Johtuuko tuo siitä, että vaikka ko päivän sisällä keskittääkin halvoilla tunneille niin koko kuukauden sisällä taas nuo "halvat" tunnit ovatkin sitten kalliita jos tulevat ajat ovat vieläkin halvempaa ja laskevat koko kuukauden keskihintaa.... Olipas sekavasti ilmaistu
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Loppuviimeksi on aika vaikea pelkällä kellolla saada tuo toimimaan helposti. Itselle nyt vihdoin tämän kuun alussa asennettiin loput automatiikat paikalleen, ja vaikka lämmitys nyt ei vielä ihan täysin optimaalinen olekaan niin näyttää jo hyvälle. Mutta tuossa tuo hintakäyrä kyllä vetää mihin sattuu ja kulutusvaikutus tietysti on kovin eläväinen kunnes kuukausi on lopussa.
jos on yhtään varaava lämmitys, niin hyvinkin mahdollista. Pattereilla ja lämpöpumpulla ei ihan niin helppoa, mutta kyllä kalliit tunnit on silti leikattavissa pois.
Varttihintojen myötä helpottuu entisestään jos sinne kalliimpiin pätkiin mahtuu yksikin halpa vartti aina väliin.
Näin ne lööpit taas alkaa pelaamaan ihmisiä kiinteähintaisia ottamaan.
www.tekniikkatalous.fi
Voiko pörssisähkön hinta olla talvella jopa 100 snt/kWh? Fingridin Ruusunen: En sulkisi pois
Ensi talven sähkötilanne näyttää paremmalta kuin vuosi sitten, arvioi Markkinaraati. Pörssisähkön hinta voi silti hetkittäin heilua rajustikin.
www.tekniikkatalous.fi
pökö
Hyperaktiivi
Nyt ei onneksi kukaan pääse viime vuoden tapaan niittaamaan itseään aivan sikahuonoon sopimukseen kiinni.Näin ne lööpit taas alkaa pelaamaan ihmisiä kiinteähintaisia ottamaan.
Voiko pörssisähkön hinta olla talvella jopa 100 snt/kWh? Fingridin Ruusunen: En sulkisi pois
Ensi talven sähkötilanne näyttää paremmalta kuin vuosi sitten, arvioi Markkinaraati. Pörssisähkön hinta voi silti hetkittäin heilua rajustikin.
Tuota helpottaa kyllä jos on automaattinen ohjaus pörssin mukaan.Pystyy reagoimaan pörssin muutoksiin.
Jep, ajattelen sen ennemmin niinpäin, että se mahdollistaa sen automatisoinnin myös vaikka lämmitys ei olisi niin varaava. Esimerkiksi ilppiä tai sähköpattereita ei voi pitää kylmänä samallalailla kun vaikka lattialämmitystä voi pätkiä, mutta tuollainen vartti sieltä täältä voi hyvinkin auttaa jo tuollaisessa.
pökö
Hyperaktiivi
Varmaan keskipäivällä 2 tunnin tuuleton hetki
Luukku
Vakionaama
Kokeile Sähköseuranta äppiä.
Raju piikki on.
Olisiko pompun syy että juuri hetkeksi Viron vienti ei mene täyteen = Viron hinta tulee Suomeen.
Viimeksi muokattu:
Noinhan tuo näkyy menevän. Aamulla Viron siirto oli tuon 3h ajan napsun verran vajaa, ja Baltian hinta on koko päivän korkea. Kun Viron päiväkeskiarvo on 140e/MWh ja SE3 8e/MWh, niin tuollainen pomppaushan siitä seuraa. Kalleimman tunnin kohdalla ero 300 vs 10 e/MWh, kun Baltian hinta samassa yhteydessä pomppaa myös...
Mielenkiintoinen huomio tuossa muuten on että Suomessa ydinvoima nosti tehoja tuon piikin aikana ~150MW. Lienee OL3 jota ilmeisesti Fingridin toimesta edelleen osittain rajoitetaan, mutta tuo ajoitus tuossa on vähän hassu. Miksi ei nosteta jo etukäteen valmiiksi? Eikö kantaverkko järjestelmärajoitteiden puolesta mahdollista, tuulihan tuossa kävi varsin alhaalla juuri tuohon aikaan?
ja hauskasti myös SE1 ei ollut todellisuudessa aamulla täysillä. Laskennassa SE1 pitänyt olla täynnä koska SE1 alue hinta 1c/kwh ja Suomi 30c/kwh. Sitten toteuma oli että SE1 toi tyyliin 670MW eikä 1000 MW suomeen...
Joo kyllä se SE1->FI näkyy Nordpoolissa täynnä olleen. Nuo ei kyllä läheskään aina täsmää, tälläkin hetkellä Nordpoolin ja todellisuuden välillä on about 300MW eroa. Yleensä tuo ero tuntuu johtuvan Suomen tuotantoarvauksen ja todellisuuden erosta, useimmiten taitaa johtua ennakoitua runsaammasta tuulituotannosta, ja silloin tuo SE1 tuntuu useimmiten olevan se millä tasapainoa säädetään.
Tänään klo 9 näkyy Fingridin tuulivoimakäppyrässä olevan tuotanto 747MW ja ennuste 418MW. Tuo voi osittain selittää ennakoitua pienempää tuontia. Hintoihin ei toki vaikuta tuon taivaallista, kun ne on jo edellisenä päivänä lyöty lukkoon.
Kun asia nyt herätti jatkopohdintoja: Loogisempi selitys olisi, että kun sähkö menee Suomen ja Baltian kokonaisalueella sen verran korkeaksi, että virolaisetkin ja etelämpänä Baltiassa etsivät halvempia lähteitä sähkölleen tai jopa säästävät sitä. Lopputulos siis oli, että kun vienti ei pysynyt täysillä, hintapaine hiukan helpotti Suomessakin. Toki vara Baltian vientikaapelissa kielii siitä, että Suomen ja Baltian hintatasot ovat yhtenevät, jollei ole teknisiä syitä taustalla.
Husky
Aktiivinen jäsen
^On tämä monimutkainen bisnes.
Sanokaa vielä, että miksi homma menisi sekaisin, jos vaikka tuottaja saisi vain 5x hinnan siihen päälle mikä on oma tuotantokustannus?
Juu, on täysin hypoteettinen ajatus, eikä päde muillakaan markkinoilla, että minimaalisen pienen tuottajan kallis hinta ei määräisi muidenkin hinnan. Ja "oman tuotantohinnan" voisi vääristellä, jonka voisi sitten kertoa viidellä. Mutta tämä sähköbisnes kuitenkin on vähänkuin elämisen perusedellytys, niin tulee kaikkia tyhmiä ideoita mieleen
Sanokaa vielä, että miksi homma menisi sekaisin, jos vaikka tuottaja saisi vain 5x hinnan siihen päälle mikä on oma tuotantokustannus?
Juu, on täysin hypoteettinen ajatus, eikä päde muillakaan markkinoilla, että minimaalisen pienen tuottajan kallis hinta ei määräisi muidenkin hinnan. Ja "oman tuotantohinnan" voisi vääristellä, jonka voisi sitten kertoa viidellä. Mutta tämä sähköbisnes kuitenkin on vähänkuin elämisen perusedellytys, niin tulee kaikkia tyhmiä ideoita mieleen
Husky
Aktiivinen jäsen
Ei kannata luulla että pystyy niinvain ohittamaan huippuja. Vaikka itsestäänselvä käyrä niin osoittaisikin. Kosto voi koittaa laskun saapumispäivänä!
Tämän päivän laakso voi olla huomiseen verrattuna huippu....
Koska ideana on saada tuotanto ja kulutus täsmäämään toisiinsa (kun on pakko), joissain tilanteissa hinnan pitää nousta reilusti, jotta siinä on insentiiviä kuluttajille kulutuksen pienentämiseksi. Enpä osaa sanoa, millaisilla hinnoilla sitä pudotusta alkaa riittävästi tulla, mutta ainakin näillä huippuhinnoilla sitä on tullut riittävästi, kun ei sähköpula ole meille vielä iskenyt.
Nuo rajasiirtojen pullonkaulat ovat sitten oma monimutkainen lisänsä tähän pajatsoon, kun periaatteessa koko markkinassa on sama hinta, mutta käytännössä todella harvoin on. Nytkin äkkinäinen saattoi olettaa, että aamun hintapiikki johtui Baltian viennin vajauksesta, mutta näin ei voi olla. Hinta ei nouse silloin, kun siirtokapasiteettia on vapaana, vaan silloin kun sitä ei ole riittävästi. Ja silloin se nousee "vetävässä päässä", eli tässä tapauksessa se olisi noussut Baltiassa jos olisi ollut Estlinkin pullonkaulasta kyse. Mutta siirto oli väärään suuntaan voidakseen nostaa Suomen hintaa.
Mistä tämän aamun pomppu sitten johtui?
Minusta meni näin:
1) tuulta paljon Suomessa. Suomi omassa hinnassa. Viron vienti täynnä.
2) tuuli laski. Viron vienti ei täynnä. Tämä toi Suomeen Viron hinnan.
3) tuuli nousi. Viron vienti täyteen. Suomi irtosi taas omaan hintaan.
Ja tähän liittyvä asia on että Ruotsista Latviaan? menevä siirto on alhaalla. Eli Lahden eteläpuolella hinta on ylhäällä...
Tuossa skenaariossa nousun syynä ei ole Viron viennin muutos, vaan tuulivoiman väheneminen. Viron viennin lasku johtuu jostain muusta kuin tuulen vähenemisestä, ja se vaikuttaa juuri päinvastoin, eli hellittää tuulen vähenemisen aiheuttamaa hintapainetta. Viennin laskun hintaa pudottava vaikutus ei välttämättä ole suuri, mutta ei se hintaa ainakaan nosta. Kysynnän lisääntyminen nostaa hintaa, ei sen väheneminen.
Pullonkaula siis nostaa hintaa siellä, minne sähkö menee. Jos hintaero johtuu pullonkaulasta, hinta on aina korkeampi siellä päässä mihin sähköä siirretään.
Eikös kysymyksessä ole muna ja kana -keskustelu?
Suomen edullisuus vs Viro muutui kun tuulen tuotanto laski - tämän takia osa kysynnästä Virossa katettiin omalla tuotannolla (verrattuna että olisi tuotu Suomesta). Siksi Viron vienti laski.
Kyllä. Viron viennin vajaus johtui juuri tuosta, että Suomen hinta nousi, joten Viro sai jostain halvempaa sähköä, eikä ostanut enää Estlinkiä täyteen. Jos se Estlinkin viimeinen rahtunen olisi ollut halvempaa kuin Viron oma tuotanto (tai tuontisähkö jostain muualta Viroon), olisi Viro ostanut sen viimeisenkin rahtusen. Näin ollen hinnan nousu ei voinut johtua Viron tuonnin vajauksesta, vaan juuri toisinpäin - tuonnin vajaus johtui Suomen hinnan noususta. Mutta kun kysymys oli, että mikä Suomen hintaa nosti, niin siihen ei Estlinkin käyttöaste minusta anna vastausta. Estlinkin vajaus oli hinnannousun seuraus, ei syy.
jussipa
Aktiivinen jäsen
Nyt en ihan ymmärtänyt. Kulutusdata luetaan suoraan mittarin HAN-väylästä ja toteutunut keskihinta laskulla on kyllä täsmännyt aina liukurilla laskettuun hintaan.
Ja eipä tuota joka huippua ole onnistunut kiertämään. Tämä sähkön hinnan seuraaminen ja huippujen kiertäminen on tämmöistä harrastusluonteista toimintaa. Toki isommat kuormat kuten veden lämmitys hoituu automaattisesti HomeAssistantin ohjaamana halvimmille tunneille, kuten kuvaajasta voi päätellä.
Minulla ohjaus on aika simppeli - se ajastaa käyttöveden pakkoteon halvimmille tunneille, mutta ei täysin estä sen lämmittämistä jos joku sattuu lotraamaan varaajan liian tyhjäksi. Lisäksi sitten ajastellaan käsin noita pesukoneita silleen hehtaaritarkkuudella käymään öisin ja auton latauksia vähän tarkemmin ooppelin osalta kun se vetää 11kW, volkkarin ( 3kW ) etäohjausta tai ajastusta en ole saanut toimimaan joten se tökkästään illalla lataamaan jos sähkö halvahkoa ja akku liian vajaa. Ehkä tuon MLP:n voisi myös ottaa mukaan niin, että siltä kielletään toiminta jos on ihan törkeä piikki. Ne piikit ovat olleet sellaiseen aikaan ettei kulutusta juuri ole pohjakulutusta enempää. Aamukaffe on tästä suurin poikkeus, mutta ei siihenkään saa paljon kulumaan.
Tästä yksityiskohta. Kun keittää 3 pannullista mokkamasterilla kaffetta päivässä, niin kulutus on suunnilleen sama kuin jääkaapilla vuorokauden aikana.
mittalaitteena mokkamasterille Shelly plus PlugS ja jääkaapille Shelly plus PM mini
Viimeksi muokattu:
Sen takia, että sähkö ei välttämättä valtakunassa riitä, ellei joku suostu vähentämään kulutustaan ennen kuin hinta on korkeampi, vaikkapa sitten 50-kertainen. Nuo ovat siis teollisia käyttäjiä, jotka voivat osallistua markkinoille ja joutuvat sammuttamaan tuotantokoneitaan, joten korvauksen on oltava todella hurja.
Sähkömarkkinat perustuvat tasapuolisuuteen, eli tuotetusta ja säästetystä sähköstä saa samantasoisen korvauksen eikä sähkön riittävyyden kannalta ole merkitystä, lisätäänkö tuotantoa vai vähennetäänkö kulutusta. Aivan yhtä paha juttu on, jos kulutusta ei saada yhtä lailla vähennetyksi kuin tuotantoa lisätyksi ja noiden kustannukset kilpailevat samalla viivalla keskenään.
- Keskustelun aloittaja
- #952
Tuo on sentään aivan kestävää liiketoimintaa. Samoin Norjassa ja Tanskassa osataan toimia järkevästi, kun Saksasta pukkaa sähköä tuutin täydeltä, mutta Ruotsi on toista maata. Turha on Suomessa tuulimyllyjä vinguttaa ja uraania halkaista turhaan, kun ruotsalaiset hiukan jopa maksavat, että joku ottaa heidän liikoja sähköjään, https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/.
- Keskustelun aloittaja
- #955
”On kyse säätötilanteesta, voimalat toimivat normaalisti”, Aho kertoo.
Sähköenergia | Olkiluodon ydinvoimaloissa tuntuva tehonrajoitus, eikä se johdu teknisistä ongelmista – tästä on kyse
Sähkön maahinta on tänään tiistaina ajoittain negatiivinen.
www.satakunnankansa.fi
Jos hinta on miinuksella ja kysyntää ei ole, niin eihän se voimala voi ajaa nupit kaakossa, vaikka joku maaginen rahoittaja siitä maksaisikin. Yhtälailla se ylituotanto kaataa verkon kuin alituotantokin.
E: tai se tuettu tuulivoimahan pidettiin kyllä tuossakin tilanteessa käynnissä, mutta onko sitä enää?
E: tai se tuettu tuulivoimahan pidettiin kyllä tuossakin tilanteessa käynnissä, mutta onko sitä enää?
Tuulivoimala tukea ei saa jos hinnat negatiiviset. Mainiota ajattelua lainsäätäjiltä.
korsteeni
Vakionaama
kaikkeahan säädellään
miksei sähkön käytön järkeistämistä voitaisi tehostaa myös poliittisesti, kokonaisvaltaisesti
vero ja siirtohinta sopivia työvälineitä
suomalainenhan ostaa tunnetusti heti kun vaa alennusprosentti tuntuu huimalle
tyyliin veroale -80%, siirto, ale 90%
kyllä tapahtuu
ja jääräpäille vastaavasti lisää +merkkisinä
miksei sähkön käytön järkeistämistä voitaisi tehostaa myös poliittisesti, kokonaisvaltaisesti
vero ja siirtohinta sopivia työvälineitä
suomalainenhan ostaa tunnetusti heti kun vaa alennusprosentti tuntuu huimalle
tyyliin veroale -80%, siirto, ale 90%
kyllä tapahtuu
ja jääräpäille vastaavasti lisää +merkkisinä
Tänään aamulla kun hinta nousi lievästi miinukselta takaisin nollaan, pomppasi tuulivoima 2900MW -> 4100MW. Melkoista.
Tästä muuten seuraa se, että nykyään ennustettuja maksimeja ei välttämättä tuulivoiman osalta saavuteta lainkaan, koska tuotantoa aletaan (syystäkin) himmailemaan hinnan sakatessa liikaa (tai ylituotannon kasvaessa maksimirajoille). Aikaisempina vuosina tätä ilmiöitä ei juurikaan vielä näkynyt, nykyään tuulivoiman osuus kokonaiskapasiteetista alkaa vain olla sen verran merkittävä että tätä nähdään tulevaisuudessa varmasti useammin.
Tästä muuten seuraa se, että nykyään ennustettuja maksimeja ei välttämättä tuulivoiman osalta saavuteta lainkaan, koska tuotantoa aletaan (syystäkin) himmailemaan hinnan sakatessa liikaa (tai ylituotannon kasvaessa maksimirajoille). Aikaisempina vuosina tätä ilmiöitä ei juurikaan vielä näkynyt, nykyään tuulivoiman osuus kokonaiskapasiteetista alkaa vain olla sen verran merkittävä että tätä nähdään tulevaisuudessa varmasti useammin.
Lopputuloshan on että pienemmilläkin tuulilla saadaan hyvät tuulisähkön tuotannot. Sitten huiput leikkautuu pois.
Voi kun Itä-Suomessakin olisi tuulivoimaa. Matalapaineet matkaa lännestä itään, niin pidentäisi saantiaikaa yhdestä matalapaineesta.