No se on volkkarin el cheapo 2-vaihelaturi eli tekee mukavan vinokuorman vaiheisiin. Mutta se kihinä joka kuuluu käynnissä olevasta tietokoneesta tai mikroaaltouunista (sekin invertteri) viittaa kyllä siihen että auton laturi sotkee sähköjä talossa jonkin verran.
Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Itsellä se vasta vino kuorma onkin kun vain yhden pääsulakkeen lähes koko teho vetäistään autoon. Volkkarin vaiheiden välistä ottava tuottaa verkkoon jonkin verran loistehoa, mutta sen ei pitäisi kuulua missään eikä varsinkaan vinokuorma kuulu millään tavalla. Nyt on jostain muusta kyse kuin vinokuormasta.
Ainakin joissakin tietokoneissa on tehokertoimen korjaukseen käytetty kuristinta ennen tasasuuntaajaa. Sellainen voisi tuottaa ääntä jos verkon jännitteessä on jotain korkeataajuista häiriötä. Sama koskee monia muitakin vastaavia laitteita kuten invertterimikroaaltouunia. Tällainen häiriö pitäisi näkyä verkon jännitteessä, joten sitä pitäisi tarkastella siis skoopin kanssa, mitä siellä näkyy.
Mainottakoon tässä vielä se, että johdonsuojassa latausvirta kulkee käämin läpi, joten johdonsuojan ääni kertoo virran aaltomuodosta. Mutta muiden sähköä käyttävien laitteiden läpi ei kulje auton latausvirta, joten ne eivät voi ääntelehtiä virran vaihtelun vuoksi vaan jännitteen vaihtelun vuoksi. Mekanismi on siis eri vaikka häiriön lähde olisikin sama.
Husky
Vakionaama
No johan nyt taas on uutta tietoa.
Vaimo on vuosia väittänyt, että mikroAU kihisee, jos sitä käyttää, kun pesukone linkoaa (samasta pistorasiasta ottavat).
Olen ignoorannut ja lytännyt koko asian salaliittoiluna. Meinaatteko että voisin olla väärässä?
En ole kyllä edes ikinä vaivautunut kuuntelemaan.
Voiko mikroAUssa olla invertteri
Vaimo on vuosia väittänyt, että mikroAU kihisee, jos sitä käyttää, kun pesukone linkoaa (samasta pistorasiasta ottavat).
Olen ignoorannut ja lytännyt koko asian salaliittoiluna. Meinaatteko että voisin olla väärässä?
En ole kyllä edes ikinä vaivautunut kuuntelemaan.
Voiko mikroAUssa olla invertteri
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Entä liesi? (Viitaten tapaus Pulkkilaan)
Jotenkin vaikuttaa että häiriöiden ehkäisemiseen ei ole kiinnostusta.
Osassa on osassa ei. Eron huomaa esim. siitä, että invertterimalleissa tuuletin jää puhisemaan usein käytön jälkeen.
Mutta perinteisessä mikroaaltouunissa on myös muuntaja joka voi ääntelehtiä eri tavalla mikäli jännitteessä on ylimäääräisiä aaltoja. Normaalistihan se hurisee 50Hz taajuudella mikron käydessä.
Ehkäiseminen on ensikädessä laitevalmistajan ja käyttäjän vastuulla. Jos laite häiritsee niin se pitää poistaa verkosta. Maksumuurin takaa löytyy normit jotka pitäisi täyttyä. Voihan se olla ettei ketään kiinnosta niin kauan kun valot palaa. Sähköyhtiö saattaa olla huolissaan siinä vaiheessa kun häiriö uhkaa hajottaa esim. muuntajan.
Mistä syystä olet varmaan, että vedellä yleensäkään on tekemistä tapahtuneen kanssa? Löystynyt riiviliitoshan voi jättää aivan "luonnollisesti" tuhoutuessaan melko vastaavalta näyttäviä jälkiä. Sähköanennuksethan ovat (edelleen) täynnä ilman suunniteltua sopeutuvaa jousikuormitusta sisältäviä liitoskohteita, eli varsin suuri osa sähköasennusten liitoksista on potentiaalinen kärähdyspaikka. Säännöllinen jälkikiritys on oikeastaan ainoa mahdollisuus torjua jälkimmäisen kaltaisia vahinkoja asentamatta kaikkea kokonaan uudelleen (toivottavasti sillä kertaa itsekiristyvillä liitososilla).
Husky
Vakionaama
Joo, meillä mikroAU puhisee jälkiköteen = invertteri on.
Ahaa. Meidän alueella kun on sähkövikoja, niin mietin juuri että voiko joku talo aiheuttaa verkon suuntaan. Esim että verkon puolella palaa sulakkeita jos jonkin talon sähköt pielessä
No jos siellä olisi vaikka laiton puutarha jolle vedetty sähköt laittomasti ohi pääsulakkeidenkin niin kaikkihan on toki mahdollista.
Jos jollain alueella on paljon sähkövikoja niin kyllähän niille pitäisi löytyä jokin syy ihan sähkölaitoksen puolesta.
Sähkölaitosta voi hoputtaa tällä https://energia.fi/energiatietoa/asiakkaat/varaudu-hairioihin/sahkokatkoista-maksettavat-korvaukset/
Löystynyt liitos voi aiheuttaa mustumia, olet oikeassa. Mutta ei se vaaleaa hapettumista aiheuta ympäri komponenttien ja vikavirtasuojan yläpuolella tuollaisessa nollatelineessä. Vastaavasti jos nollajohdot telineessä olisivat olleet löysällä, ei vikavirtasuojan liitos olisi kärsinyt.
Tuossa telineessä oli ilmeisesti galvanoidut peltiset paikat nollajohdoille, neljä kappaletta. Niistä alin oli maannut vikavirtasuojan päällä ja jättänyt vikavirtasuojan muoveihinkin valkean jäljen hapettumisesta. Ko. muovin ja pellin välillä ei kulje virtaa lainkaan, joten sähkö ei tuota hapettumaa ole aiheuttanut. Kaksi ylintä nollatelineen johtopaikkaa oli vailla hapettumajälkiä, ne jäivät kuvaan. Tästä päättelin, että vettä on valunut johtoa pitkin siihen telineen puoliväliin, ei siis pitkin ylimpänä olleita kahta johtoa. Liitoksissa ei tuntunut olevan löysää. Jos mitä, niin voimaa oli käytetty ainakin yhden johdon kohdalla liikaa.
En laittanut kaikkia kuvia, mutta vikavirtasuojan yläpuolisen N-liitoksen ruuvi oli myös ruostunut. Itse omin silmin nähtynä, minulle ei jäänyt mitään epäilystä siitä, etteikö kyseessä olisi ollut veden aiheuttama korroosio.
Liesi on mallia miekka ja kypärä, se ei mekkaloi. Muutama laite joissa on keloja jotka pääsevät liikkumaan, reagoivat auton lataukseen, mikäli ovat yhtä aikaa käynnissä. Ihan epäilemättä jännitteessäkin pitäisi näkyä silloin jotain syheröä siniaallon kaverina.
Onko sattumalta Panasonic?
Husky
Vakionaama
Samsung
Saattaa pitää paikkansa. Toisaalta hehkuvista sinkityistä osista leviää samoin valeaa pölyä (vrt. sinkkivalkoinen), jos ne pääsevät kuumenemaan runsaan 500 asteen lämpötilaan (so. hehkuvat tai joutvat alttiiksi valokaarella), mutta moista voi aiheutua myös kosteudesta. Ruostunut ruuvi on toisaalta varsin varma merkki kosteudesta, sen myönnän ilman muuta.
Siis miten resonoi? Pitäen ihan ääntä?
Se on siis se levy tai putki joka tärisee ja kun näiden välissä on pieni rako niin se voi alkaa pitää ääntä. Jos raon poistaa painamalla levyn putkea vasten, niin ääni ei enää voi syntyä. Tärinä noi tulla esim. jostain pyörivästä koneesta, joka on jossain muualla ja ravistelee hieman koko taloa.
Kun ääni kuuluu niin ota pääkeskuksesta virtoja yksi kerrallaan pois eri laitteilta kunnes ääni lakkaa. Näin voit yrittää jäljittää sen lähdettä.
No kyllä lähes kaikki invertterittömätkin mikroaaaltouunit puhisevat käytön jälkeen, ei ole mitään eroa noilla. Vajaa 50 vuotta ollut noita värkkejä käytössä.
Jos nyt vertaa, niin itsellä + lapsilla on tällä hetkellä käytössä kaksi invertteri mikroaaltouunia ja kaksi perinteistä. Jos pidempään lämmitää kuin 2-3 minuuttia, niin jokainen tuulettaa itseään, jos lämmitys kestää maksimissaan 1-2 minuuttia, niin ei ole jälkituuletusta missään.
Ero on siinä että osa tehoilla vanha pätkii tehoaan 100% - 0% - 100%, mutta invertteriuuni ei pätki, vaan pudottaa tehoaan esim. 50%:iin ja on koko ajan siinä.
Ihan uteliaisuudesta kyselen, että mikäs perinteinen malli näin toimii?
Harrastelija
Vakionaama
Ainakin vanha Miele.
Jäähdyttää/kuivaa mikron sisältöä.
Ei siellä säteitä ole mutta pyörittää vain puhallinta.
Voisiko ominaisuus tulla grillivastusten myötä?
Jäähdyttää/kuivaa mikron sisältöä.
Ei siellä säteitä ole mutta pyörittää vain puhallinta.
Voisiko ominaisuus tulla grillivastusten myötä?
AEG. Electrolux, Husqvarna, Panasonic (tai mikä se tyttären mikro olikaan) ja muutama muu.
Espejot
Hyperaktiivi
Ei nyt varsinaisesti liity sähköön mutta.
Teen läpivientikoteloa sähköille alapohjaan... riitääkkö 32mm viemäriputki läpivienniksi? Onko mielipiteitä. Ei käännöksiä vaan 10 kpl 32mm putkirivistö suoraan alapohjaan. Sähkäri ehdotti 50mm mutta hieman on ahdas luukku joten nipistäisin sen pari senttiä...
Tulevaisuudessa läpivientien on tarkoitus palvella mahdollisesti paneeleita + auton lautausta.
Teen läpivientikoteloa sähköille alapohjaan... riitääkkö 32mm viemäriputki läpivienniksi? Onko mielipiteitä. Ei käännöksiä vaan 10 kpl 32mm putkirivistö suoraan alapohjaan. Sähkäri ehdotti 50mm mutta hieman on ahdas luukku joten nipistäisin sen pari senttiä...
Tulevaisuudessa läpivientien on tarkoitus palvella mahdollisesti paneeleita + auton lautausta.
Kaverilla on kuulemma kolmiossa vastus, hänelle mietittiin shellyohjausta. Onko siitä haittaa ajella 2-vaiheella? Eli myös 6kw vastus, mutta kolmiossa
Edit. Hänellä 3.6kw lataus hybridille, yksivaiheisena, niin tulisi ongelmia jos kummatkin yöllä päällä
Viimeksi muokattu:
Kyllä sen vastuksen voi katkaista yhdestä vaiheesta. Silloin jää täysi teho lataukseen sille yhdelle vaiheelle. Tarvinneeko tuo edes Shellyä? Itse napsautan johdonsuojasta virran pois yhdeltä vaiheelta silloin kun auto on kiinni laturissa ja sille on täysi teho varattuna. (7,2kW)
En tiedä voiko Shellyä edes siinä käyttää kun se ei ole 400V jännitteelle mitoitettu.
Mulla hiukan vastaavassa on M3056 virtaohjauksella toimiva rele joka katkoo 12V tasasähköä joka sitten ohjaa 3v puolijohderelettä niin ettei kattilan vastukset mene päälle kun autoa ladataan tai VILP on päällä. Muuten kattilan vastukset voivat mennä päälle pörssisähkön ollessa halpaa.
Ei voi suoraan. Shellyä voi käyttää pääkontaktorin (tai vastaavan) ohjauksena, mutta ei yksinään ilman riskiä.
Siis tarkoitus olisi laittaa siihenkin kontaktori-ohjaus shellyllä, nyt ollut yö-ohjauksella, kesät sammutettuna. Ilmeisesti tuon pitäisi saada samasta kontaktorista otettua (tietää mitä sanoo sähkärillä, sain uuden hovisähkärini lupaamaan että käy tuollakin) mihin nyt menee se yö/päivä-ohjaus.
Mutta kumpaakin (kolmio ja tähti) voi käyttää 2-vaiheella, erona vain teho? 3-vaiheella kummallakin Ilmeisesti sama ja 50%/67% sitten kytkennästä riippuen 2-vaiheella?
Näin juuri ja kyllä se puolitehokin riittää oikein hyvin.
Ainakin Victronin inverttereissä on asetuksista muutettava "ground relay", jolla saadaan yhdistettyä tai erotettua nolla ja suojamaa invertterin sisällä. Mistään en ole yksiselitteisesti löytänyt vastausta miten tuo asetus pitäisi olla suomalaisessa sähköverkossa? Oletus on sellainen, että syötettäessä verkkovirtaa laitteen läpi on rele auki eli nollaa ja suojamaata ei yhdistetä invertterissä, mutta verkkosähkön katketessa ja invertterin tuoton käynnistyessä rele kytkee nollan ja suojamaan yhteen. Onko tämä näin hyvä? Missä tilanteissa tuo toinen vaihtoehto on parempi ja muuttuuko tilanne, jos invertteri on ajoneuvossa tai veneessä? Tulisiko invertterin jälkeen olla vielä vikavirtasuoja?
r290
Aktiivinen jäsen
Kysymys:
Jos 3-vaihe moottori (esim. kv-pumppu tai vaikkapa jopa vilp) jää kahden vaiheen varaan "pidemmäksi aikaa paikalleen " jurrutamaan/humisemaan,tuhoutuuko elektroniikan käämistö tai jotain muuta?
Vai onko esim. vilpit lähtökohtaisesti suojattu ko. ongelmalta?
Jos pitää moiselta haaverilta alitajuisesti etukäteen suojautua,niin miten toimitaan nykymaailmassa?
Tuttavani moista kyseli,enkä ahdinkoon selitystä heti löytänyt .
Jos 3-vaihe moottori (esim. kv-pumppu tai vaikkapa jopa vilp) jää kahden vaiheen varaan "pidemmäksi aikaa paikalleen " jurrutamaan/humisemaan,tuhoutuuko elektroniikan käämistö tai jotain muuta?
Vai onko esim. vilpit lähtökohtaisesti suojattu ko. ongelmalta?
Jos pitää moiselta haaverilta alitajuisesti etukäteen suojautua,niin miten toimitaan nykymaailmassa?
Tuttavani moista kyseli,enkä ahdinkoon selitystä heti löytänyt .
Eikös kaikki vilpit ole invertterikoneita? Niissä vähän eri juttu.
Perusmoottorilla, vaikea sanoa, voi sieltä jotain lopulta palaa jos jumissa pitkään, tai sitten ei, vaikea varmaksi sanoa...
Kaiketi oletus on oikein.
En näe olisiko kiinteässä asennuksessa isoa ongelmaa nollan ja maan kiinteässä yhdistämisessä invertterin jälkeen myös... Pääkeskuksessahan ne meillä on aina yhdessä. Mutta voi olla ettei sallittu kahdessa kohdassa.
Ajoneuvossa ja veneessä tilanne on oleellisesti erilainen. Monesta syystä.
Invertteri ei vaikuta vikuriin, pitää olla missä pitää olla. Paitsi että nollan ja maan yhdistäminen vaikuttaa, ilman sitä vikuri toimii huonommin.
Jos on perinteinen 3 vaihemoottori niin se kyllä useimmiten palaa jos lämpörele ei tee työtään, riippuu kuormituksesta. Osa lämpöreleistä laukeaa jos vaihe puuttuu ja tamut kyllä menevät pääosin vikatilaan jos vaihe puuttuu eikä anna pyörittää moottoria.
Avaatko tuota ajoneuvo asiaa vähän lisää? En tiedä meneekö näitä laitteita enemmän ajoneuvo kuin kiinteistö asennuksiin, mutta ainakin todella yleisiä nämä ovat liikkuvassa kalustossa ja veikkaisin, että iso osa kuluttajista ei edes tiedä tuollaisesta invertterin asetuksesta. Mikä on se ratkaiseva tekijä milloin ground relay pitää olla enabled ja milloin disabled?
Kiinteistö asennuksissa vikavirtasuoja pitää olla syötön puolella, mutta verkkosyötön katkeamisen jälkeen tuo on mielestäni hyödytön. Kuuluuko tuohon invertterin AC OUT 1 liitäntään laittaa oma vikavirtasuoja vai onko vastaava suoja sisäänrakennettu esimerkiksi Victronin invertteri-latureihin?
Ajoneuvo tai vene on oleellisesti eri asia, ja pitää tietää mitä tekee, koska:
Kytkettävä
Ei varmuutta toisesta puolesta ml johdinjärjestys
Galvaaniset seikat
Maan jatkuvuus
Ja monta muuta asiaa. On todella haastava tehdä oikein ja turvallisesti, ja vaatii erotusmuuntajan jos oikeasti haluaa turvalliseksi kaikissa tilanteissa. Ja paljon muuta.
Ei vikuri mitenkään eroa onko syöttö verkosta vai inulta?
Ei ole integroitua vikuria.
Tamuissa on yleensä ohjelmoitava virranrajoitustoiminto, jolloin sen saa parametrien ohjelmoinnilla emuloimaan moottorisuojakytkintä, jolla 3-vaihemoottorit on perinteisesti kytketty verkkoon juuri vaihevian aiheuttaman vaurioitumisen välttämiseksi.
Ajan tällä sitä takaa, että eihän verkon puolella oleva vikavirtasuoja mitään hyödytä invertterin syöttäessä. Tuo linjahan voi olla poikki muutenkin ja vaikka siellä oleva vikavirtasuoja laukeaisikin niin ei sillä ole merkitystä invertterin toimintaan akuilla toimittaessa. Pitänee siis olla oma vikavirtasuoja AC OUT 1 lähdössä.