Pörssisähköä?

[VesA]

Mutta onko pörssisähkössä loppuviimeksi mitään järkeä? Eihän ilpin tai muiden lämmityslaitteiden tehoja käydä ruuvaamassa sitämyöten, paljonko sähkö pohjoismaisessa sähköpörssissä maksaa..... Sellaista varten pitäisi olla jokin automaatiojärjestelmä, joka osaa itse lukea hinnat ja säätää talon lämmitystä - mutta sitten heittelisi sisälämpötilat markkinatilanteen mukaan....

Pörssisähkö tosiaan vaatii jonkinlaista valppautta. Siinä on toistuvia kuvioita - aamulla ja illalla koholla, keskellä yötä halpaa, mutta ne eivät ole kellontarkkoja niin että voisi ihan ajastamalla osua juuri kohilleen. Talon sisälämmöt eivät itse asiassa vaadi tasaista lämmitystä, mutta sen kuinka paljon voi säätää riippuu talon massasata. Aamun ja illan parin tunnin piikkien väistely ei kyllä tunnu missään. Pörssisähkö ei ole ollut niin halpaa että sillä säästäisi ilman noita temppuja ja sittenkin säästö jää pieneksi.

 

[Toni]

Mutta onko pörssisähkössä loppuviimeksi mitään järkeä? Eihän ilpin tai muiden lämmityslaitteiden tehoja käydä ruuvaamassa sitämyöten, paljonko sähkö pohjoismaisessa sähköpörssissä maksaa..... Sellaista varten pitäisi olla jokin automaatiojärjestelmä, joka osaa itse lukea hinnat ja säätää talon lämmitystä - mutta sitten heittelisi sisälämpötilat markkinatilanteen mukaan....

Tällä systeemillä voisi ohjata lämmitystä pörssisähkön hinnan mukaan, mutta pitäisi olla edes osittain varaava sähkölämmitys: https://fissio.fi/

Paksu betonilaatta lämmityskaapeleilla + lämminvesivaraaja toimii hyvin tuon kanssa yhteen. Pikkuveli on käyttänyt tuota pari vuotta, tosin säästö on sittenkin jäänyt aika pieneksi verrattuna parhaisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itselläni on nyt kokeeksi pörssisähkösopimus. Kun kulutus on kuitenkin aikalailla normi 20 000 kWh/a. Pikkupakkasella (0...-5 °C) menee luokkaa 70 kWh päivässä eli noin 3 kW tehona. Jos esim 2 tunnin hintapiikin välttäisi ja siirtäisi muulle ajalle, etu tuosta jäisi aika pieneksi. Hinnan muutokset näyttävät olevan tyypillisesti noin 2 sentin luokkaa / kWh, eli säästö voisi olla noin 6 senttiä, jos koko klo 16-18 hintapiikin siirtäisi muulle ajalle. Lämmityksen voisi siirtää muulloin paitsi kovemmalla pakkasella mutta tuota mamman hellaa ei parane paljon säännöstellä. Jos veden lämmityksen siirtäisi yöaikaan, tuo parin sentin hintaetu 1800 kWh/sta tekisi teoriassa 36 euroa vuodessa. Osa tuosta toteutuu automaattisesti ja vain pieni osa osuu hintapiikkiin, eli todellisuudessa säästöpotentiaali on jokin murto-osa tuosta. Ei taida jaksaa rueta kovin kehittelemään. Teoriassa Tiimillä voisin esim. katkaista lattialämmityksen tyyppillisesti kalleimpaan aikaan mutta säästöpotentiaali olisi jo teoreettisesti tuosta 20 000 kWh kulutuksesta vajaan 10 % luokkaa eli joka tapauksessa alle 40 euroa vuodessa ja siitä sitten osa kostautuisi muulla tavalla.

Tulipalopakkasella tuo VILP ei toimi ja silloin pörssisähkösäästö tulee automaattisesti, ehkä jopa paljon enemmänkin kuin nuo pari senttiä / kWh.

Ihmeen vähän sähkön myyjiä vaikuttaa kiinnostavan, koska asiakas aikoo sen budjetoidun kulutuksensa käyttää. Todelliset hintanotkahdukset vaikuttavat tulevan myös vain tuulivoiman siivittäminä.

Nuo jipot pitäisi saada jotenkin yhden kerran asetettua jonka jälkeen ne toteutuisi niin kuin toteutuu. Tässä on kuitenkin kyse vielä pienemmistä kuin pullopanttien palautuksista.

 

[ollikuhta]

Noinhan se on. Säästöpotentiaali pieni ja siitä saa paljon hyödynnettyä pelkästään siirtämällä käyttöveden lämmityksen alkamaan joskus 01-04 vähän riippuen lämmitettävästä vesimäärästä.

 

[Zuikkis]

Aurinkovoimalan kanssa pörssisähkö on ihan fiksu, kun voimalan ylituotannostakin maksetaan saman hinnoittelun mukaan. Eli päiväsaikaan kun voimala tuottaa eniten, sähkö on kalleimmillaan, ja sitten yösähköllä voi saman sähkön ostaa halvemmalla takaisin.

Minulla on Raspberry Pi:n ja Domoticzin päällä itse koodailtu järjestelmä joka ohjaa käyttövesivaraajaa ja suoraa sähkölämmitystä niin että aurinkovoimalan tuotto käytetään mahdollisimman tarkkaan, joka vaiheelle erikseen. Nyt lisäilin siihen vielä tehomaksun välttelyn kun semmoisen lisäsivät tälle vuodelle. Yöllä meinasi helposti tulla yli 10kWh tuntikulutuksia jos oli varaaja päällä ja vähän lämpöpatteria lisäksi. Viisaampi ajaa varaajaa pätkissä esim 01:30-02:30, 03:30-04:30 niin huipputeho puolittuu.

Aiemmin oli pörssisähkön hinnatkin mukana yhtälöissä mutta alkoi mennä vähän turhan mutkikkaaksi niin jätin pois...

 

[dumo]

Se onko pörssisähkössä kunkin käyttäjän kannalta järkeä pitkässä juoksussa riippuu pitkälti siitä, millainen on oma kulutusjakauma suhteessa hintajakaumaan eli käytännössä tyypilliseen kulutusjakaumaan.

Sähkön vähittäismyyjät harvemmin tekevät pitkällä aikavälillä tappiota, joka tarkoittaa että keskimäärin "kiinteähintaista" sähköä ostamalla häviää. Käytännössä myyjät (pois lukien ehkä isot sähköntuottajat, jotka nekin tyypillisesti ovat eriyttäneet myyntibisneksensä) tekevät ostopäähän suojaukset odotusarvoiselle asiakaskunnan kulutusjakaumalle ja lyövät marginaalit päälle.

Yksinkertaistaen yksittäisen sähkönkäyttäjän näkökulmasta voinee sanoa:
- Jos sähkönkäyttö on suhteellisen tasaista vuoden ympäri ja vuorokauden sisällä -> Pörssisähkö on pitkässä juoksussa aina edullisin.
- Jos sähkönkäyttö noudattaa tyypillistä suorasähköä, eikä mitään optimointimahdollisuutta ole -> Kiinteähintainen voi voittaa pitkässäkin juoksussa, riippuen miten tarkkaan myyjä on asiakkaat ryhmitellyt
- Rajatapauksia on sitten paljon, riippuen jo ihan siitä millaiset hinnat forwardimarkkinoilla on (ts. mihin hintaan kiinteähintaisia diilejä on tarjolla) ja millaisia optimointimahdollisuuksia tuntitason sähkönkäyttöön on. Kuten ylempänä todetaan, vuorokauden sisällä hintajakaumalla on keskimäärin aina saman tyyppinen muoto ja ihan kello-ohjauksella ilman suurempaa älyä pääsee jo pitkälle.

Kärjistäen voi sanoa, että kerrostaloasukkaat ja kaukolämmittäjät tukevat sähkölämmittäjiä kiinteähintaisten sähkösopimusten kautta . EDIT: Tämä "kärjistys" ei ehkä ollut ihan realismia, kun taitaa useimmilla myyjillä olla eri hinnoittelut eri tyyppisille asiakkaille.

 

[dumo]

Ohessa oma sähkönoston aikajakauma (vuorokausijakauma koko vuodelle 2017), keskimääräinen (ei painotettu) keskihinta kullekin tunnille sisältäen marginaalin, ja omalla toteutuneella kulutuksellani painotettu (todellinen) keskihinta. Koko vuoden keskihinnaksi tuli n. 4,3c/kWh. Jos tulkitsin hintatilastoja oikein, kiinteät hinnat olivat samalla jaksolla tyypillisesti noin 1c/kWh kalliimpia.

Päivätuntien erikoista muotoa selittää aurinkosähkön tuotanto. Klo 16 piikki tulee pääosin siitä, että (mukavuus)lattialämmitysten ohjaus nostaa lämpötilaa arkisin klo 16. Aamuyöpiikki tulee pääosin lämminvesivaraajasta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kärjistäen voi sanoa, että kerrostaloasukkaat ja kaukolämmittäjät tukevat sähkölämmittäjiä kiinteähintaisten sähkösopimusten kautta

Suorasähkölämmittäjän kulutusprofiili ei varmaan keskimäärin kauhean hyvin istu spot hintaan, mutta ei istu pelkkä käyttösähkökään kerrostalossa. Kulutus vaihtelee rajusti ja on suurinta juuri iltaisin sekä työpäivän jälkeen ja aamuisin. Kulutus osuu jääkaappia lukuun ottamatta juuri kalleimmille tunneille, joskaan ei keskity kalleimmille päiville kuten sähkölämmittäjällä.

Jos sähköstä on niukkuutta, pääosa sähköstä virtaa silti edullisilla vuosisopimuksilla ja spot hinta ei vaikuta suuntaan eikä toiseen. Spot asiakkaita on varmaan aika vähän kulutuksen määrästä ja energiavaltaisessa teollisuudessa ei ollenkaan. Suurimmat sähkön käyttäjät ovat jopa osakkaina energiateollisuudessa turvaamassa selustaansa. En ole ollenkaan varma, että spot hinta olisi kotiin edullisin, ellei käyttö todella ole poikkeuksellisen tasaista tai merkittävissä määrin ohjattavissa edullisimmille tunneille. Jatkuvaa kellon sekä vuoden ympäri käyttö ei kotitalouksissa todellakaan ole. Suurkäyttäjillä käyttö on tasaista ja heillä on myös mahdollisuus ottotehon rajoittamiseen viimeisessä hädässä. Tämmöinen antaa varmaan hyvät neuvotteluasemat sähkön hankinnassa, mutta markkinoiden vietäväksi ne eivät lähde.

Tilanne voi jossain määrin muuttua, jos tuulivoimaa tulee vielä paljon lisää. Kun puuskittain tulevaa ylitehoa olisi usein ja paljon, se painaisi spot hinnat alas säännöllisen epäsäännöllisesti suhteellisen pitkiksi ajoiksi vuosittain. Jatkuvasti paljon sähköä käyttävä ei tällöin pääsisi tästä hyötymään, kun tehtaita ei voi kuitenkaan käyttää sähkönhinnan ehdoilla vaan tasainen voiman saanti on turvattava niin tuottajan kuin tarvitsijankin näkökulmasta kohtuullisella hintatasolla. Jos markkina joskus pääsee Suomessa tähän tilaan, normi pienasiakas voi päästä hyötymään. Hinta piikit tosin kallistuvat entisestään, kun sähkön tuottajankin pitää jollakin elää ja heikosti kannattavia jatkuvaa tehoa tuottavia voimaloita ei rakenneta uusia.

Suomessa sähköstä on jokseenkin jatkuvasti huomattava tuonnilla katettava vaje ja spot asiakas maksaa niukkuudesta viimeisen kiskurihinnan. Vain tuulivoiman sekoittaessa pakan spot asiakas pääsee hyötymään. Ennen voimalat voivat polttaa myös öljyä lisätäkseen sähkön kehitystä. Nyt tämäkin mahdollisuus on kuta kuinkin tukittu öljyn ja sen päästöjen verotuksella. Öljyllä ja kaasulla ei kannata tehdä sähköä ja tehoja ei kannata nostaa ellei markkinahinta seilaa pitkälti yli 100 €:n MWh:lta. Verottaja ei tingi osastaan ja ennen pääasiallinen öljylämmitys on pian tapettu verotuksella. Sähkölämmittäjiä taitaa ruveta olemaan liikaa ja siksi hinta karkaa pakkaspäivinä taivaisiin.

Kotitaloudessa vippaskonstit johtavat helposti kulutuksen kasvamiseen. Ei kannata kovin paljon ylilämmittää etukäteen. Suurella varaajalla oleva vesikeskuslämmitys voi mahdollistaa kulutuksen siirtämistä edullisille tunneille mutta toisaalta lisää häviöitä. Kun energian hinta on verojen ja siirtojen jälkeen reilusti alle puolet kokonaishinnasta, melko pienikin kulutuksen kasvu syö edullisemman hinnan tuomat säästöt. Ennenhän sähkölämmitys tarjosi mahdollisuuden todella merkittävästi edullisempaan sähköön yösähkön kautta. Varaajia ei taideta paljon laitella enää, kun takaisinmaksukykyä ei ole ja se pieni hintaetu häviää suurelta osin jo vähäiseenkin kulutuksen kasvuun.

Aikaisemmin monet sähköyhtiöt eivät rokottaneet pienkäyttäjiä sulakekoosta mitenkään liittymän hankinnan jälkeen. Jostain ne sen sähkönkin saivat hankittua. Tärkeintä oli saada sähköä menemään ja paljon ja pelkkä kello riitti hinnoittelun perusteeksi ja silti moni kunta sai osingoilla paikattua talouttaan. Jopa tulisijojen rakentaminen torpattiin edullisemman sähkölämmityssopimuksen ehtona. Nyt on sitten etsitty sellaiset uudet omistajat, jotka ymmärtävät, miten sampo viritetään tuottamaan.

 

[dumo]

Kulutus vaihtelee rajusti ja on suurinta juuri iltaisin sekä työpäivän jälkeen ja aamuisin. Kulutus osuu jääkaappia lukuun ottamatta juuri kalleimmille tunneille, joskaan ei keskity kalleimmille päiville kuten sähkölämmittäjällä.

Kirjoitin vähän huonosti, mutta viittasin lähinnä yleiseen kulutusprofiilin tasaisuuteen vs. sähkölämmitys. Suorassa (ja puhtaasti lämpötilaohjatussa) sähkölämmityksessä isoin kulutus osuu tyypillisesti niin vuosi- kuin vuorokausitasolla kalleimmille tunneille, koska spot-hinta kuitenkin muodostuu kysynnän ja tarjonnan kautta, ja kysyntä on tyypillisesti suurinta kun on kylmintä.

Jos sähköstä on niukkuutta, pääosa sähköstä virtaa silti edullisilla vuosisopimuksilla ja spot hinta ei vaikuta suuntaan eikä toiseen.

Siis kuinka? Ei sähkömarkkinalla ole sellaista tuotetta kuin "edullinen vuosisopimus". Sähköä myyvä (ei siis välttämättä tuottava) yhtiö voi asiakkailleen toki kiinteähintaisia sopimuksia tarjota, mutta käytetty sähkö on aina tuotettava ja näin ollen myös ostettava. Myyvä yhtiö tyypillisesti rakentaa ostopuolelle suojauksen, ja sitten riskihalukkuudesta yms. riippuen voidaan jättää avointa positiota. Tämän lisäksi myyjän intresseissä on aina ottaa preemio. Tyypillisesti energiateollisuudessa tuotanto ja myynti on eriytettyjä toimintoja. Tuotantoa ajetaan suurelta osin päivämarkkinalla tarjousten pohjalta. Jos vaikkapa markkinahinta asettuu tasolle 40eur/MWh, kaasukombia ei kannata ajaa (ellei pakotettuna lämpökuorman takia).

Eikä sähköstä ole "niukkuutta" muuten kuin häiriötilanteessa, hinta vaan pomppaa sitä ylemmäs mitä kalliimpia tuotantomuotoja joudutaan käynnistää. Joku sen laskun viime kädessä maksaa jos kuvitteellinen sähkölämmittäjä kuluttaa paljon näitä kalliita megawattitunteja. Viime kädessä toki sähkön käyttäjä, mutta ei heti, vaan myöhemmin kun hintatasot spotille ja eri suojaustuotteille asettuvat ja myyjä hinnoittelee kiinteät diilit uudestaan.

Spot asiakkaita on varmaan aika vähän kulutuksen määrästä ja energiavaltaisessa teollisuudessa ei ollenkaan. Suurimmat sähkön käyttäjät ovat jopa osakkaina energiateollisuudessa turvaamassa selustaansa.

Energiavaltainen teollisuus on hyvinkin vahvasti mukana sähkömarkkinalla ja sähkön markkinahinnoilla (ja myös tunti spot-hinnoilla) on varmasti olennainen vaikutus monessa päätöksenteossa. On toki toimialasta ja yrityksestä kiinni, miten hankinta toteutetaan, ja toki niin myynti- kuin ostopäätä usein suojataan vähintään johonkin pisteeseen ja riskitasoon asti.

Jos ajatellaan että omistat pelkkää sähköä tekevän voimalaitoksen (riippumatta tarvitsetko sähköä itse vai et), ajat voimalaa lähtökohtaisesti kun tuotannon muuttuvat kustannukset (ml. startit jne.) alittavat markkinahinnan, ja se määrittää millaisia tarjouksia teet. Miten tilanne muuttuu, jos omistat sekä voimalaitoksen että sähköä käyttävän tehtaan? Ei mitenkään. Voimalaitosta ajetaan kun se on kannattavaa (kallis spot), muulloin ei. Koska sähkön voi aina myydä markkinalle (ja todennäköisesti myydäänkin), yhtiön näkökulmasta voimalaitos ja tehdas ovat täysin erillisiä toimintoja, ja kumpaakin yksikköä kannattaa sähkömielessä ajaa markkinaohjatusti. Toki oma sähköntuotanto tekee ns. luonnollisen suojauksen, koska toinen tuotanto hyötyy ja toinen kärsii kalliiden hintojen vallitessa.

Suomessa sähköstä on jokseenkin jatkuvasti huomattava tuonnilla katettava vaje ja spot asiakas maksaa niukkuudesta viimeisen kiskurihinnan.

Suomi toimii Itämeren alueen sähkömarkkinalla nykyisin varsin harvoin ns. hinnan asettajana, vaan hinta tulee muualta.

Nyt on sitten etsitty sellaiset uudet omistajat, jotka ymmärtävät, miten sampo viritetään tuottamaan.

Jos noin ajattelee, kannattaa varmaan ostaa kaikilla liikenevillä rahoilla sähköyhtiöitä, tai miksei omaa pystyyn, jos rahan teko niin helppoa ja riskitöntä on . Sivuhuomiona, Suomessa on pienkäyttäjien sähkö yksi maailman edullisimmista, ostit sitten tuntituotteena tai vuositasolle suojattuna.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos noin ajattelee, kannattaa varmaan ostaa kaikilla liikenevillä rahoilla sähköyhtiöitä, tai miksei omaa pystyyn, jos rahan teko niin helppoa ja riskitöntä on . Sivuhuomiona, Suomessa on pienkäyttäjien sähkö yksi maailman edullisimmista, ostit sitten tuntituotteena tai vuositasolle suojattuna.

Tarkoitin tällä sähkön siirto puolta. Kyllä se aika pieniriskinen ala on. Tuotanto ei varmaan niinkään, kun markinoita pilataan tuottajan näkökulmasta niin tuonnilla kuin tuulimyllyillä.

Verkkoyhtiöt varmaan luokkittelevat asiakkaitaan jollakin tavalla ja itse ole näköjään ansainnut tämmöisen leiman VILP lämmityksen kunniaksi.
Lämmitysriippuvuus: Riippuvainen
Ei ole auttanut, vaikka kulutus putoaa murto-osaan pakkasen kiristyessä yli Setän toiminta rajan. Ehkä niitä päiviä on kuitenkin liian harvoin.

 

[dumo]

Siirto on tosiaan oma tarinansa ja varmaan mielipiteitä on monia. Kyllähän se pirusti maksaa jos joka mökissä pitää olla maan alle kaivetut piuhat. Onneksi itse sattuu asumaan ns. halvan siirron alueella, eikä ole edes tuollaista kategorisointia. Ja vaikka markkinataloutta kannatankin, tuollainen perusinfra olisi IMO kannattanut mieluummin vaikka kansallistaa kuin mitä tehtiin.

 

[Luukku]

Oli monta vuotta pörssisähkö ja edullisimmille tunneille ajastettuna käyttöveden lämmitys ja massavaraajat. Oli edullista sähköä jopa pakkasöinä ja hinta lähti nousuun arkisin klo 7 jälkeen. Viikonloppuisin päivälläkin edullista. Viime vuonna se sitten loppui, piti vaihtaa kiinteisiin yösähkö hintoihin. Olin kyllä tyytyväinen pörssisähköön eikä sitä tarvinnut kytätä ja säätää kokoaikaa kun yöt ja viikonloput oli edullisimpia aikoja. Nyt pörssisähkö on todella kallista ollut jo pitkään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Viime vuonna se sitten loppui, piti vaihtaa kiinteisiin yösähkö hintoihin.

Millaisen sopimuksen sait tilalle ?
Kovin häävejä sähkösopimuksia en loppuvuodesta löytänyt, siksi otin kokeeksi pörssisähkö sopimuksen. Vanha kiinteähintainen oli loppuvuoden hyvin edullinen siihen nähden mitä monet yrittivät tarjota. VILP lämmittäjänä vältän pakkaspäivien kovat hinnat automaattisesti, kun joudun silloin lämmittämään öljykattilalla.

 

[Luukku]

Ei kovin kummoista saanut enää päivä 5,95 ja yö 4,20 pm 1,50/kk. 2 vuoden sopimus ja kerran saa vaihtaa sopimusaikana sähkötuotetta.

 

[root]

Oli monta vuotta pörssisähkö ja edullisimmille tunneille ajastettuna käyttöveden lämmitys ja massavaraajat. Oli edullista sähköä jopa pakkasöinä ja hinta lähti nousuun arkisin klo 7 jälkeen. Viikonloppuisin päivälläkin edullista. Viime vuonna se sitten loppui, piti vaihtaa kiinteisiin yösähkö hintoihin. Olin kyllä tyytyväinen pörssisähköön eikä sitä tarvinnut kytätä ja säätää kokoaikaa kun yöt ja viikonloput oli edullisimpia aikoja. Nyt pörssisähkö on todella kallista ollut jo pitkään.

Vähän vastaavia kokemuksia, oli pörssisähkö jonka vaihdoin kallistuneen hinnan vuoksi pois. Nyt on toistaiseksi voimassa oleva soppari ja energian hinta 4,25 snt/kWh ja perusmaksu 2,52 eur/kk, eikä tartte miettiä mihin aikaan käyttelee pesukoneita tms. Nibessä olis toisaalta "smart price adaptation", jota olisi mielenkiintoista testata. Ehkä sitten kun pörssisähkö halpenee tai oikeammin niin, että siihen tulisi kunnon hintaeroja eri tuntien välille.

 

[dumo]

Vähän vastaavia kokemuksia, oli pörssisähkö jonka vaihdoin kallistuneen hinnan vuoksi pois. Nyt on toistaiseksi voimassa oleva soppari ja energian hinta 4,25 snt/kWh ja perusmaksu 2,52 eur/kk, eikä tartte miettiä mihin aikaan käyttelee pesukoneita tms. Nibessä olis toisaalta "smart price adaptation", jota olisi mielenkiintoista testata. Ehkä sitten kun pörssisähkö halpenee tai oikeammin niin, että siihen tulisi kunnon hintaeroja eri tuntien välille.

Jos ja kun markkinat näkevät että ns. tukkuhinnat ovat nousseet ja nousussa, nousevat myös erilaisten forwardituotteiden hinnat ja sitä kautta nuo "toistaiseksi voimassa olevat" sopimukset. Hyvin yksinkertaista.

Tämä on mielestäni hyvin analoginen esim. pankkien tarjoamiin kiinteisiin korkoihin tai "korkosuojauksiin". Ne reflektoivat odotuksia, sisältäen pankin riskipreemion, ja ovat keskimäärin pitkällä aikajänteellä asiakkaalle aina kalliimpia - olkoonkin että "riskittömämpiä".

 

[root]

Jos ja kun markkinat näkevät että ns. tukkuhinnat ovat nousseet ja nousussa, nousevat myös erilaisten forwardituotteiden hinnat ja sitä kautta nuo "toistaiseksi voimassa olevat" sopimukset. Hyvin yksinkertaista.

Tämä on mielestäni hyvin analoginen esim. pankkien tarjoamiin kiinteisiin korkoihin tai "korkosuojauksiin". Ne reflektoivat odotuksia, sisältäen pankin riskipreemion, ja ovat keskimäärin pitkällä aikajänteellä asiakkaalle aina kalliimpia - olkoonkin että "riskittömämpiä".

Joo, korkosuojaus-analogia pätee hyvin määräaikaisiin sähkösopimuksiin, mutta se on vähän ihmeellistä, että nyt voi olla toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, jonka hinta on melkein joka ikinen tunti (myös öisin, jolloin pörssisähkö on ollut joskus huippuedullista) halvempaa kuin pörssisähkö...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinkahan tämän pörssisähkön kanssa oikein pitäisi elää ?
Ensimmäinen NGE:n spot-lasku (tammikuu) ja hinta 6,95 s/kWh (+3,80 €/kk).
=>Savonvoiman siirtohinnoilla tästä seuraa 13,99 s/kWh marginaalihinta.
=>Kokonaishinta 15,3 s/kWh, sisältäen kiinteät kk maksut (siirto 30,99 €/kk + spot sähkö 3,80 €/kk)

Sitten NGE:n siirtolaskussa ei ole muuta kuin hinta. Ei sillä etteikö se olisi oikea, mutta laskusta ei pääse millään tavalla jyvälle, mistä ja miten tuo hinta on muodostunut. Kulutus on muuten tasaista, mutta pakkasilla kulutus on pientä, kun lämmitys on öljyllä. Kulutus on ollut kellon ympäri aika tasaista, mutta pakkaspäivät näyttivät sattuneen aika epäsäännöllisesti eri viikonpäiville, kun niissä oli melkoisia eroja.

Kun kevät koittaa, pitäisi siirtyä vielä päiväpumppaukseen.

 

[Luukku]

Kuinkahan tämän pörssisähkön kanssa oikein pitäisi elää ?
Ensimmäinen NGE:n spot-lasku (tammikuu) ja hinta 6,95 s/kWh (+3,80 €/kk).
=>Savonvoiman siirtohinnoilla tästä seuraa 13,99 s/kWh marginaalihinta.
=>Kokonaishinta 15,3 s/kWh, sisältäen kiinteät kk maksut (siirto 30,99 €/kk + spot sähkö 3,80 €/kk)

Sitten NGE:n siirtolaskussa ei ole muuta kuin hinta. Ei sillä etteikö se olisi oikea, mutta laskusta ei pääse millään tavalla jyvälle, mistä ja miten tuo hinta on muodostunut. Kulutus on muuten tasaista, mutta pakkasilla kulutus on pientä, kun lämmitys on öljyllä. Kulutus on ollut kellon ympäri aika tasaista, mutta pakkaspäivät näyttivät sattuneen aika epäsäännöllisesti eri viikonpäiville, kun niissä oli melkoisia eroja.

Kun kevät koittaa, pitäisi siirtyä vielä päiväpumppaukseen.

katso liitettä 59239

Sulla siirtohinta kompensoi kallista pörssihintaa. Elenian verkossa tuo 14s/kWh toteutuu hyvin helposti siirtohinnan kanssa vaikka sähkön saisikin edullisesti. Pörssihinnalla mentäisiin jo yli 14s/kWh.

 

[Luukku]

Kuinkahan tämän pörssisähkön kanssa oikein pitäisi elää ?
Ensimmäinen NGE:n spot-lasku (tammikuu) ja hinta 6,95 s/kWh (+3,80 €/kk).
=>Savonvoiman siirtohinnoilla tästä seuraa 13,99 s/kWh marginaalihinta.
=>Kokonaishinta 15,3 s/kWh, sisältäen kiinteät kk maksut (siirto 30,99 €/kk + spot sähkö 3,80 €/kk)

Sitten NGE:n siirtolaskussa ei ole muuta kuin hinta. Ei sillä etteikö se olisi oikea, mutta laskusta ei pääse millään tavalla jyvälle, mistä ja miten tuo hinta on muodostunut. Kulutus on muuten tasaista, mutta pakkasilla kulutus on pientä, kun lämmitys on öljyllä. Kulutus on ollut kellon ympäri aika tasaista, mutta pakkaspäivät näyttivät sattuneen aika epäsäännöllisesti eri viikonpäiville, kun niissä oli melkoisia eroja.

Kun kevät koittaa, pitäisi siirtyä vielä päiväpumppaukseen.

katso liitettä 59239

Kuukauden perusmaksu olisi sulla voinut olla pienempi. Oulun sähkönmyynnillä se oli 2,50€/kk ja e-laskulla sai vielä euron pois.

 

[Luukku]

Nyt on Oulullakin perusmaksu 5€/kk