Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Keskimääräinen hintaero vuorokauden kalleimman 12 tunnin ja halvimman 12 tunnin välillä ratkaisee. Pumppuvoimalaitoksen hyötysuhde on samaa luokkaa kuin lyijyakulla, mutta sähköähän voidaan myydä periaatteessa vain puolet ajasta. Hintaeron täytyy olla silloin suunnilleen kolminkertainen siihen nähden, millä minimisähkönhinnalla vastaavan tehoinen vesivoimalaitos kannattaisi rakentaa (olettaen, että sopiva paikka olisi olemassa, mikä ei toki Suomessa päde).pökö sanoi:Paljonko sen "pumppaussähkön" pitää olla tuotettavaa sähköä halvempaa jotta touhu kannattaa? Ilmaistako?
Lähistön suurin pumppuvoimala taitaa olla Liettuassa https://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant. Siellä tuota käytetään sekä kulutuksen ja hinnan tasaukseen että varavoimana. Luin joskus, että tuota laitosta on jopa käytetty yhtenä perusteena pian valmistuvalle Liettuan ja Etelä-Ruotsin väliselle siirtokaapelille, koska se voi toimia häiriöreservinä Ruotsin suuntaan.ollikuhta sanoi:Ei tuollaisen idea olekkaan tasaisessa tehossa vaan siinä, että sitä vettä pumpataan ylös halvan hinnan tunteina ja lasketaan lasketaan alas kun hinta korkealla joten hintaprofiililla on ratkaiseva merkitys. Reservivoimana ehkä, mutta se taitaa sulkea pois muun käytön.
pökö sanoi:Paljonko sen "pumppaussähkön" pitää olla tuotettavaa sähköä halvempaa jotta touhu kannattaa? Ilmaistako?
kotte sanoi:Lähistön suurin pumppuvoimala taitaa olla Liettuassa https://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant. Siellä tuota käytetään sekä kulutuksen ja hinnan tasaukseen että varavoimana. Luin joskus, että tuota laitosta on jopa käytetty yhtenä perusteena pian valmistuvalle Liettuan ja Etelä-Ruotsin väliselle siirtokaapelille, koska se voi toimia häiriöreservinä Ruotsin suuntaan.
Pumppuvoimala on joka tapauksessa yleensä teknisesti ja ekonomisesti perustellumpi ratkaisu suuren mittakaavan sähkön varastointiin kuin mitkään akkuhömpötykset, joista kumminkin pidetään jatkuvasti suurta ääntä (enkä puhu ajoneuvokäytöstä, joka on toki akuille potentiaalinen sovelluskohde).
Reserviä tarvitaan myös silloin, kun verkon kuormitusaste ei ole huipussaan (laitteisto- ja järjestelmähäiriön varalle). Siinä tilanteessa pumppuvoimalaa luultavasti ladataan ja lataamisen lopettaminen toimii samalla tavalla kuin reservilaitoksen käynnistäminen (eli vaikkapa Ruotsin kapasiteettia vapautuisi, kun kaapelia pitkin menevä latausvirta Liettuaan vähenee jyrkästi ja paljon).ollikuhta sanoi:Em tunne ko. maan reservisääntöjä, mutta jos laitosta ajetaan jo täysillä kun tulee pyyntö lisätä tehoa niin mistäs se pyydetty teho revitään? Toki voidaan ajaa 50% teholla jolloin 50% on reservissä ja tuohon voi olla jotain hienostuneempia ajo-ohjelmiakin jolla saadaan jatkuvan tehon ja reservitehon määrää optimoitua.
Akuista samaa mieltä.
Katsopa noita VesA:n jo esille nostamia säätösähköhintoja, esim. https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Regulating-Power1/Regulating-Power--Area1/FI/Norway/?view=table.On tänäänkin pörssihinta käynyt 6,6 s/kWh. Suurimman osan päivästä jotain 2,5 s/kWh. Voisi kannattaakin vaikka edestakaisin hyötysuhde olisi vain 70 %.
Kapitalismi taas toimi toisin päin, eli kannustaa riskinottohalukkuuteen ja mahdollistaa uusia kilpailukenttiä. Yhdessä nuo kyllä löytävät ratkaisun. Politiikka voi joskus hiukan auttaa etenkin vakauttamalla pelisääntöjä, mutta nykytilanteen inspiroima populistinen meuhkaaminen lähinnä haittaa ja jos käy radikaalimmaksi, muodostaa lähinnä uhkia asioiden korjaamismahdollisuuksille.Markkinatalouden ongelmana on riskinottohalukkuuden suosiminen kilpailukyvyn takaamiseksi.
Kapitalismi taas toimi toisin päin, eli kannustaa riskinottohalukkuuteen ja mahdollistaa uusia kilpailukenttiä. Yhdessä nuo kyllä löytävät ratkaisun. Politiikka voi joskus hiukan auttaa etenkin vakauttamalla pelisääntöjä, mutta nykytilanteen inspiroima populistinen meuhkaaminen lähinnä haittaa ja jos käy radikaalimmaksi, muodostaa lähinnä uhkia asioiden korjaamismahdollisuuksille.
Sorry, että luin väärin (kun markkinatalous on oman käsitykseni mukaan ennen muuta talouden optimointimekanismi, jossa nimenomaan pärjää hinnoittelemalla tuotteet niiden käypään hintaan). Markkinataloushan tässä on sulkenut vanhoja voimaloita ja kuopannut OL4-projektin (riskinhallinnan ja omistusintressin lisäpaineella). Viime vuosina ei ole rakennettu kuin pääasiassa tuulivoimaa OL3:n odottamattoman pitkän projektin ohella. Vesivoimaloita on toki paranneltu ja onhan yksittäisiä pienempiä teollisuus- ja yhteistuotantovoimaloitakin valmistunut.Sanoin että markkinatalous suosii riskinottohalukkuuteen ja tosiaan politisoitunut meuhkaaminen yleensä ei tuo hyviä ratkaisuita ongelmiin.
Omavaraisuus jokaisessa taloudessa on tulevaisuudessa välttämätöntä, maailmantalouden "heiluminen" ei näytä tasaantuvan edes EU:n sisälläOmavaraisuus pitäisi joka tapauksessa saada Suomessa paremmalle tasolle, voi olla että tuontisähkön hinta voi nousta.