Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Jos se tökötti jää kuivuttuaan edes hieman elastiseksi se voi kestää pitkäänkin vaikka metalli elääkin lämpövaihteluissa.
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Eli kitupoltto-ongelmaa ratkaistakseen kiukaantekijät tekevät nykyään kiukaan sen verran harvaksi että kituuttaminen ei onnistu?
Kunnes käyttäjät tilkitsevät ne jotta päästään takaisin lähtöpisteeseen...? ;D
 

pumputon

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Todennäköisesti kiukaantekijä on lähestynyt asiaa kustannustehokkuuden kannalta: Kun kaikki tehdään jotenkin hätäisesti roiskimalla ja otetaan osat alihankinnasta halvimmalla mahdollisella hinnalla, jää viivan alle enempi katetta.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

pumputon sanoi:
Todennäköisesti kiukaantekijä on lähestynyt asiaa kustannustehokkuuden kannalta: Kun kaikki tehdään jotenkin hätäisesti roiskimalla ja otetaan osat alihankinnasta halvimmalla mahdollisella hinnalla, jää viivan alle enempi katetta.
Vietin joskus rautakaupassa hetkisen tutkien jatkuvalämmitteisten kiukaiden rakenteita. Yllättäen ainakin siinä otoksessa näytti että monien erinimisten kiukaiden perimmäiset sisuskalut olivat erittäin samannäköiset, kuin samalta pajalta, materiaaleja tai vahvuuksia en selvitellyt. Siitä huolimatta hintahaitari oli vajaasta satasesta useampaan sataseen.. ja hintaerolla näytti saavan kasvavan määrän kiiltäviä peltejä maalattuja osia peittämään tai korvaamaan. Jossain hintavaiheessa mukaan tuli lasilla varusteltu luukku.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

tuna sanoi:
Eli kitupoltto-ongelmaa ratkaistakseen kiukaantekijät tekevät nykyään kiukaan sen verran harvaksi että kituuttaminen ei onnistu?
Kunnes käyttäjät tilkitsevät ne jotta päästään takaisin lähtöpisteeseen...? ;D
Haha. Esimerkiksi Narvilla lukee käyttöohjeissa näin: "Jos kiuas pitää kovaa huminaa on vetoa vähennettävä asettamalla tuhkalaatikkoa pienemmälle tai jopa sulkemalla se. Näin lämpö ehtii tarttua paremmin kiukaaseen eikä lämmitä ainoastaan hormia. Rauhallinen liekki on merkki sopivasta vedosta. Kiuasta ei saa lämmittää siten että kivitilassa olevat kanavat ovat pitkään punahehkuisia, tällöin tulipesä kuormittuu liikaa ja kiukaan käyttöikä lyhenee."

Lasiluukullisessa takassa ja kiukaassa on helppo ihan silmin nähdä ero liian kovan eli lepattavan ja kohisevan palon ja rauhallisen liekkimeren välillä. Minulla on tapana säätää tuli sytytysvaiheessa kohisevaksi ja sitten vähentää ilmaa juuri sen verran että kohina lakkaa. Kunnon kitupolttajan mielestä poltan varmasti yhä liian kovalla liekillä, mutta näin meillä.

Sääli ettei ainakaan minun talossani, näillä keleillä, tuolla Narvin NC 16 kiukaalla saa rauhallista paloa aikaiseksi ilman luukun tiivistämistä.

Mainittakoon että koepolton seurauksena luukun lasin yläreunassa oli hieman nokea. Kai se tuosta tummuu jos ei jossain kohtaa pyyhkäise, ainakin koivua polttaessa.
 

maanma

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Mulla on Helo 16. Hormiputki on vanha n. 130mm Kota, jossa kartiosovitin. Saan kyllä aikaiseksi kuvatunlaisen kovan vedon 12m piippuun, mutta savutusongelmaa ei juuri ole. Sytytysvaiheen jälkeen on joskus tullut paksumpaa savua. Polttelen enimmäkseen nykyisin omena- ja luumupuuta sekä sen niiden oksasilppua. Kun ne käyvät vähiin niin sitten menee purkulavaa, koivua ja muuta sekalaista.

Joskus kattelin että kovin ovat Helot Narvin näköisiä - ihan luukkuja myöten. Mihinkähän Helo puukiukaat on kadonneet :-X Eivät vissiin täyttäneet riittävässä määrin uusia vaatimuksia.
 

Esäätäjä

Lempäälä
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

pAy sanoi:
Meillä ainakin harakat saavat lämmitellä jos ei pellillä piippua kurista. Shiedelin teleskooppipelti saa olla yleensä puolessa välissä. Liian lujaa jos palaa niin ei kyllä montaa prosenttia ole hyötysuhde.
Tuli uusi kiuas kanssa, Harvia Legend 150, veto on kova kuten aikaisemmalla harviallakin. En ole viitsinyt pellillä rajotella, paitsi myrskytuulella, ehkä pitää hieman pienentää. Huminalla palaa, mutta puuta menee vähemmän kuin ennen? Lämpötilat on tosin saunassa 20 astetta vähemmän kuin ennen, tuntuu paremmalta nyt. Varoiteltiin että saa lämmittää sitten pitkään tuota kivikasaa ja puuta menee, no, samassa ajassa sen lämmittää ja tuli opeteltua päältä sytyttäminenkin. Olen kai liittynyt kiukaan lämmittäjiin, ei saunan.

Lasiluukusta näkee nyt mukavasti kuinka savukaasut palaa luukun edessä kuin tyhjästä ilmestyen.
 

Opa

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

pAy sanoi:
Meillä ainakin harakat saavat lämmitellä jos ei pellillä piippua kurista. Shiedelin teleskooppipelti saa olla yleensä puolessa välissä. Liian lujaa jos palaa niin ei kyllä montaa prosenttia ole hyötysuhde.
Minä yhdyn tähän mielipiteeseen täysin. Mielestäni hapen rajoittaminen on väärä tapa rajoittaa palamista, annetaan happea sen kun tuli tarvitsee ja rajoitetaan muilla tavoilla liiallista vetoa. Meillä se onnistuu pellillä portaattomasti, peltien varsiin olen maalannut eriväriset viivat eri polton vaiheille. Näin siis takassa ja kiukaassa.

Kiukaan uuteen "ekofilosofiaan" ymmärtääkseni kuuluu juuri se että puuluukun ja tuhkaluukun tiivistys on jätetty tekemättä. Meidän vanhan puukiukaan sai melkein sammutettua jos pisti luukut tiukasti kiinni. Tuhkaluukusta tulee ensiöilmaa, ja puuluukusta toisioilmaa. Nykyisessä Misan mallissa on jälkipalolle erillinen säädettävä luukku. Alussa säätelin sitäkin, mutta nykyään se on aina täysin auki. Ehkä tuhlaan vähän mutta ...
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Samoilla linjoilla myös täällä. Pidän aina luukut täysillä. En rajoita palamista ollenkaan. Mitä enemmän kohisee, sen parempi. Kiuas lämpiää nopeasti, eikä savusta ole tietoakaan. On aivan väärä kuvitelma, että hitaasti polttamalla lämpö ikäänkuin paremmin jää hyödyksi. Pesä ja piippu vaan nokeentuu ja lämmön siirtyminen entisestään heikkenee. Ekan pesällisen jälkeen säännöstelen sitten seuraavien pesällisten puumäärällä. Pieniiä satseja puita pesään ja luukut edelleen auki.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

kaihakki sanoi:
Samoilla linjoilla myös täällä. Pidän aina luukut täysillä. En rajoita palamista ollenkaan. Mitä enemmän kohisee, sen parempi. Kiuas lämpiää nopeasti, eikä savusta ole tietoakaan. On aivan väärä kuvitelma, että hitaasti polttamalla lämpö ikäänkuin paremmin jää hyödyksi.
On se jännä kun valmistajat kautta linjan ovat ihan eri mieltä.

Puunkulutuksessa on räikeä ero, kun palon rajoittaa rauhalliseksi. Esimerkiksi tänään tuli saunasta vähän turhankin kuuma, eikä klapeja mennyt alkuunkaan entiseen malliin. Lämpenemisnopeudessa ei ollut mitenkään ratkaisevaa eroa, hieman hitaammin tuo ehkä kävi, kuin aiemmin. Kävin ulkona kurkistamassa savun laatua, kun palo oli kunnolla käynnissä ja liekit rauhallisia. Vaaleaa oli, lähinnä kai vesihöyryä ja hiilidioksidia.

Näissä sivulevyillä varustetuissa kiukaissa (narvi, harvia) toisioilmakin otetaan tuhkaluukun kautta.

Edit:Mitä olen noita tulisijaoppaita tavaillut, niin yhdessäkään ei kehoiteta pitämään ilmanottoa täysin auki. Pahimmillaan niissä sanotaan että tuli saa "vähän" kohista ja ilmaa on syytä antaa sen verran että "liekit eivät tummu".
 

My.Ai.Hu

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Keskusteliu alkaa käymään mielenkiintoiseksi.
Tässä jokin aikaa sitten.. vielä syksyyn asti ei saanut kitupolttaa
kaameeta kun tulee hiukkasii ja huikkasiii.
Nyt sitten kuulemma pitää rajoittaa ilman saantia vaikka ei mennä
sentään varsinaiselle kitupolton puolelle.

Tuossa vedon rajoittamisessa on se etu että pesä saa riittävästi ilmaa
mutta huonompi veto hillitsee liekkejä.

Mittauksilla sitten pitäisi selvittää mikä mikä on tehokkainta .. kannattaako vedon säädöllä tiputtaa lämpöjä piipun nokassa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

My.Ai.Hu sanoi:
Tässä jokin aikaa sitten.. vielä syksyyn asti ei saanut kitupolttaa
kaameeta kun tulee hiukkasii ja huikkasiii.
Ei kitupolttaa saa vieläkään. Esimerkiksi tuossa Tiilerin takassa on helppo kokeilla kitupolttoa ruuvaamalla arinan ilmanotto lähes kiinni samalla kun luukun ilmanotto on kiinni. Liekit laskeutuu ja tummuu. Siitä kun avaa ensiötä ja antaa toisioilmaa luukun yläreunasta kaveriksi niin liekit ensin nousee korkealle ja kirkastuu, poistuen rauhallisena rintamana näkymättömiin luukun yläpuolelle. Jos vielä avaa ensiöilmaa niin sitten alkaa lepatus ja kohina. Jos epäilyttää niin suosittelen jättämään sen ihan siihen pienelle lepatukselle. Itse olen säätänyt ilman niin että ollaan siinä lepattavan liekin rajalla, mutta vain rajalla.

http://www.tulisijat.tv/julkaisuja/TulisijatietoNo5.pdf
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

repomies sanoi:
Ei kitupolttaa saa vieläkään. Esimerkiksi tuossa Tiilerin takassa on helppo kokeilla kitupolttoa ruuvaamalla arinan ilmanotto lähes kiinni samalla kun luukun ilmanotto on kiinni. Liekit laskeutuu ja tummuu. Siitä kun avaa ensiötä ja antaa toisioilmaa luukun yläreunasta kaveriksi niin liekit ensin nousee korkealle ja kirkastuu, poistuen rauhallisena rintamana näkymättömiin luukun yläpuolelle. Jos vielä avaa ensiöilmaa niin sitten alkaa lepatus ja kohina. Jos epäilyttää niin suosittelen jättämään sen ihan siihen pienelle lepatukselle. Itse olen säätänyt ilman niin että ollaan siinä lepattavan liekin rajalla, mutta vain rajalla.

http://www.tulisijat.tv/julkaisuja/TulisijatietoNo5.pdf
Tuossa julkaisussa todetaan, että
"Puun palamisessa pyritään luonnollisesti mahdollisimman korkeaan palamislämpötilaan, jotta kaikki poltettava saadaan hapetettua. Näin saadaan kaikki orgaaniset päästöt, kaasumaiset ja hiukkaset, poltettua."

Lisäksi myös, että
"Palaminen saa hieman kohista, mutta liian rajua sen ei pidä olla, koska silloin jäähdyttävää ilmaa menee tulipesään turhan paljon"

Varmaan omalla kohdalla tuo kohiseva palaminen tarkoittaa ehkä juuri tuota hieman kohinaa.
 

Opa

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

My.Ai.Hu sanoi:
Tuossa vedon rajoittamisessa on se etu että pesä saa riittävästi ilmaa
mutta huonompi veto hillitsee liekkejä.
Olen aika vakuuttunut ettei ilmansaannin rajoittamisella ole mitään palotapahtumaa parantavia vaikutuksia verrattuna pellillä liiallisen palon/vedon rajoittamiseen, mutta ymmärrän hyvin ettei tulisijojen valmistajat uskalla kehoittaa hillitsemään liiallista paloa pellillä. Enkä minäkään yllytä vaikka varma olen että päästöjen ja lämpöenergian talteenoton kannalta se paras tapa onkin. Turvallisuus lienee kuitenkin kaikkein tärkein juttu, pellillä palon rajoittaminen on osattava tehdä oikein. Kääntöläppäpellillä en sitä edes yrittäisi, liian riskialtista.
 

My.Ai.Hu

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Opa sanoi:
Turvallisuus lienee kuitenkin kaikkein tärkein juttu, pellillä palon rajoittaminen on osattava tehdä oikein. Kääntöläppäpellillä en sitä edes yrittäisi, liian riskialtista.
Tähäb oman kiukaaseeno on viritelty 2:kin erillaista viritystä kaasujen jäähdytystä varten.
1 vqaraajan alle kiviä ohjaamaan virtauksia sek erillinen pelti juuri ennen hormia. näin talvella ok mutta kesä aikaan kaikki pois että saadaan vetoa.
Puun poltto on jäänyt vähiin joten en ole viritellyt juurikaan mutta pitänee kokeilla taas... vaikka viikonloppuna...
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Opa sanoi:
Olen aika vakuuttunut ettei ilmansaannin rajoittamisella ole mitään palotapahtumaa parantavia vaikutuksia verrattuna pellillä liiallisen palon/vedon rajoittamiseen, mutta ymmärrän hyvin ettei tulisijojen valmistajat uskalla kehoittaa hillitsemään liiallista paloa pellillä.
Samaa mieltä olen minäkin. Ilmamäärän rajoitus ilmaventtiileitä pienentämällä riittää tyypillisten takkauunien kohdalla mainiosti, kun noissa on tehtävän kannalta riittävä laatu.

Tyypillisen kiukaan kelvoton laatutaso taas ei tuota salli ja siksi on pakko käyttää muitakin keinoja, kuten savupellillä kuristaminen.
 

Pähkäilijä

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Eikös nuo säädöt mene joka laitoksessa suunnilleen samalla tavalla. Arinan alta tulevalla ensiöilmalla säädellään miten reippaasti puut kaasuuntuu ja tulen päälle tulevalla toisioilmalla poltetaan sitten kaasut. Kun kaasut on poltettu ja hiillosta vain jäjellä toisioilman voi laittaa kiinni.

Alaluukku täysin auki kaasuttaa kaikki puut kerralla eikä kaasuuntuneet selluloosat ehdi palaa vaan karkaavat kaasuna taivaalle...

Mutta tilanne on surkea kun rauhallisellakin poltolla on savusolassa kaasujen lämmöt 500c paikkeilla ja reippaammalla ilmansaannilla voi määritellä kiukaan lämmöt punasävyjen perusteella...
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Opa sanoi:
Olen aika vakuuttunut ettei ilmansaannin rajoittamisella ole mitään palotapahtumaa parantavia vaikutuksia verrattuna pellillä liiallisen palon/vedon rajoittamiseen, mutta ymmärrän hyvin ettei tulisijojen valmistajat uskalla kehoittaa hillitsemään liiallista paloa pellillä. Enkä minäkään yllytä vaikka varma olen että päästöjen ja lämpöenergian talteenoton kannalta se paras tapa onkin. Turvallisuus lienee kuitenkin kaikkein tärkein juttu, pellillä palon rajoittaminen on osattava tehdä oikein. Kääntöläppäpellillä en sitä edes yrittäisi, liian riskialtista.
Tekeekö se käytännössä paljon eroa, kummasta päästä virtausta rajoitetaan? Palonopeus määrää lämpötilan ja lämpötila kaasuuntumisnopeuden. Piippua pitkin poistuva palokaasu määrää käytännössä tulisijaan imetyn ilman määrän. No kai siinä joku ero voi tullakin, ehkä toisella tavalla tulee enempi typen oksideja ja toisella häkää. Varmaan saisi olla balanssissa sekä ilman otto että piipun veto, jotta saisi optimaalisen palon aikaiseksi.
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

repomies sanoi:
Tekeekö se käytännössä paljon eroa, kummasta päästä virtausta rajoitetaan? Palonopeus määrää lämpötilan ja lämpötila kaasuuntumisnopeuden. Piippua pitkin poistuva palokaasu määrää käytännössä tulisijaan imetyn ilman määrän. No kai siinä joku ero voi tullakin, ehkä toisella tavalla tulee enempi typen oksideja ja toisella häkää. Varmaan saisi olla balanssissa sekä ilman otto että piipun veto, jotta saisi optimaalisen palon aikaiseksi.
Olisikohan sellaista logiikkaa, että ilman ottoa rajoittamalla syntyy tulipesään lievä alipaine, jolloin palamisessa tarvittava happi vähenee. Alipaine voisi taas edelleen vaikuttaa puusta höyrystyviin kaasuihin, vesihöyryyn, jne. Ja siten koko palamistapahtuma jollain lailla muuttuu. Jos taas rajoittaa piipun vetoa, saa palamistapahtuma ilmaa paremmin ja palaa siten paremmin. Jotain tällaista ehkä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

kaihakki sanoi:
Olisikohan sellaista logiikkaa, että ilman ottoa rajoittamalla syntyy tulipesään lievä alipaine, jolloin palamisessa tarvittava happi vähenee. Alipaine voisi taas edelleen vaikuttaa puusta höyrystyviin kaasuihin, vesihöyryyn, jne. Ja siten koko palamistapahtuma jollain lailla muuttuu. Jos taas rajoittaa piipun vetoa, saa palamistapahtuma ilmaa paremmin ja palaa siten paremmin. Jotain tällaista ehkä?
Ilmanpaineen merkitys on aivan mitätön. Alipaine voi olla korkeintaan muutaman kymmenen milliä vettä ja sitäkään ja kun tuota verrataan lähes kymmenen metrin normaali-ilmanpaineeseen, niin paineen vaikutus katoaa pyöristysvirheisiin.

Sen sijaan ilmaluukkujen säätö voi vaikuttaa ilman jakautumiseen ja tulipesän eri osien pyörteisyyteen. Periaatteessa ilmaluukuilla saadaan enemmän variaatioita tulipesän säätöihin kuin savupeltikuristuksella.
 

maanma

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Tehokkain puun poltto saadaan aikaan kaasuttamalla puu ensi hiilloksella häkäkaasuksi ja ohjaamalla tähän häkäseokseen toisioilmaa siten että jäännöshappi on < 4%. Jos jäännöshappi on suurempi niin ohivirtaus jäähdyttää palotapahtumaa. Pienempi jäännöshappi altistaa CO päästöille ja nokeentumiselle.

Optimaalinen tilanne saadaan aikaan tietynmallisilla palokammioilla ja puhaltimilla. Ilman puhaltimia näitä on toteuteutettu alakierrolla. Alakiertoratkaisut toimivat kohtuullisesti vain riittävän suurella paine-erolla. Ylälähdöllä kaasut palavat osittain aina muualla kuin palokammiossa.

Epäilen että puukiukaissa on välttämätöntä jättää ohivirtausta, koska käytettävissä olevan aineet eivät kestäisi puhdasta 1100 C häkäpaloa kovinkaan pitkään - etenkään kun siihen yhdistetään veden heittelyn aikaansaamat lämpötilan muutokset.
 

nackerton

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=20949&start=15

Onkohan tuossa ideaa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

maanma sanoi:
Epäilen että puukiukaissa on välttämätöntä jättää ohivirtausta, koska käytettävissä olevan aineet eivät kestäisi puhdasta 1100 C häkäpaloa kovinkaan pitkään - etenkään kun siihen yhdistetään veden heittelyn aikaansaamat lämpötilan muutokset.
Luultavasti piippuun päästetään ihan tahallaan yli puolet lämmöstä tarkoituksena vedon parantaminen. Yli 300-asteinen ilma on puolet kevyempää kuin ulkoilma ja veto sitten sen mukainen. Tuolla poppakonstilla saadaan aivan liian pienestä pöntöstä kova teho ja pönttö hehkumaan. Jälkipalo siis tapahtuu piipussa ja itse kiukaassa palaminen tapahtuu epätäydellisesti (eli se on osittain myös kaasutin). Tuolla tavoin myös kiukaan lämpörasitus pienenee palotapahtuman viilentyessä (ja rasitus siirtyy entistä suurempana piippuun).

Jos jollakulla on kokemusta ns. armeijan sissikaminoista, niin noissahan pätee sama tilanne vielä kärjistäen, eli laitteen toiminta edellyttää niin kovan tulen pitämistä yllä, että savutorvessa tapahtuva jälkipalo saa vedon pysymään riittävänä niin, että laite käytännössäkin lämmittää. Tuo taas edellyttää hyvää ja riittävän pieneksi pilkottua polttopuuta.
 

nackerton

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Jos itse haluaisi vastaavan, niin hyötysuhteen ja varmaan myös tehon kannalta kannattaisi siis tehdä vähän matalampi ohjain?
 

Opa

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

nackerton sanoi:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=20949&start=15

Onkohan tuossa ideaa?
Minusta tuossa ideassa on unohdettu uunin luukkujen alkuperäinen käyttötapa. Uunin luukkua pidetään rakosellaan (luukussa on eri "kynnykset" joilla raon määrää voi säädellä) tulen alkuvaiheessa, tällöin luukun alareunan "säätöreiät" on kiinni. Kun tuli alkaa tulla hiillosvaiheeseen, luukku laitetaan kiinni ja säätöreikien kautta annetaan ilmaa. Tämä on vanha leivinuunin lämmitystapa, uudet tavat ehkä tarvitsevat noita ideoita.
 

kkk

Jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Kyllähän pellillä pystyy portaattomasti rajoittamaan liian humisevaa vetoa aina 0:aan asti kuten on todettu, Humiseva ääni pienelläkin vedolla voi syntyä ja hämätä, kun toisioilma purkautuu päin liekkejä, ainakin meillä pönttöuunissa tietyssä polttotilanteessa, vaikka pellillä on rajoitettu hormiveto rauhalliseksi. Harvia Legend palaa kyllä hämmästyttävän rauhallisesti (säätölevyt kaikista ekoin-moodi, puolet arinailmasta menee toisioilmaksi), kun vanha perus-Misa parin millin raolla pöhisi aivan hulluna, kolmen kerroksen piipussa tietysti vetoakin.
Repomies vois kokeilla säätää peltiä esim niin, että varovasti peltiä kiinni päin pisteeseen, missä muuttuu savusaunaksi ja siitä n. 2 cm auki. ;)
 

Pähkäilijä

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Vedonsäätöä varten hormipellin yläpuolelle reikä piippuun ja sinne savukaasuille lämpömittari. Sillä onnistunee helpoiten säätöjen haku?
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

kkk sanoi:
Repomies vois kokeilla säätää peltiä esim niin, että varovasti peltiä kiinni päin pisteeseen, missä muuttuu savusaunaksi ja siitä n. 2 cm auki. ;)
Helppoa, se on sitten n. 2cm auki se pelti talvella. ;D

Pahinta tuossa pellin avulla säädössä on se, että se mikä toimii talvella, ei toimi kesällä. Savut tulee siis aika herkästi sisään jos yrittää talvisäätöä kesällä. Tuhkaluukun avulla säätäessä riskiä silmiä kirveltävästä savusaunakokemuksesta ei ole.

En kyllä varsinaisesti näe mitään ongelmaa siinä että pellin ottaisi vaikka vain puoliksi auki. Se on enemmän kuin tarpeeksi, turha sitä on enempää avata.

Taidan nyt keskittyä seuraavaksi polttopuiden laatuun eli pitänee hommata vaikka sitten kuusiklapeja. Kuusen pitäisi olla kohtuullinen kompromissi; kohtuudella energiasisältöä ja palaa puhtaasti. Sitten vaan palo pitää saada siihen "vähän humisevaan" tilaan jossa ilmaa on riittävästi, muttei liikaa.
 

pumputon

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Sanomalehdessä oli minulle yllättävää tietoa. On oikein kuvio aiheesta Omakotitalojen lämmitys energialähteittäin vuonna 2012

En ala kuvaa rakentelemaan mutta tässä %-osuudet 33 724 GWh:n potista:

Puu 39,7%
Sähkö 30,58%
Kevyt polttoöljy 11,5%
Lämpöpumppuenergia 10,26%
Kaukolämpö 6,48%
Maakaasu 0,34%
Turve 0,15%
Kivihiili 0,01%

Puun johtava osuus ja määrä oli kyllä yllätys, eipä ihme että lobbarit kirjoittelevat puunpolton vaarallisuudesta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

pumputon sanoi:
Sanomalehdessä oli minulle yllättävää tietoa. On oikein kuvio aiheesta Omakotitalojen lämmitys energialähteittäin vuonna 2012
Tässä oikea kuvio asuinrakennuksien energiankulutuksesta sähkön osuus lämmitykseen noin 21%. Omakotitaloja ei tässä ollut erikseen tilastoitu.
http://www.stat.fi/til/asen/2012/asen_2012_2013-11-13_kuv_001_fi.html

Ilmeisesti edelliset pumputtoman lukemat on saatu niin että on laskettu osa kaukolämmöstä tuotettavan puulla. Tällöin pitäisi kyllä laskea että myös osa sähköstä on tuotettu puulla. :cool:
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Puhuuko toinen nyt pelkästään lämmitysenergian kulutuksesta ja toinen asumisen energian kulutuksesta johon kuuluu muutakin kuin lammitys?

1. Tilastotietojen relevanssi

Asumisen energiankulutus -tilasto kuvaa Suomen vuosittaista asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta. Tilasto kattaa asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksen ja kotitalouslaitteiden energiakulutuksen asuinrakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutukseen on tässä sisällytetty päälämmitysjärjestelmän ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutuksen ohella mm. käyttöveden lämmitys ja saunat. Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää valaistuksen, ruoan valmistuksen ja muiden sähkölaitteiden energiankulutuksen.
 

Pähkäilijä

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

janti sanoi:
Tässä oikea kuvio asuinrakennuksien energiankulutuksesta sähkön osuus lämmitykseen noin 21%. Omakotitaloja ei tässä ollut erikseen tilastoitu.
http://www.stat.fi/til/asen/2012/asen_2012_2013-11-13_kuv_001_fi.html

Ilmeisesti edelliset pumputtoman lukemat on saatu niin että on laskettu osa kaukolämmöstä tuotettavan puulla. Tällöin pitäisi kyllä laskea että myös osa sähköstä on tuotettu puulla. :cool:
sitten kivihiilen ja turpeen osuus nousis reippaasti.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

pökö sanoi:
Puhuuko toinen nyt pelkästään lämmitysenergian kulutuksesta ja toinen asumisen energian kulutuksesta johon kuuluu muutakin kuin lammitys?
Tuossa oli kerrottu kuviossa taloussähkön osuudeksi 12% kokonaisenergiasta, loputhan olivat lämmitysenergioita.
 

pumputon

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

janti sanoi:
Ilmeisesti edelliset pumputtoman lukemat on saatu niin että on laskettu osa kaukolämmöstä tuotettavan puulla. Tällöin pitäisi kyllä laskea että myös osa sähköstä on tuotettu puulla. :cool:
Kuten kirjoitin,kyseessä on omakotitalojen lämmitys.Linkittämässäsi liitteessä on asumisen energiankulutus,sisältäen myös käyttösähkön. Vaikuttaa myös siltä että linkkisi käsittää myös kerrostalot ja rivarit päätellen kaukolämmön suuremmasta osuudesta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

janti sanoi:
Laitappa linkkiä tai tietolähde esille. :)
Tässä olikin luvut "- Erillisille pientalot"
http://www.stat.fi/til/asen/2012/asen_2012_2013-11-13_tau_002_fi.html

Eli pumputtoman aiemmin esittämät prosentiluvut tulivat juurikin tuosta "- Erillisille pientalot" rivistä. ;)

"2) Asuinrakennusten lämmitykseen sähköllä on laskettu mukaan suora ja varaava sähkölämmitys, sähköllä tapahtuva lisälämmitys, sähköinen lattialämmitys, lämpöpumppujen käyttämä sähkö, sähköllä tapahtuva käyttöveden lämmitys, sähkökiukaat sekä lämmitysjärjestelmien ja lämmönjakolaitteiden kuluttama sähkö."

"erilliset pientalot: yhden ja kahden asunnon talot, paritalot ja muut erilliset pientalot"

Tuo puumäärä tuohon tilastoon taitaa tulla täältä. Tämän mukaan menisi 2,6 miljoona tonnia kuivaa puuta pienpolttoon.
http://www.stat.fi/til/mettp/2012/mettp_2012_2013-12-18_tau_002_fi.html

Kuivan puun lämpöarvo on noin 19 MJ/kg = 5,3 MWh/t
=> puusta irtoaisi lämpöä 100% hyötysuhteella 13,8 TWh.
 

Pähkäilijä

Vakionaama
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Valhe emävalhe tilasto :D

puuta ei käytetä ruuanlaitossa ollenkaan, maakaasua kyllä ::)

jännää jos käytettäs kuivaa laskelmissa kun sellaista ei saa kun pitämällä sitä 100c kuivatusuunissa x tuntia... talvella tasapainokosteudessa oleva ilmakuiva puu ulkona on 25% paikkeilla ja 3.9 kWh/kg
 

maanma

Aktiivinen jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Pähkäilijä sanoi:
puuta ei käytetä ruuanlaitossa ollenkaan, maakaasua kyllä ::)
Puuta käytetään ruoanlaitossa varsin yleisesti talvella - ei nykyään tosin kerrostalossa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Puunpoltto altistaa hengenvaaraan

Pähkäilijä sanoi:
jännää jos käytettäs kuivaa laskelmissa kun sellaista ei saa kun pitämällä sitä 100c kuivatusuunissa x tuntia... talvella tasapainokosteudessa oleva ilmakuiva puu ulkona on 25% paikkeilla ja 3.9 kWh/kg
Olihan nuo muutkin polttoaineet ilmoitettu tuossa tilastossa 100% hyötysuhteella, niin miksi ei puukin. ;)
http://www.stat.fi/til/asen/2012/asen_2012_2013-11-13_tau_002_fi.html
 
Ylös Bottom