Pihanurmikko

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Morjens_1 sanoi:
Nurmikonsiemenissä ei kannata nurmikkoa perustettaessa todellakaan säästää (eikä mullan määrässäkään). Laadukkaat ja kalliimmat seokset kasvavat todella hillitysti vähentäen leikkuutarvetta.
Tämä menee hiukan ohi aiheesta mutta tätä itseänhän topickin mainituilla laitteilla juuri yritetään taltuttaa ja tämän perustaminen on juuri nyt itselle ajankohtaista. Hiukan asiaa nurmikon siemenistä tongittuni totesin että kaikki siemenet koostuvat muutamien eri lajikkeiden siemenistä ja vain niiden suhde toisiinsa eroaa eri nurmikonsiemen pusseissa. Näihin seoksiin sitten markkina miehet yrittävät keksiä mitä myyvempiä nimiä mitkä sekoittavat ostajien päät. Hiukan yleistettynä halvat seokset sisältävät melko paljon rairuoruohoa joka kuolee pois nurmikolta muutaman vuoden sisään. Myös sen huomaa että halvemmissa pusseissa ei ole niittynurmikkaa tarpeeksi hyvää nurmikkoa varten. Usein halvoissa pusseissa pitoisuus jää 25-35% tietämille. Suurelle kulutukselle alttiissa paikoissa tämä pitoisuus pitää olla jopa yli 70%. Toinen perus siemen nurmikonsiemenissä on erilaiset natat kuten puna- ja puistonata. Punanata ilmeisesti kasvaa hiukan nopeampaa kuin laadukkaampi puistonata jota löytyykin sitten kalliimpien siemenpussien sisältä. Tämä on täysin omaa mutua netistä tonkiman tiedon perusteella eikä mitään absoluuttista totuutta... ::)

Itse päädyin seokseen jossa on puistonataa 55% ja niittynurmikkaa 45% ja ihme kyllä, hinta tietysti oli kaikkien siemenpussien kallein... :eek: 10kg säkki oli jotain satasen korvilla... tosin sekin oli halpaa kun kaveri oli käynyt toissakesänä hakemassa "parhaita nurmikon siemeniä mitä rahalla saa" paikalliselta taimistolta. Taimiston hinta säkille oli vajaa 200€/10kg säkki ja sisältö oli prosentilleen täysin sama kuin tuossa seoksessa mitä itselleni ostin noin 100€ säkkihintaan paikallisesta rautakaupasta. ;D Ja enää siemenet eivät tuntunetkaan kalliilta..

Silmiin osui myös rakentaja.fi:ssä ollut teksti koskien noita lajikkeita joka selvittää asiaa melko nopeasti tavalliselle tallaajalle...
Tavallisimmat pihoissa käytetyt lajikkeet

Yleisin käytetty laji on niittynurmikka. Niittynurmikkakenttä on hyväkasvuinen ja tuuhea. Varjo ei ole tälle siemenlajille oikea paikka. Jos siemenseoksessa on tätä ja toista lajiketta, niittynurmikka valtaa alan toiselta lajikkeelta pikkuhiljaa – hallitseva. Talvea sekä tuhosieniä ja kulutusta laji kestää hyvin, leikkausta kestää, kunhan nurmikkoa ei leikata alle 2,5 senttimetriseksi. Kehittyy aluksi hitaasti, mutta toisaalta vihreänä se pysyy kauan. Paras kasvualusta on hietamaasto. Niittynurmikka on oikein hyvä kulutusnurmi.

Toinen käytetty nurmikkolaji on punanata. Sitä esiintyy kaikkialla suomessa luonnonvaraisena. Tämä laji on kuivempien kasvupaikkojen laji kuin niittynurmikka. Lisäksi se kestää hyvin poutaa. Niittynurmikka kasvaa rönsyilevänä tai mätästävänä. Jos halutaan ylläpitää lyhyttä nurmikkoa, lajiksi valitaan punanata. Tätä voidaan pitää alle 1 cm:n pituisena. Siemenlajin muita ominaisuuksia ovat tiheä kasvutapa, hienolehtisyys, talven-, tallaus- ja kulutuskestävyys, pitkä vihreä kausi. Talvella nurmikkoa saattaa vaurioittaa jääpolte ja pahkulahome.

Jos pihalla on varjoisaa niittyä, sinne valitaan siemenseokseksi lehtonurmikka. Laji on erityisesti varjoisiin kosteikkopaikkoihin. Tosin laji on talvenarka.

Siemenseokset

Jotta nurmikko saadaan pysymään hyvänä, on sen siemenseoksessa hyvä käyttää useampaa lajia. Lajit täydentävät toisiaan. Siemenseos kuten siementen valinnassa on mainittu.
Pihanurmikolle sopii vaikkapa seuraavanlainen seos:

45-55 % niittynurmikka
20-30 % rönsyilevää punanataa
10 % nurmikkopunanata
10 % englantilainen raiheinä
0-5 % nurmirölli

Englantilaista raiheinää käytetään seoksessa sen nopean itämisen vuoksi, ts. saadaan nurmikko nopeasti vihertämään. Se ei ole talvenkestävää, joten raiheinä häviää nurmikosta 2-3 vuoden kuluttua.
Nurmirölli on tiheän kasvuston tekijä, joka leviää maanalaisista rönsyistä. Se kestää matalaa leikkausta hyvin ja siksi on mainio lyhyenä pidettävän nurmikon alustaksi.
Ja jos jotain kiinnostaa vielä asia tarkemmin niin täältä löytyy asiasta selvitystä vielä ihan alalajien tarkkuudella... Nurmikkosiemenet Suomi 2013

Saas nähdä pääseekö/joutuuko sitä itse vielä tänä syksynä tuuppaamaan nurmikkoa leikkurilla kun siemenetkin ovat vielä pussissa tallinlattialla ja piha oottaa vielä hiukan lisää kaivinkoneen hellää käsittelyä....

Itsellä ei oo käytännön kokemusta mistään erilaisista siemenistä ja eroista halpojen ja kalliiden välillä mutta ehkä jollain muulla löytyy?
 

Morjens_1

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
0
Vs: Pihanurmikko

Kuten aiemmin kirjoitin, lajikkeella on väliä. Samoin mullan laadulla jos haluaa rikkaruohovapaan nurmen. Mullan riittävä määrä taas takaa kosteustalouden.

Siementen hinta on pieru saharassa verrattuna koko piharemonttiin, varsinkin jos tekee isompia juttuja samalla. Meillä tehtiin viemäri ja pihatie uusiksi. Kiveyksiä tuli noin 150 neliötä ja isohko terassi tuli tehtyä itse takapihan puolelle.

Naapuri "säästi" ja osti halvinta nurmikkoseusta kuin löysi, vaikka koetin vihjatakin että hiukan väärässä paikassa säästät. Mullat osti paikalliselta viljelijältä ja rikkoja riittänyt alusta asti ihan riittävästi. Hieman laiskasti leikkaa, mutta noin puolentoista viikon syklillä ruoho yli 10 senttistä. Itsellä ei kasva kuin ehkä 5-6 senttiseksi puolessatoista viikossa.

Rikkaruohot pysyvät parhaiten kurissa kalkilla ja lannoitteella nurmen pitämiseksi elinvoimaisena sekä kerran vuodessa tehdyllä Toxan ruiskutuksella. Toxan laittaa kaksisirkkaiset kasvit kasvamaan itsensä "hengiltä". Ruohot ovat yksisirkkaisia ja niihin vaikuttaa samoin kuin kevyt lannoitus.

Pystyleikkuria en ole ainakaan vielä vuokrannut kun meillä aika hiekkapitoinen pohjamaa. Kuivalle paikalle laittaisin hieman savea mullan alle. Märkä paikka taas vaatii jonkun sortin salaojitusta esim karkealla murskeella.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Morjens_1 sanoi:
Mullat osti paikalliselta viljelijältä ja rikkoja riittänyt alusta asti ihan riittävästi.
Joo tuosta miltei naapurista pallolta mullat tännekin tuli. Saa nähdä kuinka käy noiden kanssa. Alkuun kaivinkonekuski saa hiukan tosin suorittaa takuukorjausta koska ennen multia olevassa täyte/savimaassa ei ollut kaatoa tarpeeksi. Koikeili kuitenkin päästä helpoimman kautta ja vältellä alapuolisen maa-aineksen poistamista riittävien kaatojen saavuttamiseksi koska olis jo multia levittelemässä. Nyt sitten tuo koko paikka on yhtä lammikkoa vesisateen jäljiltä olemattoman multakerroksen ja riittämättömien kaatojen takia. PRKL. Ja taas tietää kuka on maksaja. Ajattelin että teetätän pihan niin ettei tarvi itse tehdä mitään mutta taas sateen tauottua sitä on itse mentävä lapion varteen. Perseestä nämä pihatyöt ja pisteenä iin päälle on se että kaikki pitäs tehdä itte tai sitten ainakin potkia välittömästi potkia pois kaivurikuski joka ei tee kuten käsketään vaan oman pään mukaan. Ja varsinkaan puolituttua ei kannattaisi ottaa koska ulkopuoliselle on helpompi sanoa että kiitos nyt riitti.

Noista mullista vielä että tosin ikinään ei voi tietää mitä saa kun ostaa multaa. Kaveri kaivoi pihastaan pois 40cm maata koko pihan alueelta joidenkin piikikkäiden rikkakasvien takia joita ei edes myrkyt saa hengiltä. Rekkakuski joka nuo vei pois oli kaverin joku tuttu ja kysyin sitten minne nuo maat menivät. Sanoi että xxx ottaa maata vastaan ilmaiseksi, seulovat ja sekoittelevat ja myyvät multana pois. Eli todennäköisesti riesa siirtyi vain jonkun muun tontille. ;D
 

Skata

Vakionaama
Palautepisteet
6
Vs: Pihanurmikko

fraatti sanoi:
Nyt sitten tuo koko paikka on yhtä lammikkoa vesisateen jäljiltä olemattoman multakerroksen ja riittämättömien kaatojen takia.
Tuohon pihanperustamiseen kannattaa hieman uhrata aikaa ja rahaakin.
Itse jyrsin (tai no traktori) tuohon n. 600-700 neliön nurmialueen pohjaan ensin 30 kuutiota hiekkaa savimaan sekaan (vanha peltomaatontti). Sen jälkeen kalkkia muutama sata kiloa. Tuohon päälle 20 cm kerros kunnon multaa (Kekkilän kompostoitua = ei rikkaruohoja). Vedet eivät ole pihalla seisseet rankemmankaan sateen / sadejakson jälkeen, kun "viemäröinti" on kunnossa (toki kaadotkin). Hyöty on moninkertainen: vesi imeytyy kunnolla savimaahan ja toisaalta luovuttaa kosteutta hyvin kuivina jaksoina nurmikolle. Toi Kekkilän multa on lähes hiekkaa, painaa kuin synti lapiossa ja tolkuttomasti ravinnetta. Ja nurmi kun tuosta hiekkamaasta pitää ;D
Ja nurmi on ensiluokkaista (oli myös kunnon nurmiseos), ja kuten Morjens1 totesi, tuon siemen hinta on rikka rokassa pihaa tehtäessä. Muutamat naapurit jälkeenpäin kiroilleet, kun säästivät "väärässä paikassa".
Suosittelen ehdottomasti tuon uhrauksen tekemistä, mikäli kunnon pihan haluaa...Itse en uudelleen tekiessä edes kiroisi hintaa, vaikka tuo hieman olevinaan kirpaisikin. Rikkaruohoja nyt tulee, vaikka kuinka yrittäisi niitä vältellä, nytkin saa alkaa naapurista tulevaa tulevaa apilaa tappamaan, mutta kun ei ole kuin neliön ala, niin vielä sen pois saa ;)
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Morjens_1 sanoi:
Rikkaruohot pysyvät parhaiten kurissa kalkilla ja lannoitteella nurmen pitämiseksi elinvoimaisena sekä kerran vuodessa tehdyllä Toxan ruiskutuksella. Toxan laittaa kaksisirkkaiset kasvit kasvamaan itsensä "hengiltä". Ruohot ovat yksisirkkaisia ja niihin vaikuttaa samoin kuin kevyt lannoitus.
Nyt tarvisi saada apilat hengiltä mutta niin vain hävisi Toxan tiiiviste kaupoista kaikessa hiljaisuudessaan. Samalla lähti Trim-tiiviste. Käsittääkseni liittyy EU:hun ja siihen että myrkkyjä levitetään liian tiukkoina seoksina. Onkos jotain vaihtoehtoja ehdottaa noiden tilalle?

TOXAN nurmikon voikukkahävite
Valikoiva rikkakasviaine, yksittäisten leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan nurmikosta, mm. voikukka ja piharatamo
• Valmiste imeytyy lehtien kautta ja kulkeutuu alas juuriin
• Uusi nurmikko käsitellään aikaisintaan vuoden kuluttua perustamisesta
Spray(valmis)
• Tehoaineet : dikloproppi-P 1,5 g/l, MCPA 5,2 g/l, dikampa 0,3 g/l
Tiiviste
• Tehoaineet: diklorproppi-P 22,5 g/l, MCPA 78 g/l ja dikampa 4,8 g/l
• Käyttömäärä 40-50 ml tiivistettä + 0,75 l vettä = 750 ml Sprayta
• Käyttömäärä ruiskulla 150 – 200 ml / 3 l vettä (100m2 alue)
Tämän perusteella Toxan valmis käyttöseos on 6%:sta tiivistettä ja käyttöturvallisuustiedoitteen mukaan Trim-voikukukkahävite tiiviste on täysin samaa tavaraa.

Vaikuttavat aineet noissa ovat:
Dikamba (C8H6Cl2O3) on kloorattuihin bentsoehappojohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdisteen vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se matkii kasvien omaa hormonia auksiinia. Yhdistettä voidaan käyttää rikkaruohomyrkkynä muun muassa maataloudessa. Dikambaa käytetään herbisidinä muun muassa viljaviljelmillä, puistojen ja pihojen nurmilla, golfkentillä ja teiden varsilla.

Diklorproppi (C9H8Cl2O3) on kloorattuihin fenoksipropaanihappojohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään maataloudessa rikkaruohomyrkkynä. Dikamba on vaikutukseltaan laajakirjoinen herbisidi ja tehoaa useisiin rikkakasveihin.

MCPA eli 2-metyyli-4-kloorifenoksietikkahappo (C9H9ClO3) on fenoksietikkahappojohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään runsaasti rikkaruohomyrkkynä muun muassa maataloudessa. Aineen vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se matkii kasvien luonnollista kasvuhormonia auksiinia. Sitä käytetään muun muassa vilja-, vihannes- ja marjaviljelmillä, metsien istutusvaiheessa, teiden varsilla sekä pihojen, puistojen ja golfkenttien nurmilla. MCPA soveltuu myös käytettäväksi yhdessä muiden rikkaruohomyrkkyjen kanssa seoksina.

MCPA
MCPA (750g/l) annostelu sanoi:
Apilaa sisältävät nurmet: nurmen perustamisvaiheessa 1,0 l/ha , kun apilassa on 2-3 kasvulehteä
-> Tämän perusteella annostelu maataloudessa on samassa suhteessa MCPA:n osalta kuin mitä tuo toxan tiiviste on itsessään... ::)

Maatalouteen noita saa suurempina määrinä melko edullisestikin mutta 10l pytyt eivät oikein houkuta kun nurmikkoakaan ei ole hehtaari kaupalla...

2,4-Dikloorifenoksietikkahappo
2,4-D-happo
 

Morjens_1

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
0
Vs: Pihanurmikko

Glyfosaattia ;D ;D ;D

Voi sitä tosin täsmänä voikukille yms laittaa nurmikollakin, kunhan kengät säilyvät aineesta puhtaana. Apilalle kylläl mission impossible.

Onneksi vielä Toxania varastoissani.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Jahas taisin löytää sen mitä etsin... edit. prkl on mennytkin luvanvaraisiksi. (kasvinsuojelututkinto) :mad:

Active ingredients in Banvel M
30 g / l (2.6 wt.%) Dicamba
340 g / l (29.1 wt.%) MCPA

2. Example: Mix 6.0 ml BANVEL M in 1 liter of water in a syringe. The syringe mixture is sufficient for approx. 10qm
-> 60ml + 10l vettä/100 m2 -> purkki riittää 1600m2 käsittelyyn (toxanin väkevyydellä 6000m2) (30€/l)

->Käyttöliuos
dicamba 1,8g/l
MCPA 20,4g/l

vs Toxan
dikloproppi-P 1,5 g/l
MCPA 5,2 g/l
dikampa 0,3 g/l

Toxan tiiviste 0,5; riitto 250m2 (14,5€)

Puteleita on vielä muutamia saatavilla näköjään k-raudasta ja myymälöiden hyllytilanteet näkee tästä:
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/tiivistepakkaus-toxan-500-ml
Toinen vastaava aine:
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/voikukkah%C3%A4vite-trim-tiiviste-500ml

Vaihtoehdoiksi ei oikein taida jäädä muuta kuin bongata noita viimeisiä puteleita tai sitten täytyy ottaa johonkin luvat omaavaan maajussiin yhteyttä aineiden hommaamista varten... Valmiiden puteleiden käyttö tulee aivan liian kalliiksi muuna kuin tiivisteenä.

Täällä on tukesin rekisteri missä on kuluttajakäyttöön aineet hakusanalla: "kuluttajakäyttö"
https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
53
Vs: Pihanurmikko

fraatti sanoi:
Jahas taisin löytää sen mitä etsin... edit. prkl on mennytkin luvanvaraisiksi.

Vaihtoehdoiksi ei oikein taida jäädä muuta kuin bongata noita viimeisiä puteleita tai sitten täytyy ottaa johonkin luvat omaavaan maajussiin yhteyttä aineiden hommaamista varten... Valmiiden puteleiden käyttö tulee aivan liian kalliiksi muuna kuin tiivisteenä.
Se on maataloudessa sama korttisirkus ku muuallakin. Sitä ihmettele, että eikö se virkamies tajua, että samalla kun kieltää litran laimean voikukkamyrkyn kuluttajalta, avaa itse asiassa pimeät markkinat, jotka toimii niin kauan kuin joku jotain aineita saa.
 

rassi

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
2
Vs: Pihanurmikko

Mihin syyllistyy jos tuollaisia sattuisi ulkomailta tilaamaan?

Britti Amazonin valikoimaa:
https://www.amazon.co.uk/s/ref=sr_nr_n_1?fst=as%3Aoff&rh=n%3A4224911031%2Ck%3AVerdone+Extra&keywords=Verdone+Extra&ie=UTF8&qid=1498838832&rnid=1642204031

Saksa:
https://www.amazon.de/s/ref=sr_nr_n_1?fst=as%3Aoff&rh=n%3A695308031%2Ck%3Aweed+killer&keywords=weed+killer&ie=UTF8&qid=1498838944&rnid=1703609031
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
69
Vs: Pihanurmikko

Scroll sanoi:
eikä kasva kovin korkeaksi.
Saattaa olla hankaluuksia ruohonleikkurin kanssa... luulisi nääs apilan siitä masentuvan kun kohdalle osuu.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Vs: Pihanurmikko

En stressaa nurmen kanssa, voikukat on aikansa ja häviävät sitten. Keltainen väri on ihan kiva alkukesässä. 1-2 kertaa lykkään ruohot alas, sen sietää hyvin.
 

burmanm

Vakionaama
Palautepisteet
62
Vs: Pihanurmikko

Scroll sanoi:
Miksi ihmeessä jengi on täällä apilaa tappamassa? Ei ymmärrä? Sehän on ihan mainio nurmikkokasvi, lannoittaakin sitä eikä kasva kovin korkeaksi.
En mäkään, apila on ainoa joka kasvaa kauniisti vihreänä mun pihalla. Nurmi on lähinnä laikukas ja kusenkeltainen ja harva, mutta sinne minne oon apilaa viljellyt on paksu kestävä kerros. Hyvin kestää ruohonleikkuriakin.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

burmanm sanoi:
En mäkään, apila on ainoa joka kasvaa kauniisti vihreänä mun pihalla. Nurmi on lähinnä laikukas ja kusenkeltainen ja harva, mutta sinne minne oon apilaa viljellyt on paksu kestävä kerros. Hyvin kestää ruohonleikkuriakin.
Jep. Jokaisen käsitys nurmikosta on erilainen kuten monesta muustakin asiasta. Toiselle riittää että siellä täällä kasvaa korsi ja muualla on pelkkää sammalta. Ehkä se into hiipuu sitten kuin tuo on saanut olla tuossa tarpeeksi kauan - kasvoi sitten hyvin tai huonosti. Vielä ainakin jaksaa pelata sen kanssa. Tähän mennessä kasvu on ollut sellaista mikä ei ole tyydyttänyt itseä. Menin säästämään väärässä paikassa eli mullassa. Siitä hyvästä sain rikkaruohot ja huonon kasvun.
 

tj86430

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
32
Vs: Pihanurmikko

Muistelen englantilaisten puutarhaihmisten todenneen, että hyvän nurmikon saa n. sadassa vuodessa. Sen jälkeen se sitten kestääkin mitä vaan. Todenperäisyyttä en osaa arvioida.
 

burmanm

Vakionaama
Palautepisteet
62
Vs: Pihanurmikko



fraatti sanoi:
Jep. Jokaisen käsitys nurmikosta on erilainen kuten monesta muustakin asiasta. Toiselle riittää että siellä täällä kasvaa korsi ja muualla on pelkkää sammalta.
Niin, en toki tarkoittanut että tavoite olisi huono nurmikko, vaan että apila tekee siitä vahvemman ja sellaisen kauniin vihreän. Näin ainakin omassa maaperässä.

Sent from my SUPER using Tapatalk
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
69
Vs: Pihanurmikko

burmanm sanoi:
Niin, en toki tarkoittanut että tavoite olisi huono nurmikko, vaan että apila tekee siitä vahvemman ja sellaisen kauniin vihreän. Näin ainakin omassa maaperässä.

Sent from my SUPER using Tapatalk
Hyvä vihreä pinta on monen asian summa, multa ja siemenet ovat siinä vain pari komponenttia. Mökillä meillä on luonnonvalinta hoitanut käyttönurmikolle siinä paikassa kasvavat rehut, jotka kestävät autolla ajon ja muun tallaamisen eleettömästi. Pääkasvi on piharatamo, korkeus säätyy leikkurilla. Kasvaa siinä sitten sellaisia nurmiheinän näköisiäkin.

Harrastusnurmikko, jossa kasvaa suunnilleen yhtä heinää on sitten eri juttu, sitä pitää helliä monin tavoin melko loputtomiin ja se on sen tarkoituskin niin puutarhurin kuin siihen kannustavien kaupallisten taustavoimien kannalta: siinä on hyvin speksattu ulkoa annettu tavoite ja siihen on tarjolla vaikka mitä, jota ostamalla voi pyrkiä aina vaan täydellisemmäksi. Ja parasta on jatkuvuus: luonnon mittakaavassa moinen nurmi on senverran luonnoton että tilanteen ylläpito vaatii tätä jatkuvaa työtä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
69
Vs: Pihanurmikko

Scroll sanoi:
Varmaan lämpöpumppujen maestrot tämän tietävätkin mutta apilahan parantaa maaperän lannoitusta ainutlaatuisen nitrifikaatio-bakteeri-symbioosinsa kautta.
Veikkaan että juuri siksi sitä näillä kentillä vihataan - alkaa se pahuksen ruoho kasvaa pitkäksi kun saa typpeä.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Laitetaas tähän hiukan kuvaa millainen kitukasvuinen "nurtsi" on kyseessä. Laitetaan sitten myöhemmin kuvaa onko myrkky tepsinyt ja onko nurmea ylipäätään enää jäljellä... Kuvista huomaa samalla lannoitteen levittäjän epävakaan käden...



pamppu sanoi:
Se on maataloudessa sama korttisirkus ku muuallakin. Sitä ihmettele, että eikö se virkamies tajua, että samalla kun kieltää litran laimean voikukkamyrkyn kuluttajalta, avaa itse asiassa pimeät markkinat, jotka toimii niin kauan kuin joku jotain aineita saa.
Niinpä. Tein itseasiassa hyvän teon kun kävin hakemassa 60l torjunta-ainetta pois työkaverilta kuleksimasta, tuleepahan noillekin jotain käyttöä. Arvaas mitä ylijääville aineille tehdään jotka on jo tankkiin sekoitettuna? Ei ainakaan viedä ekokemille... ::) Itse tein lantrasin vielä ainetta niin että siinä oli 2/3 valmista ainetta ja 1/3 vettä. Maatalouskäytössä kun noita taidetaan laittaa aikas ronskilla kädellä. Kummallista sinänsä että tälläisiä turvallisempia (ei vaarallista pohjavedelle ja vain 7 vrk varoaika) aineita ei saa kuluttajat ostaa ollenkaan. Toxanin myrkyt olivat haitallisempia luonnolle.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Scroll sanoi:
Miksei tuota fraatti saa käyttää "apilapitoiselle nurmelle"? Jos käyttää, mitä tapahtuu? Kasvaako kilometrin korkuinen pajunköysi taivaaseen.... :eek: ;D
Se vie apilan mennessään. Nähtävästi apila on sellainen kasvi joka jakaa myrkyt eri luokkiin koska se on miltei joka aineiden tiedoissa mainittu erikseen että käykö apilalle vai ei. Kuulin että myös viljoja viljellään joskus niin että viljan "juurelle" kylvetään joku matalempi ruoho tms joka puidaan sitten viljojen jälkeen myöhemmin. Tällöin saadaan kaksi satoa samasta pellosta.

Tuo aine on leveälehtisille rikkakasveille tarkoitettu. Tässä on jonkinlainen litania mitä tuo vie hengiltä.
https://www.cropscience.bayer.fi/Bayer-Agro-Services/Bayer-Agro-Tools/Levealehtiset-rikkakasvit.aspx

Ja termeistä litania:
-Kestorikkakasvi on monivuotinen rikkakasvi, joka leviää pääasiassa juurakoiden ja rönsyjen avulla.
-Siemenrikkakasvi on yksivuotinen laji, joka leviää siemenien avulla.
-Syysyksivuotinen rikkakasvi taimettuu pääasiassa syksyllä, talvehtii taimena, kukkii ja kuolee kesällä. Tällaisia ovat esimerkiksi saunakukka, pelto-orvokki ja pihatähtimö.
-Kevätyksivuotinen rikkakasvi taimettuu pääasiassa keväällä, kukkii ja kuolee samana vuonna. Niitä ovat esimerkiksi jauhosavikka, pillike ja pihasaunio.
-Leveälehtiset rikkakasvit ovat kaksisirkkaisia ja kapealehtiset yksisirkkaisia eli pääasiassa heiniä.

Toxanissa oleva "synteettinen kasvuhormoni" MCPA vaikutti kasviin kuten niiden hormoni, auksiini. Siksi ne saattavat kasvubuustinsa aikana vääntyä mutkalle.


Jälkimmäinen taas taitaa tappaa kasvin niille sijoilleen.(vaikutusmekanismit)
Tehoaine vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta rikkakasveihin, pysäyttämällä kasvin aminohapposynteesin.
Florasulami on ALS-herbisiidi - siis aine, joka estää tietyn entsyymin toiminnan kasvissa ja siitä on kerrottu lisäksi näin: Se vaikuttaa ALS-entsyymiin ja muuttaa sen aktiivista kohtaa. Kasvin leusiinin, isoleusiinin ja valiinin muodostus lakkaa ja se kuolee.
 
Palautepisteet
89
Vs: Pihanurmikko

Tokko millään saisi sammalta häviämään tai sitten kasvamaan niin ettei siihen kasvaisi mitään korkeaa. Tuo sammal on raskas ruohoa leikatessa. Muuten sinällään ihan sama kasvaisiko tuolla takapihalla sammal vai ruoho.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

burmanm sanoi:
Niin, en toki tarkoittanut että tavoite olisi huono nurmikko, vaan että apila tekee siitä vahvemman ja sellaisen kauniin vihreän. Näin ainakin omassa maaperässä.
Tässä maaperässä ei nurmi kasva ilman lannoitusta juuri ollenkaan. Jos apilalle antaisi vallan niin muuta tuskin juuri kasvaisikaan. Muutama päivä sitten ihmettelin että miksi nurmikolla on kellertävä suorakaiteen mallinen laatikko. Eilen sitten välähti että kottikärrythän siinä oli ollut silloin kuin heittelen lannoitetta ;D


Onko tälläisistä lannoitteiden levittimistä kenelläkään kokemusta?
Gardena levitin:

greencare levitin:
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tokko millään saisi sammalta häviämään tai sitten kasvamaan niin ettei siihen kasvaisi mitään korkeaa. Tuo sammal on raskas ruohoa leikatessa. Muuten sinällään ihan sama kasvaisiko tuolla takapihalla sammal vai ruoho.
Glyfosaatti tappaa muut paitsi sammalen. Kokeilu omalla vastuulla ;D

Rautasulfaatilla taas taitaa lähteä sammal.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Vs: Pihanurmikko

fraatti sanoi:
Onko tälläisistä lannoitteiden levittimistä kenelläkään kokemusta?
Gardena levitin:
Tuon vanhempi/yksinkertaisempi versio roikkuu jossakin varaston seinällä (ilman kahvan vipua). Kyllä se jossakin määrin takaa tasaisemman tuloksen kuin heittelemällä, mutta systematiikkaa tarvitaan, että ajaa tarkkoja kuvioita. Yllättävän moni asia vaikuttaa syötön suuruuteen (erityisesti levitettävän aineen ominaisuuksiin liittyen), joten aika tarkasti saa punnita ja mittailla säätövaiheessa.

On jäänyt parina viime vuonna nurmikon hoito vähemmälle, mutta hyvin tuntuu kasvavan tänä vuonna (säät suosineet alkukesästä). Omasta mielestäni nurmikko kaipaa lähinnä kalkkia ja fosforia, apilat hoitakoot typen, niin kaunista tulee. Tietenkin sammalta joutuu poistamaan (kalkista ja fosforista huolimatta) varjopaikoista mekaanisella pöyhinnällä tai nurmikkosulfaatilla ajoittain. Voikukat ovat jatkuva riesa, pienellä nurmikolla pärjää juuren mekaanisella punkteerauksella, kunhan tilannetta ei päästä liian pahaksi.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Vs: Pihanurmikko

fraatti sanoi:
Tässä maaperässä ei nurmi kasva ilman lannoitusta juuri ollenkaan. Jos apilalle antaisi vallan niin muuta tuskin juuri kasvaisikaan. Muutama päivä sitten ihmettelin että miksi nurmikolla on kellertävä suorakaiteen mallinen laatikko. Eilen sitten välähti että kottikärrythän siinä oli ollut silloin kuin heittelen lannoitetta ;D

Onko tälläisistä lannoitteiden levittimistä kenelläkään kokemusta?
Gardena levitin:

greencare levitin:
Ihan turhia vekottimia nimimerkillä nurmikko lannoitetaan joka vuosi ja tytär ei tykkää yhtään. Lainoitteen levitämiseen on monta tapaa. Heitellä ilmaan kohtuu sattuman varaisesti niin että levittyy varmasti tai sitten käyttää esim siivilää. Jos hutiloiden levittää niin nurmikosta tulee raidallinen mutta muutaman kerran kun tekee niin homman oppii. Ja annostus ei ole kovinkaan tarkkaa puuhaa. Kalkki meillä levitetään talvella kerran about 3 vuoteen.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Tuli hiukan pöyhästyä millaisia suosituksia eri lannoite valmistajat antavat. Ja sehän ei muutakun lisännyt hämmästystä koska suositeltujen annostusten erot ovat todella suuria. Esim kekkilän ohjeen mukaan lannoitetta laitetaan miltei nelinkertainen määrä greencaren ohjeeseen nähden. Laitoin hinnat samaten jotta muutkin voivat katsoa mihin kengänkärkensä suuntaavat.... Myös niissä on eroa... :eek: :eek: :eek:



Aineet:
Typpi(N), Fosfori(P), Kalium(K), Magnesium(Mg), Rikki(S)

Kevät/kesälannoitteet:
Greencare Nurmikon kevät & kesä+ 40l/22kg (~60€)
NPK 9-2-7, (S 6, Mg 2)
-> €:lla saa 33g, 7g, 26g
Annosteluohje: 1,4kg/100m2 keväällä -> (N) 124g, (P) 28g, (K) 96g
Kustannus valmistajan annosteluohjeella 3,75€/100m2 / 550g (N) annoksella 16,6€/100m2

Biolan nurmikkolannoite 10l/6,9kg (~23€/Hongkong)
NPK 10-1-5
-> €:lla saa 30g, 3g, 15g
Annosteluohje: 3,5kg/100m2 keväällä -> 345g, 35g, 173g
Kustannus valmistajan annosteluohjeella 11,5€/100m2 / 550g (N) annoksella 18,3€/100m2

Kekkilä Nurmikkolannoite 20 kg (39€/Hankkija)
NPK 12-3-10 (S 13, Mg 1)
-> €:lla saa 61g, 15g, 51g
Annosteluohje: 4,5-5kg/100m2 keväällä -> 570g, 143g, 475g
Kustannus valmistajan annosteluohjeella 9,3€/100m2 / 550g (N) annoksella 9€/100m2

Tarhurin Nurmikkolannoite 10kg (15,99 honkkari)
NPK 14-3-15
-> €:lla saa 88g, 19g, 94g
Annosteluohje: 3,3kg-4kg/100m2 keväällä -> 511g, 109g, 548g
Kustannus valmistajan annosteluohjeella 5,84€/100m2 / 550g (N) annoksella 6,30€/100m2

Yara Pellon Y 3 (11,5€ Hankkija)
NPKS 23-3-8-3
-> €:lla saa 500g, 65g, 174g, 65g
Annosteluohje, jolla saadaan typpeä 550g/100m2: 2,4kg/100m2 -> 550g, 69g, 184g, 69g (1,10€/100m2)
Kustannus 550g (N) annoksella 1,10€/100m2

Syyslannoitteet:
Kekkilä Syyslannoite 20 kg (25,90€/Hankkija)
PK 5-19
-> €:lla saa 39g, 147g
Annosteluohje: 3,3kg/100m2 -> 165g, 627g (4,3€/100m2)
Biolan Syksyn PK-lannoite 25l/17,5kg(27,95€/Hongkong)
P-K 0-2-12
-> €:lla saa 13g, 75g
Annosteluohje: 5,8kg/100m2 -> 116g, 696g (9,2€/100m2)
GreenCare Puutarhan Syksy kivennäislannoite 20kg (29,95€/Hongkong)
PK 4-17 (Ca 2, Mg 2.5, S 13)
-> €:lla saa 27g, 113g
Annosteluohje: 3,5kg/100m2 -> 140g, 595g (5,2€/100m2)
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Ja paljonko sitä nyt sitten tarvitaan....?

Nurmikon lannoitus ja kalkitseminen
Nurmikko kuluttaa kasvukaudella (MTT:n tutkimusten mukaan) typpeä 80 - 120 kg/ha (0,8 - 1,2kg/100m2), fosforia 20 - 40 kg/ha(0,2 - 0,4kg/100m2) ja kaliumia 50 - 80 kg/ha (0,5 - 0,8kg/100m2). Nurmikon kasvu on vihreää lehtikasvua, joten nurmilannoite valitaan ja käyttömäärä lasketaan nimenomaan typen määrän mukaan: mitä enemmän lannoitteessa on typpeä, sitä vähemmän lannoitetta tarvitaan. Esim. jos lannoitteen typpipitoisuus on 20 %, tarvitaan lannoitetta kesän aikana 400 - 600 kg/ha (4 - 6kg/100m2).

Lannoite kannattaa antaa kahdessa erässä: puolet toukokuussa ja puolet kesäkuun loppupuolella. Ylimääräinen lannoite menee vain hukkaan.

Typetön (0 %) syyslannoitus auttaa nurmikkoa talvehtimaan, koska fosfori (P) ja kalium (K) nostavat solujen osmoottista arvoa ja parantavat pakkasenkestoa. Lannoite on levitettävä elokuun puoliväliin mennessä, jotta se ehtii liueta ja vaikuttaa ajoissa.

Nurmikon kalkitus on myös erittäin tärkeää: MTT:n tutkimuksissa on todettu, että kulutusnurmikoiden päälaji (niittynurmikka) häviää, jos pH laskee alle 6. Vuosittainen kalkin poistuma (10 kg/100 m2) olisi hyvä korjata vuosittain (aikaisin keväällä / myöhään syksyllä)tehtävällä ylläpitokalkituksella.
https://puutarha.net/artikkelit/38/lisaa_potkua_lannoituksella.htm
Entäs paljonko maaperällä on vaikutusta lannoitustarpeeseen?

Typpi
Viljojen valkuaispitoisuuden ja lehtivihreän muodostumisessa typellä on tärkeä rooli. Typpi vaikuttaa kasvuun ja sen oikea-aikainen saatavuus maasta vaikuttaa sadon määrään. Fosforin ja typen suhde on vakio, joten kun maa saa riittävästi typpeä, on fosforinkin määrä sopiva. Ravinnetaselaskelman avulla on laskettava pitkän aikavälin fosforin riittävyys ja tarvittaessa lisättävä sitä karjanlannalla. Kaliumin saatavuuteen vaikuttaa maan rapautuvuus. Kalium on välttämätön hiilihydraattien muodostumisessa ja kasvin nestetasapainon ylläpidossa. (Leinonen 2000, 41.) Typen vapautumiseen maasta vaikuttaa maan multavuus. Multavuus määräytyy eloperäisen aineksen määrästä maassa. (Rajala 2004, 132.) Kun multavuus nousee, typpilannoitustarve laskee. Runsasmultaisuus vähentää myös fosforin tarvetta maassa. Huomioitavaa on sekin, että kun multavuus lisääntyy, pH:n nostamiseen tarvitaan myös enemmän kalkkia. (Viljavuuspalvelu 2007.) Maan kokonaistyppimäärästä vapautuu kasvien käyttöön kasvukaudella 0,5 - 1,0 %. Vähämultaisilla mailla se on n. 10 – 30 kg/ha (0,1 - 0,3kg/100m2), runsasmultaisilla 30 – 50 kg/ha (0,3 - 0,5kg/100m2) ja multa- ja turvemailla 0,5 - 1 kg/ha. Maan kokonaistypen määrän avulla voidaan arvioida maasta vapautuvan typen määrä kiloina hehtaaria kohti. Vähämultaisella maalla eloperäisen aineksen osuus on < 3%, runsasmultaisella 3 – 5,9 % ja multa- ja turvemailla 20 – 40 % välillä. Yksi prosenttiyksikkö vastaa 1000 kg typpeä hehtaarilla. (Rajala 2004,132.)
Ja apilastakin oli jotain(vaikka maatalouteen liittyykin):
Viherlannoituksen avulla parannetaan maan kasvukuntoa. Yleisin viherlannoitus on yksi- tai kaksivuotinen apilapitoinen nurmi. Monivuotinen apilanurmi voidaan kylvää viljan kanssa yhtä aikaa. Apilanurmiseoksessa pitää olla mukana heinäkasveja, jotka sitovat maan liukoista typpeä ja pienentää siten huuhtoumariskiä.
Viherlannoitusnurmen typensidonnan suuruus riippuu palkokasvisadosta ja maasta vapautuvasta typestä. Apilanurmi voi sitoa kesän aikana typpeä 80 – 200 kg/ha (0,8 - 2kg/100m2). Meillä yleisimmin käytetty apila on syväpaalujuurinen ja tehokas typensitoja puna-apila. Se vaatii hyvin ojitetun pellon, jonka pH:n yli 5,5. Nurmiseokseen sitä voidaan laittaa 3 -8 kg/ha kun heinäkasveja on 8 – 15 kg/ha. Toinen apila on matalampijuurinen alsikeapila. Se sopii myös pelloille, joiden pohjavesi on korkealla ja maa on hapanta. Nurmiseoksessa sitä voi olla 0 - 3 kg/ha kun heinäkasveja on 8 – 15 kg/ha (Leinonen 2000, 44, 45.) Viherlannoitus edistää myös fosforin vapautumista maasta kasveille sopivana muotona (Rajala 2004, 137).
http://www.virtuaali.info/dokumentit/file/luomu/maan_ravinnehuolto_ja_lannoitus.pdf
Palkokasvit hyödyntävät epäorgaanista typpeä ja sitovat sitä juurinystyräbakteerien avulla maaperään (Barnes ym. 2003). Sopiva typen määrä 25 – 50 % apila-nurmelle on 30 – 60 kg/ha (Niskanen & Huhta 200:cool:. Hyvin kasvava nurmi ei vaadi lisätyppeä (Niskanen & Huhta 200:cool:. Lannoitetypen korvaaminen biologisella typensidonnalla vähentää N2O päästöjä (Li ym. 2011) sekä nitraatin huuhtoutumista vesistöihin (Barnes ym. 2003).

Talvenkestävää puna-apilaa on käytetty Suomessa laajalti nurmiseoksissa (Nykänen ym. 2000) ja se on tärkein nurmipalkokasvi (Virkajärvi ym. 2015). Onnistuessaan se on satoisa (Nykänen ym. 2000) ja sen sulavuus on nurmiheinien luokkaa (Dewhurst ym. 2009). Puna-apilaa käytetään varsinkin luonnonmukaisilla maitokarjatiloilla typensidonnan vuoksi. Se sitoo n. 40 - 100 kg/ha/N/a (0,4 - 1kg/100m2) (Niskanen & Huhta 200:cool:.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181456/Heidi%20Larissa%20Hovi%2C%20maisterintutkielma%20biohiili%202017.pdf?sequence=2
Ja mitä sanoo viljavuuspalvelu? Se kertoo 7 kertaa suuremman lannoistustarpeen/kesä kuin creencaren paketissa lukee. (noin 400g typpeä/100m2) :eek:



Enää ei tarvi ihmetellä miksi nurmikko ei meinannut kasvaa tässä vähämultaisessa maassa (vähän orgaanista ainesta mukana) vaikka viskelin greencarea ohjeiden mukaan. Kunnolla nurmikko kasvaa vain siellä missä lannoitetta on "lipsahtanut".... Mahtaako määrä olla sitten vain liian optimistinen green caren paketissa?
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Muut rikat ovat kuolleet varsin tehokkaasti mutta apilan lehti tuntuu olevan vahvasti hydrofobinen ja sen myrkyttäminen on hankalempaa koska vesipisarat/sumu luiskahtavat sen päältä pois. Pieni guuglailu asian tiimoilta tuotti tuloksen että joku ameriikan herra on havainnut saman asian varsinkin apilan kanssa. Tuo kehoitti laittamaan joukkoon lastenshampoota pieni määrä. Onko jotain parempaa ainetta? Perus fairy?

Apilan lehti näyttää olevan hydrofobinen ja sateenjälkeinen vesipisara sinnittelee lehden päällä pintajännityksen varassa.


edit. jaa tuosta olikin tutkittua tietoa... ja esim Roundup ultrassa moisia aineita onkin...

Adjuvants can enhance herbicide activity in several different ways. The effect of surfactants on the surface tension of spray droplets is well documented. Wax on the surface of leaves repels water, resulting in beading of spray droplets as they land on leaves. In some situations a high percentage of spray droplets may simply bounce off leaves, resulting in the herbicide falling harmlessly to the ground. Surfactants reduce the surface tension of spray droplets, increasing spray retention and allowing the spray droplets to spread over a larger area (Figure 2). An increase in spray coverage is especially important with contact herbicides that do not move within plants. In most situations the optimum effect of surfactants is reached at concentrations higher than needed to minimize droplet surface tension. This indicates that the effect of surfactants on herbicide activity is due to more than a simple reduction in spray droplet surface tension.
http://www.weeds.iastate.edu/mgmt/2001/additives.htm

 

savonhumu

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
0
Vs: Pihanurmikko

Puutarhurirouvan "käskystä" täällä on käytännössä perusmaahan tehty/uudistettu nurmet ja paikka on aika kuiva mäen nyppylä. Pintakerros oli peltomullan tapasta ja sen alla osassa paikkaa savihiesua/moreenia ja toisaalla tiukkaakin tiukempaa kivisempää tavaraa jonka päällä joku 5-10cm jonkinsortin multakerrosta. Nuo vaan Traktorilla/käsin ja ajoleikkurilla kuormalavaa vetäen suoraks ja pintaan nousseet kivet veks. Sitten kalkkia ja säkkitavarana siementen kera puutarhan mustaa multaa pintaan tasasesti sen verran että just muuttu väri. Lannosta vain kylvön yhteydessä. Myöhään syksyllä kylvetty nurmi on lähteny parhaiten kun heti keväällä on kaikki valmiina kasvulle kun siemenet ei oo kerenny vielä ennen telvea itää..
Ekat pari kesää on ollu aika pahan näköstä kun rikkaruohot on kasvanu eri tahtiin kun perusnurmi mutta siittä se on pikkuhiljaa tasaantunu tasaseks matoks..

Tuolla tekniikalla uudistettuja aloja on nyt jtn 2000m2 ja lähes kaikki kasvaa käytännössä tasasen vihreenä. Apilaa on kylvetty jossain vaiheessa liki kaikkialle ja siemenseokset ei halvimpia muttei kalleimpiakaan. Muistelen että kuiville/paahteisille paikoille kulutusta kestävät seokset oli. Ekan nurmen teosta on jo 10v ja edelleen on siisti ja kestävä. Lannotetta en käytä kun ei kiinnosta leikata kahta kertaa viikossa vaikka pojat enimmäkseen hoitaakin hommaa nykysin ;D

Rikkaruohoja on ja voikukkia myös mutta ei ne näy kun hetken aikaa ja "ongelma" poistuu kun kesä vähän vanhenee.
Kallio on pinnassa muutamassa kohtaa ja niillä seutuvilla on välillä kulottuneet nurmet kun koko kasvukerros menee helteillä korpuks.

Kuulemma jotkut ammatilaispiirit on sitä mieltä että jos haluaa kestävät ja tasaset nurmet niin tuo em perustamis tapa vois olla ainakin yks tapa. Tiiä sitten että miten yleistä tuo tapa on..
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Vs: Pihanurmikko

Työkaveri kun ruiskuttelee myrkkyjä niin sekoittaa joukkoon kevätruiskutetta, jää kuulemma paremmin lehtiin kiinni eikä kuivu heti pois.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

pökö sanoi:
Työkaveri kun ruiskuttelee myrkkyjä niin sekoittaa joukkoon kevätruiskutetta, jää kuulemma paremmin lehtiin kiinni eikä kuivu heti pois.
Juu kyllä sitä maataloudessakin näyttää olevan jonkinlaisia kiinniteaineita joiden tarkoitus lienee pitää myrkky pidempään paikoillaan. Tuo myrkky pitäisi olla varsin nopeavaikutteista koska sen suoja-aika sateellekin on vain 1h. Kunhan vain saisi sen hiukan täsmällisemmin pysymään halutussa paikassa.

Testi fairyn kanssa osoitti välittömästi sen tehon. Pintajännitys tosiaan rikkoontui ja pienellä tipalla fairyä veden saa leviämään tasaisesti koko lehden alalla. Vasemmalla ilman ja oikealla fairyn kanssa... Vasemmalle vettä ei saanut tarttumaan tuota enempää vaikka kuinka yritti ruiskutella.

Jossain oli myös mainintaa että fairy pitoisella seoksella saa nestemäiset ravinteet paremmin "perille". Tiedä sitten...

 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Sanoin että laitan kuvat ennen ja jälkeen myrkytyksen... Tässä olisi sitten... ;D
Ensimmäinen kuva taitaa olla otettu 2. heinäkuuta ja jälkimmäinen tänään.


Toisessa kuvassa näkyy oikeastaan hyvin mitä lannoitus vaikuttaa... Toki ensimmäisessäkin kuvassa sitä on viskottu mutta riittämätön määrä josta johtuu vihreät "keitaat"..
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Pihanurmikko

Tein myös testin tuollaisella toissijaisella nurmikkoläntillä että mitä lannoituksen määrä vaikuttaa. Kekkilän ja greencaren lannoitussuosituksissahan oli nelikertainen ero.... Alemmissa ruuduissa on käytetty greencaren ohjeen annostusta ja ylemmässä kekkilän. Vasemmalla on creencaren lannoite ja oikealla kekkilän.

Kuva 13.heinäkuuta

Lopputuloksen saaminen kuvaan oli hiukan hankalaa joten otin pari kuvaa. Toisen maasta ja toisen ilmasta jostain 10m kieppeiltä. Kuitenkaan noista ei meinaa erottaa sitä mitä silmällä paikanpäällä.


Kuvat 14. elokuuta

Lopputulemana voisi sanoa että greencaren ohjeessa oleva lannoitemäärä on riittämätön ainakin tähän maahan ja ero lannoittamattomaan maahan on todella pieni. Lannoitemäärä on niin pieni että se on hankala jollei jopa mahdoton saada levitettyä tasaisesti.

Ens keväänä meinaan laittaa puolet kekkilän annostuksen määrästä keväällä, (N) 280g/m2 ja loput sitten tarpeen mukaan kesällä...
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
9
Vs: Pihanurmikko

Mäntysuopaa pintajännityksen poistoon ja tartunnan parantamiseen parafiiniöljyä, kestää pienen sateen. Ruiskutus aamulla varhain, silloin kun kaste alkaa kuivumaan, yleensä paras aika aamu 5 - 6. Etenkin lehtiherbisidejä käytettäessä.

http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/kasvunsaateet-ja-kiinnitteet/sunoco-11-e3-kiinnite

Lannoitukset ( etenkin typpi ) mielellään alkukesästä, monien kasvien talvenkestävyys huononee jos maassa on käyttämätöntä typpeä talven tullessa. Kalilannoitus parantaa hiukan talvenkestävyyttä.

Maassa on runsaasti ravinteita, 1 % humuspitoisuus vastaa 1000 kiloa typpeä /ha. Nitrifikaatio tarvitsee riittävästi lämpöä, kylminä kesinä typpi ei lähde kiertoon, jos maa on junttaantunut liian tiiviiksi (märkänä )typpi muuttuu helposti kaasuksi eikä tule kasvien käyttöön.
 
Ylös Bottom