Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

tet

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Pumpun valintaa pohdiskelevissa keskusteluissa foorumilla nousee aina puheenaiheeksi laitteiden suorituskyky (teho ja COP) kovilla pakkasilla. Useasti keskustelu vieläpä kärjistyy sanaharkaksi kahden leirin kesken - halvempaa peruspumppua suosittelevien ja "aitojen Nordic-mallien" puolesta puhuvien. Pakkastehoja ja COP-lukuja painotetaan kovasti, usein selvittämättä sitä missä päin laajaa Suomenmaata pumpun ostaja asustelee. Itse olen ollut sitä mieltä että etelän asukin ei tarvitse niin kovin tarkasti tuijottaa niihin pakkaslukemiin. Suorittamani "tilastollinen tutkimus", josta liitteenä muutama graafi, näyttäisi vahvistavan käsitykseni. :)

Ensimmäisessä kuvassa on edellisen lämmityskauden (1.9.2006 - 31.5.2007) lämpötilan pysyvyyskäyrä. Asuinpaikka on kaakon kulmilla, tulevan "Suur-Kouvolan" alueella. :D Talo sijaitsee korkean mäen päällä, joten paikallinen "mikroilmasto" on kenties hiukan alueen keskimääräistä lämpimämpi, näin olen ollut havaitsevinani. Lämpötilamittaukset ovat omasta (omatekoisesta) taloautomaatiosta otettuja, ja niitä on kyseiseltä ajalta 6 kpl/päivä (eli ovat 4h keskiarvoja). Mittaukset on jaettu ryhmiin viiden asteen välein kuvassa esiintyvän keskilämpötilan ympärille. Esimerkiksi -10 asteen pylväässä on siis mukana ne neljän tunnin jaksot, joiden aikana keskilämpö on ollut välillä -12,5 -> -7,5 astetta. Lukemat on graafia varten muunnettu vuorokausiksi. Kuvasta on helppo havaita, että lukemat painottuvat selvästi lämpimämpään päähän, suurimman alueen ollessa 0 °C (-2,5 -> +2,5 °C) jossa ollaan oltu yhteensä 75,5 vuorokautta. Alhaisin esiintymä on -25 °C alueella, yhteensä 1,3 vuorokautta. Kyseinen talvikausi oli kylläkin varmasti keskimääräistä lämpimämpi, joten jonkin verran pylväiden pinta-ala voi siirtyä kylmempään päin kun kohdalle sattuu keskivertotalvi.

Toisessa kuvassa on jo pari kertaa aiemmin eri ketjuihin postaamani kuvaaja pumpun säästöpotentiaalista eri lämpötiloissa. Kuvaaja perustuu talon mitattuun lämmöntarpeeseen eri lämpötiloissa (ajalta ennen pumpun hankkimista, kun käytössä oli vain öljylämmitys), pumpun VTT-testiraportista saatuihin COP-ja teholukemiin, sekä viimeisimpiin sähkön ja öljyn hintatietoihin. Tämä kuvaaja voisi olla paljonkin eri näköinen, jos pumppuna olisi jokin toinen merkki/malli. Tällä pumpulla (Sanyo 93EH) ja tässä nimenomaisessa talossa alhaisin säästöpotentiaali, 46 snt/vrk, saavutetaan -25 °C lämpötilassa. Korkein lukema (2,4 €/vrk) saadaan -5 °C lämpötilassa.

Kolmannessa kuvassa on sitten em. kuvaajien tiedot yhdistetty jolloin saadaan yhteenveto viime lämmityskauden teoreettisesta säästöstä eri lämpötiloissa. Tämä ei aivan täysin ole toteutunut, johtuen siitä että ajelin viime talvena vähän turhan varovasti eli pumppu ei tehnyt täysillä töitä oikein missään vaiheessa. Teoreettisesti säästöä olisi tämän mukaan ollut mahdollista saada noin 460 euroa lämmityskauden aikana, kun sitä todellisuudessa tuli noin 380 euroa (oikeastaan vielä vähemmän, mutta ilman lämmitystarvelukuihin perustuvaa vuosivaihtelun korjausta ja jäähdytyskulutusta kesällä säästö oli noin 380 euroa).

Kuten jo ensimmäisestä kuvasta (pysyvyyskäyrä) saattoi päätellä, muodostui lämmituskauden säästö pääasiassa leutojen kelien ansiosta. Suurin teoreettinen säästö syntyi 0 °C alueella, yhteensä 161 €. Pienin säästö taas saatiin kovalla -25 °C pakkasella, yhteensä 0,60 €. ;D

Näitä käppyröitä kannattaa tutkiskella ajatuksella, jos on pumppua hankkimassa täällä etelärannikon tuntumassa. Olennaisin informaatio löytyy ensimmäisestä liitteestä eli pysyvyyskäyrästä, josta jokainen voi päätellä kannattaako täälläpäin panostaa pakkaskelien suorituskykyyn hankintakustannuksista piittaamatta. ;)
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Hyvä tet, nyt ollaan taas asian ytimessä!! :D

Tuohon ulkolämpötilan pysyvyyskäyrään kun saan vielä yhdistettyä talon lämmöntarpeen kyseisissä lämpötiloissa, niin osaa valita oikean kokoisen laitteen ja saa parhaat säästöt.
=> Useasti siis "pienemmällä" invertterillä päästään suurempiin säästöihin, jos vain lämpö jakautuu sillä huoneistoon tasaisesti. ;)

Kannattaisikin tuon esimerkin mukaisen säästöpotentiaalin perusteella mitoittaa ILP täällä Uudellamaalla niin että -5 asteessa laite kävisi osatehoilla eli parhaalla COP-alueella (~40-50%-osateholla).

Omassa asunnossani lämmitystehon tarve tuolla -5 asteessa on noin 1300W ja E9DKEW tuottaa VTT:n testien mukaan tuossa lämpötilassa ~2300W (liukuva tuntikeskiteho) => Laite käy siis tällöin mulla noin 55% osateholla ja 0 kelillä noin 40% tehoilla. :D

Plussan puolella ollaankin jo katkokäyntialueella. Hyvä niin, koska ulkoyksikkön kennosto sulaa "ilmaiseksi" silloin kun kompura välillä seisoo. ;)

Omalla kohdallani tuo Mitsun FA25 olisi voinut tuoda hiukan paremmat säästöt, koska siinä on parhaat +2 asteen osateho COPit ja ~50% osa tehotkin riitäisivät juuri ja juuri lämmitykseen 0 asteen kieppeillä.
 

vayne

Vakionaama
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Erittäin hyvä näkökulma ;)

Kun katsoo noita suoritusarvoja pumpuilla noissa lämpötiloissa, niin eipä mitään mullistavaa eroa ole myynnissä olevien pumppujen välillä. Periaatteessa oleellisesti kalliimmalla pumpulla kuoletusaika merkittävästi pidempi.

Muutenkaan en ole ymmärtänyt "merkkipumppu" hypetystä, halvemmat kun toimii lähelle samaa hyötysuhdetta ainakin eteläsuomessa eli periaatteessa pumpun valinta eteläsuomessa onkin ulkonäön, hinnan yms. tekijöiden summa, tehot kun on lähellä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Tetin sinänsä ansiokkaaseen päättelyyn liittyy sellainen epävarmuustekijä, että aika piankin saatetaan yleisesti siirtyä kulutuksen etäluentaan ja ajan mukaan vaihtuvaan sähkönhinnoitteluun. On jokseenkin todennäköistä, että kovilla pakkasilla sähkön hinta tällöin jopa moninkertaistuu.

Saattaa olla, että tulee sellaisia tariffeja, jotka rokottavat erityisesti koville pakkasille keskittyvää sähkönkäyttöä (aiheuttaja esimerkiksi ILPit ja IVLPit, PILPit ja osateholle mitoitetut maalämpöjärjestelmät, miksei myös erikoiset saunomistottumukset). Tai kääntäen, edullisen tariffin saa vain tasaisemmalla sähkönkulutuksella, jonka noudattamista seurataan mittaamalla.

Tämä skenaariohan ei välttämättä toteudu (vaikka sähköpörssissä onkin jo arkipäivää), mutta tämän päivän laskelmakaan ei vastaavasti välttämättä päde muutaman vuoden päästä. Pakkasilla toimiva vaihtoehtoinen lämmitys voi tällöin nousta arvoon arvaamattomaan.
 

tet

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

kotte sanoi:
Tetin sinänsä ansiokkaaseen päättelyyn liittyy sellainen epävarmuustekijä, että aika piankin saatetaan yleisesti siirtyä kulutuksen etäluentaan ja ajan mukaan vaihtuvaan sähkönhinnoitteluun. On jokseenkin todennäköistä, että kovilla pakkasilla sähkön hinta tällöin jopa moninkertaistuu.
Tämä lienee aivan mahdollinen tulevaisuuden tilanne. Sehän rokottaa toteutuessaan sitten vain suorasähkölämmittäjiä. Öljyllä, puulla, ym. peruslämpöä tekevissä talouksissa edellä esittämäni päätelmä senkun vahvistuu - ilppihän käyttää myös sitä kallista sähköä. ;)
 

Joppe112

"Tän talon ILPpi on paras vaanimispaikka - muahh!"
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa


Naulasin tämän aiheen pysyväksi, koska on selvästi hyödyllinen ketju aloitettu. :)
 
M

mitsu68

Vieras
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Todella hienoa työtä Tet,voisin melkein sanoa,että parasta tietoa mitä näiltä sivuilta on ikinä irronnut. Tuo nollakelin jäätymis ongelma on kaikista suurin pumpuille,siihen ovat sortuneet myös ns,nordic mallit.
 

Freeze

Vakionaama
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

:cool:
Tässä taulukossa 1 tiivisyy se kaikkein tärkein asia, mikä pitää ottaa huomioon ilmalämpöpumpuissa.

Olen aina ihmetellyt sitä miksi täällä kouhotetaan, niin paljon alle -20:ssä pakkasasteessa toimivista pumpuista.
Vaikka pumppu toimisikin kelillä, kuin kelillä sen lämmöntuottokyky ei ole enää hyvä alle -20C.

Tästä aiheesta oli muuten foorumin alkutaipaleillakin keskustelua.

10.11.2005
"Ilmalämpöpumppu hankitaan jo olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tueksi. Sitä on tarkoitus käyttää niissä olosuhteissa, missä se on edullisimmillaan. Kun mennään ääriolosuhteisiin hyöty katoaa.
Sitä voi yrittää korjata aina vain isommalla koneella, jotta saadaan maximi olosuhteissa tiietty kW määrä koneesta ulos, mutta siinä ei ole mitään järkeä."
Hyvä peruspumppu, jossa on hyvä COP, sekä hyvä lämmöntuotto tuonne -10 C keleille takaa sen, että säästöä tulee.
 
M

mitsu68

Vieras
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

tuohon lisäisin,että on äärimmäisen tärkeää ettei kone ole kokoajan jäässä noilla nollakelin tienoilla, tuo ongelma on erittäin monen koneen harmi.Kyllä kaikki koneet tahtovat pelata kuivassa pakkasilmassa mutta kun ollaan tuossa nollakelissä ja vähän miinuksella siinä katsotaan mikä laite toimii.
 

JukkaI

Aktiivinen jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Tämän ketjun alotuksessa oleva kuva 1 on koko jutun ydin! Kiitos tet. Onko olemassa dataa josta saisi aikaan graafeja eri puolelta Suomea? Esim Hyvinkää :)
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

JukkaI sanoi:
Tämän ketjun alotuksessa oleva kuva 1 on koko jutun ydin! Kiitos tet. Onko olemassa dataa josta saisi aikaan graafeja eri puolelta Suomea? Esim Hyvinkää :)
tetin Kouvolan suunnan lämpötilan pysyvyyskäyrät sopivat hyvin myös muualle Uudellamaalla.
Tetin käyrässähän oli 6 mittausta/päivä (Ilmeisesti aina kuluneen 4 h keskilämpötila), tuntikeskiarvo olisi tietenkin ollut tarkempi mutta turhaa "hifitelyä". Tuntitason dataa ei vaan ole paljoa tarjolla vapaasti jaeltuna, joku harva sääasema. Tässä kuitenkin esimerkkiä Lappeenrannan suunnalta
(10 min tarkkuudella voisi tuolta poimia päivittäin dataa talteen tai sitten historiadatasta kultakin päivältä aluksi Hi ja Lo.) http://koti.mbnet.fi/oh5kuy/vws/daily.htm

Ohessa HKI-Vantaan jatkuuvuuskäyrä tältä foorumilta poimittuna. Tuosta voi tehdä pylväitä. :D
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Tuusulan pysyvyyskäyriä löytyy linkista http://www.vouti.net/ilma/sivut/pysyvyys.htm
 
K

Kardaani

Vieras
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Asian ytimeen osui Tet. Sama asia hieman eri tavoin on sanottu Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen sivuilla (sulpu.fi) kohdassa Lämpöpumput / ulkoilmalämpöpumppu: Järjestelmän haittana on se, että se vaatii suurimman mahdollisen energiatarpeen mukaan mitoitetun rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän, koska juuri kylmimmällä säällä lämpöpumppu ei ole käytettävissä.

Lämpöpumppua kannattaa käyttää niissä lämmöissä missä se jotakin tuottaa. Ihan kiva tietysti jos pumppu suostuu käymään vielä -30 asteessa, mutta ilmaislämpöä silloin ei nykypumpuilla saada. Ja vaikka vähän saataiskin, mutta jos tilanne on kerran 5 vuodessa...
 

Teemu Vaasa

Pumppaamista kahdella vuosituhannella.
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Tet on toki oikeassa tuossa, että säästöä ei kovilla pakkasilla euromääräisesti kauheasti synny etelä-suomessa kovien pakkaspäivien vähäisyyden vuoksi.
Asiassa on kuitenkin toinen, hyvin merkittävä puoli. Pumppua valitessa tulee kiinnittää huomiota etelä-suomessakin EHDOTTOMASTI siihen, että lämpöteho riittää kymmenen asteen pakkasella. Tämä siksi, että vältytään jatkuvalta patterien säätämiseltä. Patterithan tulee säätää pienemmälle kuin pumpun pyynti. Jos pumpun teho ei riitä lämmittämään tiettyä tilaa esim. -10 asteessa on seuraus se, että aina pakkasen vähänkin kiristyessä joudutaan pattereita säätämään isommalle, sitten taas lauhtuessa pienemmälle.
Yritän vielä vääntää rautalangasta: pakkastehoja vertailtaessa ei ainoa olennainen osa ole säästö, vaan myös käyttömukavuus ja -helppous.
Yllättävän suuri osa suomalaisista ei tunne tekniikkaa juurikaan, laitteen käytön helppous ja mahdollisimman vähäinen "rämppäämisen" tarve on näille ihmisille ensiarvoisen tärkeää.
Tässä vielä joitakin yksinkertaistettuja nyrkkisääntöjä -10 asteen mitoitussääntöön:
Uusi talo: 35w/m2, vanha, erittäin hatara talo 60w/m2.
 

JukkaI

Aktiivinen jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Nyt ollaan siis asian ytimessä. Mikä on siis tarvittava ILP tai VILP mitoituslämpötila?
Tuolta Jantin linkistä löytyi vielä tarkempaa dataa joka osittaa yhdessä tetin mittausten kanssa, että tuo jatkuva vouhotus nordic -25C tasosta on suurimmassa osassa maatamme vahvasti liioiteltua. On totta, että jokaisessa mahdollisessa kelissä on pärjättävä mutta on hölmöä mitoittaa päälämmönlähde esim. 2-kertaa vuosisadassa olevan huippupakkasen mukaan. Investoimalla pienempään ja yleiskäyttöön sopivampaan laitteistoon saat tuotettua vuositasolla edullisemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin hankkimalla isomman, kalliimman ja tehokkaamman laiteen. Itsellä on kirjattuna 1:n vuorokauden -14C huippupakkanen viime talvelta eikä panan 9-sarjalainen ilman nordic glooriaa vielä hyytynyt.

Toinen huomioitava asia on se, että talossasi on voitava asua ihan joka päivä. Eli noista tilastoista katsoen se 1,5 tai 2 huippupakkaspäivää vuodessa. Itse olen varautunut siihen n. 20 euron investoinnilla:


Jos tuollaisia hommaa, niin kannattaa testata niitä kaupassa ja valita hiljaisin.

Toinen johon olen varautunut on se, että pudottaa sitten huoneiden lämpöä pari astetta huippupakkasten ajaksi. Tietty se varaava tulisija olisi myös mukava mutta ennakkotoiveista huolimatta kukaan ei ole sitä tuohon olkkariin vielä kantanut :(
 

jviirret

Vakionaama
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Ihan järkevää ajattelua niin kauan kun sähkön hinnoittelu perustuu kellon-ja vuoden aikaan. Mutta kauanko sähköyhtiöt hinnoittelevat sähkönsä näin, kun ihmiset siirtyvät lämmityksessä sähkön käyttöön(lämpöpumpulla tai ilman)? Vai onko lähitulevaisuudessa hinnoitteluun tulossa mukaan mm. ulkolämpötilakerroin? Pakkasilla sähkö kalliimpaa kuin lauhalla. Huippukulutuksen aikaan kun sähkön tuottaminen on kalliimpaa.
 

FC Jari

Jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

jviirret sanoi:
Ihan järkevää ajattelua niin kauan kun sähkön hinnoittelu perustuu kellon-ja vuoden aikaan. Mutta kauanko sähköyhtiöt hinnoittelevat sähkönsä näin, kun ihmiset siirtyvät lämmityksessä sähkön käyttöön(lämpöpumpulla tai ilman)?
Kun kaikki käyttäjät saadaan tuntimittauksen piiriin, niin voidaan alkaa laskuttaa sähköyhtiöiltä todellinen hinta huippukuormasta. Tämän jälkeen sähköyhtiöt siirtävät hinnan asiakkailleen. Nythän toimintavarmuutta ylläpitää Fingrid kaikkien käyttäjien maksaessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

JukkaI sanoi:
Jos tuollaisia hommaa, niin kannattaa testata niitä kaupassa ja valita hiljaisin.

Toinen johon olen varautunut on se, että pudottaa sitten huoneiden lämpöä pari astetta huippupakkasten ajaksi.
Kun oikein kunnon pakkaset kohdalle sattuu, voi varautua pudottamaan lämpöä vähän enemmänkin, sillä sähköntuotankapasiteetti ylittyy ja jakeluyhtiö joutuu katkomaan aluettain sähköjä ylikuormituksen estämiseksi. Sama kyllä pätee sähkö- ja lämpöpumppulämmityksen ohella myös öljy- ja kaukolämmitykseen, ellei pumppuja ym. varten ole varavirtalaitteita. Tällaiset sähköpatterit ovat oikeastaan tae siitä, että kovalla pakkasella mainittu skenaario toteutuu (joten ratkaisua ei ainakaan kannattaisi erikoisesti mainostaa ;)).
 
K

Kardaani

Vieras
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Siis parempi kun ei kaikki munat olis samassa korissa. Takaisin luontaistalouteen, poltetaan puuta ja hypellään tiukan paikan tullen lämpimikseen ;D

Heh. Mutta ainakin oma talo on käytännössä sähkön varassa, tartteehan jopa öljypoltin sähköä. Epävarmuudesta ei pääse mihinkään, mutta fiksu yrittää varautua todennäköisimpiin sudenkuoppiin. Siitä täytynee kumminkin lähteä, että sähköä noin pääasiallisesti riittää valtakunnanverkosta niin paljon kuin tarvitaan. Ilmalämpöpumput tarvitsevat kuitenkin 100 prosentin tasolle mitoitetun varajärjestelmän, kun tiukimmilla pakkasilla ei ilppi ilahduta.

Varmin varajärjestelmä olisi ilman muuta puu. Siinä on mahdollisimman vähän tekniikkaa, joka voi mennä epäkuntoon.
 

Nafta

Propelhead
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Juu, noista pysyvyyyskäyristä...

Tein vastaavan harjoituksen Exelillä, omalle talolleni 220m2 lämmitysenergian tarve veden kera 23000 kWH / vuosi.
Pelkkä lämpöä noin 19500kWh. Lämpötila Marjaniemi 2003 Loggaus 15 min välein.

Tein ILPeille funtiot josssa COP käytös ulkolämpötiloissa ja kuormitustason mukaan sekä Maksimi tuottotehot.

Mielenkiintoista luettevaa... Yksi pumppu 35/12 koko luokkaa lopppuu -3 lämpötiloissa.
Jos niitä on kaksi päästään noin -14 paikkeille. Pumput muuttivat COPit 1.0 lämpötilassa -20C, simuloi pysäytystä.

Yksi pumpppu säästää rahojani 700e vuosi.
Yllätys on että toinen pumppu säästää saman verran.
Jäljelle jää joku 700 e lasku.

Maalämpöpumppu, estimoidulla kaivon jäähtymisellä...maksaisi käyttää 700e vuosi. Samaan pääsee kahdella hyvällä ilpillä(tässä FD35)
Tämän etuna on vedenlämmitys samalla, josta noin 150 e lisäsäästö omasta kulustaan.

Aika isoja lukemia, uskoo ken tahtoo.


-n
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Hyvin tuo onnistuisi, jos ei lämpöjakauman takia joutuisi käyttämään huonompia lämmityslaitteita apuna.

Minulla on juurikin 2kpl 35 sarjan ilppiä... toinen hoitaa yläkerran, mutta alakerran ilppi ei joka paikkaan pääse puhaltelemaan. Ehkä kolmas ilppi... pienikin, riittäisi.
 

jviirret

Vakionaama
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Miten muuten huomioitte tuulen vaikutuksen noissa laskelmissa? Ainakin tässä rannikolla tuntuu, että lämmityksen tarpeeseen vaikuttaa tuulen suunta aika paljon, mutta pumpun hyötysuhteeseen se ei kai vaikuta? Kovilla pakkasilla harvoin tuulee, joten se taas hieman pienentää lämmön tarvetta. Kun taas nollakeleillä tuulee aina, ainakin talvikuukausina.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Joppe112 sanoi:
Ideaasi saa ehkä helpoimmin otetta tällä vertauksella: ihan tavallisessa ILPon ulkokennosssa tapahtuu n. 1-2 C:n muutos puhallusilmanlämpötiloissa kun sisällä kertää olomuotoaan rajusti muuttava kylmäke.

Jos sinulla olisi käytössä noissa maapiirin putkissa tuo sama kylmäke, niin se vaatisi siis väh. 7 / 2 = 3,5 kennoa päällekkäin jotta tuo +7 C esilämmitys saavutettaisiin koska fysiikan lait on samat. No, koska veden (/glykolin & etanolin) olomuoto pysyykin ennallaan nesteenä on siitä irtoava lämpöteho sitten vaan murto-osa kylmäkkeen tehoista saman kokoisessa kennossa. Ts kennoja päällekkäin (= pinta-alaa) tarvittaisiin vieläkin enemmän kuin se 4 kpl päällekkäin. Ehkä semmoiset 8 kpl tai >>... ??

Se suunnitelman heikko kohta on siis syyläriin tarvittava massiivinen pinta-alan tarve jotta ilma oikeasti lämpiäisi noin paljon ja vastaavasti vesi viilentyy maapiirille palatessaan. :cool:
Näitä voinee vähän helpommin laskea puhallinkonvektoreoiden datoista.
 

roisto

Jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

VUOSITTAINEN PAKKASMÄÄRÄ

Minulla on 20 vuotta vanha omakotitalo (125+125 m2) Helsingissä ja energian kulutukseni on ollut 23-28 000 kWh/a. Ostin kesällä Mitsun FD 25 ilmalämpöpumpun.

Helsingin energia ilmoittaa vuosiraportissaan todellisen kulutuksen ja myös lämpötilakorjatun kulutuksen. En tiedä, miten se lasketaan. Minua kiinnostaisi tietää, mitä talven pakkassumma vaikuttaa energiankulutukseeni. Olen etsinyt tietoa talven pakkasmäärästä, mutta en ole löytänyt. Onko joku muu löytänyt. kertokaa, jos teillä on osoite tiedossa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

roisto sanoi:
VUOSITTAINEN PAKKASMÄÄRÄ

Minulla on 20 vuotta vanha omakotitalo (125+125 m2) Helsingissä ja energian kulutukseni on ollut 23-28 000 kWh/a. Ostin kesällä Mitsun FD 25 ilmalämpöpumpun.

Helsingin energia ilmoittaa vuosiraportissaan todellisen kulutuksen ja myös lämpötilakorjatun kulutuksen. En tiedä, miten se lasketaan. Minua kiinnostaisi tietää, mitä talven pakkassumma vaikuttaa energiankulutukseeni. Olen etsinyt tietoa talven pakkasmäärästä, mutta en ole löytänyt. Onko joku muu löytänyt. kertokaa, jos teillä on osoite tiedossa.
Helsingin energian sivuilla itse asiassa on laskuissa käytetyt päivittäiset lämmitystarveluvut - jossain... käytin niitä aikoinaan vertailudatana omiin laskelmiini.
 

roisto

Jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Kävin HE:n sivuilla ja en löytänyt hakemaani. Ehkä se on Sävel-palvelussa, johon en ole kirjautunut. Etsin siis vuoden pakkasmäärää (F), jonka yksikkö on h°C, eli jos koko vuorokauden olisi -10 astetta, niin luku olisi 240. Helsingin alueella se on suuruusluokaltaan normaalitalvena 10 - 20 000 h°C.
Täytyy jatkaa etsimistä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Pakkasmääristä tilastoja lopussa vuosilta 1961-1990, Helsingin seutu F2 alle 16 000 h°C
http://alk.tiehallinto.fi/tppt/pdf/4-ilmastorasitus.pdf

Tuoreempia pakkasmääriä sivulla 50, esim. Helsinki 2006-2007
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/fdac07ed97e3c06791b3f3cd08c64535/1253447337/application/pdf/2090767/A7_2008%20web.pdf

Täältä löytyi Jokioisten pakkasmäärätilastot sivulta 66 ja siinä tuo 2007-2008 näytti hyvin erillaiselta.
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/3a0b499c44902ff8d632e642d3758406/1253446870/application/pdf/2076771/RATO%203%20Koulutusaineisto%2026.5.2008.pdf
 

roisto

Jäsen
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

janti sanoi:
Pakkasmääristä tilastoja lopussa vuosilta 1961-1990, Helsingin seutu F2 alle 16 000 h°C
http://alk.tiehallinto.fi/tppt/pdf/4-ilmastorasitus.pdf

Tuoreempia pakkasmääriä sivulla 50, esim. Helsinki 2006-2007
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/fdac07ed97e3c06791b3f3cd08c64535/1253447337/application/pdf/2090767/A7_2008%20web.pdf

Täältä löytyi Jokioisten pakkasmäärätilastot sivulta 66 ja siinä tuo 2007-2008 näytti hyvin erillaiselta.
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/3a0b499c44902ff8d632e642d3758406/1253446870/application/pdf/2076771/RATO%203%20Koulutusaineisto%2026.5.2008.pdf
Kiitos
Tämä ensimmäinen julkaisu on tuttu, mutta siinä ei ole riittävän yksityiskohtaista tietoa. Mutta toinen on hyvä, se antaa vastauksen vuosille 2002-2007. Kolmas on mielenkiintoinen, muttei auta minua. Ja näistä näkee sen, että pakkasmäärät heittelevät vuosittain melkoisesti.
Ja on mielenkiintoista tarkastella pakkasmäärän vaikutusta kulutukseen. Silloin pystyy paremmin katsomaan, mikä on ilmalämpöpumpun vaikutus. Tärkeintähän on verrata samanlaisia vuosia keskenään.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

markusj sanoi:
Tuusulan pysyvyyskäyriä löytyy linkista http://www.vouti.net/ilma/sivut/pysyvyys.htm
Matti Rekunen ystävällisesti antoi tuon datan OpenOffice-muodossa pähkäiltäväkseni.

Pyörittelin OpenOfficessa ajatustani tuloilman lämmittämisestä ilmalämpöpumpulla Rekusen dataa hyväksikäyttäen. Laskin halutulle tuloilman lämmölle arvion lämmitysenergian tarpeesta eri lämpötiloissa käyttäen hyväksi ilman tiheyttä eri ulkolämpötiloissa ja ilman ominaislämpökapasiteettia. Tuloilman virtauksen oletin vakioksi lämpötilasta riippumatta enkä huomioinut tilavuuden muutosta lämmitettäessä tai ilmankosteutta - eli lämmitysenergia-arvioni voi heittää.

Sitten laskin säästöt pysyvyysdataa hyväksikäyttäen arvioimallani ILPin COP-käyrällä. Asteen tarkkuudella jokaiselle ulkolämpötilalle pystyy mallissani asettamaan oman COPin.

Vuosien 2001-2005 välillä ei ollut ihan hirveän suuria eroja nähtävissä vuotuisessa säästössä. Pientä heittoa, muutamia kymppejä vuodessa.

Mikä yllätti minut, oli pumpun COP-käyrän näennäinen merkityksettömyys. Pieni ero COPissa ei näy viivan alla kovin nopeasti. "Huono pumppu" jonka COP ei koskaan nouse kakkosta ylemmäs, ylti vuosisäästössä noin 400 euron pintaan. Hyvä pumppu pystyy ehkä 100-150 euroa parempaan tulokseen ja aivan erinomainen pumppu optimistisesti arvioiden saattaisi päästä lähelle 600 euroa.

Vuotuisesta energiantarpeesta laskin, että keskimäärin, noilla Tuusulan lämpötilojen pysyvyyksillä, 65 litraa sekuntissa tuloilman virtauksella, ulkolämpötiloissa välillä -30C - +14C tuloilman lämmittämiseen 18-asteiseksi tarvittava energiamäärä on noin 9000kWh. Eli ei ihan vähän.

Ennen kuin joku älähtää että pitäähän sitä muutakin lämmittää kuin tuloilma, niin todettakoon että minulla on tosiaan PILP jonka talteen keräämää lämpöä pusketaan veteen ja lattiaan. Nyt tuon 550W kompuralla varustetun PILPin potku loppuu hyvän matkaa plussan puolella tässä talossa, jolloin vastukset alkavat lämmittää vettä kompuran apuna. Jos PILPin ei tarvitsisi lämmittää tuloilmaa, se voisi pystyä pitämään veden (ja lattian) lämpimänä pitkälle pakkaskeleille ilman vastuksia.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Itse harkitsen vieläkin vakavasti tuon tuloilman lämmityksen ilpillä käyttökelpoisuutta varsinkin nyt kun on saanut noita kunnon pakkasia tänne turkuunkin. Onko kellään todellista kokemusta laittaa tuloilmaa suoraan tai epäsuoraan ilpon imuun ? Voiko se koko sisäyksikkö vetää itsensä jäähän? Tiedän ettei systeemi toimi jokaisessa talossa mutta meillä painovoimaisessa uskoisin toimivan alakerrassa mahdollisesti jopa loistavasti. Halu kokeiluun olisi mutta kalliilla pumpulla ei hajoamisen(jäätymisen) takia en haluaisi kokeilla, ja toisaalta ei olisi useammalle käyttöäkään. Mitä arvelette jaksaako sisäyksikkö lämmittää -15 asteista ilmaa kuinka lämpimäksi niin ja milläköhän coparvolla? Hyvää Vuotta 2010 !
 

jussi

Vakionaama
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Meillä on ollut jo pitkään Panan sisäyksikön kenno siirrettynä isovirtauksiseen siirtoilmakanavaan, johon tuodaan tuloilmaa juuri ennnen kennoa.
Tällä jako joko yläkertaan yhteen pisteeseen tai alakertaan useampaan paikkaan. Hyvin on toiminut, mutta hyödyistä tai haitoista ei mitään
mmitattua faktaa.
On tosin vielä pikkupilppikin esilämmittämässä.

Mikä sen sisäkennon jäätäisi, vaikka toisit mitenkä kylmää ilmaa sille?

Ilmamäärä pitää olla niin suuri, että pelkästään tuloilmalla et sitä voi hoitaa missään tapauksessa paineistamatta taloasi. Sille on järkättävä
kiertoilmaa valtaosa tarpeesta, ja tuloilmaa vaan vähän sekaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

Oheisen tapainen kytkentäperiaate on ainakin periaatteessa mahdollinen oloissa kuin oloissa (tosin ekonomisista syistä vaatii melkoisesti kehittelyä, mutta vanhoista osista voisi keittää vastaavaa).
 

Liitteet

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vanha ketju, oliko niin että foorumin vaihtuessa hävisi nuo taulukot ja kuvat ? Niitä ei varmaan saa takaisin ?
Jos ne on jotenkin linkitetty niin eipä niitä takaisin saa jos linkin takana ei ole enää mitään, pitää käyttää jotain Internetin historiapalvelua josko sietä noususi. Foorumille liitetyt tiedostot siirtyivät minusta aikoinaan aika hyvin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vanha ketju, mutta laitetaan talteen tämä Ilmatieteenlaitoksen linkki säähavaintojen lataukseen. Tuolta voi oman mieltymyksen mukaan latailla esim. tuntitasolla ulkolämpötiloja lähisääasemalta ja tehdä sen perusteella päätöksiä mihin keliin latteensa mitoittaa.

Tässä yksi vinkki miten tuota dataa voi käyttää hyväksi. "Saa käyttää, mut ei oo pakko" ;)
 
Mitenkäs tuota huippupakkasten kulutusta voisi arvioida? Tuolla aika alkupuolella Janti mainitsikin, että olisi hyvä voida jotenkin arvioida lämmitystarvetta niillä huippupakkasilla, jotta sitten voisi arvioida, että mihin keliin laitetta mitoittaa tuon Espejotin logiikan mukaisesti.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenkäs tuota huippupakkasten kulutusta voisi arvioida? Tuolla aika alkupuolella Janti mainitsikin, että olisi hyvä voida jotenkin arvioida lämmitystarvetta niillä huippupakkasilla, jotta sitten voisi arvioida, että mihin keliin laitetta mitoittaa tuon Espejotin logiikan mukaisesti.
Huippupakkasten kulutus ( tai oikeastaan tehontarvetarve) on pienempi kuin luulisi. Itse talon lisätehontarve tasaisilla keleillä riippuu aika suoraviivasiesti ulkolämpötilasta ( pohjalla käyttösähkö ), mutta siitä ei pidä päätellä että lämmitys 'pitäisi' mitoittaa edes kerran kymmenessä vuodessa esiintyvä pakkashuipun mukaan - jos ei ihan teltassa asu - koska huippupakkaset ovat lyhyitä, talo ei reagoi niin nopeasti ulkolämpötilan muutoksiin - mutta tämä jäähtyminen on siis talokohtaista. Itse kokeilin joskus - laitoin -10C keleillä lämmöt kokonaan pois. Toisen päivän iltapuolella puolsko alkoi kysellä onko täällä vähän kylmä ? Jos lämmitys on päällä mutta hiukan alitehoinen talo jäähtyy vieläkin hitaammin. Viralliset mitoitukset ovat kai jollekin 50 vuoden välein esiintyvälle huippupakkaselle. Sitäkin voi miettiä kannataako sitä 50v lottoa varten investoida villapaitaan vai lämmitysjärjestelmään.
 

Mikki

Vakionaama
Etelässä etenkin rannikon tuntumassa talviaikana -5 ja +5 välillä ollaan ylivoimaisesti suurin aika lämmityskaudesta.

Yöaikoihin lämpötila ulkona tipahtaa herkästi -10C tuntumaan, mutta sen alle lämmöt on harvassa.

Kelit jossa vuorokauden keskilämpötila on -15C tai enemmän alkaa olemaan tilastoissa yksittäisiä päiviä, eikä joka vuosi.

Minä aion testata tuota mitä VesA mainitsi hitaasta jäähtymisestä. Jos tuon F750 PILP antaa itsekseen puuhata, niin se yöllä pakkasen kiristyessä alkaa herkästi käyttämään vastuksia että asteminuutit ei karkaa. Mutta entäs jos antaakin niiden karata... Mitä tapahtuu?

Pidän siis vastukset estettynä.. katsotaan milloin meidän talon tärkein "termostaatti" alkaa metelöimään.
 
Ylös Bottom