Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023

[janti]

Uusi vuosi ja uusi aloitus vuodelle 2023

Aiemmat vuodet

Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022

Uusi vuosi 2022 ja uudet pörssisähkönhinnat Ringhals 3 edelleen alhaalla https://group.vattenfall.com/se/nyheter-och-press/nyheter/2022/ringhals-3-snabbstoppad https://lampopumput.info/foorumi/threads/p%C3%B6rssis%C3%A4hk%C3%B6n-hinta-vuonna-2021.30973/post-505994

lampopumput.info

Pörssisähkön hinta vuonna 2021

Aloitetaampa uusi keskustelu vuodelle 2021. Pörssisähkönostajalle ei vuosi 2021 ole alkanut kovinkaan hyvin. Loppiaisen jälkeen ovat hinnat olleen korkeahkoja ja nyt tuli vielä kovat pakkaset arkipäiville. https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Daily/?view=table...

lampopumput.info

 

[Koelli]

Ensi viikolla OL3 ajetaan alas ja samalla ennustus povaa kovia pakkasia koko pohjolaan. Tuleeko ensimmäinen testi sähkön riittävyydelle? Korreloi tietenkin SPOT-hintoihin.

 

[Mikki]

Uskon että ainakin kaksi ensimmäistä viikkoa vuodesta tulee olemaan julmat. Tuuli tyyntyy ja pakkanen kiristyy reilusti koko pohjolassa. Vesitilanne on ilmeisen hyvä mutta siirtoyhteydet ei veny.

 

[VesA]

Vesitilanne on ilmeisen hyvä mutta siirtoyhteydet ei veny.

Tästä oli jossain juttua, josta sai sen käsityksen, että Ruotsin siirtoyhteyksissä itse asiassa olisi aikamoinen katastrofivara jota ei saa käyttää ennenkuin joku ehto laukeaa. En nyt valittettavasti muista missä.

 

[Mikkolan]

Tästä oli jossain juttua, josta sai sen käsityksen, että Ruotsin siirtoyhteyksissä itse asiassa olisi aikamoinen katastrofivara jota ei saa käyttää ennenkuin joku ehto laukeaa. En nyt valittettavasti muista missä.

Hymyssäsuin ja hyvällä hinnalla on vettä lasketeltu sähkönpuutteeseen reippaasti, samalla toivottu sateita. Altaiden tasot poikkeuksellisen alhaalla kaikkialla.

Olikos se EU:n vai Nord Pooliin säännöissä niin että kaverille on annettava vaikka pulaa itselläkin ja siihen sitten "jotain rajaa"- kulminaatiopiste ettei enää voi/tarvitse antaa (sitä sähköä meinaan )

 

[janti]

Hymyssäsuin ja hyvällä hinnalla on vettä lasketeltu sähkönpuutteeseen reippaasti, samalla toivottu sateita. Altaiden tasot poikkeuksellisen alhaalla kaikkialla.

Norjassa näyttäisi olevan varastotilanne lähellä keskiarvoa. 4.1. tulee uusi raportti viikoista 51-52.
Ruotsissa ja Suomessa on tilanne heikentynyt syksystä, ollaan 2021 alapuolella.

 

[kkk]

Oma talous | Norjalla ovela energiastrategia: ostaa sähköä halvalla öisin ja myy päivällä kalliilla – Näin se toimii

Norjalaiset varastoivat vesivoimaa vesialtaisiinsa, ja sitä on varastoituna parhaimmillaan Suomen vuosikulutusta vastaava määrä. Norjan strategia hyödyttää myös muita maita sekä ympäristöä.

www.aamulehti.fi

 

[kotte]

katso liitettä 83604

Oma talous | Norjalla ovela energiastrategia: ostaa sähköä halvalla öisin ja myy päivällä kalliilla – Näin se toimii

Norjalaiset varastoivat vesivoimaa vesialtaisiinsa, ja sitä on varastoituna parhaimmillaan Suomen vuosikulutusta vastaava määrä. Norjan strategia hyödyttää myös muita maita sekä ympäristöä.

www.aamulehti.fi

Ja jolleivat tuota (korvausta vastaan toki) tekisi, sähkö olisi päivällä entistä kalliimpaa ja yöllä halvempaa ja nykyistä useammin täysin ilmaista. Ei tuo asioita ainakaan parantaisi. Tuohan on massiivinen sähkövarasto ja superakku todellisuudessa ja itsensä kannattava.

 

[Mikkolan]

katso liitettä 83604

Oma talous | Norjalla ovela energiastrategia: ostaa sähköä halvalla öisin ja myy päivällä kalliilla – Näin se toimii

Norjalaiset varastoivat vesivoimaa vesialtaisiinsa, ja sitä on varastoituna parhaimmillaan Suomen vuosikulutusta vastaava määrä. Norjan strategia hyödyttää myös muita maita sekä ympäristöä.

www.aamulehti.fi

Noinhan norjalaiset on tehneet siitä asti kun hinta on pudonnut jopa miinus merkkiseksi ylituotannon takia, sen takia niillä oli kova pumppuvoimala buumikin. Nyt on tosin ylitarjonta jäänyt pieneksi ja norskit on joutuneet käyttämään omaa vesivoimaansa runsaasti. Kysynnän lisääntyessä todennäköisesti satsaavat lisää omaankin tuulituotantoon.
Ajat muuttuu, kehitys kehittyy etc. "Nihil novi sub sole satabile" laulettiin kirkkokuorossakin
Aika helposti tuntuu matto lähtevän alta pienempienkin maailmankäänteiden kanssa, tarvittais aina joku blan B varalle, eikä munia aina samaan koriin.

Unohtu mainita ne kaapeli-hankkeet, niillähän hommaa tehdään.

 

[Luukku]

Taas on myytti murrettu, hyvin tuulee vaikka on pakkasta.

 

[Lappanen]

Taas on myytti murrettu, hyvin tuulee vaikka on pakkasta.

Poikkeustilanne, viimeks tais olla olla lavat jäässä

 

[Hempuli]

Lottoarvontakone toimii jotenkin todennäköisyyksien puitteissa, mutta pörssisähkön arvontakone on omaa luokkaansa. Joulukuun 2022 alkupuoliskolla päivähuipput poikkeuksetta 50-70 c/kWh, mutta nyt jää alle 20c/kWh keskellä kirkasta pakkasjaksoa.

Tätä en pysty tavantallaajalle selittämään, vaikka täälläkin asiaa on puitu kantilta jos toiseltakin. Venäjä hyökkäilyt ja terrorisoinut Ukrainaa edelleen, joten sitä syy-yhteyttä en pysty perustelemaan.

 

[pumpauttaja]

Lottoarvontakone toimii jotenkin todennäköisyyksien puitteissa, mutta pörssisähkön arvontakone on omaa luokkaansa. Joulukuun 2022 alkupuoliskolla päivähuipput poikkeuksetta 50-70 c/kWh, mutta nyt jää alle 20c/kWh keskellä kirkasta pakkasjaksoa.

Tätä en pysty tavantallaajalle selittämään, vaikka täälläkin asiaa on puitu kantilta jos toiseltakin. Venäjä hyökkäilyt ja terrorisoinut Ukrainaa edelleen, joten sitä syy-yhteyttä en pysty perustelemaan.

Kyllähän tuo nyt toimii edelleenkin sen mukaan kun moni muukin kauppa mm. polttoaineet jne. Sillon kun hinta saatiin hilattua pilviin niin sitä oli helppo siellä pitää päivästä toiseen, myyjien ei tarvinnut kuin tehdä kun samansuuntaisia tarjouksia joka päivä.
Nyt sitten kun tuo joulurauha julistettiin ja hinnat notkahti niin kestää hetki, että hinta taas saadaan takas sinne ylös. Ei kellään riitä pokka pitkän "halvan" jakson jälkeen ilmoittaa sähkönsä hinnaksi 5c ---> 50c koska jotta se menisi läpi niin jokaisen myyjän pitäisi tehdä samaan aikaan sama temppu, lienee mahdotonta sopia.
Mutta kun hinnat pikkuhiljaa taas saadaan ylös, niin eiköhän ne tovin siellä pysy. Tuulee tai ei, sataa tai paistaa.
Jollekin tulisi ehkä mieleen kommentoida, että kyse on energian niukkuudesta, mutta hinnat on julkisia joista näkee mikä on pelin henki.

 

[Mikkolan]

Taas on myytti murrettu, hyvin tuulee vaikka on pakkasta.

Ei nyt ole pakkasta mutta huomenna on eikä tuule; ennuste aamuksi 430 MW

 

[jmaja]

Ei nyt ole pakkasta mutta huomenna on eikä tuule; ennuste aamuksi 430 MW

Onko huomenna oleellisesti kylmempää kuin tänään? Riippuu paikkakunnasta. Kovin suurta eroa ei taida tulla koko Suomen osalta.

Huomenna tuulisähköä tulee ilalla 1,5 GW.

 

[huugo]

Nyt sitten kun tuo joulurauha julistettiin ja hinnat notkahti niin kestää hetki, että hinta taas saadaan takas sinne ylös.

Markkinan hinnanmuodostusta voi selittää monin tavoin. Esim pahuuden ja salaliitojen kautta tai logiikan kautta.

Kuvaamasi hitaus / kausikkuus on varmasti olemassa. Osapuolten välinen dynamiikka on yksi osuus, toinen osa on ihan fyysinen markkinan tilanne. Esim nyt 2 kpl ydinvoimalaa enemmän päällä Pohjoismaissa. Kaasun hinta alimpana koskaan sodan alkamisen jälkeen. Poikkeuksellisen lauha jakso nostanut kaasun varastotasoja Euroopassa.

Ja tämä muutos heijastuu futuurien hintojen laskuna. Joka taas heijastuu kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen laskuna.

Jokainen meistä koettaa ymmärtää maailman ilmiöitä omalla tavallaan. Ja sekin on ihan hyvä

 

[Duffi]

Markkinan hinnanmuodostusta voi selittää monin tavoin. Esim pahuuden ja salaliitojen kautta tai logiikan kautta.

Kuvaamasi hitaus / kausikkuus on varmasti olemassa. Osapuolten välinen dynamiikka on yksi osuus, toinen osa on ihan fyysinen markkinan tilanne. Esim nyt 2 kpl ydinvoimalaa enemmän päällä Pohjoismaissa. Kaasun hinta alimpana koskaan sodan alkamisen jälkeen. Poikkeuksellisen lauha jakso nostanut kaasun varastotasoja Euroopassa.

Ja tämä muutos heijastuu futuurien hintojen laskuna. Joka taas heijastuu kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen laskuna.

Jokainen meistä koettaa ymmärtää maailman ilmiöitä omalla tavallaan. Ja sekin on ihan hyvä

Tässäpä mielestäni isoin syy nykyiselle hintatasolle tulikin, eli Keski-Euroopassa poikkeuksellisen lämmin jakso alla -> kaasun varastot täynnä -> kaasun hinta palannut ~normaalille tasolle. Lisäksi Europassa on onnistuttu saamaan korvaavia kaasun toimitusketjuja käyntiin, eli Venäjän toiminnan aiheuttamaa shokkia on saatu vähennettyä. Toki jos alla olisi poikkeuksellisen kylmä jakso niin hintataso olisi varmaan korkeammalla. Ja tuo kaasun hintataso on oikeasti meidänkin markkinahinnalle hyvin oleellinen, jos Saksan hintataso on 500e/MWh niin väistämättä heijastuu myös meille, nythän tuo on ollut lähempänä 100e/MWh.

Lisäksi paikallisesti (ja laajemminkin) sitten tuulta on ollut suhteellisen hyvin, ja tosiaan pakkasellakin ajoittain tuulee hyvin kuten nyt näkee. Kyse ei ole poikkeuksesta, vaan vaihtelua on eri pakkassäätilanteiden välillä hyvin paljon (välillä lähes nolla, välillä reilusti yli 50%). Tästähän oli aikaisemmin linkattu ihan tutkimuskin, tilastollisesti talven kovimpina kulutuspäivinä tuulivoiman tuotanto on ollut keskimäärin ~15-20% maksimista eli nykykapalla karkeasti 700-1000MW. Ja tämä lukema on voimakkaassa kasvussa edelleen.

 

[Temez]

Ja yhtenä on se, että Ruotsissa ydinvoimaloita (oliko Oskarshamn 3?) oli alhaalla joulukuun alussa. Sekin pudottanut tuotantoa, mikä saa aikaan niukkuutta Ruotsissa, mikä nostaa hintoja Ruotsissa, jotka valuu meille siirtoyhteyden kautta?

 

[Hempuli]

Ihan ymmärrettäviä asioita tulee sähköpörssin hinnan muodostukseen alentavasti tai nostavasti. Se, mikä on vaikea perustella kenellekään on tuotantohyödyke, jonka tuotanto/kulutus on suhteellisen stabiili 9-12 GW. Huippuhinnoissakin moninkertainen ero (20-70 c/kWh), puhumattakaan sitten koko hintaskaalasta. Ei yksi ydinvoimala ole kuin murto-osa pohjoismaisesta tuotannosta ja häviää tuotannon vaihtelussa marginaaliin.

 

[Duffi]

Ihan ymmärrettäviä asioita tulee sähköpörssin hinnan muodostukseen alentavasti tai nostavasti. Se, mikä on vaikea perustella kenellekään on tuotantohyödyke, jonka tuotanto/kulutus on suhteellisen stabiili 9-12 GW. Huippuhinnoissakin moninkertainen ero (20-70 c/kWh), puhumattakaan sitten koko hintaskaalasta. Ei yksi ydinvoimala ole kuin murto-osa pohjoismaisesta tuotannosta ja häviää tuotannon vaihtelussa marginaaliin.

Tavallaan vähän turhaa tuijottaa liikaa tuota Suomen tuotanto/kulutuslukemaa. Suomen hintatason määrää puhtaasti Suomen tuotanto ainoastaan silloin, kun kokonaistuotannossa on ylijäämää kaikkien siirtolinjojen verran. En tiedä onko tällaista (vielä) juuri ollut. Kun hinnanmääräytymiseen markkinoilla vaikuttaa voimakkaasti sekä siirtojen suunta että tuotannon viimeisimpien prosenttien voimakkaasti kasvava hinta, on yhden tai kahden ison ydinvoimalan vaikuttavuus ihan todellinen asia. Ruotsissa oli tuo takia joulukuussa normaaliin nähden vajetta, mikä esti Ruotsin hintatason (enemmän tai vähemmän normaalin) irtoamisen Saksan tasosta (joka taas tuolloin oli vielä hyvin korkea). Tämä taas heijastui suoraan meille.

Eli tavallaan tuo viime aikojen hinnan käyttätyminen on varsin loogista, pörssimarkkina toimii miten se on suunniteltukin. Mielestäni edelleen isoin ongelma tässä kokonaisuudessa on se, että viimeisin/korkein tarjous saa määrätä koko (pörssissä kaupattavan) tuotannon kunkin hetkisen hinnan. Toki tämä toimii vastaavasti sitten halvoissa tilanteissa ostajapuolelle myös eduksi.

 

[kotte]

Mielestäni edelleen isoin ongelma tässä kokonaisuudessa on se, että viimeisin/korkein tarjous saa määrätä koko (pörssissä kaupattavan) tuotannon kunkin hetkisen hinnan.

Mikä tahansa muu tapa määrittää yhtenäinen hinta johtaa vielä suurempiin ongelmiin ja lähes varmasti merkittävään keinotteluun. Kannattaa lukea HS artikkeli asiasta, jos pääsee tuonne maksumuurin taakse [https://www.hs.fi/talous/art-2000009263435.html]. Tuossakin kirjoitetaan varsin selvästi, että itse asiassa tuo nykyinen periaate on ainoa mahdollinen toimiva tapa rakentaa toimiva sähköpörssi ja kaikki pörssit itse asiassa yrittävät toimia noin (vaikkeivat aina onnistu yhtä täsmällisesti kuin sähköpörssi).

Se, mikä on vaikea perustella kenellekään on tuotantohyödyke, jonka tuotanto/kulutus on suhteellisen stabiili 9-12 GW.

Se on päin vastoin erittäin helppo perustella, kun tuontanto ei ole vakio, vaan esimerkiksi Suomessa tuulivoiman tuotanto heittelee yli 4GW säistä riippuen ja kulutus vielä enemmän ulkoilman lämpötilan, viikkokalenterin (arki- tai pyhäpäivä) ja vuorokaudenajan mukaan (päivä tai yö). Tuontisähkön osalta on samat reunaehdot rajan tuolla puolen. Nykyisessä niukkuustilanteessa on tarjontarajoite ja sähkön hinta nousee tasolle, jossa joku suostuu rahansäästöä tai maksua vastaan vähentämään kulutustaan, jotta sähkön tuotanto ja kulutus saadaan tasapainoon. Tuotantoa ei ole mahdollista lisätä nykytilanteessa juuri mitenkään, mutta tasapainon kannalta on aivan sama, saadaanko tasapaino lisätuotannolla vai lisäsäästöillä. Molemmille, tuottajille ja säästäjille, kuuluu reilun pelin hengessä sama korvaus. Mutta voidaan toki keskustella, pitäisikö sittenkin siirtyä epäreilun pelin puolella.

 

[Hempuli]

Jotta tällainen tavantallaaja voisi ymmärtää sähköpörssin hienouden, niin silloin kaikki sähkökauppa pitäisi tehdä siellä. Voi olla, että sähköpörssi toimisi oikeasti näillä parametreilla, mutta ehkä koko sähkömarkkina on rikki, koska vain osa kaupasta tehdään pörssissä osalle asiakkaista. Sähkömarkkinat ovat loppujen lopuksi hyvin stabiilit ja ennustettavat. Hintahaitari on pörssisähköasiakkaille stabiiliuteen nähden ihan universumista, mikä ei ole minkään markkinamekanismin mukaista, vaikka sillä saadaankin tuotantoa ja kysyntää kohtaamaan.

Markkinamekanismissa tuotteen hinta nousee kaikille, jolloin kysyntä laskee hinnannousun vuoksi eikä niin, että P-kirjaimella alkaville hinta nousee yli maksukyvyn ja muut maksavat saman kuin ennenkin. Nyt sähkömarkkinoilla on tilanne, että Hempuli ostaa vinon pinon reikäleipiä leipomosta 0,1439 € kappale ja Pärssinen jättää ostamatta 0,7 € leivän, jotta Hempulilla olisi suu messingillä. Puhumattakaan niistä, jotka ovat luvanneet ostaa laatikollisen 0,02 € per leipä ja saavat 0,50 €/kpl siitä, että eivät ostakaan. Minun on hyvin vaikea perustella kenellekään, että näin markkinoiden kuuluukin toimia, jotta jokaiselle riittäisi leipää.

 

[kotte]

Jotta tällainen tavantallaaja voisi ymmärtää sähköpörssin hienouden, niin silloin kaikki sähkökauppa pitäisi tehdä siellä. Voi olla, että sähköpörssi toimisi oikeasti näillä parametreilla, mutta ehkä koko sähkömarkkina on rikki, koska vain osa kaupasta tehdään pörssissä osalle asiakkaista. Sähkömarkkinat ovat loppujen lopuksi hyvin stabiilit ja ennustettavat.

Olen itse asiassa täsmälleen samalla kannalla. Ja syypäitä siihen, että sähköä myydään ties millaisilla todellisuudesta irroitetuilla hinnoitteluperiaatteilla on sähkön myyjien, sillä vaikka ostajia pitkät kiinteät hinnat ovat miellyttäneet, sähkökauppiaat ovat alan sinne markkinoinnillaan vieneet. Nuo johdannaiset lisäävät sähköpörssin hintojen heiluntaa tuntuvasti, kun suurin osa tuotannosta ja kulutuksesta on sementoitu kiinteillä hinnoilla hintajoustamattomaksi, joten vain murto-osa sähkökaupasta joutuu tasapainottelemaan muuttuvien sähkön hintojen varassa.

Sähköpörssihän on muuten ennen muuta paikka, joka pyrkii tasapainottamaan sähkön tuotannon ja kulutuksen, mikä on sähköverkon toiminnan kannalta välttämätöntä. Kaikki on sitten rakennettu tuota tarkoitusta varten.

Sähkön hinta ei ole millään lailla ensisijassa ohjattava suure järjestelmässä eikä sillä ole suoranaista tekemistä sähkön tuontantokustannusten kanssa, vaan se on väline, jonka annetaan muuttua tuotannon ja kulutuksen tasapainon saavuttamiseksi. Nyt on ollut pääasiassa ylikysyntätilanne, jolloin sähkön tuottaminen ja säästäminen ovat "hyvästä" ja kuluttaminen "pahasta" ennen muuta pienten lisätuotanto- ja -kulutuserien kohdalta (joita ei kukaan pysty asiaperusteella erottamaan muusta tuotannosta tai kulutuksesta, eli kaikki tuotanto ja kulutus ovat "tasa-arvoista"). Kun hinta nousee, kulutuksesta suorastaan sakotetaan ja kerätyt "sakkovarat" luovutetaan "hyväntekijöille", siis tuottajille, jotta viimeinenkin sähköpisara saataisiin koneesta ulos ja sähkön säästäjille, jotka saavat saman hyödyn käyttämättä jättämästään sähköstä. Jälleen, kaikki tuotanto ja kulutus on tasa-arvoisessa asemassa sähkön hinnan osalta.

Ylitarjontatilanne syntyy ajoittain ja sellaista on harvinaisesti tapahtunut viime aikoinakin esim. kovalla tuulella, vähäisen kulutuksen ja hyvän sähkön tuontitarjonnan aikoina. Tällöin sähkön lisätuotantoa muuttuu "pahaksi" ja lisäkulutus suositeltavaksi, jotta tasapainoon päästään. Tuottajilta tavallaan napataan "veroa" tuotannostaan ja sitä jaetaan kuluttajille "subventiona". Viittaan siis "verolla" ja "subventiolla" lisäeriin, jotka sähköpörssi vähentää tai lisää normaaleihin sähkön kohtuullisiin tuotantokustannuksiin, jotta sähköverkon toimminan edellyttämä tasapaino saavutetaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nähdäkseni ainut ongelma on, että ei ole käytössä kapasiteettia joka painaisi hintaa alas. Tuo muu tuotanto on pieni, koska näin on politikoitu ja se sopii nyt hyvin myös voimayhtiöille. Tämän hetkinen 116 €/MWh on hirvittävän kova hinta sähköstä vaikka se onkin jo siinä järkevän rajamailla. Omaa kallista totantoa on vain 159 MW noin 10 GW:n kulutuksesta eli vajaat 2 %. Hinta määräytyy tämän ja noin 10% tuonnin perusteella. Nuo 2 ensimmäistä totantokohtaa eivät varsinaisesti voi lisätä vuosituotantoaa (vesivoima lyhytaikaisesti) mistään lisähinnasta ja 3. + 4. hyvin rajallisesti. Rahaa tulee kuin suokuokalla mutta se ei johda silti tuotantomäärien kasvuun.

1. Vesivoima 1 619 MW
2. Ydinvoima 4 362 MW
3. Yhteistuotanto (kaukolämpö) 1 938 MW
4. Yhteistuotanto (teollisuus) 1 545 MW
5. Tuulivoima 563 MW
6. Aurinkovoima 24 MW
7. Muu tuotanto159 MW
8. Tehoreservi 0 MW
9. Tuonti - / vienti + (netto) −1 008 MW

Sähkön hinta Suomessa 116,83 €/MWh

Normaali kauppa ei toimi tällä tavalla. Kauppias tilaa kurkkuja Suomesta vaikkapa 200 kg päivää kohti ja sitoutuu ne myymään (take or pay). Kokenut kauppias tietää paljonko tavaraa menee jos hinta on tiedossa ja kohdallaan. Tuotanto päässä kurkut kasvavat joka päivä meni niitä kaupaksi tai ei. Jos kauppa käy paremmin ja määrä ei aivan riitä, kauppias voi miettiä:

• Nostaa hintaa niin että tavara riittää (heikentää sitten muutakin myyntiä varsinkin jos hinta on yli yleisen tason)
• Sallia tuotteen loppuvan alkuillasta (asiakkaat ihoaa ja ostoksia siirtyy seuraavaan kauppaan)
• Hankkia kurkkuja lisää jostakin muualta vaikka paljon kalliimmallakin

Jos kauppias saa vastaavaa tavaraa lisää esim. 10% kaksinkertaisella hinnalla, myyntihintaa ei voi kaksinkertaistaa, koska myynti tyssää. Ehkä kauppias ei hintaa edes nosta, koska lisähinnalla hankittu tekee vain pienen loven kurkun myynnin katteeseen. Toisin kuin sähkökaupassa, jokerina kauppias voi hankkia tiskiin myös halvempaa espanjalaista kurkkua ja siinä samalla parantaa sen kotimaisen riittävyyttä tiskissä.

Normaalisti mahdollisuukisa korvata sähköä on ollut olemassa kulutuspäässä mutta tämäkin mahdollisuus on politikoitu nurin. Vain mahdollisuus säästää ja palella on jäljellä ja sekin tupla hintaan.

 

[kotte]

Jos kauppias saa vastaavaa tavaraa lisää esim. 10% kaksinkertaisella hinnalla, myyntihintaa ei voi kaksinkertaistaa, koska myynti tyssää. Ehkä kauppias ei hintaa edes nosta, koska lisähinnalla hankittu tekee vain pienen loven kurkun myynnin katteeseen. Toisin kuin sähkökaupassa, jokerina kauppias voi hankkia tiskiin myös halvempaa espanjalaista kurkkua ja siinä samalla parantaa sen kotimaisen riittävyyttä tiskissä.

Kauppa ei ole pörssi, vaan koko kuluttajatavarakauppa jo melkein olisi. Jos kurkku on kallista tai sitä ei ole, moni valitsee toisen tuotteen. Monella on myös parin päivän käteisvara, eli kurkkua ehkä saa seuraavana päivänä.

Näin asian pitäisi olla sähkönkin käytössä, eli jos sähkö on sen verran kallista, että sillä ei kannata lämmittää, vaan valita vaihtoehtoinen lämmitystapa, niin kuluttaja voisi sitten tehdä itsekin tuon valinnan. Monta sähkönkäyttökohdetta myös joustaa jossakin määrin (sähköviikkosauna toisena päivänä, pyykkien ja asitoiden pesu yöllä, imurointiajakohdan siirtäminen jne.). Pakollinen valaistus ja kylmäsäilytys vievät aika vähän energiaa (ja edes jälkimmäinen ei ole talvella vailla vaihtoehtoja).

 

[bungle]

valita vaihtoehtoinen lämmitystapa,

Taitaa ainoa olla puu/pelletti, jos sähköllä noin muuten lämmittää (muu kotipoltto alkaa olemaan jo lähes kiellettyä). ILP/PILP/MLP/VILP on kaikki jossain määrin sähkölämmitystä ja kaikki paitsi ensimmäinen vaatii vesikierron. Aurinkokeräimet vedelle ehkä voi jotenkuten toimia. Kaukolämpö voisi olla, mutta tarvitsee vesikierron, jota sähkölämmitteisissä ei oikeastaan ole ja senkin osalta ollaan menty kustannussyistä MLP:hen jopa isoissa kerrostaloissa. Sitten toki rankka eristäminen, mutta ei oikein käytännön vaihtoehto, kuten ei vesikiertokaan vanhoissa rakennuksissa.

 

[fraatti]

Kovasti puskee sähköä nyt.

Edit. Pääsi uutisiinkin

Ennätystä pukkaa! – Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan

Ennätystä pukkaa! – Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan

www.mtvuutiset.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei taida päästä generaattoria kokeilemaan tosi tarpeeseen

 

[pökö]

Ei taida päästä generaattoria kokeilemaan tosi tarpeeseen

Sekö nyt alkoi toimimaan ja kiinni oleva hana oli ainut bugi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Joo, vika oli käyttäjässä. Se hana on niin piilossa että ei sitä huomaa ja kun on niin harvoin itse käyttänyt niin ei muistanut koko hanaa.

 

[jviirret]

Taas on myytti murrettu, hyvin tuulee vaikka on pakkasta.

Kaiken varalta jos joku lukija ei tiedä mistä myytistä puhutaan: https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/myytille-kyytia/myytti-1-talvella-ei-tuule

"Talvella Suomessa on aktiivisempaa matalapainetoimintaa, jonka vuoksi tuulen nopeus on voimaloiden napakorkeudella keskimäärin voimakkaampaa. Yhdistämällä tämä kylmempään lämpötilaan ja sitä kautta tiheämpään ilmantiheyteen, tuottavat tuulivoimalat talvella kesää enemmän energiaa "

 

[bungle]

Kaiken varalta jos joku lukija ei tiedä mistä myytistä puhutaan: https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/myytille-kyytia/myytti-1-talvella-ei-tuule

Ei oikein vielä vakuuta. Olisi tärkeää tietää tämä paremmin ns. huippupakkasten aikaan, esim. -30 asteen pakkasessa (Suomessa), jossa kulutus lähtee ihan uusiin sfääreihin. Muutenkin kovin laihasti murrettu. Se voi pitää paikkansa, että koko talvena tuulesta saa enemmän energiaa kuin kesällä. Mutta auta armias, kun lävähtää pariksi viikoksi tuuleton -15-30 c. Ei paljoa keskiarvotuulet lohduta.

 

[Lappanen]

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa oli tuulivoiman "myyttejä" avattu, eniten pisti silmään se, että ydinvoima on vähintään yhtä päästötön sähköntuotantotapa kuin tuulivoima. Lehti työpaikalla niin en pääse tsekkaamaan, mutta oli tuosta tuulestakin jotain juttua siinä, muistaakseni.

Edit. Ulkomuistista toinenkin mielenkiintoinen juttu tuulivoimasta, noin 10v ikäisenä alkaa myllyn tuotto heiketä ja käyttöikä noin 20 vuotta. Ei mitään kestävää kehitystä..

 

[HalkoholistinHaamu]

Ei oikein vielä vakuuta. Olisi tärkeää tietää tämä paremmin ns. huippupakkasten aikaan, esim. -30 asteen pakkasessa (Suomessa), jossa kulutus lähtee ihan uusiin sfääreihin. Muutenkin kovin laihasti murrettu. Se voi pitää paikkansa, että koko talvena tuulesta saa enemmän energiaa kuin kesällä. Mutta auta armias, kun lävähtää pariksi viikoksi tuuleton -15-30 c. Ei paljoa keskiarvotuulet lohduta.

Huolestuttavan heikkoa oli tuulivoiman tuotanto pari päivää sitten (6.1.2023), eikä ollut edes huippupakkasia tuolloin, vaan aivan normaalia talvisia lukemia, pohjoisessa -15... -20. Myytin oleminen myytti, kumottu. Kuva toimikoon varoituksena siitä, mitä on luvassa, kun kovat pakkaset tulee.

 

[jviirret]

Huolestuttavan heikkoa oli tuulivoiman tuotanto pari päivää sitten (6.1.2023), eikä ollut edes huippupakkasia tuolloin, vaan aivan normaalia talvisia lukemia, pohjoisessa -15... -20. Myytin oleminen myytti, kumottu. Kuva toimikoon varoituksena siitä, mitä on luvassa, kun kovat pakkaset tulee.

Tuulen nopeus ei riipu ilman lämpötilasta vaan matala- ja korkeapaineiden sijainneista. Lämpimällä ilmalla voi olla tyventä ja kylmällä kova tuuli. Aina ei tuule, se on toki tosiasia.

 

[HalkoholistinHaamu]

Tuulen nopeus ei riipu ilman lämpötilasta vaan matala- ja korkeapaineiden sijainneista. Lämpimällä ilmalla voi olla tyventä ja kylmällä kova tuuli. Aina ei tuule, se on toki tosiasia.

Kyllä riippuu sen verran, että kovilla pakkasilla on käytännössä aina korkeapaine, ja tuuli hyvin minimaalista.

Tuulisähkön tuotannon keskiarvoilla perustelu (kesä/talvi) ei näin ollen ole kovinkaan pätevä

 

[Sukke]

Huolestuttavan heikkoa oli tuulivoiman tuotanto pari päivää sitten (6.1.2023), eikä ollut edes huippupakkasia tuolloin, vaan aivan normaalia talvisia lukemia, pohjoisessa -15... -20. Myytin oleminen myytti, kumottu. Kuva toimikoon varoituksena siitä, mitä on luvassa, kun kovat pakkaset tulee.

Kyllä riippuu sen verran, että kovilla pakkasilla on käytännössä aina korkeapaine, ja tuuli hyvin minimaalista.

Tuulisähkön tuotannon keskiarvoilla perustelu (kesä/talvi) ei näin ollen ole kovinkaan pätevä

Ihmeen alhainen sähkön hinta tuossa esimerkissä, vaikka tuulivoimaa ei ole nimeksikään. Tuontiakin taitaa olla aika paljon. Yritä tässä nyt sitten ymmärtää sähkön hinnan muodostumista.

Mutta eikös tuossa Tuulivoimayhdistyksen linkissä käsitelty myyttiä, että talvella ei tuule? Mielestäni tämän myytin osalta vastaus oli aika hyvä eli talvellakin tuulee ja keskimäärin jopa enemmän kuin kesällä.

Kommentoit ilmeisesti jotain muuta myyttiä? Ehkä jotain semmoista, että tuulivoima on paras ratkaisu pitkien pakkasjaksojen tuulettomiin päiviin. Tämmöistä ei tosin ole tainnut kukaan edes esittää.

Ei ole mielestäni yhtään huono asia, että useamman pakkaspäivän loppupuolella Suomessa on sähköstä ylituotantoa 1 600 MW eli OL3 verran. Jos pörssisähköä käyttää, on varmaan tyytyväinen, että pakkasjaksoille tulee myös tuulisia päiviä ja mahdollisia tuulettomien ja kalliiden päivien kustannuksia saa hieman kompensoitua.

 

[kotte]

Kyllä riippuu sen verran, että kovilla pakkasilla on käytännössä aina korkeapaine, ja tuuli hyvin minimaalista.

Tuulisähkön tuotannon keskiarvoilla perustelu (kesä/talvi) ei näin ollen ole kovinkaan pätevä

Ei kukaan osallinen käytännössä pelaa vuosikeskiarvoilla, vaan pikemminkin viikkokeskiarvoilla (viikon järjestysnumero vuoden alusta lukien). Todellakin pätee, että kylmimmät lukemat maan pinnalta mitataan yleensä tilanteessa, jossa maan pinnalla ei tuule juuri lainkaan. Kyse on ns. inversiosta, jossa maan pinta kylmenee säteilyn jäähdyttämänä, kun taivas on kirkas eikä tuuli lämmitä, vaan kylmeneminen periaatteessa voi jatkua avaruuden lämpötiloihin asti, jos tilanne jatkuisi. Nuo tilanteet eivät yleensä ole erityisen pitkäkestoisia (muutaman päivän toki voivat kestää) eivätkä tarkoita, etteikö ylempää 100m ... 300 metrin korkeudelta löytyisi melko voimakkaitakin tuulia, jotka puhaltavat raskasta ilmaa sisältävä inversiokuplan ylitse. Näin esimerkiksi Lapin tuntureilla on usein huomattavasti lämpimämämpää ja tuulee paljonkin kovemmin kuin laaksoissa.

Toki on niin, ettei tuulivoiman saatavuus vastaa sähkölämmittäjän tarveprofiilia, mutta talvikuukausina (marraskuulta maaliskuulle) tuulee Suomessa kuitenkin tilastojen perusteella kovempaa kuin vuoden aikana keskimäärin ja talvi-ilman kesäilmaa suurempi tiheys parantaa tuulen tuottotehoa kylmällä säällä vielä lisää. Mutta pitkiäkin heikkotuulisia jaksoja voi esiintyä, kuten tapahtui marraskuussa. Toisaalta suhteellisen kylmälläkin säällä voi tuulla erittäin hyvin kuten esimerkiksi tänään (eli osassa maata tuulee tosi kovaa ja osassa on varsin kylmää noin pääpiirteittäin).

 

[jviirret]

Kyllä riippuu sen verran, että kovilla pakkasilla on käytännössä aina korkeapaine, ja tuuli hyvin minimaalista.

Jotta eteläsuomessa olisi kovia pakkasia vaatii se pohjoisen ilmavirtauksen=tuuli. Lapin pakkasilla ei ole mitään käytännön merkitystä koska sähkön käyttäjiä on siellä niin vähän.

 

[ekomies]

Ihan kohtuuhinnoin on alkanut tämä pörssisähkövuosi kuluttajan kannalta. Eka viikko su-la oma kulutuspainotettu 245 kWh:n keskiarvo 9,0 c/kWh ja pörssin keskiarvo 10,5 c/kWh.