Kulutus vaihtelee rajusti ja on suurinta juuri iltaisin sekä työpäivän jälkeen ja aamuisin. Kulutus osuu jääkaappia lukuun ottamatta juuri kalleimmille tunneille, joskaan ei keskity kalleimmille päiville kuten sähkölämmittäjällä.
Kirjoitin vähän huonosti, mutta viittasin lähinnä yleiseen kulutusprofiilin tasaisuuteen vs. sähkölämmitys. Suorassa (ja puhtaasti lämpötilaohjatussa) sähkölämmityksessä isoin kulutus osuu tyypillisesti niin vuosi- kuin vuorokausitasolla kalleimmille tunneille, koska spot-hinta kuitenkin muodostuu kysynnän ja tarjonnan kautta, ja kysyntä on tyypillisesti suurinta kun on kylmintä.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Jos sähköstä on niukkuutta, pääosa sähköstä virtaa silti edullisilla vuosisopimuksilla ja spot hinta ei vaikuta suuntaan eikä toiseen.
Siis kuinka? Ei sähkömarkkinalla ole sellaista tuotetta kuin "edullinen vuosisopimus". Sähköä myyvä (ei siis välttämättä tuottava) yhtiö voi asiakkailleen toki kiinteähintaisia sopimuksia tarjota, mutta käytetty sähkö on aina tuotettava ja näin ollen myös ostettava. Myyvä yhtiö tyypillisesti rakentaa ostopuolelle suojauksen, ja sitten riskihalukkuudesta yms. riippuen voidaan jättää avointa positiota. Tämän lisäksi myyjän intresseissä on aina ottaa preemio. Tyypillisesti energiateollisuudessa tuotanto ja myynti on eriytettyjä toimintoja. Tuotantoa ajetaan suurelta osin päivämarkkinalla tarjousten pohjalta. Jos vaikkapa markkinahinta asettuu tasolle 40eur/MWh, kaasukombia ei kannata ajaa (ellei pakotettuna lämpökuorman takia).
Eikä sähköstä ole "niukkuutta" muuten kuin häiriötilanteessa, hinta vaan pomppaa sitä ylemmäs mitä kalliimpia tuotantomuotoja joudutaan käynnistää. Joku sen laskun viime kädessä maksaa jos kuvitteellinen sähkölämmittäjä kuluttaa paljon näitä kalliita megawattitunteja. Viime kädessä toki sähkön käyttäjä, mutta ei heti, vaan myöhemmin kun hintatasot spotille ja eri suojaustuotteille asettuvat ja myyjä hinnoittelee kiinteät diilit uudestaan.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Spot asiakkaita on varmaan aika vähän kulutuksen määrästä ja energiavaltaisessa teollisuudessa ei ollenkaan. Suurimmat sähkön käyttäjät ovat jopa osakkaina energiateollisuudessa turvaamassa selustaansa.
Energiavaltainen teollisuus on hyvinkin vahvasti mukana sähkömarkkinalla ja sähkön markkinahinnoilla (ja myös tunti spot-hinnoilla) on varmasti olennainen vaikutus monessa päätöksenteossa. On toki toimialasta ja yrityksestä kiinni, miten hankinta toteutetaan, ja toki niin myynti- kuin ostopäätä usein suojataan vähintään johonkin pisteeseen ja riskitasoon asti.
Jos ajatellaan että omistat pelkkää sähköä tekevän voimalaitoksen (riippumatta tarvitsetko sähköä itse vai et), ajat voimalaa lähtökohtaisesti kun tuotannon muuttuvat kustannukset (ml. startit jne.) alittavat markkinahinnan, ja se määrittää millaisia tarjouksia teet. Miten tilanne muuttuu, jos omistat sekä voimalaitoksen että sähköä käyttävän tehtaan? Ei mitenkään. Voimalaitosta ajetaan kun se on kannattavaa (kallis spot), muulloin ei. Koska sähkön voi aina myydä markkinalle (ja todennäköisesti myydäänkin), yhtiön näkökulmasta voimalaitos ja tehdas ovat täysin erillisiä toimintoja, ja kumpaakin yksikköä kannattaa sähkömielessä ajaa markkinaohjatusti. Toki oma sähköntuotanto tekee ns. luonnollisen suojauksen, koska toinen tuotanto hyötyy ja toinen kärsii kalliiden hintojen vallitessa.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Suomessa sähköstä on jokseenkin jatkuvasti huomattava tuonnilla katettava vaje ja spot asiakas maksaa niukkuudesta viimeisen kiskurihinnan.
Suomi toimii Itämeren alueen sähkömarkkinalla nykyisin varsin harvoin ns. hinnan asettajana, vaan hinta tulee muualta.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Nyt on sitten etsitty sellaiset uudet omistajat, jotka ymmärtävät, miten sampo viritetään tuottamaan.
Jos noin ajattelee, kannattaa varmaan ostaa kaikilla liikenevillä rahoilla sähköyhtiöitä, tai miksei omaa pystyyn, jos rahan teko niin helppoa ja riskitöntä on
. Sivuhuomiona, Suomessa on pienkäyttäjien sähkö yksi maailman edullisimmista, ostit sitten tuntituotteena tai vuositasolle suojattuna.
