Riihimäki on myymässä liki puolet kaukolämpöyhtiönsä omistuksesta - kauppahinta yli 50 miljoonaa euroa

Viestejä
3 379
#3
Muistahan kirjoittaa jatkossa hintojenkehityksestä...

Kommenteissa jo joku kysyikin että koskahan joku keksii alkaa myymään vedenjakelua. Siinähän olisi hyvä keino alkaa rahastamaan myös. :oops:
 

repomies

Hyperaktiivi
Viestejä
7 281
#4
Onneksi kaukolämpö ei ole korvaamaton samassa määrin kuin sähköverkko. Eli kaukolämmön monopoliasema ei ole täydellinen, lämpöä voi tehdä muillakin tavoilla, ja ihan ilman ulkomaille myyntiä noita hintoja on hilattu sellaisiin sfääreihin että monin paikoin kerrostalojakin siirtyy pois kaukolämmöstä esimerkiksi maalämmön piiriin. Aivan ensimmäisenä en siis myöskään lähtisi kaukolämpöverkkoja kasvattamaan, ellei löydetä todella edullisia lämmönlähteitä.

Typerää tuo infran myynti on mielestäni silti. Infran omistus pitäisi olla julkisella puolella, rakentamisen ja huollon puolestaan kilpailutettuna vaikka sitten monikansallisilta yrityksiltä.
 
Viestejä
1 873
#5
Tuo uutisessa mainittu Riihimäen kaupunginjohtaja Sulkko näyttää olevan melkoinen vipeltäjä. Kiertänyt kunnanjohtajana kunnasta kuntaan suuntana aina suurempi kunta ja asukkaiden vaihtaminen.

Olisi mielenkiintosta nähdä se matematiikka jolla noita infrakauppoja perustellaan. " Neuvotteluun on kaupungin puolelta liittynyt keskeisenä tavoitteena, että hinta olisi kilpailukykyinen valtakunnan energiahintojen keskiarvoihin nähden." Eli ainakaan mitään tavoitetta ei ole lähteä hinnoilla kilpailemaan, jos lie ollut ennenkään. Idean isä on tyhjentänyt pajatson ja entinen tuottoisa piiloveron kerääjä muuttuu uusiksi ja ihmeellisiksi kustannuksiksi.
 
Viestejä
3 379
#6
Typerää tuo infran myynti on mielestäni silti. Infran omistus pitäisi olla julkisella puolella, rakentamisen ja huollon puolestaan kilpailutettuna vaikka sitten monikansallisilta yrityksiltä.
Näihän tuo on. Ja koskaan ei myönnetä että pieleen meni ja samaa virhettä vain toistetaan uudelleen je uudelleen. Miten joku muu toimija voisi sitten saman asian kannattavammin?
https://www.is.fi/taloussanomat/art...A-WtKQWEosAivn-S2kIQYLWrZdJD7PkXt7hk-chjKJFao
 
Viestejä
1 556
#7
Typerää tuo infran myynti on mielestäni silti. Infran omistus pitäisi olla julkisella puolella, rakentamisen ja huollon puolestaan kilpailutettuna vaikka sitten monikansallisilta yrityksiltä.
Eipä tuo julkinenkaan infran ylläpito välttämättä järkevää ole. Siinä yleensä subventoidaan täysin älyttömiä ratkaisuja (rakennetaan kaukolämpö putki jonkun kunnanjohtajan mökille ilmaiseksi) eikä tajuta luopua jostain mitä ei enää kannata ylläpitää.

Kaukolämmössäkin pitäisi päästä eroon pienistä sivuhaaroista ja tuottaa lämpöä vain sellaisille alueille joissa käyttäjiä on tarpeeksi. Tuollaisia ratkaisuja tosin tuskin ikinä tulee kunnalliselta toimijalta - yritys voinee helpommin lakkauttaa kannattamattoman sivuhaaran. Ja toisaalta, kun infran takana on "pohjaton kassa" (veronmaksajat), niin ei tarvitse niin järjellä ratkaisuja tehdä eikä epäonnistunut ratkaisu ole ikinä keneltäkään virkamieheltä pois.

Pitkässä juoksussa harvempi kunnallinen kaukolämpö pysynee kannattavana tai pystyssä koska verkkoa on rakennettu muista lähtökohdista kuin kannattavana liiketoimintana. Helen (jota tosin ei nyt onneksi virkamiehet sinäänsä johda vaikka rahat vievätkin) lienee niitä harvoja joilla on oikeasti mahdollisuus pitää meno toimivana ja silläkin on toki tämä poliittisesti aika hyvin turvattu.

Onko se sitten parempi että koko infra kaatuu muiden niskaan kuin että sitä supistettaisiin ja pidettäisiin vain asiakkaille järkevänä?
 

repomies

Hyperaktiivi
Viestejä
7 281
#8
Ei julkisella puolella tarvitsisi olla kuin omistuspohja noihin monopoli-infroihin. En nyt näe ihan noin pessimistisesti julkisen puolen omistuksia. Ehkä ongelma on ollut siinä, että pelkän omistajaohjauksen sijaan on puututtu myös operatiiviseen toimintaan liikaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 004
#9
Ei julkisella puolella tarvitsisi olla kuin omistuspohja noihin monopoli-infroihin. En nyt näe ihan noin pessimistisesti julkisen puolen omistuksia. Ehkä ongelma on ollut siinä, että pelkän omistajaohjauksen sijaan on puututtu myös operatiiviseen toimintaan liikaa.
Ongelma on siinä, että omistajat ovat heikkoja. Periaatteessa osuuskuntamuotoinen omistus sopisi kaikille verkkoyhtiöille, eli kaikki asiakkaat olisivat omistajina ja myös sijoittajina, mutta ongelma on siinä, että tavallinen kansa ei näe nokkaansa pitemmälle. Suomessa on riittävästi pitkältä ajalta esimerkkejä sitä, miten johtajisto on ottanut omistajien vallan ja ryöstänyt yhtiön omistuksen pörssiin tai ulkomaiselle sijoittajalle (monet puhelin- ja sähköyhtiöt, säästöpankit, keskinäiset vakuutusyhtiöt jne.). Poliitikkojen ohjaamat kunnaliset yhtiöt ovat vielä astetta arveluttavampia, kun vaalirahoittajien (lue: lahjojien) kautta tulee kaikenlaista painetta ajaa joidenkin muiden etuja kun kuntalaisten. Noiden kunnallisten energiayhtiöiden historiakin on usein osuuskunnassa, jota omistajat eivät ole pystyneet sovussa kehittämään yhteiseksi ja tasapuoliseksi hyväksi (osuus- tai osakeyhtiölakien hengen mukaisesti) ja niinpä kunta on tullut pelastajaksi ja sen hallinnon edustajat ennen pitkää määräilijöiksi.
 
Viestejä
45
#10
Riksu on kuitenkin jäämässä enemmistöomistajaksi, mikä on vähän eri asia kuin se, että koko yhtiö laitetaan lihoiksi. Pystyy siis kuppaamaan verottomia osinkoja 51% osuuden vielä jatkossa.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Viestejä
259
#11
Mutta korupuheista huolimatta, kuten "Neuvotteluun on kaupungin puolelta liittynyt keskeisenä tavoitteena, että hinta olisi kilpailukykyinen valtakunnan energiahintojen keskiarvoihin nähden."...

... on täysin varmaa että Aberdeenin tapaisella sijoitusyhtiöllä on vain ja ainoastaan tavoitteena maksimoida voittonsa. Tuossa asiassa heillä on kyllä osaamista.

Tosin kuten tuossa todettiin... kaukolämmöstä sentään voi päästä eroon tarvittaessa. Toisinkuin Carunasta.
 
Viestejä
1 873
#12
Näihin monopoliyhtiöihin (kaukolämpö, sähkö ja vesi nyt ainakin) pitäisi tehdä jokin sellainen laki, että ne eivät saisi toimia piiloverottajina. Kunnan eikä valtion tehtävä ei ole kerätä osinkoja luonnollisista monopoleista. Niiden omistus pitäisi myös sinetöidä joko kunnan, valtion tai osuuskunnan omistukseen. Tuotot käytettäisiin toiminnan kehittämiseen, hintojen alentamiseen tai laajentumiseen normaalein liiketaloudellisin perustein. Nyt tässä käy niin, että poliittisten intohimojen rahoittamiseksi lyödään lihoiksi vuosikymmenten aikana kerättyä julkista pääomaa ja seuraajilla on sitten entistä hikisemmät paikat pitää talous kunnossa.

Bisneksen tekijöille jää vielä toimialaa esim. energian tuotantoon ja ylläpitoon. Keskuta-alueilla kaukolämmön kilpailukyky on hyvä liiketilojen ja julkisten rakennusten lämmityksessä. Usein kunta myös määrää rakennusluvan ehtona kaukopämpöpakon. Jotenkin erikoista, että kunnat kyllä houkuttelevat uusia yrityksiä ja asukkaita edullisilla tonteilla ja muilla eduilla, mutta kun kyse tulee energiasta, se onkin sitten rahastuskeino. Valtion keräämien verojen rinnalla tuotot näistä ovat täysin marginaalisia esim. sähkön osalta sähköveroon.

Toimintaa on ollut helppo kehittää monopoliaseman turvin, kun hinnat on voinut laittaa niin että toiminta kannattaa. Ei näiden rakentamiseen verorahoja ole tarvittu. Mahtaako löytyä kuntaa, että se kunta olisi konkreettisesti sijoittanut näiden rakentamiseen? Ne ovat yhtiöitä, jotka ovat rakentaneet toimintansa myynnillään ja kuntien rooli on ollut heikkoina hetkinäkin lähinnä takuumiehenä. Poliittisten palkintovirkojen pitäminen on vaikeasti ratkaistava ongelma, mutta uskoisin siihenkin löytyvän ratkaisuja, jos niitä haluttaisiin etsiä.

Hiukan kärjistäen, sama kuin kunta möisi vaikkapa koulunsa jollekin kansainväliselle sijoittajalle. Entäs jos sitten uudet johjat toteaisivat että on tehty huono diili ja rakentaisivat uudet paremmat koulurakennukset ja irtisanoisivat vuokrasopimukset. Koululuille tuskin muuta järkevää käyttöä on olemassa. Vai onko kunta iän kaiken hirsipuussa aikaisemmin tehdyn sopimuksen kanssa. Eihän tämmöisessä liiketoiminnassa ole mitään järkeä.

Kuinkahan tuommoinen kaukolämpö sitten, jos vaikkapa jossakin kaupunginosassa on muutama suuri liikeyritys ja ne päättäisivät rakentaa oman alueellisen kaukolämpöverkon omia toimintojaan varten ja ottaa mukaan muitakin lähistön kiinteistöjä. Sanooko sitten kansainvälinen sijoitusyhtiö, että ei käy, heitä on petetty. Entä jos valtio päättäisi alkaa verottaa kaukolämpöä tai muuttaa oleellisesti siinä käytettävien polttoaineiden verotusta, joka vaikuttaisi kilpailuasetelmaan. Varmaan mielenkiintoinen tilanne, jos esim. Helen olisi myyty ja viikon päästä olisi kerrottu, että kivihiilen käyttö polttoaineena kielletään, maakaasun verotusta kiristetään ja sopimuksen mukaan hintaa ei saa nostaa enempää kuin 2 % vuodessa. Tonttiakaan uusille voimalaitokselle ei alkaisi löytymään ja toimitusvarmuudesta pitäisi kuitenkin pitää kiinni.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 004
#13
Hiukan kärjistäen, sama kuin kunta möisi vaikkapa koulunsa jollekin kansainväliselle sijoittajalle
Espoossa on tuotakin melkein tehty, vaikka kyseessä oli uushankinta ns. elinkaarimallilla (Kuninkaantien lukio). Hiukan samoin on menetelty entistä pääkirjastoa korvaavan kirjaston kohdalla (kauppakeskus Sellossa, vuokrattu pitkällä sopimuksella, mutta omistajat kylläkin ovat pääasiassa suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä). Valtiohan on myös rakennuttanut moottoriteitä kansainvälisten sijoittajien omistukseen elinkaarimallilla (esim. E18 joiltakin osin).
 

pamppu

Vakionaama
Viestejä
1 847
#14
Niiden omistus pitäisi myös sinetöidä joko kunnan, valtion tai osuuskunnan omistukseen. Tuotot käytettäisiin toiminnan kehittämiseen, hintojen alentamiseen tai laajentumiseen normaalein liiketaloudellisin perustein.
Tässäkin piilee sellainen ongelma, että ensisijainen tavoite on pysyä hengissä kaikin mahdollisin keinoin liiketaloudellisista syistä, vaikka asuntojen asukkaiden yhteinen etu olisi koko liiketoiminnan kuoppaaminen ja lämmön tuotanto per asunto vaikka MLP:llä. Joki esimerkki tästä pyöri joku aika sitten täälläkin.

Se kuntien kaukolämpöpakkosekoilu kai on jo raastuvassa kumottu. Toki sitä varmaan vieläkin jotkut yrittää. Sama touhu viemäriyhtiöissä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 004
#15
vaikka asuntojen asukkaiden yhteinen etu olisi koko liiketoiminnan kuoppaaminen ja lämmön tuotanto per asunto vaikka MLP:llä.
Kuoppaaminen ei taajama-alueilla olisi juuri koskaan asukkaiden etu, vaan liiketoiminnan järkevöittäminen. Ihan hyvin lämpö voisi kannattaa tuottaa lämpöpumpuilla, mutta ei välttämättä niin, että joka tönöllä on oma laitoksensa. Joka tontillehan ei voi tehdä tarpeeksi kaivoja tai keruupiirejä ja toisille (sekä vesistöjen pohjaan) helposti myös useampia kiinteistöjä palvelevia laitoksia. Kannattaisi myös laskea verkostossa välitettävän veden lämpötilatasoja ja mahdollisesti järjestää kiinteistö- tai korttelikohtaisia käyttöveden priimauspumppuja Myös hukkalämpöjä kannattaisi kerätä -- kuten kiinteistöjen jäteilmapattereilla, jollei ole valmista lto-laitteistoa, tai jätevettä jäähdyttämällä. Taajamaoloissa myös laitteistosuojaratkaisut kannattaisi hoitaa jotenkin muuten kuin varaamalla kellaritiloja suhteettoman suurille käyttövedenvaraajille. Jakelumuuntajien luona lämpöpumput voisivat olla sen verran tehokkaita ja riittävän vahva sähköliityntä järjestettävissä, jotta yhdistettynä putkistojen varauskapasiteettiin käyttövesi pystyttäisiin kuumentamaan lennossa.

Lämmönjakeluverkoston ja lämmön tuotannon ja hankkimisen eriyttäminen sen sijaan olisi aiheellista. Nykyinen kaukolämpöverkosto perinteisine lämpötilatasoineenkin olisi ihan järkevä, kunhan sekä tulo- että paluuputkistot järjestettäisiin lenkeiksi, joissa vettä voidaan kierrättää ja kiinteistössä olisi vastaavasti pumput, joilla voidaan kierrättää vettä jommasta kummasta tai näiden välillä. Hukkalämmön kerääminen myös helpottuisi, jos lisäksi olisi erillinen kaukojäähdytyskiertoputkisto ja siihen palautettu lämpö olisi hinnoiteltu dynaamisesti ja markkinaehtoisesti (talvella palautetusta lämpötehosta maksettaisiin, vain kesällä jäähdytyksestä joutuisi hiukan maksamaan). Kuukausimaksuja täytyisi tietenkin kerätä kustannusvastaavuuden toteuttamiseksi. Jos kiinteistössä on edulliset olot tuottaa lämpöä esimerkiksi lämpöpumpulla, tuottoa voitaisiin myös myydä paluukiertoon, jos lämmöllä ei ole omaa käyttöä (ja lämpöpumppausenergia saadaan syystä tai toisesta riittävän halvalla). Pääkaupunkiseudulla ainakin Fortumilla ja Helenillä on julkiset tariffitkin tuolla tavoin myytävälle lämmölle.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto varmaan hiipuu markkinaehtoiseksi (sitä rataa, että sähkön rupeaa vaihtelemaan rajusti tuotannon ja lämmitystarpeen mukaan). Samalla luultavasti sähkön veroja (ja piiloveroja) nostetaan lähemmäs Saksan, Tanskan ja Ruotsin tasoja, jolloin kilpailuasetelma tasoittuu tätäkin kautta ja muutosvauhti tasaantuu.
 
Ylös Bottom