneen käydessä? Ei tuohon aurinkokaan osu että se sen selittäisi.
Tuo ulkolämpötila lienee pumpun omasta anturista? Joka sijaitsee yleensä kennon vieressä ja pumpun käydessä lämmitysmoodissa kenno kylmenee ympäristöä kylmemmäksi. Väittäisin täysin normaaliksi.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Tuo ulkolämpötila lienee pumpun omasta anturista? Joka sijaitsee yleensä kennon vieressä ja pumpun käydessä lämmitysmoodissa kenno kylmenee ympäristöä kylmemmäksi. Väittäisin täysin normaaliksi.
Juu. Noinhan siinä varmaan käy. Ensin ajattelin, että anturin ollessa imupuolella siihen virtaa jatkuvasti tuoretta, "hyvin sekoittunutta" ulkoilmaa eikä lukeman siksi kuuluisi muuttua. Mutta lukiofysiikan palautuessa mieleen pätkittäin, ilmeisesti tämä ilmiö syntyy säteilevästä (eikä konvektoituvasta tai johtuvasta) lämmöstä tai paremminkin sen puutteesta kennon puolella verrattuna tilanteeseen, jossa joka puolelta anturia tulevan lämpösäteilyn intensiteetti olisi yhtä suuri.
 

Arnold

Amatöörimäinen puuhastelija
Uutta käyntikäppyrää. Tällä välin koneen asetuksiin on muutettu lämmitys säätökäyrän mukaan, keskimmäisenä pisteenä +7°C ulkona -> 35°C varaajaan.
Viime yön käyntijaksoissa näkyy "rytmihäiriö", varmaankin sulatukset alkaneet kun ulkona lähestyy nollakelit. Mutta miksi myös "Set temperature" on notkahtanut? ES:n logiikassa on vielä mysteerejä...
 

Liitteet

  • chart_2021-09-22.png
    chart_2021-09-22.png
    273,6 KB · Katsottu: 16
Ylös Bottom