Pöhiskö aurinkoilmakeräin

kimmok

Vakionaama
Onhan noita.
Ja eri nimellä ja hinnat sen mukaan.
Ja löytyy myös diy versioita putkiston runkona käytetty tuonti tölkejä ja jne.
 

jusapi

Jäsen
Saisiko tuollaisella lämmittimellä keväällä rossipohjan lämmöt nousemaan ja kosteuden poistumaan ripeäemmin, onko jollain käytössä moista?
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Eikös keväällä ilma ole melko kuivaa? Riittäisikö pelkkä puhallin/imuri kuivattamiseen?
Toki talvi/kesä/syksykin pitää pärjätä.
 

jusapi

Jäsen
Kuivempaa se kyllä, mutta minun käsityksen mukaan ongelma talven jäljiltä kylmä alapohja, joka jäähdyttää myös siellä olevan ilman, joka taas sitoo vähemmän kosteutta itseensä, joka taas tiivistyy pinoille kun ei ilmaan tosiaan sovi.
Eli ongelmaa esiintyy silloin kun ulkona on lämpimämpää kuin kivijalan sisäpuolella, en tiijä van luulen.
 

Lauri H

Jäsen
Minäkin nyt sattumalta fb-mainoksen kautta törmäsin ensimmäistä kertaa aurinkoilmakeräimiin ja pakko myöntää, että kiinnostuin, jopa innostuin. Nimenomaan mahdollisena ilp-lämmitteisen omakotitalon tukilämmitysmuotona.

Liitteenä olevassa kuvassa näkyvällä sähkönkulutusprofiililla olisi kuitenkin ehkä 4000 kWh säästöpotentiaalia maalis-touko-,syys- ja lokakuiden lämmityksessä auringolla, kaikki marras-helmikuussa mahdollisesti tuleva säästö siihen päälle olisi vain plussaa. Ja noiden hinnatkaan eivät varsinaisesti päätä huimaa ja asennuksenkin pitäisi olla harvinaisen yksinkertaista. Potentiaalisia sijoituspaikkoja olisivat kai lähinnä kolme talon eteläseinustalla sijaitsevien makuuhuoneiden seinät. Lähtisittekö harkitsemaan? Ei välttämättä Pöhisköä, on noita muitakin näemmä saatavilla.

3227FE04-DB0A-4A83-BF62-16DC5319D565.png
 

Mikki

Vakionaama
Tuo Pöhiskö ottaa ilman ulkoa, eli etenkin koneellisen tulon ja poiston kanssa vähän hankala. Sisäilman keräimen läpi kuljettava olisi tuossa mielessä parempi. Vaatisi sitten tietenkin kaksi reikää seinään.

Kaikissa aurinkokeräinratkaisuissa olisi sitä hyödyllisempää mitä "kylmempää" kohdetta lämmitetään. Huoneilma +20C on sinänsä aika viileää, mutta toisaalta sen lämpötilaahan ei haluta varsinaisesti nostaa. Mökeillä on tilanne parempi, kun varsinainen ylläpitolämpö voi olla vaikka 10C ja sitten pöhisköt siitä nostamaan niin korkealle kuin pystyvät.

Minua kiinnostaisi aurinkokeräin raitisilman esilämmitykseen, kun siinä ulkoilma on keskimäärin hyvin kylmää ja IV-kone imee sitä kokoajan n. 55l/sekunnissa sisään. Ja kun kyse on vielä PILP:stä, niin se lämmitetään täysin kompuran voimin. Mutta nämä harrastukset kaatuu herkästi siihen, että kun laskee ettei se maksa kuitenkaan ikinä takaisin itseään.
 
Viimeksi muokattu:

Lauri H

Jäsen
Tässä tapauksessa on painovoimainen ilmanvaihto, tosin jos huoneiden ovet ovat suljettuina, niin ei ole välttämättä hyvä idea puhaltaa ylipainetta enempäänsä huoneeseen? Huoneiden ovien päällä on tosiaan jo lämmönsiirtopuhaltimet sitä tekemässä ja alaosassa olevat säleiköt eivät välttämättä riitä enää jos ulkoa vielä puhalletaan ilmaa sisään. Eli jokin ilmaa kierrättävä malli olisi houkuttelevampi.

Toki tuloilma tulee tällä hetkellä ikkunoiden yläosissa olevista raitisilmaventtiileistä, ehkä ne voisi sulkea ja korvata venttiilimallin Pöhisköllä?

Minua ei varsinaisesti edes haittaisi pieni muutaman asteen lämpötilan seilaaminen päivän ja yön välillä, jos se vain säästöjä tuottaisi.
 

Mikki

Vakionaama
Jos käsistään näppärä on, niin tuollaisen ilma-ilma keräimen tekee internetin ohjeilla aika helposti itsekkin. Hyvistä osista tehtynä aivan ilmainen sekään ei ole, mutta 300-400€ luokkaan tekee jo aika suuren ja laadukkaan.


Tässä yksi konsepti:

Taustalevyksi filmivanerilevy: https://www.bauhaus.fi/filmivaneri-1250-x-2500-mm-koivu-f-v.html

Vanerin reunoille höylätystä laudasta kehykset. Hyötyalaksi jää noin 3m2. Eristeeksi pohjalle 30mm sauna-satu, menee mitoiltaan hyvin tuohon kehikkoon (600x1200mm). Saunasatu kestää yli 100C lämpöjä, eli toimii kyllä.

Sauna-satut pitäisi maalata mustaksi mattamaalilla, joka kestää lämpöä. Ja sitten hankalin osuus.... kollektoriksi kolme kerrosta tämmöistä verkkoa Tiloxilta (kuva alla). Olisi hyvä että verkot olisi hieman irti toisistaan. Luovuutta peliin miten virittää ne.

Ja komeuden päälle 4mm lasi. Jostain lainaan jyrsin, millä saa tehtyä kehyslautaan tukipinnan lasille. Ja ajaa keräimen kanssa lasiliikkeen pihaan että saa tilatun lasin heti kiinni keräimeen. Silikonilla se siihen kiinni ja vaikka alumiinilistat päälle vielä varmistukseksi.

Komia olisi. Kotelopuhallin alareunaan ottamaan keräimen takaa ilman. Ja sitte yläreunaan puhallusreikä taloon sisään.

1614269740714.png
 
Viimeksi muokattu:

Rakentaja

Jäsen
Itse olen ajatellut samanlaista projektia.

Minulla on vanhan rintamamiestalon ikkunoiden ulkopokat. Yksikerroksisia lasia. Niissä pitäisi olla mahdollisimman huono g-arvo. Eli kaikki auringon lämpösäteily tulee läpi.

Sitten niille sellainen parin parin neliön kotelo puusta vaikka 1x2x0,2m vaneri maalataan mustaksi ja nostetaa paikoille raitisilmasäleikön eteen, joka on talon eteläpuolella.

Aurinko sitten lämmittää tuloilmaa talvella jonkun 5 - 15 astetta.

Tollasta verkkohommaa en ole ajatellutkaan, jos sellaisen laittaa niin sitten aurinkokeräimen rakenteen pitää varmaan olla avattava, että saa verkot helpommin putsattua.

Tollanen passiivinen tuloilman auinkolämmitys tietty huonontaa maapiirin sekä lämmöntalteenoton hyötysuhdetta mutta ajattelin silti kokeilla.

Tarvikkeet on jo valmii, pitää vaan vanhat ikkunat kunnostaa ja kehikko rakentaa.
 

Mikki

Vakionaama
Verkkokeräin on esteettisesti aika hyvä ja mitä olen lukenut aiheesta niin myös aika tehokas.

Tuo puhdistus pitäisi toki tehdä helpoksi. Etulasin voisi asentaa tietty erillisiin kehyksiin ja saranat sivulle. Eli olisi avattavissa kuin ikkuna verkkojen imurointia varten.

Maapiiriä vastaan kun tuon esilämmitetyn ilman ajaisi, niin ylilämmön puolelle ei helposti se päätyisi. Tietysti maapiiiriin hukkuisi osa energiasta, mutta toisaalta se myös lämmittäisi maapiiriä.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Verkkokeräin on esteettisesti aika hyvä ja mitä olen lukenut aiheesta niin myös aika tehokas.

Tuo puhdistus pitäisi toki tehdä helpoksi. Etulasin voisi asentaa tietty erillisiin kehyksiin ja saranat sivulle. Eli olisi avattavissa kuin ikkuna verkkojen imurointia varten.
Tuollaisessa AILissa (=aurinkoilmalämmitin) kun käyttäisi mustaa suodatinkangasta, niin hoituisi puhdistus helposti. Tiedä liekö ilman puhdistamiseen tarkoitettuja suodatinkankaita mustana saatavissa.
EDIT: siis edellyttäen että suodatinkankaan kiinnittäminen ja irroittaminen käy nopsaan.
 

Mikki

Vakionaama
Missä kohtaa kangasta käyttäisit? Tuonne tarvitaan absorptiopinta ja alumiiniset verkot on siihen tarkoitettu. Ilma seikkailee niiden verkon silmujen läpi ja sitä kautta keräinmeen tulee "pintaa".

Imurilla ja vesipesulla tuo puhdistettaisiin.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Missä kohtaa kangasta käyttäisit? Tuonne tarvitaan absorptiopinta ja alumiiniset verkot on siihen tarkoitettu. Ilma seikkailee niiden verkon silmujen läpi ja sitä kautta keräinmeen tulee "pintaa".

Imurilla ja vesipesulla tuo puhdistettaisiin.
Mulla oli mielessä omatekoinen keräin, jossa kangas olisi tiiviisti asentuvassa kehyksessä, esim. kahden saranoidun tai muulla tavoin kiinnitettävän rimakehyksen välissä. Ilma imettäisiin tuon kangasabsorbaattorin läpi. Kankaan käyttöön absorbaattorissa olen netissä törmännyt.
Toinen mahdollisuus olisi, että lasi karmeineen muodostaisi avautuvan luukun ja kehys olisi sen alla kiinteästi asennettuna ja kangas vain aseteltaisiin sen ja kannen väliin - ehkä jonkinlaisilla nipsukoilla. Kansi puristaisi kankaan tiiviisti kehykseen kiinni.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tilojen lämmityksen osalta keräimestä on aika lyhyen aikaa hyötyä Suomen ilmastossa. Ilman sen kummempia järjestelyjä lisälämpöä olisi saatavilla tarpeeseen kevättalvella ja alkukeväästä silloin, kun aurinko sattuu paistamaan. Tänä talvena tällaisia päiviä on täällä etelärannikolla ollut vasta muutama. Tänään on taas paistanut ja aurinko alkaa olla sen verran korkealla, että ikkunoista tulee suunnilleen sen verran, mitä talon lämmitys vie ja minkä pystyy varastoimaan iltaa varten. Varsin pian auringonpaistetta tulee (silloin kun yleensä tulee) jo niin paljon, että täytyy ruveta varjostamaan kaihtimilla liian lämpenemisen estämiseksi. Tämä on tilanne ollut tyypillisesti jo maaliskuun loppupuolella vuodesta toiseen. Sen jälkeen tilanne on pian niin, että välillä tarvitaan lämmitystä (pilvisillä säillä) ja välillä tekee jo mieli jäähdyttää, vaikka on markiisit ja kaihtimet ikkunoita varjostamassa. Syksyn keleillä hyöty yleensä jää muutamaan päivään (eli että ulkona ei muutenkin ole riittävän lämmintä ja aurinko samaan aikaan paistaa). Eli tällaiset keräimet ovat aika kalliita siihen nähden hyötyä saa silloin tällöin vain parin kuukauden aikana (ja saman hyödyn ehkä saa ilmankin ikkunoiden kautta).

Satsaisin mieluummin vesikeräimiin, jolla lämmitetään käyttövettä ja pesutilojen lattioita kevään ja kesän aikana. Tuohon voi sitten myös lisätä riittävän suuren varaajan, mikä tietenkin tulee jo suhteellisen kalliiksi vain tähän tarkoitukseen.
 

Mikki

Vakionaama
Tilojen lämmityksen osalta keräimestä on aika lyhyen aikaa hyötyä Suomen ilmastossa. Ilman sen kummempia järjestelyjä lisälämpöä olisi saatavilla tarpeeseen kevättalvella ja alkukeväästä silloin, kun aurinko sattu...

Mutta PILP tapauksessa hyötyä on tuloilmassa aina kun sitä muutoin pitää lämmittää. Meillä aina kun ulkoilma on alle 16C.

Niitä päiviä onkin aika paljon.

Tuloilmahan käytännössä lämmitetään huolimatta onko talossa lämmitystarvetta tai ei. Maapiirin kanssa etenkin keväällä kun maa on hyvin kylmä ei haittaa vaikka tulisi +40C ilmaa. Kanavapatterisa kun se törmää +2C litkuun niin hyvin elpyy maapiiri.
 
Viimeksi muokattu:
  • Wow
Reactions: iro

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Mulla on kylmää tallia lämmittämässä ja kuivaamassa DIY keräin jotain 1 x 1,2 m,rakenne on seuraavan lainen : ensin lasi sitten
n. 5cm väliä ja sitten musta kattopelti ja taas n. 5 cm väliä ja taustana alumiinipelti.Raamit on puusta ja pellitetty.Keräimen taustassa ylhäällä ja alhaalla 100 mm:n reiät joissa putket tallin seinän läpi.Ylimmäisessä putkessa on puhallin jota käyttää pieni jotain 30 x 40 cm:n aurinkopanneli.Keräimen alareunassa "kuumalla puolella" on pari senttiä leveä parikymmentä senttiä pitkä reikä jossa suodatin ja josta kenno saa ikäänkuin raitistakin ilmaa vaikka se kierrättääkin osan tallin ilmasta sen seinän alareiän kautta uudelleen lämmitettynä.
Talli pysyy kuivempana kun sisään virtaa lämmintä ilmaa,pitää joskus mitata sisään virtaavan ilman lämpötila.Kesäksi laitan levyn aurinkokennon päälle ettei se suotta puhalla kesäkuumalla kuumaa ilmaa talliin.
 

Lauri H

Jäsen
Tilojen lämmityksen osalta keräimestä on aika lyhyen aikaa hyötyä Suomen ilmastossa. Ilman sen kummempia järjestelyjä lisälämpöä olisi saatavilla tarpeeseen kevättalvella ja alkukeväästä silloin, kun aurinko sattuu paistamaan. Tänä talvena tällaisia päiviä on täällä etelärannikolla ollut vasta muutama. Tänään on taas paistanut ja aurinko alkaa olla sen verran korkealla, että ikkunoista tulee suunnilleen sen verran, mitä talon lämmitys vie ja minkä pystyy varastoimaan iltaa varten. Varsin pian auringonpaistetta tulee (silloin kun yleensä tulee) jo niin paljon, että täytyy ruveta varjostamaan kaihtimilla liian lämpenemisen estämiseksi. Tämä on tilanne ollut tyypillisesti jo maaliskuun loppupuolella vuodesta toiseen. Sen jälkeen tilanne on pian niin, että välillä tarvitaan lämmitystä (pilvisillä säillä) ja välillä tekee jo mieli jäähdyttää, vaikka on markiisit ja kaihtimet ikkunoita varjostamassa. Syksyn keleillä hyöty yleensä jää muutamaan päivään (eli että ulkona ei muutenkin ole riittävän lämmintä ja aurinko samaan aikaan paistaa). Eli tällaiset keräimet ovat aika kalliita siihen nähden hyötyä saa silloin tällöin vain parin kuukauden aikana (ja saman hyödyn ehkä saa ilmankin ikkunoiden kautta).

Satsaisin mieluummin vesikeräimiin, jolla lämmitetään käyttövettä ja pesutilojen lattioita kevään ja kesän aikana. Tuohon voi sitten myös lisätä riittävän suuren varaajan, mikä tietenkin tulee jo suhteellisen kalliiksi vain tähän tarkoitukseen.
Tämä taas riippuu aika paljon kohteesta. Nykyisillä rakennusmääräyksillä tehdyissä taloissa maalis-kesäkuu ja syyskuu eivät varmastikaan ole varsinaista lämmityskautta, minun -75 -rakennetussa ne sen sijaan sitä ovat. Totta puhuen jopa viime vuoden heinäkuun alkupuolella piti pariksi viikoksi laittaa ilpit päälle lämmitysasentoon kun oli turhan vilpoisaa talossa, tuolla välillä vuorokauden keskilämmöiksi Helenin äppi näyttää 10-15 astetta plussaa. Nuo vesikeräimet märkätilojen ja käyttöveden lämmitykseen olisivat kieltämättä hyvä idea, vaatii tosin sen vesikierron kylppärin lattiaan.

Lähestulkoon samaan voisi päästä kai ihan sähköpaneeleillakin vaihtamalla lämmityksen päiväsajalle ja laittamalla paneelien ylijäämät varaajaan. Mut joo, ei tehdä tästä paneeli/keräinkeskustelua :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta PILP tapauksessa hyötyä on tuloilmassa aina kun sitä muutoin pitää lämmittää. Meillä aina kun ulkoilma on alle 16C.
Niinpä on, jollei ole maapiiriä. Maapiirin kanssakin voisi toimia niin, että ensin menee aurinkolämmityskennoon ja vasta sitten maaliuospatteriin, jolloin maapiiri toimii eräänlaisena massavaraajanakin, mutta joissakin tilanteissa (lähinnä alkusyksystä), voisi olla vielä tehokkaampaa järjestää vuorottelu noiden lämmönlähteiden välille. Tuon järjestäminen voisi olla helpompaa nestekeräimillä (johon sitten puolestaan voi liittyä tarve estää liika kuumeneminen).
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vaikka edellä esitin idean tee-se-itse-aurinkoilmalämmittimeen liittyen, niin samoihin johtopäätöksiin olen laskuissani päätynyt kuin Kottekin eli hyvin rajalliseen käyttöaikaan asuintalossa. Poikkeuksellisissa paikallisissa olosuhteissa tilanne voi toki olla eri, nimittäin esim. silloin kun itse talo on pitkälti lämmityskaudella varjossa, mutta aurinkoilmalämmittimelle olisi järjestettävissä aurinkoinen paikka ja keräimen saamaa teho olisi buustattavissa*). Usein raitisilman otto on talon pohjoispuolella ja todennäköisimmin tuon kohdan yläpuolella muutaman metrin korkeudessa on varjottomampi kohta kuin eteläseinustalla. Jos katto olisi pohjoiseen kohoava pulpetti, niin lähelle raitisilman ottoa voisi katolle sijoittaa aurinkoilmalämmittimen. Myös jyrkän harjakaton harjan tuntumaan aurinko paistaa todennäköisemmin lämmityskaudella kuin eteläseinälle.

*) Esim. kiiltävä metallikate keräimen edessä.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Tässä havainnollistus edellä kirjoittamaani. Lähinnä tämä voisi olla käyttökelpoinen, jos talon ikkunat jäävät lämmityskaudella varjoon, mutta katon pohjoisosaan aurinko kuitenkin pääsisi hyvin paistamaan.
Aurinkoilmaesilammitus.png
 

Mikkolan

Vakionaama
Selkeitä nuo harrin kuvat, ei jää epäselväksi mitä haetaan :)

Ilmakeräimessä tosiaan korostuu aurinkoenergian ongelma: sitä tulee silloin kun sitä ei tarvita. Kaikkee tekis mieli puuhastella mutta ilmakeräimelle ei oikein löydy hyödyllista paikkaa. Vesikeräimellä saisi varastoitua lämpöä yöksi ja samalla myös käyttöveteen.

Harrin kuvasta ja noista peilikalvoista muistui mieleen että tuon tapaista joskus funtsailin ihan vaan valon heijastamiseen sisään.
 

iro

Aktiivinen jäsen
Värkkäsin vuosia sitten eräimen (keräyspinta vajaa neliömetri) pienelle sähköttömälle kesämökille kierrättämän ilmaa ja poistamaan kosteutta sisätilasta. Maaliskuusta alkaen tuolla alkaa olla merkitystä sisäkosteuteen. Tuossa käytössä hyödyllinen.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

........ja sopivalla lumipyryllä harrin katolla olisi kuutioittain lunta tossa kohdassa missä lukee peilikalvot ja ellei pidä talkoita ennenkuin tulee suojakeli niin harrin katto tuleekin sieltä alas,toisekseen ainakaan kaupunkialueella ei luulisin moiselle hirvitykselle saa rakennuslupaa,erikoinen nähtävyys varmaan olisi.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Moro

........ja sopivalla lumipyryllä harrin katolla olisi kuutioittain lunta tossa kohdassa missä lukee peilikalvot ja ellei pidä talkoita ennenkuin tulee suojakeli niin harrin katto tuleekin sieltä alas,toisekseen ainakaan kaupunkialueella ei luulisin moiselle hirvitykselle saa rakennuslupaa,erikoinen nähtävyys varmaan olisi.
Moi

Idea tuossa oli kyllä että tuo kuistin yläpohja olisi ihan normaalia suljettua yläpohjarakennetta eli että lunta kertyisi vain kummallekin lappeelle sikäli kuin nyt kertyisi - siis peilikalvot olisivat (lämmittämättömässä ja lämpöeristämättömässä) sisätilassa. Kuisti voisi olla joko "normaalilevyinen" tai vaikka koko talon mittainen - ihan tarpeen mukaan. Jotenkin musta tuntuu että rakennuslupa-arkkitehdit saattaisivat hyvinkin tykätä erikoisemmista kattomuodoista. :D
 

kotte

Hyperaktiivi
Värkkäsin vuosia sitten eräimen (keräyspinta vajaa neliömetri) pienelle sähköttömälle kesämökille kierrättämän ilmaa ja poistamaan kosteutta sisätilasta. Maaliskuusta alkaen tuolla alkaa olla merkitystä sisäkosteuteen. Tuossa käytössä hyödyllinen.
On tuosta jotakin hyötyä mökin kuivaamiseen keväällä, mutta kesämökin kuivausta todellisuudessa tarvitsee eniten pilvisellä ja sateisella säällä suunnilleen lokakuusta helmikuulle. Kevättalvella, kun aurinko alkaa paistaa ja ilman suhteellinen kosteus alkaa muutoinkin laskea, ei kuivausta juuri enää tarvitse, jos mökki on pidetty kuivana syksyn sekä alku- ja keskitalven (ellei sitten sateisena jaksona heinäkuussa). Tämä on tullut todetuksi hygrostaatin ohjaaman roottorikuivaimen sähkönkulutuslogista (olen käyttänyt tällaista kuivainta n. vuosikymmenen ajan), eli kuivaustarve suorastaan romahtaa kevättalven ja kevään ajaksi.

Käyttäisin tuonkin vaivan liuostäytteiseen maapiiriin, josta sitten maan lämmittämä liuos kiertää omavoimaisesti mökissä olevaan radiaattorin tapaiseen pitämään mökin lämpöä ulkoilmaa lämpimämämpänä pakkaskaudella myös silloin, kun aurinko on matalalla tai pilvet varjostavat. Kierto lakkaa itsestään, kun mökki lämpenee muutenkin, jos osa ikkunoista avautuu etelän suuntaan puiden varjostamatta.
 

iro

Aktiivinen jäsen
..
Käyttäisin tuonkin vaivan liuostäytteiseen maapiiriin, josta sitten maan lämmittämä liuos kiertää omavoimaisesti mökissä olevaan radiaattorin tapaiseen pitämään mökin lämpöä ulkoilmaa lämpimämämpänä pakkaskaudella myös silloin, kun aurinko on matalalla tai pilvet varjostavat. Kierto lakkaa itsestään, kun mökki lämpenee muutenkin, jos osa ikkunoista avautuu etelän suuntaan puiden varjostamatta.
Totta, mutta aurinkolämmittimen rakentamisen 50€ ja muutaman työtunnin investoinnilla ei kovin pitkälle maapiiriratkaisua edistetä:hmm:
 

Rakentaja

Jäsen
Joo ei tollasella keräimellä tietty kuuhun mennä. Toisaalta ei sen tekeminenkään juuri mitää maksa. Rintamamiestalon ikkunoihin meni 50 € euroa.

Meillä on pääjulkisivu etelään. Aurinko paistaa siihen käytännössä koko päivän, jos on paistaakseen.

Ei silti tarvitse jäähdyttää kuin kesällä. Meillä on 2 kpl raitisilmasäleikköjä toinen talon eteläpuolella ja toinen pohjoispuolella.

Esimerkiksi tammi - maaliskuussa, jos aurinko sattuu paistamaan, tollanen keräin lämmittäisi tuloilmaa mukavasti.

Sitten kesällä vaan kääntää pellistä raitisilman oton talon pohjoispuolelle.

Vaikea sitten sanoa paljonko tulee rahallista säätöä. Ehkä muutamia kymppejä talvessa. Eihän tollasesta perustalon ilmamäärillä saa tehoa kun joku 1 - 2 kilowattia, jos ilma vaikka lämpenisi sen 15 astetta.

Mutta kivahan se on, jos talo ”lämpenee” ilmaiseksi omatekemällä keräimellä. Vois tossa silti päästä hyvää takaisinmaksuaikaan, jos materiaali kustannukset pysyy maltillisina.
 
Ylös Bottom