Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen, totta vai tarua

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tällaista mediassa. Onkohan tämä totta vai tarua?
Jos joku 16 vuotias haluaa mennä duuniin ja on työpaikka tarjolla, niin onko se lakisääteisesti kielletty.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
"Oppivelvollisuus päättyisi, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon."
Ymmärtäisin, jos on 16-vuotiaana suorittanut ao. tutkinnon, niin duuniin vaan. Miksei, jos on suorittamassa oppivelvollisuuttaan, niin kai sen rinnalla voi tehdä töitä kuten tähänkin asti.
 

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Adamooppeli

Aktiivinen jäsen
Olen ikäni ollut teollisuudessa. On melkoinen määrä duuneja, joissa ei tarvita minkäänlaisia tutkintoja.
[/QUOTE]


Mitä ne semmoset työt on jossa ei tarvita mitään koulutusta?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
No joo, harvoinhan se oppi ojaan kaataa.

Olen omalle nuorisolle koittanut puffata putkarin tai sähkärin opintoja, luulen et niillä saroilla työtä ja kysyntää riittää vastedeskin. Mut aika heikolla vastakaiulla tosin. Kuulemma jotain hasteellisempaa hommaa pitää olla, mitä sit lieneekään.

Varmaan aina on niitäkin jotka elämässä pärjäävät ilman erillistä koulutusta, lienevät kuitenkin pikkuhiljaa katoavaa ryhmää.

Epäilen kuitenkin ettei tälläkään lailla pystytä vaikuttamaan niihin jotka oikeasti olisivat sen kohderyhmää eli ohi tuolla ammutaan ja rankasti. Jollei opiskelu nappaa niin ei nappaa, oli se sit lakisääteistä tai ei. Ja on tähänkin asti ollut peruskoulun osalta oppivelvollisuus mut kuitenkaan ei olla saatu verkkoon napattua niitä jotka ovat köydeltä pudonneet eivätkä ole enää kouluun tulleet.

Kuolleena syntynyt lakiteksti siis kyseessä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitä ne semmoset työt on jossa ei tarvita mitään koulutusta?
Tässä on oikeastaan kaksi erilistä asiaa - ammattiin vaadittava koulutus ja toiseen asteen tutkinto ja ne ei vältämättä ole sama asia. Maailmassa on aika monta ammattia mihin ei valmistu koulussa. Kaveri on esim tietokantaasiantuntija ja taitaa olla koulutukseltansa tarjoilija.

Ei sinänsä, eihan hyvä että koulutukseen panostetaan muttaa aasia ei voi pakottaa juomaan. Eikä se koulukaan sovi kailille.

No joo, harvoinhan se oppi ojaan kaataa.

Olen omalle nuorisolle koittanut puffata putkarin tai sähkärin opintoja, luulen et niillä saroilla työtä ja kysyntää riittää vastedeskin. Mut aika heikolla vastakaiulla tosin. Kuulemma jotain hasteellisempaa hommaa pitää olla, mitä sit lieneekään.

Varmaan aina on niitäkin jotka elämässä pärjäävät ilman erillistä koulutusta, lienevät kuitenkin pikkuhiljaa katoavaa ryhmää.

Epäilen kuitenkin ettei tälläkään lailla pystytä vaikuttamaan niihin jotka oikeasti olisivat sen kohderyhmää eli ohi tuolla ammutaan ja rankasti. Jollei opiskelu nappaa niin ei nappaa, oli se sit lakisääteistä tai ei. Ja on tähänkin asti ollut peruskoulun osalta oppivelvollisuus mut kuitenkaan ei olla saatu verkkoon napattua niitä jotka ovat köydeltä pudonneet eivätkä ole enää kouluun tulleet.

Kun se tärkein ominaisuus on motivaatio niin asioista pitää olla kiinnostunut. Pakolla homma ei toimi. Mutta on tällä lailla tarkoituskina... kun koulutus on pakko niin koulun on tietty vastuu. Tiedän tapauksen jossa nuori oli päässyt hyvään luonnontieteisiin erikoistuneeseen lukioon ja suoritti paria kurssia vaille lukion oppimäärän ennen kun koko burnoutin ja keskeytti koulun.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Kaipa alkaa olla katoavaa kansanperinnettä mennä rippikoulun jälkeen ammattilaisen apulaiseksi ja sitä kautta oppia käytännön kautta mestariksi. Eipä kyllä yo-tutkintokaan valmista mihinä kuhunaan, ainoastaan mahdollistaa korkeamman asteen opinnot helpommin. Yritykset haluavat nykyisin palkata valmiita ammattilaisia, kun vielä muutama vuosikymmen sitten riitti kehityskelpoinen noviisi. Paitsi jotta nykyisin ammatillisista kouluista saa niitä kehityskelpoisia noviiseja, ainakin mitä itse olen syrjäsilmällä tulkinnut.

Ohjaavana tekijänä oppivelvollisuuden pidentämisessä lienee tilastot, joissa syrjäytyneissä on paljon kouluttautumatonta väkeä. Pureeko oppivelvollisuuden pidentäminen syrjäytymisen ehkäisyyn vai onko juurisyyt jossakin muualla, mene ja tiedä.
 

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vielä tuosta teollisuuden työntekijöiden koulutuksesta sen verran, että tehtaissa on paljon kokoonpanoa, joissa ei tarvita muodollista tutkintoa ollenkaan. Yksinkertaista vaihetyötä, jossa tarkkuus ja huolellisuus on tärkeintä. Lisäksi varastoissa ja tehdaslattialla tarvitaan väkeä tavaran siirtoon, keräilyyn, hyllyttämiseen, pakkaamiseen, lähettämiseen, jne. Logistiikkafirmat tarvitsee myös autonkuljettajia, trukkikuskeja, jne. Tätä luetteloa voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Työmaaruokaloissa tarvitaan tiskaajia, astiiden keräilyä, siivousta, jne. Arvioisin, että puhutaan muutamasta sadastatuhannesta ammatista, jossa peruskoulu riittää täysin.
Mitä tulee pudokkaisiin, niin heidät kannattaisi koittaa saada peruskoulun jälkeen em. hommiin. Melko moni nuori kuitenkin työnteon kuluessa alkaa herätä ja lähtee opin tielle myöhemmin.
Tämä työelämä- / koulutuskysymys on todella monisäikeinen juttu ja vaikuttaa sille, että ministeriöissä ei tilannekuva ole ollenkaan hanskassa.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Toisaalta työnantajat eivät halua maksaa siitä että sen minkä voi oppia koulussa pitää työnantajan itse kouluttaa...
Ite teen metallihommia ja ei sinne kyllä ketään "oteta opettelemaan"
 

Adamooppeli

Aktiivinen jäsen
Tässä nyt työnnetään varoja ja yritetään paikata seurauksia, mutta ei puututa siihen missä ne ongelmat alkavat. Toki varmaan osa ajelehtivista nuorista saa apua tästä oppivelvollisuuden nostosta. Näkisin tehokkaampana verovarojen käyttönä jos nuoren koululaisen ongelmiin tultaisiin apuun jo ala luokilla kun haasteen jo todenäköisesti alkavat. Suurin voima joka vie nuoria eteenpäin kohti työelämää on motivaatio. Toisaalta motivaatio tulee vasta toisena sen jälkeen kun elämän peruspaikat on saatu järjestykseen.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Kuulin ongelmanuoresta, joka saanut ns. apua yli 20 paikasta. Kaikki paikat olivat mielestään auttaneet nuorta omasta puolestaan. Nuori oli ohjautunut tai ohjattu paikasta toiseen, mutta missään ei otettu vastuuta nuoresta ihmisenä ja ongelmista kokonaisuutena.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
mutta missään ei otettu vastuuta nuoresta ihmisenä ja ongelmista kokonaisuutena.
On se myös niin että mikään viranomainen ei pysty nostamaan nuorta joka ei sitä itse halua vähässäkään määrin.
Ainoastaan jonkinlaisen ”motivaatioherätyskurssin” kautta saattaisi onnistua. Tuossa tosin vaarana että sitä kutsutaan aivopesuksi.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Itse näen ongelmanuoren ongelman siinä, että hän on ollut useilla viranomaisilla eikä kellään näistä ole tietoa muiden viranomaisten toimista. Jokainen toimii omassa kuplassaan. Tavoitteena tuntuu olevan saada ongelma lakaistua jollekin muulle eikä miettiä, mikä olisi nuorelle asiallisin reitti yhteiskuntaan. Esim. koulun rehtori koettaa selvitä sen muutaman vuoden, että saa tuupattua tapauksen seuraavalle asteelle tai jotenkin pois koulun kirjoilta vaikka oppimattomalle päättötodistuksen kirjoittamalla. Toki on olemassa ylivoimaisia tapauksia, mutta koetan kärjistäen yleistää.
 

pAy

Aktiivinen jäsen
Kaipa alkaa olla katoavaa kansanperinnettä mennä rippikoulun jälkeen ammattilaisen apulaiseksi ja sitä kautta oppia käytännön kautta mestariksi. Eipä kyllä yo-tutkintokaan valmista mihinä kuhunaan, ainoastaan mahdollistaa korkeamman asteen opinnot helpommin. Yritykset haluavat nykyisin palkata valmiita ammattilaisia.
Koulutusta arvostetaan nykyään liikaa, lukion käynyt amk insinööri ei ole kyllä ammattilainen, osaa ehkä exeliä käyttää, mutta muuta ei juuri tule mieleen. Parhaita insinöörejä ovat ne jotka käyneet ammattikoulun, muutama vuosi alan töissä ja sitten amk:n. Sama on ammattikoulun käyneillä, ei ole juurikaan eroa onko käynyt koulun vai ei, sama aika menee perehdyttämiseen. Työkokemus näkyy uusissa työntekijöissä selvästi.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Koulutusta arvostetaan nykyään liikaa, lukion käynyt amk insinööri ei ole kyllä ammattilainen, osaa ehkä exeliä käyttää, mutta muuta ei juuri tule mieleen. Parhaita insinöörejä ovat ne jotka käyneet ammattikoulun, muutama vuosi alan töissä ja sitten amk:n. Sama on ammattikoulun käyneillä, ei ole juurikaan eroa onko käynyt koulun vai ei, sama aika menee perehdyttämiseen. Työkokemus näkyy uusissa työntekijöissä selvästi.
Kyllä työssä ollut AMK insinööri pieksee osaamisessa vain työkokemuksen omaavan... ja ihan helposti. Se on vaan niin että koulun käynti avartaa jos vaan pitää silmät ja korvat aiki.
 
Viimeksi muokattu:

pAy

Aktiivinen jäsen
Kyllä työssä ollut AMK insinööri pieksee osaamisessa vain työkokemuksen omaavan... ja ihan helposti. Se on vaan niin että koulun käynti avartaa jos vaan pitää silmät ja korvat aiki.
Nimenomaan jos pitää silmät ja korvat auki, mutta kun monikaan ei pidä. Järjestään tulee vastaan näitä insinöörejä jotka eivät osaa mitään, niitä silti aina palkataan vaikka samaan työhön paljon parempi vaihtoehto olisi 20v työkokemuksen omaava amiksen käynyt.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nimenomaan jos pitää silmät ja korvat auki, mutta kun monikaan ei pidä. Järjestään tulee vastaan näitä insinöörejä jotka eivät osaa mitään, niitä silti aina palkataan vaikka samaan työhön paljon parempi vaihtoehto olisi 20v työkokemuksen omaava amiksen käynyt.
Amk koulu tuo ison lisän 20v amis kokemuksen päälle. Käytännön kokemus yhdistettynä kolutukseen on aika hyvä yhdistelmä. Muistuu tässä mieleen tapaus missä sanoin inssille että yksikään tehty reikä ei ole oikean kokoinen mihin inssi vastasi että maailma ei ole täydellinen... aika hyvä vastaus. Annan sen sille joskus takas :)
 
Viimeksi muokattu:
Ite muistan putki-inssin joka oli työharjottelussa hänen piti mennä katkaisee kupariputki , inssi tuli oikean mittaisen putken kanssa ja kehui työkalua millä pysty merkkaa sahauksen putken ympärille :):)
 

kaihakki

Vakionaama
Täytyy tässä kertoa isäni historiaa 50-luvulta. Siihen aikaan oli mahdollista opiskella teknikoksi kirjeopiston kautta. Kaksi ekaa vuotta kirjeopistona ja viimeinen vuosi oppilaitoksessa. Isäni oli laatikkotehtaalla höylääjänä, kansakoulun käynyt mies. Aloitti kirjeopiston. Tuli sitten lehteen ilmoitus, että haetaan teknikkoa konesuunnitteluhommiin. Muutama kuukausi kirjeopistoa takana ja isä haki paikkaa. Sai kutsun haastatteluun ja mukaansa vinohammaspyörän (jonka muistan hyvin, olin n. 5 v siihen aikaan). Jos pystyi konepiirtämään ko. hammaspyörän, niin sai paikan. Ja niin isä sai konesuunnittelijan paikan. Menestyi hyvin jatkossakin muutamissa firmoissa 70-luvun lopulle ja jäi sitten eläkkeelle.
Tuohon aikaan oli huutava pula teknikoista ja insinööreistä. Jokainen koulun käynyt pääsi aina töihin. Sellaista oli silloin.
 
Ylös Bottom