Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

pete1

Jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Fd25 vei 33.7kWh/d (21.11.klo11:00-22.11 klo:11:00) . Lämpö vaihteli -8-(-14)ka. n.-11 . Ilp on alakerrassa ja lämmittää n.140-150m2 kahdessa kerroksessa .

Kokonaiskulutus asunto tyhjillään oli 52 kWh = muuten aivan sama kuin pelkällä Jäspin Tehowatilla lämmittäessä +1.25 kelissä
ILP = 33,7 kwh
IV (Ilto 440 sähköllä) = 5.6 kWh
Panospuhdistamo 3.5 kWh
ulkovalot = 1kWh
khh+kylppäri+sauna lattialämmitys + lvv=8.2kWh
=52 kWh

Ollaan lähellä fd:n maksimia
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Tässäpä galluppi viimevuodelta
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5591.0
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Hitachi 18SX8, 120 m2, -10 C, kulutus: 17,2 kWh/24h = 717 W
Hitachi 18SX8, 30 m2, -10 C, kulutus 4,6 kWh/24h = 192 W
Kulutukset luettu linearisoidulta janalta +8 C .. -18,2 C (noin kahden kuukauden päivittäiset mittaukset). :)

Liitteenä graafi josta kulutusluvut on otettu (muulla tavalla mitattuna hajonta olisi todella suuri). ;)
 

Liitteet

  • 18SX8 vuorokausikulutus 2010-12-07.png
    18SX8 vuorokausikulutus 2010-12-07.png
    82,6 KB · Katsottu: 591

jarip

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Eiköhän tuo pumpun kulutus riipu ihan talon ominaiskulutuksesta ja siitä, onko muita lämmönlähteitä mukana. Lämpötilat vaihtelevat myös aika paljon vuorokauden aikana, joten oletan kyseessä olevan vuorokauden keskilämpötilan. Silloin pahimmillaan saattaa käydä -15 ja korkeimmillaan tietysti vähemmän kuin -10 C.

Itselläni tässä mökissä Pana yksin lämmitystehtävissä näyttää olevan äärimmillään keskilämmössä -10 ja tiheiden sulatusten takia keskiottoteho jää maksimia (1500 W) alemmaksi ja on silloin n. 27 kWh/vrk.

Kun makkarit alkavat silloin jo hieman kärsimään, joten niissä keleissä poltellaan yleensä pesällinen (7 kg) puuta, josta saadaan 20 - 22 kWh apuja. Tämä pudottaa pumpun ottoa n. 9 kWh, joten kulutus on 18 kWh/vrk. Silloin myös (osto)puiden ja pumppulämmön hinta alkavat olemaan aika samat, joten puiden poltto on taloudellisesti saman arvoista.

Väittäisin, että suurimmassa osassa omakotitaloja pumppu on lähellä maksimia -10 C, jos joutuu yksin hommiin. Jos lukema on pienempi, niin muuta lämpöä on ollut mukana tai talo vaan kuluttaa kovin vähän (matalaenergia, erityisen pieni tai rivari). Joistakin pumpuista saa enemmänkin paukkuja (lue: ottotehoja), mutta tämä lämpötila vain hieman siirtyy kauemmaksi tai on jopa lämpimämmässä, jos kulutus on kovahko. Pumpuissa on sitten pienempiä eroja, jos vain ottotehoja riittää edes kohtuullisesti.

Pieni kulutus vaikkapa -10 C on samalla jonkinlainen varoitus siitä, että (ainakin kalliin) pumpun kuoletus on kovin kaukana ja hyöty vähäinen.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

jarip sanoi:
Eiköhän tuo pumpun kulutus riipu ihan talon ominaiskulutuksesta ja siitä, onko muita lämmönlähteitä mukana.
Onhan tuo otsikon kysymys aika epämääräinen ja voi johtaa pahasti harhaan. Siksi halusin omassa vastauksessani eliminoida pahimpia sudenkuoppia käyttämällä esitettyä lähestymistapaa vähentämään ainakin osaa harhatietoja. Jos muutkin asian harrastajat käyttäisivät samaa menetelmää ja laskentatapaa voisi tulos olla paremmin vertailukelpoinen. Kun kyseessä on vuorokausikulutus, on ainoa oikea lämpötila vuorokauden keskilämpötila omalla mittauspaikalla tai välittömässä läheisyydessä. Aiheiden keksimisessä voisi näitä seikkoja ajatella ennenkuin laittaa ne tänne foorumille. Muuten seurauksena on vain juupas eipäs väittely. ;)
 

hype

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

RAFU sanoi:
Onhan tuo otsikon kysymys aika epämääräinen ja voi johtaa pahasti harhaan. Siksi halusin omassa vastauksessani eliminoida pahimpia sudenkuoppia käyttämällä esitettyä lähestymistapaa vähentämään ainakin osaa harhatietoja. Jos muutkin asian harrastajat käyttäisivät samaa menetelmää ja laskentatapaa voisi tulos olla paremmin vertailukelpoinen. Kun kyseessä on vuorokausikulutus, on ainoa oikea lämpötila vuorokauden keskilämpötila omalla mittauspaikalla tai välittömässä läheisyydessä. Aiheiden keksimisessä voisi näitä seikkoja ajatella ennenkuin laittaa ne tänne foorumille. Muuten seurauksena on vain juupas eipäs väittely. ;)

RAFU noin -10! Ei kannata ottaa ihan tarkasti! Eikä käytännössä saakkaan otettua, mut liki kuitenkin.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

hype sanoi:
RAFU noin -10! Ei kannata ottaa ihan tarkasti! Eikä käytännössä saakkaan otettua, mut liki kuitenkin.
Hyvä, otin varmaan otsikkosi liian kirjaimellisesti. ;) Graafini yhtälöllä saan kuitenkin hyvin helposti selville Excel taulukollani meneekö pumppujeni kulutukset myös hetkellisesti laskennallisella kulutuksella ulkolämpötilan mukaan. Aika näppärä hyöty tuosta janan piirtämisestä todella on, (helpompaa kuin moni luulisi). ;)
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

-13 astetta mittarissa ja Fujitsu ajelee tuollaisilla 2300-2500W ottotehoilla...
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Toni sanoi:
-13 astetta mittarissa ja Fujitsu ajelee tuollaisilla 2300-2500W ottotehoilla...

Täällä FMI:n mukaan jotain reilu -11 ja tuo Fuji ei kyllä ota kuin 2100-2350. Tehot hiipuu vedon loppupuolella kun kenno vetää tukkoon, kosteaa on.
 

jarip

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Itse aloittelin päiväkohtaiset seurannat viime kesänä, kun kiinnosti tuo jäähdytyksen kulutus. No sitten homma jäi päälle ja nyt on varsin kattava tieto talon ja pumpun, jopa halkojen kulutuksesta eri lämpötiloissa. Suurimpia yllätyksiä oli tuon ulkolämpötilan suurehko heittely. Jos jossakin välissä vilkaisee omaa mittaria, siellä saattaa olla vaikka mitä, eikä pumpun kulutus aina seuraa sitä. Vasta keskilämpötila ja vuorokausikulutus alkaa antamaan jotakin osviittaa todellisesta tilanteesta. Itse olen ottanut lämpötilat selville lähellä olevasta sääasemasta.

Alkuun ihmettelin, miksi pumpun kulutuskäyrä on lähes suora ulkolämmön funktiona. Senhän pitäisi nousta melko lailla väärinpäin olevan COP-käyrän mukaisesti kun talon lämmitystarve on kuitenkin suora. Siihen selvisi tuo LTO:n jälkilämmityspatterin toiminta, joka näyttää korvaavan pumpulta tulevan vajeen. Lisäksi syksyn edetessä asumisesta tuleva lämpö tietysti kasvaa ainakin alussa valaistuksen ja muun sisällä hommailun lisäännyttyä. Se näkyykin sitten suurempana erona pumppu/kokonaiskulutus kuin ihan alkulämmityksillä. Toki nuo kosteiden tilojen lattiatkin kuluttavat enemmän pakkasilla. Sitten suuremmilla pakkasilla pumpun COP-käyrä alkaa luonnostaan suorenemaan ja -10 jälkeen se onkin jo lähes suora.

Samalla tuli selville tuon takan todellinen teho ja se näyttää olevan n. 75 % puiden energiasisällöstä. Sen näkee hyvin pumpun kulutuksen pudotuksessa kun ollaan sen osatehoalueella. Kuten aiemmin mainitsin, tässä töllissä pumpun raja tulee vastaan juuri tuossa -10 ja sen jälkeen lämmitystarve jatkaa suoraa viivaa, mutta pumpun tuotto tulee lähes samaa tahtia alaspäin. Silloin vielä LTO nostelee jälkilämmityksen osuutta, mutta lisälämmön tarve on tullut vastaan. Kun takanpoltto on aloitettu jo -5 niin pumppu käy vielä osateholla tässä maagisessa lämpötilassa.

Tämän vuoksi pumpun kulutus ei kerro itse pumpusta paljon mitään, vaan siitä kuinka paljon talo kuluttaa ja kuinka paljon muuta lämmitystä on käytössä. Takka varsinkin vaihtelevasti poltettuna on aika suuri lukemien vääristäjä. Oikeastaan parempi kysymys olisi, kuinka paljon talon kokonaiskulutus (+ takkapuut) on lisääntynyt kesäkulutuksesta ja mikä pumpun osuus pumpulla on tästä noususta. Se saattaa olla sitten hankalampi laskettava, kun mukana on ulkovaloja, autonlämmitystä yms. Näiden keskinäinen vertailu lienee vieläkin vaikeampaa, kun verrataan lähinnä taloja ja asumistapoja.
 

SON

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Tässä ulkolämpötilan vaikutuksessa ja Ilp:n kulutuksen suureen vaihteluun on syynä juuri se mitä kerroin tuolla "Ilmalämpöpumppupuilla saavutettava vuotuinen säästö" keskustelussa tästä ulkolämpötilan nousevasta ja laskevasta reunasta jota voi myös kutsua ulkolämpötilan hystereesikäyräksi. Eli kun pakkanen alkaa kiristyä, rakennus ei ota ulkolämpötilan edellyttämää lämpötehoa ja kun pakkanen alkaa lauhtua niin rakennus ottaa vastaavasti enemmän lämpöä mitä ulkolämpötila edellyttaisi. Tämä johtuu rakennuksen rakenteisiin varautunesta lämmöstä tai kylmästä. Tätä ilmiötä kutsutaan rakennuksen (lämpö)aikavakioksi joka on yhtenä parametrinä kehittyneissä lämmönsäätölaitteissa esim DDC lämmösäätöohjelmissa.

Jos haluaa hifistellä suurilla hetkellisillä COP arvoilla niin mittaukset kannattaa aina suorittaa kun pakkanen kiristyy
(nopeasti). Jos haluaa oikeamman tuloksen, mittausjakson pitää olla pidempi niinkuin jarip on todennut.

Omat ilpit ottavat -10 asteen ulkolämpölämpötilassa hieman alle 1 kW tehon ja vuorokaudessa 20 kWh kahtapuolen.

/a045b
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

SON sanoi:
Tämä johtuu rakennuksen rakenteisiin varautunesta lämmöstä tai kylmästä. Tätä ilmiötä kutsutaan rakennuksen (lämpö)aikavakioksi joka on yhtenä parametrinä kehittyneissä lämmönsäätölaitteissa esim DDC lämmösäätöohjelmissa.
/a045b
Kyllä tuon hysteressin selvästi huomaa "nahoissaan" ilman mittauksiakin. Tietääkseni Hitachi 18SX8 (ja muut kehittyneet laitteet) kuitenkin huomioivat ulkolämpötilan vaihtelut hyvin, myös tietenkin sisälämpötilan. Suurimmat sään tuomat vaihtelut sisäilmastoon mielestäni tapahtuu kun tuuli nopeasti yltyy kovaksi sopivalta suunnalta samalla kun ulkolämpötila on huomattavan alhainen. Tuulimittaria en ole vielä löytänyt Hitachista. ;D Yhden - kahden kuukauden mittaukset tasaavat vuorokausikeskiarvojen mittaustuloksia huomattavasti kun ne kaikki linearisoidaan. Korkeimman antotehon olen 18SX8:lla saanut noin -13 ast C ulkolämpötilassa (120 m2 tilassa, pyynti 24 C ja automaattipuhalluksella). Onkohan tuollaista maksimiteho lämpötilatietoa kyselty aikaisemmin tällä foorumilla. :)
 

hype

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Itselläni daikin haukkaa sen 16-20kwh ulkolämpötilan ollessa se noin -10, jos ei takalla avusta. Sisälle irtoaa noin 21,5 astetta, takkassa pari pesällistä mukaan niin kulutus tippuu 13-15kwh paikkeille ja sisällä 23 astetta. Ei muita lämmityksiä päällä, paitsi pesutilojen lattialämmöt.
 

jarip

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

RAFU sanoi:
Tietääkseni Hitachi 18SX8 (ja muut kehittyneet laitteet) kuitenkin huomioivat ulkolämpötilan vaihtelut hyvin, myös tietenkin sisälämpötilan. . Tuulimittaria en ole vielä löytänyt Hitachista. ;D
Mitähän "kehittynyttä" tekniikkaa hitsussa tai yleensä missään pumpussa lienee? Eiköhän kaikki imuilmasta mittaavat pumput säädä tehoja ihan sen anturin mukaan varsin "tyhmästi" välittämättä ulkolämmöistä, puhumattakaan tuulesta mitään. Nämä vaan pyrkivät pitämään tuloilman vakiona, muuhun ne ei pysty. Ei edes teoriassa, muutenhan pumpussa pitäisi olla joku säädettävä käyrä ulkoilman funktiona (vrt. Ouman).

Oma lukunsa sitten on nämä i-seet ja kakemittaukset, jotka ehkä? ovat pykälää kehittyneempiä, mutta nekään ei välitä ulkoilman lämmöistä mitään jos verrataan johonkin peruslämmityksen PID-säätäjään, joka reagoi ulkoilman muutoksiin oikein säädettynä lähes optimaalisesti. Toki pumppu lisää ulkoyksikön kierroksia lämpötilan äkillisesti laskiessa, mutta ei sen vuoksi että reagoisi tähän muutokseen. Se tekee sen siksi, että vaikka sisälämpötila ei ole vielä laskenut, pumppu tarvitsee enemmän paukkuja ylläpitolämpötilaan COP-lukeman laskettua. Lämmönsäätäjänä se on kuitenkin pahasti myöhässä. koska kohta myös sisälämpötila lähtee laskuun.

Jos pumppu olisi oikeasti "viisas" se lähtisi nostamaan tehoja ennakoidusti myös puhalluspuolella. Ja sama tietysti lämmön noustua. Siinä mielessä se toimii samoin kuin sähkölämpöpatteri. Tehoja nostetaan, koska sisälämpötila alkoi laskemaan. Tosin kummatkin nopeasti reagoivina pitävät lämmöt varsin tasaisina, verrattuna vaikka lattialämmitykseen joka tulee aina myöhässä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

jarip sanoi:
Tosin kummatkin nopeasti reagoivina pitävät lämmöt varsin tasaisina, verrattuna vaikka lattialämmitykseen joka tulee aina myöhässä.

Siis juuri päinvastoin. Jos laitetta ohjataan sisälämpötilalla, kuten ILP:ssä tapahtuu se tulee AINA myöhässä, jos ohjaus tapahtuu ulkolämpötilan mukaan, kuten usein lattiaa ohjataa, otetaajn ennakkoa. Fiksuinta olisi kumpainenkin, mikä ei taida olla sekään mikään harvinaisuus.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Espejot sanoi:
Siis juuri päinvastoin. Jos laitetta ohjataan sisälämpötilalla, kuten ILP:ssä tapahtuu se tulee AINA myöhässä, jos ohjaus tapahtuu ulkolämpötilan mukaan, kuten usein lattiaa ohjataa, otetaajn ennakkoa.

Lattiassa on kyllä sen verran viivettä etten kutsuisi sitä ihan hirveästi ennakoivaksi. ILPpi jossa olisi ulkolämpötilan huomioiva PID-säätö, olisi huomattavasti nopeampi reagoimaan.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

repomies sanoi:
Lattiassa on kyllä sen verran viivettä etten kutsuisi sitä ihan hirveästi ennakoivaksi. ILPpi jossa olisi ulkolämpötilan huomioiva PID-säätö, olisi huomattavasti nopeampi reagoimaan.

Siis puhe oli kaiketi ohjausjärjestelmästä. Koska lattilämmitys on hidas, sen on nimenomaan ennakoitava tilanne. Muutenhan ennakoinnin idis kääntyy haitaksi.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

jarip sanoi:
Mitähän "kehittynyttä" tekniikkaa hitsussa tai yleensä missään pumpussa lienee?
Ei ole helppoa tietää Hitachista paljoakaan, ellei ole tutustunut sen käyttö-ohjeeseen. Katso vaikka liitteen sivulta 13 ensimmäiset rivit. ;)
Valitettavasti liite näkyy vain online tilassa, ilmeisesti suojattu hillittömältä levitykseltä. ;)
Tästä pääsee katsomaan: http://www.hapm.hitachi-asia.com/index/techsupp/operationmanual/(EN)RAS-SX8.pdf
 

Liitteet

  • (EN)RAS-SX8.pdf
    487 KB · Katsottu: 184

jarip

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Tuolla sivulla 13 on vain ihan normaali AUTO-toiminnon esittely. Kaikki pumput toimivat noin, eikä AUTO-asentoa kannata lämmityskäytössä käyttääkään. Tuon mukaan se alkaa kuivattamaan, jos lämpötila nousee alueelle 23 - 26 ja menee jopa jäähdytykselle lämpötilassa 27. Ei kai rafulla ole pumppu autolla? Sehän lämmittää vain silloin, kun imuilma on alle 23. Kai tuota lämpötilaa voi edes säätää?
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Eka vrk tuli täyteen ja pumppu ottanut 10,17kWh/26h=391W/h
Pyyntinä 23 astetta ja puhallus automaatti.
Max käynyt 1905W ja min 78w.
Pitää hommata joku lämpömittari jolla saisi mitattu tarkastin sisään/ulos lämmöt.
Toki jos löytyisi joku lämpömittari joka laskisi keskiarvonkin ::)
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

jarip sanoi:
Tuolla sivulla 13 on vain ihan normaali AUTO-toiminnon esittely. Kaikki pumput toimivat noin, eikä AUTO-asentoa kannata lämmityskäytössä käyttääkään. Tuon mukaan se alkaa kuivattamaan, jos lämpötila nousee alueelle 23 - 26 ja menee jopa jäähdytykselle lämpötilassa 27. Ei kai rafulla ole pumppu autolla? Sehän lämmittää vain silloin, kun imuilma on alle 23. Kai tuota lämpötilaa voi edes säätää?
Miksi tuo ulkoanturi olisi noin rajoitetussa käytössä, jos siellä sellainen todistettavasti on. Käytän lämmityskauden aikana "Heat" modea ja puhallus "Auto". Tuolla ohjeissa kyllä varoitetaan "Cool" moden käytöstä pakkasella.
Taisi tämä keskustelu taas lipsahtaa Topicin ulkopuolelle.
 

TJJ

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

hempanpumppu sanoi:
Eka vrk tuli täyteen ja pumppu ottanut 10,17kWh/26h=391W/h
Pyyntinä 23 astetta ja puhallus automaatti.
Max käynyt 1905W ja min 78w.
Pitää hommata joku lämpömittari jolla saisi mitattu tarkastin sisään/ulos lämmöt.
Toki jos löytyisi joku lämpömittari joka laskisi keskiarvonkin ::)
Aika pieni kulutus, lämmittääköhän joku muu pumpun lisäksi? Katso seuraavaksi talon kokonaiskulutus ja vertaa sitä ilpin kulutukseen.
 

maanma

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

jarip sanoi:
Ei edes teoriassa, muutenhan pumpussa pitäisi olla joku säädettävä käyrä ulkoilman funktiona (vrt. Ouman).

Oma lukunsa sitten on nämä i-seet ja kakemittaukset, jotka ehkä? ovat pykälää kehittyneempiä, mutta nekään ei välitä ulkoilman lämmöistä mitään jos verrataan johonkin peruslämmityksen PID-säätäjään, joka reagoi ulkoilman muutoksiin oikein säädettynä lähes optimaalisesti.

Toki Jos pumppu olisi oikeasti "viisas" se lähtisi nostamaan tehoja ennakoidusti myös puhalluspuolella. Ja sama tietysti lämmön noustua. Siinä mielessä se toimii samoin kuin sähkölämpöpatteri. Tehoja nostetaan, koska sisälämpötila alkoi laskemaan. Tosin kummatkin nopeasti reagoivina pitävät lämmöt varsin tasaisina, verrattuna vaikka lattialämmitykseen joka tulee aina myöhässä.
Kannatan ajatusta PID säädöstä lämpöpumpussa.

Kuitenkin kun PID säätimen ainoa anturi sijoitetaan ulos ei säädin toimi optimimaalisesti mitaten sisälämpötilan muutosta ennnakoiden johtuen siitä ettei perus PID säädin pysty ymmärtämään eristyksellä saavutettavaa varaustasoa. Jotta ongelmalta vältytään on ulkoanturi sijoitettava ulkoseinärakenteeseen siten että se korreloi eristyksen aiheuttamaa varaustasoa. Optimaalinen sijoituspaikka on esim seipuoliväli eristyksen suhteen tai varaava tuloilmaventtiili painoimasaisessa IV rakennukssaa.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Mutta eihän sähköpattereitakaan ajeta ulkolämpötilan perusteella, vaan pelkästään sisälämpötilalla. Ja sekin mitataan patterin vierestä.

Ei kai sillä ulkolämpötilalla ole mitään väliä jos lämmitys reagoi nopeasti ja siinä on riittävästi tehoa. Sama juttu on esim. auton vakionopeussäätimessä, ei sillekään tarvitse kertoa onko tulossa ylä- vaiko alamäki, ja silti nopeus pysyy kohdallaan jos vain säädin on riittävän hyvä ja teho riittää (tosin vakkari ei jarruttele jyrkässä alamäessä).

ILP:n tapauksessa puhallusilma sekoittuu jossain määrin imuilmaan, joten jonkinlainen kompensointi voisi olla. Eli esim. lineaarisesti lisätään pyyntiin ulkolämpötilasta riippuva korjauskerroin. Esim. Panasonic tekee näin, tosin korjaus on täysillä jo nollan tuntumassa.
 

Ilpisti

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Toni sanoi:
Ei kai sillä ulkolämpötilalla ole mitään väliä jos lämmitys reagoi nopeasti ja siinä on riittävästi tehoa. Sama juttu on esim. auton vakionopeussäätimessä, ei sillekään tarvitse kertoa onko tulossa ylä- vaiko alamäki, ja silti nopeus pysyy kohdallaan jos vain säädin on riittävän hyvä ja teho riittää (tosin vakkari ei jarruttele jyrkässä alamäessä).

OT: kyllä meidän kinnereissä jarruttelee. Tai Audi ainakin, Toyotasta en ole ihan varma.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Ilpisti sanoi:
OT: kyllä meidän kinnereissä jarruttelee. Tai Audi ainakin, Toyotasta en ole ihan varma.

No tuskin se nyt ihan sentään jarrua painaa? Kaasun se kyllä nostaa kokonaan ylös eli mennään moottorijarrutuksella. Automaattivaihteinen voisi vielä tehostaa tuota vaihtamalla pari pykälää pienemmälle.
 

Ilpisti

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Toni sanoi:
No tuskin se nyt ihan sentään jarrua painaa? Kaasun se kyllä nostaa kokonaan ylös eli mennään moottorijarrutuksella. Automaattivaihteinen voisi vielä tehostaa tuota vaihtamalla pari pykälää pienemmälle.

Juu ei se jarrua paina, kai, mutta aika tehokkaasti kyllä hiljentää jos nopeus nousee yli 10km/h asetettua suuremmaksi. Ja automaattihan se on. Ja kierroksien perusteella ei kyllä pienemmälle vaihda. Eli en tiedä miten se sen tekee, mutta tekee kuitenkin.
 

kaupamees

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Ilpisti sanoi:
Ja automaattihan se on. Ja kierroksien perusteella ei kyllä pienemmälle vaihda. Eli en tiedä miten se sen tekee, mutta tekee kuitenkin.

Robotti vaihtaa pienemmälle vasta, kun painaa jarrua, mutta samalla tippuu vakkari pois päältä.
 

Ilpisti

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

kaupamees sanoi:
Robotti vaihtaa pienemmälle vasta, kun painaa jarrua, mutta samalla tippuu vakkari pois päältä.

Juu, jos jarruun koskee niin lähtee pois päältä. Jos kiihdyttää esim ohittaessa niin palautuu samaan nopeuteen ohituksen jälkeen. eikä lähde pois päältä jos vaihtaa sport-asennolle tai manuaalivaihdoille. mutta jarru tiputtaa heti pois päältä.

No, ei ehkä oikea topic tähän keskusteluun..
 

Pähkäilijä

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Joissain isommissa menee pakokaasujarru päälle alamäessä vakkarin kanssa... Mutta ennakoivaa säädintä ei taida olla missään että ennen ylämäkeä polkasis vähän enemmän ja himmais mäen päälle tultaessa ;)

Sinänsä ennakoiva ilppi ois hyvä kun pakkasen noustessa vaikka -1c => -11c alkaisi laite nostamaan vaikka asteella sisäilman lämpötilaa ennenkun pakkanen ehtii talon luihin ja ytimiin asti. Tosin tässä pitäs olla mukana koko talon lämmitysjärjestelmä eikä pelkkä ilppi. Jos 100 neliön talossa on 10cm betoninen lattialämmitys 10 kuution massavaraajakaan ei reagoi kovin nopeasti lämpötilan vaihteluihin.

Alkuperäiseen kysymykseen minulla ei ole vastausta vielä(kään).
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Palaan välillä otsikon aiheeseen. ;D

14.12. vuorokauden keskilämpötila -9,7 C

Sähkön kulutus:
18,26 kWh, Lidl mittarilla
21,57 kWh, OWL CM160 mittarilla
19,9 kWh keskiarvo

Takkaa lämmitetty yksi pesällinen, muuta mainittavaa lisälämpöä ei ole ollut.
 

TJJ

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

27.11.10 lämpötila -11,4 17,8kwh
7.12.10 lämpötila -10 12,6kwh
14.12.10 lämpötila -11,5 18,9kwh
Tuossa joitain esimerkkejä mun kulutuksesta, noistakin näkee aika hyvin kuinka paljon vaikuttaa edeltävien päivien lämpötilat.

Suurin kulutus ollut mulla 29.11.10 23,6kwh/d vuorokauden keskilämpö -17
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Tässä pari seurantaa joissa keskilämpötila pyörii -10C tuntumassa
30.11.-5.12. -9,5 C 15,4 kWh
23.-27.11. -9,5 C 17,8 kWh
11.-15.12. -12,5 19,2 kWh

Isoin kulutus mitä olen toistaiseksi mitannut FA25:lle oli 20 kWh -15 C ulkolämpötilassa (27.-29.11.2010)
 

Paaki

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

Täälläpäin ollut 7 vrk aikana keskilämpötila -10C, lähde: wunderground.

FD25VABH kuluttanut tuona aikana noin 34,2kWh / vrk.
 

Liitteet

  • Untitled.png
    Untitled.png
    28,4 KB · Katsottu: 366

varajussi

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10


Siinä nollan ja 7 amppeerin välillä repii virtaa vuorokaudessa. Saman verran repii viikossa ja vuodessakin. ;D
 

tms

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

"Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10"

26,4kWh = 26400Wh, 26400Wh/ 24h = 1100W, 1100W / 225V = 4,89A, 4,89A * 1vrk = 4,89 Avrk ;D
 

tms

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

varajussi sanoi:
Siinä nollan ja 7 amppeerin välillä repii virtaa vuorokaudessa. Saman verran repii viikossa ja vuodessakin. ;D
Miten sait laskettua nuo viikon ja vuoden kulutukset ;D
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Vs: Paljon Ilpinne repii virtaa 1vrk:ssa, lämpötilan ollessa noin -10

22.12-23.12 keskilämpö -24 ja pumppu vienyt vrk 19,55kwh
23.12-24.12 keskilämpö -25 ja pumppu vienyt vrk 17,1kwh
26.12-27.12 keskilämpö -10 ja pumppu vienyt vrk 14,32kwh
Pumpun asetukset olleet 24°C ja puhallus man 3(toki koitettu hetkellisestin myös korkeampia °C/puhalluksia)
Kai sitä pitäisi enemmän laittaa lämmitystä tuon pumpun harteille ::)
 
Ylös Bottom