Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kannattavuuslaskelmat eivät näytä vihreää valoa Pyhäsalmen kaivokseen kaavailulle pumppuvoimalalle. Hanke onkin nyt laitettu jäihin.

http://yle.fi/uutiset/pyhasalmen_kaivoksen_suuri_pumppuvoimalahanke_laitettiin_telakalle/8209424
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Eikös tuommoinen hanke käytännössä lisää Suomen sähkönkulutusta. Toki huippukulutus laskee jos hinta on hyvä.
 

pökö

Hyperaktiivi
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Paljonko sen "pumppaussähkön" pitää olla tuotettavaa sähköä halvempaa jotta touhu kannattaa? Ilmaistako?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

pökö sanoi:
Paljonko sen "pumppaussähkön" pitää olla tuotettavaa sähköä halvempaa jotta touhu kannattaa? Ilmaistako?
Keskimääräinen hintaero vuorokauden kalleimman 12 tunnin ja halvimman 12 tunnin välillä ratkaisee. Pumppuvoimalaitoksen hyötysuhde on samaa luokkaa kuin lyijyakulla, mutta sähköähän voidaan myydä periaatteessa vain puolet ajasta. Hintaeron täytyy olla silloin suunnilleen kolminkertainen siihen nähden, millä minimisähkönhinnalla vastaavan tehoinen vesivoimalaitos kannattaisi rakentaa (olettaen, että sopiva paikka olisi olemassa, mikä ei toki Suomessa päde).

Eron on siksi oltava todella suuri ja sähkön kallista puolet vuorokaudesta, jotta moinen voisi kannattaa. Hatusta vetäen, jos sähkö olisi keskimäärin vähintään saman hintaista kalliina 12 tunnin jaksona kuin mikä on tuulisähkön nykyinen paras takuuhinta Suomessa ja yhtä halpaa, kuin viime aikoina on pörssisähkön systeemihinta yöaikaan ja viikonloppuisin (tosin Skandinavissa viime päivinä kaiken aikaa), niin alkaisi pumppuvoimalakin kaiketi lyödä leiville.

Tämä on oikeastaan sama asia kuin että yksityishenkilön ei ainakaan kannata varastoida aurinkopaneeleilla tuottamaansa sähköä akkuun käytettäväksi pimeänä aikana, jos on mahdollista käyttää verkkosähköä. Akkuinvestointi tekee hommasta absoluuttisen kannattamatonta, vaikka oman kulutuksen korvaaminen suoraan tuotetulla paneelisähköllä voi joissakin tilanteissa olla ainakin melkein kannattavaa.
 

ZONS

Mitsubishi Electric MSZ-FD25VA
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Jos pumppuvoimalan teho on riittävän suuri niin sen kannattavuushan voi muodostua myös Fingridin ylläpitämän varavoiman ylläpidosta (sekunneissa käyttöönotettavaa tehoa) ja sille maksettavasta korvauksesta. Ei sen tarvitse olla jatkuvasti joka vrk pumppaavaa ja purkavaa kapasiteettia. Jos putouskorkeus on 1450m niin varsin pienellä virtauksella saadaan useiden satojen megawattien "hetkellinen" teho ja tuona aikana taas voidaan saada käyntiin sitten muuta hitaammin käynnistettävää kapasiteettia ja/tai pudottaa suuria kuormia pois, kuten Tornion jaloterästehtaan kuormia tai lisätä tuontikapasiteettia yhteyksien rajoissa.

Toisaalta tuo kaivos on ehkä paremmassa ja tuottavammassa käytössä tutkimuslaboratoriona. Infrakin on valmiina aina ajoteistä ja hissistä kuituyhteyksiin ja sähköasemiin saakka.
 

pökö

Hyperaktiivi
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Taitaa olla huuhaa-touhua koko pumppausvoimala. Ei sillä tasasta tuottoa saa millään jos se seuraa sähkön hintoja. Veden ylöspumppaus ei ole ihan ilmaista.
 

ollikuhta

Vakionaama
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Ei tuollaisen idea olekkaan tasaisessa tehossa vaan siinä, että sitä vettä pumpataan ylös halvan hinnan tunteina ja lasketaan lasketaan alas kun hinta korkealla joten hintaprofiililla on ratkaiseva merkitys. Reservivoimana ehkä, mutta se taitaa sulkea pois muun käytön.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

ollikuhta sanoi:
Ei tuollaisen idea olekkaan tasaisessa tehossa vaan siinä, että sitä vettä pumpataan ylös halvan hinnan tunteina ja lasketaan lasketaan alas kun hinta korkealla joten hintaprofiililla on ratkaiseva merkitys. Reservivoimana ehkä, mutta se taitaa sulkea pois muun käytön.
Lähistön suurin pumppuvoimala taitaa olla Liettuassa https://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant. Siellä tuota käytetään sekä kulutuksen ja hinnan tasaukseen että varavoimana. Luin joskus, että tuota laitosta on jopa käytetty yhtenä perusteena pian valmistuvalle Liettuan ja Etelä-Ruotsin väliselle siirtokaapelille, koska se voi toimia häiriöreservinä Ruotsin suuntaan.

Pumppuvoimala on joka tapauksessa yleensä teknisesti ja ekonomisesti perustellumpi ratkaisu suuren mittakaavan sähkön varastointiin kuin mitkään akkuhömpötykset, joista kumminkin pidetään jatkuvasti suurta ääntä (enkä puhu ajoneuvokäytöstä, joka on toki akuille potentiaalinen sovelluskohde).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Tuossa yksi tutkimus Saksasta
http://www.rwth-aachen.de/global/show_document.asp?id=aaaaaaaaaagvvyq

Tässä LCA tutkimus
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:455355/FULLTEXT01.pdf
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

pökö sanoi:
Paljonko sen "pumppaussähkön" pitää olla tuotettavaa sähköä halvempaa jotta touhu kannattaa? Ilmaistako?

Pumppuvoimalan hyötysyhde on noin 0,8.

Toki itse voimala maksaa euroja ja siihen sidotulle pääomalle pitää saada tuottoa että hankkeeseen yrityksen kannattaa ryhtyä.

Vaikka kyseinen pumppuvoimala ei tällä hetkellä ole kannattava, niin sehän muuttuu itsestään kannattavaksi tulevaisuudessa jos säätövoiman tarve kasvaa riittävästi eikä uutta säätövoimaa muuten rakenneta.

Norjassahan on todella hyvät mahdollisuudet rakentaa pumppuvoimaloita kun on isoja jäätikköaltaita joista sulava vesi virtaa jo nyt vesivoimalan läpi kenties mereen suoraan. Siihen vain pumppusysteemit toiseen suuntaan niin iso "akku" on valmis.

Käsittääkseni Pyhäsalmen kaivoksessa hiukkastutkimus ja pumppuvoimala eivät olisi toisiaan poissulkevia vaan molemmille löytyisi tilaa enemmän kuin tarpeeksi.
 

ollikuhta

Vakionaama
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Em tunne ko. maan reservisääntöjä, mutta jos laitosta ajetaan jo täysillä kun tulee pyyntö lisätä tehoa niin mistäs se pyydetty teho revitään? Toki voidaan ajaa 50% teholla jolloin 50% on reservissä ja tuohon voi olla jotain hienostuneempia ajo-ohjelmiakin jolla saadaan jatkuvan tehon ja reservitehon määrää optimoitua.
Akuista samaa mieltä.

kotte sanoi:
Lähistön suurin pumppuvoimala taitaa olla Liettuassa https://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant. Siellä tuota käytetään sekä kulutuksen ja hinnan tasaukseen että varavoimana. Luin joskus, että tuota laitosta on jopa käytetty yhtenä perusteena pian valmistuvalle Liettuan ja Etelä-Ruotsin väliselle siirtokaapelille, koska se voi toimia häiriöreservinä Ruotsin suuntaan.

Pumppuvoimala on joka tapauksessa yleensä teknisesti ja ekonomisesti perustellumpi ratkaisu suuren mittakaavan sähkön varastointiin kuin mitkään akkuhömpötykset, joista kumminkin pidetään jatkuvasti suurta ääntä (enkä puhu ajoneuvokäytöstä, joka on toki akuille potentiaalinen sovelluskohde).
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

ollikuhta sanoi:
Em tunne ko. maan reservisääntöjä, mutta jos laitosta ajetaan jo täysillä kun tulee pyyntö lisätä tehoa niin mistäs se pyydetty teho revitään? Toki voidaan ajaa 50% teholla jolloin 50% on reservissä ja tuohon voi olla jotain hienostuneempia ajo-ohjelmiakin jolla saadaan jatkuvan tehon ja reservitehon määrää optimoitua.
Akuista samaa mieltä.
Reserviä tarvitaan myös silloin, kun verkon kuormitusaste ei ole huipussaan (laitteisto- ja järjestelmähäiriön varalle). Siinä tilanteessa pumppuvoimalaa luultavasti ladataan ja lataamisen lopettaminen toimii samalla tavalla kuin reservilaitoksen käynnistäminen (eli vaikkapa Ruotsin kapasiteettia vapautuisi, kun kaapelia pitkin menevä latausvirta Liettuaan vähenee jyrkästi ja paljon).

Silloin, kun verkko on huippukuormitustilanteessa, on reservi varmistettava muilla, paljon kalliimmilla keinoilla.
 

ollikuhta

Vakionaama
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Noin varmaan, tarjonta noille kuitankin aika paljon suurempi verrattuna huipun leikkauksiin, en enää muista FG:n hinnoittelua, enkä jaksa kaivaa sitä. Kuitenkin siis näyttää että investointikustannnus suhteessa odotettuun saatavaan hyötyyn tulee jarruttamaan noita ainakin hetken.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Ja täällä pumpataan energiaa vuorovedestä...

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/britannian-rannikolle-tulee-30-megawatin-vuorovesivoimala-halvempaa-kuin-merituulivoima-eika-kalojakaan-kiusata-3327910
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pyhäsalmihan sai jo vihreää valoa, nyt myös tälläistä selvitetään.

Vattenfall selvittää vanhan pumppuvoimalan palauttamista alkuperäiseen käyttöön
Vattenfall pohtii, palautetaanko Juktan-voimalaitos alkuperäiseen käyttöönsä säätövoimaksi.
 

kaihakki

Vakionaama
Tässä Vantaan Energian sähköhinnasto vuodelta 1989
Päivähinta 27 penniä ja yöhinta 16 penniä per kwh.
Noilla hintasuhteilla pumppuvoimala ehkä toimisikin.
 

Liitteet

  • vantaan_sähkön_hinnasto_1989.JPG
    vantaan_sähkön_hinnasto_1989.JPG
    86,9 KB · Katsottu: 225

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa se sittekin viimeinkin toteutua. :hmm:

Hallituksen raha-asiainvaliokunta on puoltanut 2.9.2021 päätösluonnosta uusiutuvan energian investointituen myöntämisestä Suomen Energiavarasto Oy:lle pumppuvoimalaitoksen rakentamiseen Pyhäjärvelle Pyhäsalmen käytöstä poistuvaan kaivokseen. Tuki olisi 26 300 000 euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriö tekisi muodollisen päätöksen lähiaikoina.

Yhtiön mukaan laitos on tarkoitus käynnistää vuonna 2025. Pumppuvoimalaitoksen teho olisi 75 MW ja laitosta olisi mahdollisuus laajentaa 150 MW tehoon. Kokonaisuudessaan tuotanto olisi noin 60–160 GWh vuodessa.

Pumppuvoimalaitoksen teknologia on vakiintunutta ja laajasti käytössä maailmalla. Suomeen tällaisia laitoksia tai vastaavan kokoluokan energiavarastoja ei kuitenkaan ole vielä rakennettu. Uutuusarvona hankkeessa on pumppuvoimalaitoksen sijoittaminen kaivokseen ja poikkeuksellisen suuri putouskorkeus.

 

Mikki

Hyperaktiivi
Hienoa että tuollainen hanke saadaan kokeiluun. Tuosta tulikin mieleen, että eikö tämmöinen kuilu syntyisi suhteellisen edullisesti loppujenlopuksi jos ei tarvi muuta kuin louhia ja ajaa kiveä ulos.

Louhitusta kivestä voisi kyhätä tukivallia altaalle maanpinnalle. Toinen juttu miten altaasta saa suunnilleen vedenpitävän ettei hirmuisesti tarvi vettä hommata lisää jostain jatkuvasti.

Jos joustoa sähköverkkoon tarvitaan niin voisihan tämmöistä monistaa. Toimintavarma luultavasti ja aika suuri akku olisi jos vastaava akuilla tehdään.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Tämä on hieno juttu vaikka voimalaitos on pieni. Tuommoisen 60 GWh energiamäärän saisi pumpattua vuodessa aika pienellä 100 MW ja 3h...4h akkuvarastolla.

Uusien akkuvarastojen mittakaavaa antaa se, että USAssa yksistään Nexteralla on kolmen vuoden aika rakenteilla akkuvarastoja 3 000 MW ja noin 9000 MWh edestä.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
On hyvä kirjoitus. Ja kyllä pahasti näyttää että ongelmat tulevat kasvamaan sähköverkoissa hurjasti.

Onneksi riippuvuus sähköstä ei ole kasvussa... Eikun....
 

Espejot

Hyperaktiivi
Niin, ensin ollaan muutaa vuosisata fosiilisten polttoaineden varassa kuvitellen että se kestää ikuisesti... demokratiassakin muutos tapahtuu pohjilmiltaa pakon edessä. Ja se pakko tulee aina, ennemin tai myöhemmin.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Markkinatalouden ongelmana on riskinottohalukkuuden suosiminen kilpailukyvyn takaamiseksi. Tätä voi sitten ohjata regulaation kautta mutta sitä on vaikea rakentaa globaalilla markkinalla. Yksittäisten valtioiden tekemät toimenpiteet vaikuttavat negatiivisesti paikallisten yritysten kilpailukykyyn ja konsensuksen rakentaminen valtioiden välillä on vaikeaa.

Sähkömarkkina on globalisoitunut kovasti, joka itsessään vähentää riskien todennäköisyyttä mutta samalla lisää riskien vaikuttavuutta.

Poliitikot sitten suurella innolla etsivät syyllisiä kun osuu tuulettimeen mutta riskin vähentämiseen panostaminen ei kuitenkaan kannata liiketaloudellisesti, koska frekvenssi on pieni.

Onneksi Suomen tilanne on OL3:n myötä paljon parempi kuin monella muulla Euroopan maalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Markkinatalouden ongelmana on riskinottohalukkuuden suosiminen kilpailukyvyn takaamiseksi.
Kapitalismi taas toimi toisin päin, eli kannustaa riskinottohalukkuuteen ja mahdollistaa uusia kilpailukenttiä. Yhdessä nuo kyllä löytävät ratkaisun. Politiikka voi joskus hiukan auttaa etenkin vakauttamalla pelisääntöjä, mutta nykytilanteen inspiroima populistinen meuhkaaminen lähinnä haittaa ja jos käy radikaalimmaksi, muodostaa lähinnä uhkia asioiden korjaamismahdollisuuksille.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Kapitalismi taas toimi toisin päin, eli kannustaa riskinottohalukkuuteen ja mahdollistaa uusia kilpailukenttiä. Yhdessä nuo kyllä löytävät ratkaisun. Politiikka voi joskus hiukan auttaa etenkin vakauttamalla pelisääntöjä, mutta nykytilanteen inspiroima populistinen meuhkaaminen lähinnä haittaa ja jos käy radikaalimmaksi, muodostaa lähinnä uhkia asioiden korjaamismahdollisuuksille.

Sanoin että markkinatalous suosii riskinottohalukkuuteen ja tosiaan politisoitunut meuhkaaminen yleensä ei tuo hyviä ratkaisuita ongelmiin.

Tästä hyvänä esimerkkinä vaikka korkeisiin sähkön hintoihin, polttoaineen hintoihin tai vaikka kotimaiseen tuotantoon liittyvä keskustelu koronan alkuvaiheessa.

Sitten kun riskit toteutuvat niin yrityksetkin kärsivät mutta saavutettava hyöty riskejä ottamalla on niin suuri että niitä kannattaa ottaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sanoin että markkinatalous suosii riskinottohalukkuuteen ja tosiaan politisoitunut meuhkaaminen yleensä ei tuo hyviä ratkaisuita ongelmiin.
Sorry, että luin väärin (kun markkinatalous on oman käsitykseni mukaan ennen muuta talouden optimointimekanismi, jossa nimenomaan pärjää hinnoittelemalla tuotteet niiden käypään hintaan). Markkinataloushan tässä on sulkenut vanhoja voimaloita ja kuopannut OL4-projektin (riskinhallinnan ja omistusintressin lisäpaineella). Viime vuosina ei ole rakennettu kuin pääasiassa tuulivoimaa OL3:n odottamattoman pitkän projektin ohella. Vesivoimaloita on toki paranneltu ja onhan yksittäisiä pienempiä teollisuus- ja yhteistuotantovoimaloitakin valmistunut.

Itse tarkoitin sitä, että pääomaa maailmassa on, ja jos sen haltijat näkevät suuren mahdollisuuden tehdä voittoa, mihin nähden hankkeeseen liittyvät riskit ovat siedettävät ja muutoin hallittavissa, niin sitten ratkaisuja syntyy. Tästä on sähköntuotannon kehittämisessä ollut pulaa tuulivoimaa lukuun ottamatta.

Taloudessahan on muitakin probleemoita kuten epäkuranttien varastojen realisointi ja yleensäkin omaisuuden hallinta. Tämä eroaa markkinataloudesta siinä, että jos on joustovaraa, realisoinnin osalta voi odottaa parempia aikoja, parempia ostajia tai järjestellä sopivia kytkykauppoja, jos on odotettavissa, että tuloksella on parempi odotusarvo näin. Vanhat energiantuotantolaitokset on yleensä pantu lihoiksi kierrätykseen muutaman vuoden kylmäseisokin jälkeen, sillä taitavat olla aika vaikeita ja kalliita työvoimaintensiivisiä ylläpidettäviä pitkän seisokin jäljiltä. Näitä ei ole aikoinaan rakennettu niin, että ne voisivat taloudellisesti toimia vara- tai huipputeholaitoksina.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
AFRY käynnistää esisuunnittelun EPV Energia Oy:n suunnittelemalle pumppuvoimalaitokselle Pyhäsalmen kaivokseen

 

Mekaniker

Vakionaama
Omavaraisuus pitäisi joka tapauksessa saada Suomessa paremmalle tasolle, voi olla että tuontisähkön hinta voi nousta.
Omavaraisuus jokaisessa taloudessa on tulevaisuudessa välttämätöntä, maailmantalouden "heiluminen" ei näytä tasaantuvan edes EU:n sisällä
Se joka uskoo sähkön kuluttajahintojen laskuun viime vuosien tasoon joutuu totemaan että pieleen meni...
 

pelzi_

Vakionaama
Vaadittaisiin reilu ylijäämä että hinnat voisi kunnolla laskea vrt. naapurit. Ja ylijäämän täytyisi kasvaa sitä mukaa kun siirtoyhteyksiä tulee lisää.

Ja jos leikitään kuvitelmassa että suljetaan rajat jos se olisi edes mahdollista, voi miettiä miten siinä käy Suomelle joka on tähän asti ollut kyvytön edes omavaraisuuteen. Ilman mahdollisuutta vientiin tänne ei synny ylituotantoa koska se ei kannata. Sen sijaan yllättävien vikojen aikana ja muuten sähkön loppuessa mentäisiin sitten herkästi sinne hätälaitosten käyttöön, jolta on toistaiseksi vältytty.

Kyllä ainoa apu hintoihin tulee siitä, että vähintään koko Pohjoismaiden alueella hinnat laskevat.
 
Back
Ylös Bottom