Radonimurin vaikutus

Mxwll

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tuli hommattua Airthings radonmittari ja hetikohta radonimuri... Lukemat ennen imurin käynnistämistä olivat noin 1300 bq/m3. Imurin käynnistämisen jälkeen lukemat laskivat aika nopeasti tasoon 800 bq/m3. Mutta nyt tuntuu ettei lasku enää jatku niin nopeana, viides päivä menossa.

Onko kokemusta kuinka pian lukemien pitäisi laskea jos imuri toimii oikein?

Putkistoa ei ollut joten imuri imee keskelle kellarin lattiaa poratusta kuopasta. Kuoppa on noin 60cm syvä ja täytetty kivillä. Imuputki on tiivistetty lattiaan uretaanilla.
 
Ei ole kokemusta, mutta jos pohditaan.
Kun imurin käynnistää, alipaineistus tulee sillä sekunnilla ja ilman kulku perustuksista päin vähenee tai kenties loppuu. Radonin puoliintumisaika on vain 3,8 päivää, joten edes missään kellarissa tai perustuksissa vellova radon ei kauhean kauan siellä voi oleilla vaikka se ilma ei mihinkään liikkuisi. Pahoin pelkään, että taso löytää melko nopeasti siihen, mihin tulee asettumaan.

Millaisella paikalla tuollaisia pitoisuuksia esiintyy? Täällä sanovat ettei pitäisi olla mutta tuo kellari on kuin rakennettu keräämään radonit sisälle.

Juuri tuollainen joka näyttää numeroin on mielestäni hyvä, koska sitten voisi nähdä paremmin ilmanvaihdon ja mahdollisen korjaustoimenpiteiden vaikutuksen

Onko tuo mittari tämmöinen? Kiinnostaisi kovasti !
https://www.motonet.fi/fi/tuote/7002342/Airthings-Corentium-radonmittari
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Aika monesta tekijästä riippuu se taso minne radonpitoisuus asettuu. Se vaihtelee myös kelien mukaan ja tyypillisesti radonpitoisuus asunnossa on kovimmillaan pitkinä pakkasjaksoina kun taas kesällä alhaisimmillaan. Puhaltimen teholla/kierroksilla on vaikutusta. Liian pieni teho ei anna parasta tulosta ja liian isosta imusta voi seurata muita ongelmia. Jos mahdollista, voisi kokeilla kuitenkin isommalla teholla sitä radonpuhallinta ja seurata mitä se vaikuttaa?
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Ja muuten, olen ymmärtänyt ettei uretaanitiivistys ole välttämättä hyvä. Ainakaan lattian ja seinän väliseen rakoon sitä ei suositella, koska lämpötilan vaihdellessa tiiveys menetetään. Hyviä tuloksia oli saavutettu vedeneristysmassalla, joka joustaa reilusti. Säteilyturvakeskuksen sivuilta näitä aikanaan lueskelin.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ja muuten, olen ymmärtänyt ettei uretaanitiivistys ole välttämättä hyvä. Ainakaan lattian ja seinän väliseen rakoon sitä ei suositella, koska lämpötilan vaihdellessa tiiveys menetetään. Hyviä tuloksia oli saavutettu vedeneristysmassalla, joka joustaa reilusti. Säteilyturvakeskuksen sivuilta näitä aikanaan lueskelin.
Uretaanistakin on nykyään joustava versio. Joku saumamassa on silti varmaan parempi
 

Mxwll

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Mittarina on tämä: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/21696/kgbvm/Airthings-Wave-Plus-radonilmaisin

Kämppä on Lempäälässä ja kellari on koko talon kokoinen, yksi kulma on maan pinnalla josta on ovi ulos. Kokeilin ottaa yöksi iv-koneen poistopuhaltimen pois käytöstä ja aamulla radonpitoisuus oli laskenut selvästi. Eli alapohjan ilmavuotoja on riittävästi.
Seuraava toimenpide on varmaankin jalkalistat pois ja laatan / seinän välin tiivistys sopivalla massalla. Sen maan pinnalla olevan nurkan jo avasinkin ja lämpökameran mukaan vuotoa on ihan selvästi.

Portaiden alla olevat nurkat joihin pääsee purkamatta käsiksi tiivistin tällaisella massalla:
https://www.puuilo.fi/Wurth-Polymeeri-Liima-/tiivistysmassa-tharmaa-290ml
Tiivistin myös kaapeleiden ja vesijohdon läpiviennit teknisessä tilassa.

Hankalaa hommaa kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kai se on tehtävä tiivistys seuraavaksi, sen jälkeen IV-säätö neutraaliksi ja lopuksi perehdyttävä radonimurin säädön vaikutukseen.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Aika hurjia lukemia, mutta eiköhän ne saa turvallisemmalle tasolle noilla keinoilla. Miettii vaan kuinka moni hengittää tietämättään radonpitoista ilmaa. STUKin mukaan keskiarvo on vajaa 100Bqm/m3, mutta erot isoja.

Meillä on parin vuoden keskiarvo 18Bqm/m3. Pitänee myydä tuo oma Airthings pois kun ei ole meillä seuranta tarpeen. Kovimmat piikitkin ovat jääneet alle 50Bqm/m3. Kenties ei ole niin paha radonalue, mutta osansa vaikuttaa varmasti rakennusvaiheessa tehty ratkaisu: talon alla kiertelee reikäputki, joka on kytketty autotallin huippuimuriin. Ei liene paljon maksanut tuossa vaiheessa.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Naapurissa oli alakerrassa 12 000 Bq/m3. Osittain maanpinnan alapuolella kun rinteeseen rakennettu. Meilläkin oli reilusti yli 1000 Bq/m3 talvella ennen radonimurin asennusta. Nyt vaihtelee 70-200.
 
Mxwll, eikö tuo linkin mittari ole ilman numeronäyttöä. Mistä nuo lukemat sitten on peräisin ?

Tämä oma Pohjois-Savon alue taitaa osua juuri tuohon keskellä Suomea olevaan siniseen täppään, eli täällä ei olla riskialueella vaikka ollaankin riskirakenteissa.

ulkoinen-gammasateily-kartta.jpg


Kunnittain nuo erot ovat suuria. Vaikea sanoa, missä määrin nuo mittaukset ovat keskittyneet riskirakenteisiin vai onko tehty jotain satunnaismittauksia. Sinällään asian hoito ei vaikuta juuri kuntien eikä valtion päättäjiä muuten kiinnostavan kuin että mitatkaa ja laittakaa kuntoon ennen kuin kuolette.

keskiarvo-kunnat-suomi-600px.jpg
 

Mikki

Vakionaama
Radonriskiä ei oikein mistään kartasta pelkästään näe. Talon alle tuodaan helposti 100 - 200 tonnia mursketta ja sepeliä.

Niiden radonntuotto riippuu juuri siitä, että miten paljon täsmälleen siinä kohdassa kalliota on uraania mistä murskeet on tehty.
 

Mxwll

Jäsen
Tuo mittari osaa synkronoitua sovelluksen kanssa joka osaa puskea datan vielä pilveen selaimella tarkasteltavaksi. Plussassa taitaa olla VOC & co2-anturit lisukkeena verrattuna tavalliseen malliin.

Tällä hetkellä 12 tunnin keskiarvo on enää "vain" 655...
nimetön.png

Olisikohan joku tämäntyyppinen massa toimivaa lattian ja seinän välin tiivistämiseen:
https://eshop.wurth.fi/Kategoriat/Saumausmassa-HYPO/31063010140205.cyid/3106.cgid/fi/FI/EUR/?CatalogCategoryRef=31063010140205@WuerthGroup-Wuerth-3106&SelectedFilterAttribut=%5B%5D

Tarvitsee toki hieman tilaa että saa ruutan kärjen oikeaan paikkaan. Siinä mielessä vesieriste saattaisi olla helpommin levitettävää mutta pystyykö sillä tiivistämään kovin suurta rakoa?
 

root

Jäsen
Onko kokemusta kuinka pian lukemien pitäisi laskea jos imuri toimii oikein?

Putkistoa ei ollut joten imuri imee keskelle kellarin lattiaa poratusta kuopasta. Kuoppa on noin 60cm syvä ja täytetty kivillä. Imuputki on tiivistetty lattiaan uretaanilla.
On kokemusta. Reilu 1000 Bq/m3 oli ennen imurin käynnistystä, nykyään 100 Bq/m3 tasolla. Ei vie paria päivää enempää, että saavuttaa lopulliset lukemat, tarkkuus tosin mittareissa paranee kun mittausaika pitenee.

Meilläkin putkisto laatan alla, joten tehokkaampi kuin yksittäinen kuoppa. Alipaineinen iv vetää tehokkaasti radonit sisään, eikä radon tarvitse kovin kummoista rakoa, joten sinuna pyrkisin vähentämään alipainetta. Tiivistystä parempi lopputulos tulee mielestäni varmemmin joko poraamalla kuoppaan ”lisähaaroja” ja/tai tehostamalla kellarin tuuletusta (suoraan ulos).
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Ei ole kokemusta, mutta jos pohditaan.
Onko tuo mittari tämmöinen? Kiinnostaisi kovasti !
https://www.motonet.fi/fi/tuote/7002342/Airthings-Corentium-radonmittari
Poikkesin paikallisessa Motonetissä ja hommasin tuon. Piti jo viime syksynä hommata, vaan unohtui koko asia. Vuosi sitten kevättalvena tuli ekan kerran mieleeni oma mittari, kun stukin rasiat olivat loppuneet, mutta unohdin sitten. Oli mulla vuosia sitten pari rasiaa ja ihan kohtuu alhaiset arvot stukki ilmoitti, mutta josko seuraisi, että onko muuttunut ja miten.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Poikkesin paikallisessa Motonetissä ja hommasin tuon. Piti jo viime syksynä hommata, vaan unohtui koko asia. Vuosi sitten kevättalvena tuli ekan kerran mieleeni oma mittari, kun stukin rasiat olivat loppuneet, mutta unohdin sitten. Oli mulla vuosia sitten pari rasiaa ja ihan kohtuu alhaiset arvot stukki ilmoitti, mutta josko seuraisi, että onko muuttunut ja miten.
Päivän mittari mittaillut nyt ja ihan samantason lukemia näyttää antavan, kuin vuosia sitten olleet stukin purkit.

No parin kuukauden päästä näkee sitten paremmin pidemmän ajan mittaustuloksen, mutta uskoisin olevan tarkempi kuin seuraavanlaisen purkin mittaustulos: https://www.facebook.com/groups/345330782266533/permalink/1562742870525312/
Huoh. "Yrittänyttä ei näköjään laiteta."
 

Mikkolan

Vakionaama
En oikein uskonut että rakennusmateriaaleista mitään radonia tulisi. Kokonaan kiviseinäisessä taloussiivessä oli kuitenkin hiukka isommat lukemat kuin muissa huoneissa. Varsinaista johtopäätöstä tuosta ei varmaankaan voi vetää koska mittaus oli lyhytaikainen ja kertaluonteinen "pistokoe"
 

joona

Jäsen
Tuli hommattua Airthings radonmittari ja hetikohta radonimuri... Lukemat ennen imurin käynnistämistä olivat noin 1300 bq/m3. Imurin käynnistämisen jälkeen lukemat laskivat aika nopeasti tasoon 800 bq/m3. Mutta nyt tuntuu ettei lasku enää jatku niin nopeana, viides päivä menossa.

Onko kokemusta kuinka pian lukemien pitäisi laskea jos imuri toimii oikein?
Onko mittarin lukemat jo stabiloituneet. Itsellä ollut myös viime syyskuusta kaksi Airthingsin purkkia mittailemassa ja oma kokemus on, että ainakin alkuvaiheessa ovat aika herkkiä radonvaihteluille, mutta kalibroituvat ajan myötä. Myös alkuun kovien radonpiikkien jälkeen tasot laskivat hitaasti. Ei tosin ole tarkkaa vastausta oliko tämä todellinen tilanne, vai purkista johtuvaa.

Päätin kuitenkin antureiden kaveriksi laittaa STUKin purkit ja lopputulema oli, että arvot ovat tuossa aktiivisessa mittarissa hyvin lähellä todellisuutta ja STUKin mittaustuloksia.

Meillä täällä soraharjun päällä saa mittailla myös aika kovia lukemia. Talossa on radonkeruuputkisto huipparilla, sekä radonkaivo. Viimetalven päätin vetää pelkällä kaivolla, jotta saa käsityksen siitä, riittääkö tuo yksinään. Vaikka yleisesti kaivo pitäisi olla paras ratkaisu, niin puoliksi rinteessä olevassa koko talon kokoisessa kellarissa jäätiin kuitenkin vielä yli 800bq/m3 lukemiin ja yläkerroksissakin oltiin 400-300 keskiarvoissa.

Radonkaivo oli myös vähän typerästi tehty, sillä poistoputki oli ulko-oven välittömässä läheisyydessä kuistilla. Sen pörinä alkoi jossainkohtaa kevättalvea ärsyttämään siinä määrin, että kaivoin pihan auki ja johdin poistoputken vaakatasossa vanhasta kaivon nousuputkesta pihan toiselle puolelle. Epäilen, että kaivon kanavapuhallin oli myös ylimitoitettu ja vei kellarista lämmöt harakoille, kun puhalteli koko talven pihalle yli 10 asteista ilmaa. Vaihdoin puhaltimen hieman pienempään ja sijoitin kaivonrenkaaseen keskelle pihaa ja nyt äänihaitatkin on poistuneet.

Nyt kun kummatkin järjestelmät ovat päällä, ovat ylemmissä kerroksissa tasot toistaiseksi alle 100 ja kellarissakin mukavasti alle 200.

Kellarin laattojen saumaukset lienee tosin vielä työlistalla. Kesällä pihoja kaivellessa huomasin myös, että perusmuurissa ja sokkelissa on kyllä bitumikermit, mutta niitä ei ole tiiviisti kiinnitetty, joten varmasti vuotavat ympäröivästä maasta radonit mukavasti harkkoseinän läpi kellariin.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Minulla kesäksi putosi kolmasosaan arvot tuosta alkukevään lukemista tuolla Motonetin mittarilla. Kohta alkanee taas nousta, kun maa jäätyy, tosin sulaa taas lämpöaallon iskiessä.

Nyt muuten olisi 12.11 asti tarjouksessa tuo Motonetin mittari. Ken tarvitsee. Minusta ei ole kallis investointi.
 
Ylös Bottom