Pilp ja maapiiri?

Heat&Cool

Aktiivinen jäsen
Pitäisi saada halvalla hyvä säästö....

Lähtökohtaisesti hyvä ja halpa harvoin kohtaavat, jos avaimet käteen markkinahinnoilla hankkii. Riippuu jälleen kerran niin monista muuttujista alkaen talon iästä/eristystasosta, sijainnista, neliöistä, onko ns. imaisia puita ja aikaa tulisijojen lämmittämiseen, paljonko lämmintä käyttövettä kulutetaan, riittääkö 20-21asteen sisälämpötila, halutaanko myös kesäkauden jäähdytys, mitä lisälämmönlähteitä pääasiallisen järjestelmän lisäksi.
Esim. Uuteen tyypilliseen 105-135m2 4-5h+k yksitaso normieristettyyn taloon etelään, vesikiertoisella lattialämmityksellä: Niben perus pilp f470 on edelleen hinta/laatu/tma varsin hyvä. Etenkin, jos talossa lippulaiva tason ilp. Miinuksia tulee kompuran jurinasta khh-sijoituksissa, tuloilman lämmityksen hankalasta säästämisestä, ja pienen kompuran myötä osatehoisuudesta pakkasilla. Allekirjoittaneella tuo oli valmistalon ensiasennuslaitteena, ja hintaa jäi paikallisten alihankinta yritysten asentamana 5,5t € kaikkine putki/iv/sähkötöineen.
Toinen aina hyvä vaihtoehto on mlp+lto mikäli ko tontilla sallittu ja kallio löytyy kohtuusyvyydeltä. Esim. Niben invertteri pumpun saa usein huomattavasti edullisemmin Jäspin tuotemerkillä paikallisesta lvi-liikkeestä, samoin asennuksen. Kaivon poraus erikseen.
Allekirjoittaneen testipenkki omassa talossa, mökillä ja seurantakohteissa liittyy alan yrityksen omistajaosakkuuteen ja harrastuneisuiteen.

Mitäs mieltä olette tuosta passiivisesta LTO:sta lisänä pilppiin?

Hyvä kysymys. Nilanin P-sarjassa tuo on käytössä. Suurin hyöty tuosta luulisi olevan keväällä/syksyllä tai silloin kun talossa on ylilämpöä, ja tuloilmaa pitää lämmittää, mutta samaan aikaan ei ole muuta lämmöntarvetta. Ilman passiivista kennoa pilp esim. Nibe puskee ilman kompuraa ylilämmön harakoille.
Toisaalta niissä harvoissa kohteissa, joista itse olen saanut käyttökokemuksia kuulla, toteutuneet sähkönkulutukset eivät anna viitteitä paremmasta vuosikulutuksesta. Jälleen kerran mahdotonta vertailla mikä mistäkin johtuu, kuten yllä muuttuvat tekijät.
Rohkenen silti esittää, että tuon Nilanin P-sarjan tapauksessa passiivisen lto:n hyöty pitkälti häviää siinä, että itse pilp (kompura/höyrystin ja lauhdutin) on huomattavasti pienempitehoinen + on/off toiminen verrattuna esim. nibe f750. Ja vaikka verrattaisiin f470 tai laitettaisiin ajatuksen tasolla Nilan P-sarjaan isompi invertteri kompura, poistoilmasta jää passiivisen kennon jälkeen niin paljon kylmempää ilmaa kompuralla jauhettavaksi että ei siitä enää kummoisia tehoja saa. Nilanin suurin rajoittava ominaisuus on tunnetusti se, että lattialämmöt tehdään suoralla sähköllä (ellei ole mlp tai vilp malli).
 
Viimeksi muokattu:

Beezeri

Jäsen
maapiirilämpötilat.jpg

Tuossa kuvassa vuoden ajalta otetut lämpötilat. Leikkaa huippuja noin 10 astetta ulkoanturilta matkalla Sam 41:n sisäiseen tuloilma-anturiin niin talvella kuin kesälläkin. Eihän tuolla maapiirillä(oisko noin 150m talon alla reilun metrin syvyydessä) varmaan noin isoa hyötyä saavuta, mutta tyytyväinen olen ainakin itse ollut. Varsinkin talvella.
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
PILPn kanssa järkevin, koska se nostaa raitisilman nollan päälle ja loppulämmitys ei paljon maksa kovillakaan pakkasilla.

LTO koneen kanssa hyöty rajoittuu pääosin jäätymisen estoon.

Se tuloilman esilämmityksen vaikutus on noin 10 prosenttia parempi vuosihyötysuhde LTO-systeemissä. Se tekee karkeasti noin 1000 kWh säästöä vuodessa tyypillisen omakotitalon energiankulutukseen. Sähkölämmitystalossa se tekee noin 100 euroa vuodessa ja maalämpötalossa jonkun 20-40 euroa vuodessa.

Ehkä merkittävämpi hyöty on kuitenkin siinä ettei LTO kone jäädy ja joudu sulattalemaan juuri koskaan.
 

Heat&Cool

Aktiivinen jäsen
katso liitettä 61478

Tuossa kuvassa vuoden ajalta otetut lämpötilat. Leikkaa huippuja noin 10 astetta ulkoanturilta matkalla Sam 41:n sisäiseen tuloilma-anturiin niin talvella kuin kesälläkin. Eihän tuolla maapiirillä(oisko noin 150m talon alla reilun metrin syvyydessä) varmaan noin isoa hyötyä saavuta, mutta tyytyväinen olen ainakin itse ollut. Varsinkin talvella.
Mikä kanavapatteri sulla on käytössä, millä siis siirrät maapiirin lämpöä tuloilmaan? Mihin "noin isoon säästöön" viittaat, mitä ei varmaan saavuteta?! Vai tarkoitatko, että ilma lämpenee kanavistossa muutoinkin kun maapiirin johdosta?
10 astetta on kyllä paljon vuositasolla!
 

Tulihäntä

Vakionaama
Tuossahan on maaliskuun alussa tapahtunut jotain mikä on lähes täysin romahduttanut maalenkin lämmitysvaikutuksen. Toki sitä ennen on ollut melko kylmiä jaksoja, joten olisinkohan vaan piirin lämpötila laskenut reilummin?
 

pAy

Aktiivinen jäsen
Hyvin lämpenee tuloilma Nibe 410P jäteilmallakin, Niben päälle olen rakentanut pyöriväkennoisen talteenottajan, kenno ottaa talteen lämpöä jäteilmasta jos ulkolämpötila on vähintään 6 astetta kylmempää kuin Niben jäteilma.

sininen = ulkolämpötila
musta = Niben jäteilma
vihreä = kennon lämmittämä tuloilma
punainen = sisälämpötila


day.jpg
 
Hyvin lämpenee tuloilma Nibe 410P jäteilmallakin, Niben päälle olen rakentanut pyöriväkennoisen talteenottajan, kenno ottaa talteen lämpöä jäteilmasta jos ulkolämpötila on vähintään 6 astetta kylmempää kuin Niben jäteilma.

sininen = ulkolämpötila
musta = Niben jäteilma
vihreä = kennon lämmittämä tuloilma
punainen = sisälämpötila


katso liitettä 61495
Näyttää hyvin tuo ”tupla LTO” toimivan hyvin teillä, tuleekohan tuosta parempi hyöty kuin maapiiristä?
 

Beezeri

Jäsen
Mikä kanavapatteri sulla on käytössä, millä siis siirrät maapiirin lämpöä tuloilmaan? Mihin "noin isoon säästöön" viittaat, mitä ei varmaan saavuteta?! Vai tarkoitatko, että ilma lämpenee kanavistossa muutoinkin kun maapiirin johdosta?
10 astetta on kyllä paljon vuositasolla!

Veabin CWK 250-3-2,5 malli.
Minulla on eristetyt tuloilmakanavat, niin ei paljoa lämpene ilma putkissa ja ne on vedetty lämpimässä tilassa katon alaslaskussa kaikki.

Maapiirissä neste kyllä alkaa lämpenemään jäähdytyskaudella aika nopeasti ja siten parasta hyötyä ei pitkässä juoksussa saavuteta. Tosin aika nopeasti saa lämmöt pudotettua alas, kun sammuttaa kierron vähäksi aikaa.

Tuossahan on maaliskuun alussa tapahtunut jotain mikä on lähes täysin romahduttanut maalenkin lämmitysvaikutuksen. Toki sitä ennen on ollut melko kylmiä jaksoja, joten olisinkohan vaan piirin lämpötila laskenut reilummin?

Oisko juurikin näin, että piirin lämpötila laskenut reilummin kylmien säiden takia. En huomannut asiaa silloin kun tapahtui...
 

pAy

Aktiivinen jäsen
Näyttää hyvin tuo ”tupla LTO” toimivan hyvin teillä, tuleekohan tuosta parempi hyöty kuin maapiiristä?
Vaikea sanoa, ei tuollakaan mitään merkittäviä säästöjä synny, pyöritysmoottori vie muutaman watin, maapiirillä kv pumppu samoin. Niben vastuksia ei tarvita ennen -15, että lämpö kuitenkin tulee siihen asti aina yli cop 2 ja tuota kylmempiä päiviä ei montaa ole. Mutta harrastusmielessä tuon rakentelinkin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Äläs nyt: jos 410p pumpulla ja jälki LTOlla pääsee -15C lämpöihin ilman vastuksia, niin sehän on todella hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Siis toisin sanoen Pilpin esilämmityksessä voisi käyttää kovilla pakkasilla maapiiriä ja pikkupakkasilla parempi hyöty olisi aurinkokennoista, ja jos mahdollista kennonvesi olisi nollan tietämillä Kiertoveden kierrossa pelkästään, meniköhän se jotenkin näin?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Veabin CWK 250-3-2,5 malli.
Minulla on eristetyt tuloilmakanavat, niin ei paljoa lämpene ilma putkissa ja ne on vedetty lämpimässä tilassa katon alaslaskussa kaikki.

Maapiirissä neste kyllä alkaa lämpenemään jäähdytyskaudella aika nopeasti ja siten parasta hyötyä ei pitkässä juoksussa saavuteta. Tosin aika nopeasti saa lämmöt pudotettua alas, kun sammuttaa kierron vähäksi aikaa.

Onko sull minkälainen älykkyys esilämmityksessä ja viilenyksessä? Onko lämmönvaihdin?
 

kotte

Hyperaktiivi
Siis toisin sanoen Pilpin esilämmityksessä voisi käyttää kovilla pakkasilla maapiiriä ja pikkupakkasilla parempi hyöty olisi aurinkokennoista, ja jos mahdollista kennonvesi olisi nollan tietämillä Kiertoveden kierrossa pelkästään, meniköhän se jotenkin näin?
Aurinkolämmön hyöty ei niinkään riipu pakkasesta, vaan auringon paistamisesta keräimiin. Yleisesti ottaen molemmista olisi hyötyä sellaisella kytkennällä, että mennään sarjassa ensin maan kautta ja sitten aurinkokeräimien, mutta kummankin kohdalla on ohitusventtiili (eli joskus on jopa edullisinta ottaa suoraan ulkoilmaa, alkusyksyn ja alkukesän pilvisillä ilmoilla tai pimeän aikaan).

Sinällään auringosta saa parhaiten lämpöä juuri viileällä lämpötilatasolla toimeen tuleviin käyttökohteisiin ja pilpin tuloilman lämmitys lienee yksi parhaimmista sovelluskohteista. Lämpötehokin on maltillinen, eli ei ole tarpeen eikä edes mahdollista satsata kovin laajaan järjestelyyn tämän käyttökohteen osalta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Lisää hulluja ideoita... :) kaivuu on juuri menossa tuija-aidalle. Noin 40-45cm syvä ja saman verran leveä oja ja pituutta 25 metriä.

Mitäs mieltä olisi siinä että hautaan pohjimmaiseksi 25mm vesijohtoputken mahdollista tuloilman esikäsittelyä varten :)

Saisin ojaan + talolle vievään ojaan ehkä 75-80m putkea. Pakkasjaksot on aika lyhkäiset etelässä että josko ne tuijat ei kuolisi vaikka vähän kylmäisi niitä. Vastaavasti keväällä voisi sulattaa niiden juuret hyvissä ajoin jos sattuu routaa olemaan.

Häh... Mitäs teen?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ajattelin että saisin enemmän 25mm putkea uppoamaan kun ohuempi putki taipuisi helpommin vaikka lenkeille tuohon ojaan.

Mutta onko virtausvastus ongelma vai nesteen määrä?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Pienellä vaivalla teet siitä ojasta vähän syvemmänkin putkea varten. Pistä vaan putkea maahan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Toisaalta 25mm putken saan 80e edullisemmin ja putki on ohutseinäsempää kuin 32mm putki. Ja taivuttelu tuohon ojaan vähän huolettaa paksummalla putkella.

Jos pumppuun pitää saada kiinni putken toinen pää ja toinen pää varmaan paisuntasäiliöön, niin kyllä kai liitin löytyy 25mm putkellekkin?

Pumpun ja kanavapatterin väli on sitten jotain muuta.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Sillä seinämäpaksuudella ei niin ole väliä, koska se putki kuitenkin tasaantuu samaan lämpötilaan mitä maa on. Ja jos pilkkua hierotaan, niin 32mm putkessa on enemmän pinta-alaa. Ja toisaalta 32mm putkeen mahtuu myös enemmän nestettä ja sitä kautta saa siirrettyä virtauksella X enemmän energiaa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sillä seinämäpaksuudella ei niin ole väliä, koska se putki kuitenkin tasaantuu samaan lämpötilaan mitä maa on. Ja jos pilkkua hierotaan, niin 32mm putkessa on enemmän pinta-alaa. Ja toisaalta 32mm putkeen mahtuu myös enemmän nestettä ja sitä kautta saa siirrettyä virtauksella X enemmän energiaa.

Putki on hankala asia.. ihan noin suoraviivaisesti se ei pelaa, mutta on toki se lämpenevä vesirengas muovin alla on isompi.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Putken taivuttaminen on vain melkoista 32mm putkella. Tuloilman esilämmityksiä on kyllä tehty 25mm putkellakin, sen tiedän.

Tehoerosta 32mm putkeen en osaa sanoa mitään kyllä. Mutta virtaustahan ei kovin paljon tarvitse tässä käytössä.

En suoraan muista mitä VEAB 200mm patteri tarvii mutta yllättävän vähän se liru oli jos oikein muistan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mitäs tämmöiset 12V kiertovesipumput on laatuaan? Mainostetaan että jatkuvaan käyttöön ja sietää tosi kylmiä nesteitä/glykoleita:

Pumppaustehoa ei tietenkään varmaan ole kovin paljon ja nostokorkeus tuskin riittää. Mutta tarkempia speksejä en meinaa mistään löytää, että mihin tuollainen pumppu pystyy....
 

Rakentaja

Jäsen
Tuli vain mieleen että eikös sen putken tulisi olla routarajan alapuolella? Jos on talvella maa jäässä niin ei sieltä kovin lämpöistä nestettä taloonkaan tule?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä putken on syytä jossain syvyydessä olla. Mutta kun aivan rannikolla asuu, ei routa ihan virallisten mittausten mukaan ole juuri koskaan kymmentä senttiä syvemmällä.

Pakkasjaksot on niin olemattoman lyhyitä.
 

Rakentaja

Jäsen
Hyvä tarkennus. Sitten olet huomioinut asian. Kerro sitten miten toimii, kun saat käyttökokemuksia.
harmi että sulla ei erillistä sähköenergianmittaria Nibelle. Olisi ollut kiva nähdä kulutuslukema viime tammi - huhtikuusta
 
Mitäs jos laittais putket kunnan viemäriin, onkohan iso rikos jos sielt varastais lämpöä pitäs saada putkilenkki pysymään seinämäl ettei tukosta aiheuta
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mitäs jos laittais putket kunnan viemäriin, onkohan iso rikos jos sielt varastais lämpöä pitäs saada putkilenkki pysymään seinämäl ettei tukosta aiheuta

No ei kannata edes harkita :) Rikoksesta en tiedä, mutta jos jonkun tukoksen vuoksi joutuisi putkenrassaajat pyytämään, niin olisi niillä naurussa pitelemistä, samalla kun putkea viemäristä poistaisivat.

Minun tuija-aita maapiiri sentään ei tuki mitään. Saa nähdä tosin saanko tuijat umpijäähän juuria myöten.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kannattaa suojata tuijat kevätauringolta normaalia pidempää

Toisaalta kun tuo kiertovesipumppu ottaa 9W, niin taidan pyörittää sitä jatkuvasti. Eli jos on plussaa ulkona ja maa pakkasella, niin se putki sulattaa maata tuijien alla.

Kun vuorokauden keskilämpötila nousee plussalle ja tuota nestettä pyörittää kokoajan, niin myös maaperän pitäisi sulaa.
Eli hyvässä lykyssä tämä parantaa niiden tuijien olosuhteita.
 

kotte

Hyperaktiivi
e
No joo ajatus tason mietin kun kumminkin viemäreihin menee valtavast energiaa
Tuo energia pitäisi ottaa vedestä vasta puhdistuksen jälkeen. Puhdistus toimii paremmin näin (ja olemassa olevat toteutukset toimivat tällä periaatteella, yhteistyössä "jäteveden lailla vahvistetun omistajan" kanssa).
 

pAy

Aktiivinen jäsen
Mitäs jos laittais putket kunnan viemäriin, onkohan iso rikos jos sielt varastais lämpöä pitäs saada putkilenkki pysymään seinämäl ettei tukosta aiheuta

Viemäriputken päälle kun sais 500m matkalle putkea =) Voi olla vaikeasti toteutettava jos ei oma tontti ole vähän suurempi ja putki halkoo sen.
 

oh4hlo

Jäsen
Kohtapuoliin olisi reilu 100 metrinen maapiiiri esilämmitys ja -jäähdytyskäyttöön rakenteilla. Onko vinkkejä mistä tuota Veab CWK 200 kanavapatteria saisi edullisesti? Onnisella olisi CASA SDCW mutta siinä en nähnyt suodatinta olevan.
 

Rakentaja

Jäsen
Tossa tuli taas kiinnitettyä huomiota maapiirin toimintaan.

Ulkona oli +26 astetta. Maapiiri viilensi tuloilman +17 asteeseen ja tästä sitten vielä kompura jatkoi niin että tuloilman lämpötila laski +10 asteeseen, sisäänpuhalluksen ollessa noin +12 astetta.
Toisin sanoen maapiiri kaksinkertaistaa pilpin jäähdytystehon. Tosin omassa pilpissä on vain 600 wattinen kompura.
 
Ylös Bottom