Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka / How to make the fireplace combustion more clean

prelude

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
9
Innostava ajatus. Nopeasti katsottuna juuri sitä mitä olen itse etsinyt. Onko tuo skaalatavissa kooltaan miten? Kysyn koska poltan kerralla vesitakassa 10kg brikettejä.
Jos haluaa panostaa heti uudestaan edellisen polton jälkeen niin miten se onnistuu? Oletan että edellisestä on vielä perällä/pohjalla hiillosta ja uusi satsi tungettaisiin tämän päälle? Se että kehikko on tulikuuma ei varmaankaan ole ongelma ja voihan tuohon tehdä jonkin aukeavan kannen (nosto jollain raudalla) päälle lataamista helpottamaan.
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Toimistikohan miten pelletillä? Jos tuonne taakse työntäisi pelletin putkea myöten niin että pelletti työntäisi hiillosta kohti etuosaa?
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Innostava ajatus. Nopeasti katsottuna juuri sitä mitä olen itse etsinyt. Onko tuo skaalatavissa kooltaan miten? Kysyn koska poltan kerralla vesitakassa 10kg brikettejä.
Jos haluaa panostaa heti uudestaan edellisen polton jälkeen niin miten se onnistuu? Oletan että edellisestä on vielä perällä/pohjalla hiillosta ja uusi satsi tungettaisiin tämän päälle? Se että kehikko on tulikuuma ei varmaankaan ole ongelma ja voihan tuohon tehdä jonkin aukeavan kannen (nosto jollain raudalla) päälle lataamista helpottamaan.
Mitä jos loppuhiiloksen vetäisi hiilikolalla etureunaan ja sitten briketit jollain lapiolla hiilloksen yli tuonne perälle?
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
2
Voi vain kuvitella sitä mutinan ja kiroilun määrää kun vanhan liiton kiukaanlämmittäjä yrittää ensimmäistä kertaa saada uuteen tulipesäänsä latomat puut sytytettyä. Voisipa jopa olla ainesta menestyväksi youtube-ilmiöksi. :prkl:
 

r290

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
0
On vähän ymmärrys koetuksella tuon "puu(aineksen) savustusrasia"-tyyppisen "innovaation" äärellä.

Aiemmin ainakin kiuasvalmistaja HELO:n PK -sarjassa tämä paloilman syöttö kolmipisteisesti johti radikaaliin palotapahtuman siistiytymiseen silmämäärin piippusavuemissiota tarkastellen.

https://lampopumput.info/foorumi/threads/puukiukaiden-päästöt-kuriin.26794/#post-349519

Samalla myös kiukaan takaseinän puhkipalaminen eliminoituu (teräksen imuilmajääöhdytys).

Mittaustulokset olis kyllä saatava.

Milläs tuo ilmapulssi tehdään?
Tuon pulssittumisen saa helposti aikaan lataamalla liikaa puuta kiukaaseen - oskilloi/humppaa takuuvarmasti ja puhaltaa pienen osan savukaasuista saunatilaan.
.
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
On vähän ymmärrys koetuksella tuon "puu(aineksen) savustusrasia"-tyyppisen "innovaation" äärellä.

Aiemmin ainakin kiuasvalmistaja HELO:n PK -sarjassa tämä paloilman syöttö kolmipisteisesti johti radikaaliin palotapahtuman siistiytymiseen silmämäärin piippusavuemissiota tarkastellen.

https://lampopumput.info/foorumi/threads/puukiukaiden-päästöt-kuriin.26794/#post-349519

Samalla myös kiukaan takaseinän puhkipalaminen eliminoituu (teräksen imuilmajääöhdytys).



Tuon pulssittumisen saa helposti aikaan lataamalla liikaa puuta kiukaaseen - oskilloi/humppaa takuuvarmasti ja puhaltaa pienen osan savukaasuista saunatilaan.
.
Voisiko ton takatulen eliminoida Tesla Valvella?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tesla_valve
 

root

Jäsen
Palautepisteet
12
Tiilerillä on takan päästöjen vähentämiseen ja hyötysuhteen parantamiseen oma ratkaisu. Omien kokemusten mukaan ihan toimiva, tosin en ole ostanut valmistuotetta, vaan väsännyt itse mahd. samanlaisen virityksen. Täälläkin näköjään aiheesta keskustelua.
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Innostava ajatus. Nopeasti katsottuna juuri sitä mitä olen itse etsinyt. Onko tuo skaalatavissa kooltaan miten? Kysyn koska poltan kerralla vesitakassa 10kg brikettejä.
Jos haluaa panostaa heti uudestaan edellisen polton jälkeen niin miten se onnistuu? Oletan että edellisestä on vielä perällä/pohjalla hiillosta ja uusi satsi tungettaisiin tämän päälle? Se että kehikko on tulikuuma ei varmaankaan ole ongelma ja voihan tuohon tehdä jonkin aukeavan kannen (nosto jollain raudalla) päälle lataamista helpottamaan.
Laitahan kuvaa/videota virityksestä palstalle niin päästään äimistelemään :)
 

prelude

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
9
Laitahan kuvaa/videota virityksestä palstalle niin päästään äimistelemään :)
Heh, jää tekemättä kun en omista metällityövälineitä juuri nimeksikään. Muutenkinmietin vielä käytännöllisyyttä rasian kanssa, eli jos haluan tuon 10kg brikettiä laittaa kerralla on säiliön oltava kooltaan (sisämitat) 42x22x19cm. Tämän kun sitten sovittaa vesitakkaani (Kratki ZUZIA 19kW ) jonka sisämitat ovat 52x34x30cm niin alkaa tulla ahdasta (tehtävissä kyllä). Tutt varmaan vääntelisi pellista tuon minulle pyytämällä, mutta olen hiukan varautunut seuraavien asioiden takia: 1) Sytytys, briketti ei ole miitenkaan helpoimpia syttymään ja nyt pitäisi saada syttymään sivusta. 2) lämmön jakautuminen. vesitakassa kiertää vesi 5:ssä pikittain olevassa pytkessa tulipesän päällä joiden lävite palokaasut ohjataan. Laatikolla lämmön lähde on alhaalla ja vain toisessa päässä kun taas vapaasti palaessaan liekit palavat koko tilassa.

Seuraava kokeilu on lisätä toisioilma pesään ylös putkilla, koska tällä hetkellä toisio ilmaa ei tule tässä mallissa mistään. Toiveena on tietty parempi hyötysuhde ja puhtaampi palaminen.
 

lmfmis

Vakionaama
Palautepisteet
12
Tiileriarina kokeiltu ja hyöty on siinä että halot ei holvaa niin pahasti ja palaa tasaisemmin. Päästöihin en tiedä vaikutuksesta...

Mutta tämän artikkelin jutussa varmaan ydin on tuo pulssilla palotapahtuman "sekoitus" joka on järkeenkäypä koska palohiukkaset sekoittuu ja pystyy reagoimaan isomman pinta-alan kanssa.

Mutta: millä tuo pulssi tehdään?

Bassokaiutin tulipesän suulle ja 2Hz signaali?
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Palautepisteet
59
Omituinen härpäke ja epäilen toimivuutta kunnes näen riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemät mittaukset polttokokeesta ja päästöistä.

Puun puhtaasti polttamisen teoria tunnetaan kyllä nykypäivänä erittäinkin hyvin, ei siinä ole mitään epäselvää. Siihen teoriaan tuollainen "savustuslaatikkoidea" ei kyllä sovi.

Ylipäänsä biomassan puhtaaseen kaasuttamiseen ja polttamiseen ei mitään pulsseja tarvita. Riittävän pitkä palokanava ja oikeaan kohtaan palamista annosteltu sekundääri-ilma riittävät puhtaaseen lopputuloksen.

Vaikka tuo savulaatikko toimisikin, niin mitenköhän mahtaa olla pitkäaikaisekestävyyden laita? Yleensä tuolla tavalla tulipesään tungettu ohuehko levymäinen rauta tuppaa palamaan puhki tai vetelee lommoille.

Eihän ne tahdo edes massiiviset valetut areenat sitä kuumuutta kestää joten miten tuo?
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Jotain on pahasti vialla jos palaminen tuottaa, tai siihen tarvitaan, 2 - 5 Hz:n humputus, se ei ole palamishitech:ä vaikka siltä kovasti kuulostaa.

Yritys ihan hyvä sikses mutta lopputulos ei yllä edes nykyisten "hitech" kiukaiden tasolle.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
51
Idea, että puu kaasutetaan ja sitten kaasu poltetaan riittävällä happimäärällä hitaasti on joka tapauksessa hyvä. Niin nuo käänteipalokattilat ja vähän savuttavat kiukaatkin näyttävät toimivan. Vanhoissa standardikiukaissa on sellainen suunnittelukämmi, että ne antavat liian paljon ilmaa pohjan hiilloksen kautta, jolloin pyrolyysi voimistuu liikaa tai vaihtoisesti tapahtuu huonosti liian matalassa lämpötilassa ja kaasutuotteet eivät saa riittävästi ilmaa palaakseen (minkä lisäksi tila, jossa kaasujen pitäisi palaa on tyypillisesti llian pieni).

Tuo matalataajuinen resonanssi on huomiona sikäli mielenkiintoinen, että sen esiintyminen ei ehkä sittenkään pilaa palotapahtumaa, jos ideanikkarin selityksiä uskoo. Ilman kokeiluja en uskoisi moista humppausta ainakaan välttämättömäksi (mutta itsellä on mökillä yksi vesipata, joka savuttaa mahdottomasti, ja jonka parantelemiseksi olenkin suunnitellut ryhtyväni käytännön kokeiluihin tällaisten sisäpesärakenteiden pohjalta). Pyrolyysikaasujen pyörteily sinällään on hyödyllistä lisähapen sekoitusvaiheessa.
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Riittävän pitkä palokanava ja oikeaan kohtaan palamista annosteltu sekundääri-ilma riittävät puhtaaseen lopputuloksen.
Pitkään pakokanavaan liittyen tarvitaan siis riittävä viipymäaika sekä riittävän korkea lämpötila. Palamisen loppuvaiheen reaktiot ovat tasapainoreaktioita joten niiden "loppuunasti" eteneminen vaatii sopivat olosuhteet, jopa niin että lämpöä vapauttavat reaktiot eivät etene jos ympäristö on liian kuuma ;)
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Yleensä tuolla tavalla tulipesään tungettu ohuehko levymäinen rauta tuppaa palamaan puhki tai vetelee lommoille.

Eihän ne tahdo edes massiiviset valetut areenat sitä kuumuutta kestää joten miten tuo?
Avaruussukkulan eristeaine vois olla hyvää :)
Kun puu on hyvin "kaasutettu" niin palavat kaasut ovat vety ja häkä, niiden max palamislämpötila on n. 2500 K. Mikään metalli ei kestä kauaa tuossa kuumimmassa paikassa, mustarauta palaa miltei silmissä. Keraamitkin haurastuvat ja murenevat pikkuhiljaa.

Pyrolyysikaasujen pyörteily sinällään on hyödyllistä lisähapen sekoitusvaiheessa.
Sillä voi myös sössiä loppupalamisen ;)
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Pitkään pakokanavaan liittyen tarvitaan siis riittävä viipymäaika sekä riittävän korkea lämpötila. Palamisen loppuvaiheen reaktiot ovat tasapainoreaktioita joten niiden "loppuunasti" eteneminen vaatii sopivat olosuhteet, jopa niin että lämpöä vapauttavat reaktiot eivät etene jos ympäristö on liian kuuma ;)
Täsmennätkö, mikä reaktio jää tapahtumatta kuumissa olosuhteissa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
51
Sillä voi myös sössiä loppupalamisen
Eikai pyörteilyllä? Lisähappea toki tarvitaan jatkuvasti vähemmän, kun panos on hiipumassa ja hiillosvaiheessa kannattaisi vetoakin hidastaa, kun hiilikerros ohenee. Lisähapesta on hyötyä vain, kun vaikuttaa ennen jonkinväristä liekkiä.

Savutuksen kannalta on kylläkin ihan sama, vaikka panoksen loppuvaiheessa lämpöä pääsisikin piipusta hukkaan.
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Täsmennätkö, mikä reaktio jää tapahtumatta kuumissa olosuhteissa?
Vertauksena ehki niin että et voi 7 bar kompuralla pumpata painetta säiliöön jos siellä on jo 7 bar tai enemmän.

Tasapainoreaktiot asettuvat sellaiseen tilaan, jossa on lähtöaineita ja loppuaineita tasapainotilassa. Tasapainoreaktio voi kulkea molempiin suuntiin.
Tasapaino asettuu olosuhteiden mukaan. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila ja lähtöaineden konsentraatio sekä myös loppuaineiden konsentraatio, painekin vaikuttaa.
Jos meillä olis stökiometrisesti hiiltä ja happea siten että koko ainemäärä voisi muuttua CO:ksi niin riittävän kuumassa on sekä C, O ja CO jatkuvassa muutostilassa siten että kokoajan syntyy uuta CO:a ja sitä hajoaa yhtäpaljon takaisin hiileksi ja hapeksi. Kun lämpötila laskee pääsee reaktio matalampaan energia tasoon, jossa on enemmän CO:ta eli tasapaino siirtyy lopputuotteiden suuntaan.

Tavan tulisijoissa lämpötilat jäävät yleensä kovin alhaisiksi jolloin puusta irronneet hiilivedyt eivät pilkoudu ja menevät hormiin aiheuttaen savun hajua. Hiilivetyjen pitää pilkoutua atomeiksi eli hiileksi ja vedyksi ennen kuin voivat yhtyä happeen.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Eikai pyörteilyllä? Lisähappea toki tarvitaan jatkuvasti vähemmän, kun panos on hiipumassa ja hiillosvaiheessa kannattaisi vetoakin hidastaa, kun hiilikerros ohenee. Lisähapesta on hyötyä vain, kun vaikuttaa ennen jonkinväristä liekkiä.

Savutuksen kannalta on kylläkin ihan sama, vaikka panoksen loppuvaiheessa lämpöä pääsisikin piipusta hukkaan.
Näkyy kaikissa kaasutuskattiloissa käytettävän pyöteytyskammiota, ehki siksi kun kaikki muutkin käyttävät ja mainosmiehet sitä kovin uskottavasti kehuvat. Sillä yritetään parantaa huonoa kaasutusta, jossa hiilivetyjä pääsee toisiopaloon, liekki ei silloin ole kuitenkaan riittävän kuuma että viimeisetkin tervat pilkoutuisivat. Pilkoutuminen tarvitsee energiaa mikä alentaa liekin lämpötilaa, ilman hyvä sekoittuminen ei paranna tilannetta.

Omassa viritelmässä luotan siihen että liekin annetaan vapaasti laajeta, jolloin virtausnopeus pienenee ja viipymä suurenee.
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Vertauksena ehki niin että et voi 7 bar kompuralla pumpata painetta säiliöön jos siellä on jo 7 bar tai enemmän.

Tasapainoreaktiot asettuvat sellaiseen tilaan, jossa on lähtöaineita ja loppuaineita tasapainotilassa. Tasapainoreaktio voi kulkea molempiin suuntiin.
Tasapaino asettuu olosuhteiden mukaan. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila ja lähtöaineden konsentraatio sekä myös loppuaineiden konsentraatio, painekin vaikuttaa.
Jos meillä olis stökiometrisesti hiiltä ja happea siten että koko ainemäärä voisi muuttua CO:ksi niin riittävän kuumassa on sekä C, O ja CO jatkuvassa muutostilassa siten että kokoajan syntyy uuta CO:a ja sitä hajoaa yhtäpaljon takaisin hiileksi ja hapeksi. Kun lämpötila laskee pääsee reaktio matalampaan energia tasoon, jossa on enemmän CO:ta eli tasapaino siirtyy lopputuotteiden suuntaan.

Tavan tulisijoissa lämpötilat jäävät yleensä kovin alhaisiksi jolloin puusta irronneet hiilivedyt eivät pilkoudu ja menevät hormiin aiheuttaen savun hajua. Hiilivetyjen pitää pilkoutua atomeiksi eli hiileksi ja vedyksi ennen kuin voivat yhtyä happeen.
Ei selvinnyt tästä ainakaan meitille, mikä reaktio jää tapahtumatta kuumassa.
 
Palautepisteet
65
Kun puu on hyvin "kaasutettu" niin palavat kaasut ovat vety ja häkä, niiden max palamislämpötila on n. 2500 K.
Lämpötila ei nouse kovinkaan korkeaksi, niin kauan kuin palava aine on "puuta". Lämpötilaa rajoittaa puun kosteus. Sitä mukaa kuin kosteus poistuu, palamislämpötilakin nousee. Lopussa kun on vain pelkkä hiili joka palaa, on mahdollista saavuttaa kaikkein korkein palamislämpötila. Kun rasia on täynnä hiiliä, sen rakenne on varmaan aika kovilla. Puhdasta häkää tai vetyä tuolla ei pala.

Palamislämpötila voi tietysti jäädä vajaaksi monesta syystä: lämpöhäviöt, yli-ilma, ali-ilma.
Tuollainen rasia varmaan vähentää ensialkuun tapahtuvia lämpöhäviötä mutta toisaalta jos se aiheuttaa tuota lepatusta, se itse palaa sisällään selväsit ali-ilmalla. Kaasut sitten palavat rasian ulkopuolella ja saattavat hyvinkin palaa puhtaammin mutta ne eivät pala sinällään yhtään sen kuumemmin kuin mitä se puu palaisi.
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Ei selvinnyt tästä ainakaan meitille, mikä reaktio jää tapahtumatta kuumassa.
Varsinaisessa palamisessa on vain kolme reaktiota: 2C + O2 <=> 2CO, C + O2 <=> CO2 ja 2H2 + O2 <=> 2H2O
Jos lämpötila on niin korkea että syntyneet lopputuotteet krakkautuu, ei reaktio ole mahdollinen. Toinen rajoittava tekijä on lopputuotteiden liian suuri konsentraatio.

Käytännössä tuo voi tapahtua kaasutuskattilassa hyvin pienellä alueella, koska lämpöhäviöt alentaa lämpötilaa nopeasti. Tavan peltipönttökiukaassa lämpötilat jäävät niin alas että em skenaario jää aika teoreettiseksi.
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Varsinaisessa palamisessa on vain kolme reaktiota: 2C + O2 <=> 2CO, C + O2 <=> CO2 ja 2H2 + O2 <=> 2H2O
Jos lämpötila on niin korkea että syntyneet lopputuotteet krakkautuu, ei reaktio ole mahdollinen. Toinen rajoittava tekijä on lopputuotteiden liian suuri konsentraatio.

Käytännössä tuo voi tapahtua kaasutuskattilassa hyvin pienellä alueella, koska lämpöhäviöt alentaa lämpötilaa nopeasti. Tavan peltipönttökiukaassa lämpötilat jäävät niin alas että em skenaario jää aika teoreettiseksi.
Tämä on selkeää. Jääkös tuossa savustuslaatikossa lopputuotteet majailemaan samaan paikkaan lähtöaineiden kanssa, josta voisi seurata hajoaminen takaisin lähtöaineiksi?

Tuossahan happi tulee yht'äkin muiden lähtöaineiden luo ja sitten tapahtuu spontaani paloreaktio.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Varsinaisessa palamisessa on vain kolme reaktiota: 2C + O2 <=> 2CO, C + O2 <=> CO2 ja 2H2 + O2 <=> 2H2O
Kerrotaan vielä että palamistutkija oli listannut liki 300 erilaista reaktiota pelkästään hapen, hiilen ja vedyn kesken. Reaktiot etenevät monien peräkkäisten välivaiheiden kautta.
Puuta kuumennettaessa ja puun osin "palaessa" voi syntyä 4000 - 6000 erilaista aineyhdistettä, kaikkia ei ole edes nimetty. Nuo aineet on ketjuuntuneita syklisiähiilivetyjä, noita "ketjunlenkkejä" voi ola satoja ellei tuhansia peräkkäin, eikä niillä aina ole varsinaista alkua eikä loppua.
Jotta tuommoset yhdisteet voidaan polttaa ne pitää saada pilkoutumaan atomeiksi, hiileksi, vedyksi ja hapeksi. Pilkoutumiseen tarvitaan lämpöenergiaa ja riittävä kuumuus. Puun lingniini hajoaa n. 500 C mutta lopullinen pilkoutuminen vaatii n. 1000C ja riittävästi aikaa.

Kaasutuskattiloissa on ajatuksena että arinan muodostamassa kurkussa on hehkuva hiilipeti, jonka läpi kaikki kaasut johdetaan. Hiilloksen johdetaan sopivasti ilmaa, jolloin lämpötila on n. 1100 - 1300 C. Hiilloksen pitää olla riittävän paksu, jotta kaasuille saadaan riitävästi aikaa pilkoutua.

Häkäpönttöautojen ongelma on vielä nykyäänkin se ettei kaikki terva-aineet pilkoudu prosessissa. Kaasutuskattiloissa tilanne on hiukka helpompi koska loppupalaminen alkaa heti hiillosvaihen jälkeen jolloin lämpötila voi nousta hyvinkin korkeaksi.
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Kerrotaan vielä että palamistutkija oli listannut liki 300 erilaista reaktiota pelkästään hapen, hiilen ja vedyn kesken. Reaktiot etenevät monien peräkkäisten välivaiheiden kautta.
Puuta kuumennettaessa ja puun osin "palaessa" voi syntyä 4000 - 6000 erilaista aineyhdistettä, kaikkia ei ole edes nimetty. Nuo aineet on ketjuuntuneita syklisiähiilivetyjä, noita "ketjunlenkkejä" voi ola satoja ellei tuhansia peräkkäin, eikä niillä aina ole varsinaista alkua eikä loppua.
Jotta tuommoset yhdisteet voidaan polttaa ne pitää saada pilkoutumaan atomeiksi, hiileksi, vedyksi ja hapeksi. Pilkoutumiseen tarvitaan lämpöenergiaa ja riittävä kuumuus. Puun lingniini hajoaa n. 500 C mutta lopullinen pilkoutuminen vaatii n. 1000C ja riittävästi aikaa.

Kaasutuskattiloissa on ajatuksena että arinan muodostamassa kurkussa on hehkuva hiilipeti, jonka läpi kaikki kaasut johdetaan. Hiilloksen johdetaan sopivasti ilmaa, jolloin lämpötila on n. 1100 - 1300 C. Hiilloksen pitää olla riittävän paksu, jotta kaasuille saadaan riitävästi aikaa pilkoutua.

Häkäpönttöautojen ongelma on vielä nykyäänkin se ettei kaikki terva-aineet pilkoudu prosessissa. Kaasutuskattiloissa tilanne on hiukka helpompi koska loppupalaminen alkaa heti hiillosvaihen jälkeen jolloin lämpötila voi nousta hyvinkin korkeaksi.
Paljon tuossa on detaileja, pisteet siitä... mutta olikos tuossa vastaus kysymykseen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
51
Näkyy kaikissa kaasutuskattiloissa käytettävän pyöteytyskammiota, ehki siksi kun kaikki muutkin käyttävät ja mainosmiehet sitä kovin uskottavasti kehuvat. Sillä yritetään parantaa huonoa kaasutusta, jossa hiilivetyjä pääsee toisiopaloon, liekki ei silloin ole kuitenkaan riittävän kuuma että viimeisetkin tervat pilkoutuisivat. Pilkoutuminen tarvitsee energiaa mikä alentaa liekin lämpötilaa, ilman hyvä sekoittuminen ei paranna tilannetta.

Omassa viritelmässä luotan siihen että liekin annetaan vapaasti laajeta, jolloin virtausnopeus pienenee ja viipymä suurenee.
Kyllä pyörteilyn tarkoituksena on ennen muuta sekoittaa ilma ja palava aine mahdolisimman hyvin, jotta stokiometrinen suhde on koko liekin alueella kohdallaan. Pyörre myös pitää liekin kasassa siinä mielessä, että kun kuumin kaasu on keveintä, se pyrkii pysymään pyörteen keskellä. Liekki säteilee lämpöä pois, jolloin kaasu vähitellen jäähtyy, kun polttoaine ja hapetin loppuu. Samalla kaasu pyrkii pyörteen ulkokehälle. Eli pyörre myös pyrkii viivyttämään kunnolla palavaa kaasunosaa reaktioalueella.

Ei puun tarvitse välttämättä pilkkoutua aivan yksinkertaisiksi yhdisteiksi palaakseen kunnolla. Esimerkiksi haaleakin terva palaa varsin hyvin hienoksi sumutettuna riittävän suuressa kattilassa (näen tuota melko usein tervaa polttavan lämpölaitoksen piippua seuraamalla, kun tuollainen sattuu olemaan hollilla; ei lopputulosta voi savun perusteella erottaa metaanin palamisesta (kun savua ei näy), vaikkakin tervalämpökattilan savukaasut menevätkin sähkösuodattimen kautta lentotuhkan erottamiseksi). Tervaahan tehdään puhaltamalla kuivaa sahanpurua kuuman hiekan kanssa kiinteät aineet erottelevaan sykloniin ja sieltä lauhduttimeen. Kaasuiksi jäävät jakeet ja kiinteä jäännös menevät polttoon (voimalaitoksen leijupetikattilaan). Hiekan lämpötila on vain jossakin 700 asteen hujakoilla.
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Kyä noilla pyörteyttimillä yritetään vaan pelastaa "huonoa polttotapaa". Ei kaasutohon tai öljypolttimenkaan liekkä yritetä mitenkään pyörteyttää. Kynttilä, sytkäri jopa se kaasutoho saataa alkaa savuttaa jos liekin törmäyttää johonkin. Pyörteyttäminen aiheuttaa liekkiin "liian" nopean virtauksen, jolloin matemaattinen todennäköisyys hapen ja poltettavan atomin törmäykseen pienenee (IMHO). Pyörteytys pakostakin jäähdyttää liekkiä.
Stokiometrinen ilmasuhde ei toimi koska tasapainoreaktiot eivät silloin kulje loppuun saakka.
Palmisessa happikonsentraation on oltava siis "reilusti" yli stokiometrisen jotta palaminen etenisi edes lähelle että kaikki hiili ja vety saadaan yhtymään happeen. Palaneidenkin aineiden konsentraatio jarrutaa reaktioiden loppuun menemistä.

Kaasuja, nesteitä ja kiinteää ainetta suihkuttamalla ja ruiskuttamalla polttaminen perustuu suureen pinta-alaan ja siihen että yksittäisen partikkelin syytymiseen tarvittava aktivoitumisenergia on pieni.
Esmes CH4 sidosten on pakko purkautua, jotta hiili voi yhtyä happeen ja samoin vety. Eihän reaktio ole muutoin mahdollinen.

jopa boldattu ja saattaa lisätty
 
Viimeksi muokattu:

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Kyä noilla pyörteyttimillä yritetään vaan pelastaa "huonoa polttotapaa". Ei kaasutohon tai öljypolttimenkaan liekkä yritetä mitenkään pyörteyttää. Kynttilä, sytkäri jopa se kaasutoho alkaa savuttaa jos liekin törmäyttää johonkin. Pyörteyttäminen aiheuttaa liekkiin "liian" nopean virtauksen, jolloin matemaattinen todennäköisyys hapen ja poltettavan atomin törmäykseen pienenee (IMHO). Pyörteytys pakostakin jäähdyttää liekkiä.
Stokiometrinen ilmasuhde ei toimi koska tasapainoreaktiot eivät silloin kulje loppuun saakka.
Palmisessa happikonsentraation on oltava siis "reilusti" yli stokiometrisen jotta palaminen etenisi edes lähelle että kaikki hiili ja vety saadaan yhtymään happeen. Palaneidenkin aineiden konsentraatio jarrutaa reaktioiden loppuun menemistä.

Kaasuja, nesteitä ja kiinteää ainetta suihkuttamalla ja ruiskuttamalla polttaminen perustuu suureen pinta-alaan ja siihen että yksittäisen partikkelin syytymiseen tarvittava aktivoitumisenergia on pieni.
Esmes CH4 sidosten on pakko purkautua, jotta hiili voi yhtyä happeen ja samoin vety. Eihän reaktio ole muutoin mahdollinen.
Kts. s. 68 - 72 ao luentomateriaalista. Tuota teoriamiekkailua voit halutessasi jatkaa vaikkapa tuon luentomateriaalin kirjoittajien kanssa.

https://tuppu.fi/wp-content/uploads/2017/02/Energiatekniikan-perusteet.pdf
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
51
Ei kaasutohon tai öljypolttimenkaan liekkä yritetä mitenkään pyörteyttää. K
Jassoo ... Itse käytän kojajuotossa aina kaasutohoa, joka nimenomaan pyörteyttää (syystä, että a) liekin keskusta on kuumempi, b) liekki palaa lyhyempänä, c) lämpö siirtyy tehokkaammin, d) saadaa aikaan coanda-efektin ansiosta tasaisempi lämpeneminen (tuo d-kohta on tässä tapauksessa ekstraa normaalitilanteeseen). Toisekseen, varsin monissa öljypolttimissa olen nähnyt johtosiivistön, joka saa aikaan aikamoisen kierteen suuttimen ruiskutuskartioon osuvalle ilmalle (muitakin ratkaisuja on).

En viitsi puuttua muuhun sisältöön, kun väitteesi ovat joko ihan vääriä tai asian vierestä.
 

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Kts. s. 68 - 72 ao luentomateriaalista. Tuota teoriamiekkailua voit halutessasi jatkaa vaikkapa tuon luentomateriaalin kirjoittajien kanssa.

https://tuppu.fi/wp-content/uploads/2017/02/Energiatekniikan-perusteet.pdf
Kiitos linkistä, siellähän nuo jutut mitä sanoin, kerrotaankin ihan viisaampien toimesta.
Tosin siinä ei puhuttu mitään tasapainoreaktioista eikä niihin vaikuttavista konsentraatioista. Tässä taas tuli esille se että kopioimalla lähdeteoksia, jopa ilman lähde kritiikkiä, toistetaan vanhoja hokemia, jotka voivat olla virheellisiä ja vanhentuneita :( .

Sivulla 67 mainittiin juuri tuo "liian"korkea lämpötila:
3.4 Adiabaattinen palamislämpötila / dissosiaatio
dissosiaatio, joka tarkoittaa reaktioiden tapahtumista taaksepäin tuotteista lähtöaineiden suuntaan
Sivulla 68 puhutaan riittävästä ajasta:
3.7 Palamisen kinetiikkaa ja palamisnopeus
Eli palamisen loppuunsaattamiseksi poltta-malla seos tuodaan tarpeeksi korkeaan lämpötilaan tarpeeksi pitkäksi aikaa.
Sivulla 70, 3.8 Sekoittuminen palamisreaktioissa
Kaikissa teollisuuden tulipesissä lämpöä siirretään pois liekistä. Se on tulipesän tarkoi-tus – siirtää lämpöä liekistä lämmitettävään väliaineeseen. Myös paloaika on rajoitettu.
Heh, aika tyhmää siirtää lämpöä pois liekistä. Omassa liekki palaa ihan rauhassa ja lämpö otetaan talteen vasta konvektio-osassa. Kun liekissä palaa vain vetyä ja häkää niin liekki on suhteellisen lyhyt eli se ei tarvitse suurta kammiota eikä sitä tarvitse erikseen "sekoittaa"
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Palautepisteet
6
Toisekseen, varsin monissa öljypolttimissa olen nähnyt johtosiivistön, joka saa aikaan aikamoisen kierteen suuttimen ruiskutuskartioon osuvalle ilmalle (muitakin ratkaisuja on).
Ei öljypolttimissa sitä liekkiä mitenkään pyörteytetä eikä liekki yleensä saa törmätä mihinkään. Kun itte tekee tohottimeen ohjauksia niin voipi sitä nokea hiukka syntyä ;)
 

Pöllö

Jäsen
Palautepisteet
0
Heh, aika tyhmää siirtää lämpöä pois liekistä. Omassa liekki palaa ihan rauhassa ja lämpö otetaan talteen vasta konvektio-osassa. Kun liekissä palaa vain vetyä ja häkää niin liekki on suhteellisen lyhyt eli se ei tarvitse suurta kammiota eikä sitä tarvitse erikseen "sekoittaa"
Tunnut olevan perillä aiheesta. Olisiko mitään draftia näytille kehittelemästäsi savustuslaatikosta?
 
Ylös Bottom