Ryhmäkanne sähköyhtiöitä vastaan

[ML]

Turun Sanomat kirjoittaa,että nyt olisi aika käyttää 2007 säädettyä Ryhmäkanne lakia ensimmäisen kerran,varatuomarin alekirjoittamana.

Lukijoilta | Sähköyhtiöitä vastaan voitaisiin nostaa ryhmäkanne

Nyt jos koskaan olisi vankat perusteet nostaa Suomen ensimmäinen ryhmäkanne, sanoo mielipidekirjoittaja.

www.ts.fi

 

[kotte]

Turun Sanomat kirjoittaa,että nyt olisi aika käyttää 2007 säädettyä Ryhmäkanne lakia ensimmäisen kerran,varatuomarin alekirjoittamana.

Lukijoilta | Sähköyhtiöitä vastaan voitaisiin nostaa ryhmäkanne

Nyt jos koskaan olisi vankat perusteet nostaa Suomen ensimmäinen ryhmäkanne, sanoo mielipidekirjoittaja.

www.ts.fi

Asian esille nostaneen kuluttaja-asiamiehen näkemys on toinen (vastauksena saman ehdottajan aikasempaan kommenttiin toisaalla): https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009857541.html.

 

[ollikuhta]

Tuohan virtsaisi kaikkien sopimusten päälle, kai se riskienhallinta kuuluu kuluttajallekin.

 

[tassu]

Tuohan virtsaisi kaikkien sopimusten päälle, kai se riskienhallinta kuuluu kuluttajallekin.

Ei kuulemma kuulu koska silloin kun näitä sopimuksia tehtiin niin mediassa peloteltiin 1€/kwh hinnoilla.

 

[Hempuli]

Sopimuksista on pidettävä kiinni, menee härdelliksi, jos niitä takautuvasti muutetaan suuntaan jos toiseen.

Sähkömarkkina vaan ei ole oikeasti markkina, vaan riskihinta muodostuu, kun kulutus ja tuotanto ei ole tasapainossa. Johti se sitten suhteettoman korkeaan tai negatiiviseen hintaan. Käytännössä kulutusjousto puuttuu lähes tyystin, mikä kuuluisi markkinatalouteen.

Tällä hetkellä sähkömarkkinan riskejä kantaa useat kotitaloudet, joilla ei ole tosiasiallista tietoa tai kyvykkyyttä niitä arvioida. Pörssipiikeillä saadaan nostettua määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja median myötävaikutuksella, mikä tekee hinnoittelusta arvaamatonta. Kun sähkön tuotannosta tai siirrosta on pulaa, niin ei sitä tule lisää, vaikka hinta olisi useampi euro per kWh. Siksi on oikeastaan yksi hailee tasapainon kannalta, maksaako kWh 0,3 vai 3,0 € sähköpörssissä.

 

[tet]

Kun sähkön tuotannosta tai siirrosta on pulaa, niin ei sitä tule lisää, vaikka hinta olisi useampi euro per kWh. Siksi on oikeastaan yksi hailee tasapainon kannalta, maksaako kWh 0,3 vai 3,0 € sähköpörssissä.

Ei pidä paikkaansa. Sähköä ei tule lisää, mutta kulutus vähenee, kun hinta on tarpeeksi suuri. Ja hyvin tuo hintapaine on tepsinyt, vai muistatko milloin viimeksi olisi ollut laajoja kiertäviä sähkökatkoja tai kantaverkko nurin? Jos kulutus ei pienenisi hintapiikeissä, niin muistaisit kyllä.

 

[Antero80]

Ei kuulemma kuulu koska silloin kun näitä sopimuksia tehtiin niin mediassa peloteltiin 1€/kwh hinnoilla.

Eikö kanne ja korvausvaatimus pitäisi sitten kohdistaa mediayhtiöille?
Kohta ollaan pankkeja haastamassa oikeuteen kun korot nousi ja mediassa lupailtiin että 0%-max 2% korot on pitkäaikainen ilmiö.

 

[kotte]

Kun sähkön tuotannosta tai siirrosta on pulaa, niin ei sitä tule lisää, vaikka hinta olisi useampi euro per kWh. Siksi on oikeastaan yksi hailee tasapainon kannalta, maksaako kWh 0,3 vai 3,0 € sähköpörssissä.

Sellaisessa tilanteessa nimenomaan sähkön kulutuksesta säästäminen on ainoa mahdollisuus parantaa kulutuksen ja tuotannon epätasapainoa. Vaikka periaatteessa osa voimalaitoskannasta olisi seisokissa, suurta osaa laitoksista ei ole kannattavaa saada tuottamaan edellisenä päivänä saadun tiedon ja lyhyeksi osoittautuvan pulan kattamiseksi. Lämpövoimalaitoksen käynnistäminen voi viedä päiviä ja on joka tapauksessa hyvin kallista, jos tarve on lyhytaikainen. Tuotantotarjous sähköpörssissä on sitten sen mukainen, eli ei ehkä käynnistetä, vaikka hinta olisi hetken satakertainen tavanomaiseen nähden.

Kuluttajan sähkönsäästö ei toki vaikuta suoraan vuorokausihintojen määräytymiseen, vaan kunkin sähkön myyjän on osattava ja opittava aina vain paremmin ymmärtämään tukkuhinnan vaikutus asiakkaidensa sähkön käyttöön, jotta osaavat sitoutua hankkimaan "oikean" määrän sähköä vuorokausimarkkinoilta (koska säätösähköön turvautuminen on suurempaa arpapeliä toteutuvan hinnan osalta). Valitettavasti määräaikaiset puhtaasti kiinteähintaiset sopimukset eivät kannusta kuluttajaa lainkaan joustamiseen kulutuksesta, jolloin tukkuhinnat heiluvat entistä enemmän sellaisen kulutuksen osalta, joka suostuu verkon tasapainon vaikuttavan ostamansa sähkön hintaan. Tuo kaikki sitten toki heijastuu pitemmällä aikavälillä sähkön futuurihintoja korottavana ja sitä kautta määräaikaisten sopimusten hintojen kohoamiseen.

 

[kotte]

Eikö kanne ja korvausvaatimus pitäisi sitten kohdistaa mediayhtiöille?
Kohta ollaan pankkeja haastamassa oikeuteen kun korot nousi ja mediassa lupailtiin että 0%-max 2% korot on pitkäaikainen ilmiö.

Tai sitten hetken kuluttua tuollaisia lakiasiaintoimistoja kohtaan, kun nyhtävät kansalaisjoukolta rahoja käynnistelemällä kanneprosesseja perustuen yleiseen närkästykseen ja mielipahaan aiheutuneesta rahanmenosta ilman pitävää perustetta lainsäädännöstä.

 

[janti]

Kallis määräaikainen sähkösopimus pitäisi voida irtisanoa kohtuullisin ehdoin​

Kuluttaja-asiamies on etsinyt keinoja kalliiden määräaikaisten sähkösopimusten kohtuullistamiseksi. Kuluttaja-asiamiehen käytössä olevilla keinoilla ei ole mahdollista auttaa ahdingossa olevia kuluttajia nopeasti ja tasapuolisesti. Kuluttaja-asiamies vetoaa sähköalaan, jotta yritykset antaisivat asiakkailleen mahdollisuuden irtisanoa poikkeuksellisissa olosuhteissa tehty määräaikainen sopimus kohtuullista sopimussakkoa vastaan.

Kallis määräaikainen sähkösopimus pitäisi voida irtisanoa kohtuullisin ehdoin – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

www.kkv.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tai sitten hetken kuluttua tuollaisia lakiasiaintoimistoja kohtaan, kun nyhtävät kansalaisjoukolta rahoja käynnistelemällä kanneprosesseja perustuen yleiseen närkästykseen ja mielipahaan aiheutuneesta rahanmenosta ilman pitävää perustetta lainsäädännöstä.

Kuinkas näissä on tuo lakipelveluriski ulkoistettu? Tietääkseni siellä missä nämä ovat yleisempiä, lakitoimistot saattavat omalla riskillä lähteä ajamaan asiaa ja jos se menestyy, se lakia venyttänyt yritys joutuu maksumieheksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sähköä ei tule lisää, mutta kulutus vähenee, kun hinta on tarpeeksi suuri. Ja hyvin tuo hintapaine on tepsinyt

Sanoisin, että ei niin kovin hyvin, koska vain pieni osa kulutuksesta siirtyy pörssihinnalla.

Sähköä ei todellakaan tule niukkuuden hetkellä lisää, koska

• Tuotantokapasiteettia ei oteta täysimittaisesti käyttöön. Koko sähkön riittävyyskysymyshän on ihan tuuliajolla, koska kenelläkään ei ole mitään vastuuta. Vain suuryhtiöt ovat paaluttaneet oman sähkönhankintansa. Fingrid astuu kuvaan vasta siinä vaiheessa, kun verkko on konkreettisesti vaarassa kaatua ja tämmöistä ei ole tapahtunut.
• Polttamiseen perustuvaa kapasiteettia ei rakenneta. Tähän on tietty paljonkin syitä, miksi ei rakenneta: nykyisten tuottajien ei kannata pilata omaa markkinaansa, valtio on pannannut polttoaineet ja kaasua ei sattunneesta syystä ole juurikaan saatavilla.
• Tähän vuoden aikaan kaikki sähkö tulee ilman muuttuvia kuluja ja niukkuuden markkinoilla asiakkaat taistelevat siitä, mitä on tarjolla. Tilanne ei ole talvellakaan paljon parempi sillä ei yhteistuotantoakaan paljon pysty säätämään.

 

[ML]

Kallis määräaikainen sähkösopimus pitäisi voida irtisanoa kohtuullisin ehdoin​

Kuluttaja-asiamies on etsinyt keinoja kalliiden määräaikaisten sähkösopimusten kohtuullistamiseksi. Kuluttaja-asiamiehen käytössä olevilla keinoilla ei ole mahdollista auttaa ahdingossa olevia kuluttajia nopeasti ja tasapuolisesti. Kuluttaja-asiamies vetoaa sähköalaan, jotta yritykset antaisivat asiakkailleen mahdollisuuden irtisanoa poikkeuksellisissa olosuhteissa tehty määräaikainen sopimus kohtuullista sopimussakkoa vastaan.

Kallis määräaikainen sähkösopimus pitäisi voida irtisanoa kohtuullisin ehdoin – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

www.kkv.fi

2600henkilön alekirjoittama adsessi ns.TPK-sähkösopimuksesta n.27senttiä/KWH/2v luovutettiin Turku Energialle ja toivottiin mahdollisuutta irtisanoa se kohtuullisella sakolla vuoden käytön jälkeen.
Ei tuottanut tulosta.
Itsehän se toki on alekirjoitettu! (Aina pitkätukkaista kusetetaan)

 

[Lappanen]

Noissa tietty sekin, että jos myyjä suostuisi vaikkapa 27 snt sopparit purkamaan kohtuullisin ehdoin, niin kohta tulee seuraava adressi 20 snt sopparilaisilta ja sitten seuraava ja seuraava..

Luulisi, että jos on suostunut vapaaehtoisesti kalliiseen määräaikaiseen, jopa 2 vuotiseen sellaiseen, soppariin niin persus kestää sen kanssa elää. Vaihtoehtoina kun on varmasti ollut myös toistaiseksi voimassaolevat sopparit, toki kalliimmalla kuukausittain vaihtuvalla hinnalla tai sitten arvaamattomalla pörssisähköllä. Mutta noista pääsee myös nopeasti irti jos ja kun hinnat sitten laskee määräaikaisissa.

Ensi kerralla viisaammin.

 

[kotte]

Tietääkseni siellä missä nämä ovat yleisempiä, lakitoimistot saattavat omalla riskillä lähteä ajamaan asiaa ja jos se menestyy, se lakia venyttänyt yritys joutuu maksumieheksi.

Mahdollista siellä, missä korvaukset ovat sakkoluonteisia, mutta Suomessa ei ole käytännössä mahdollista, koska korvaukset määrätään osoitetun haittamäärän perusteella ilman sakkoluonteisia lisiä.

 

[ML]

Noissa tietty sekin, että jos myyjä suostuisi vaikkapa 27 snt sopparit purkamaan kohtuullisin ehdoin, niin kohta tulee seuraava adressi 20 snt sopparilaisilta ja sitten seuraava ja seuraava..

Luulisi, että jos on suostunut vapaaehtoisesti kalliiseen määräaikaiseen, jopa 2 vuotiseen sellaiseen, soppariin niin persus kestää sen kanssa elää. Vaihtoehtoina kun on varmasti ollut myös toistaiseksi voimassaolevat sopparit, toki kalliimmalla kuukausittain vaihtuvalla hinnalla tai sitten arvaamattomalla pörssisähköllä. Mutta noista pääsee myös nopeasti irti jos ja kun hinnat sitten laskee määräaikaisissa.

Ensi kerralla viisaammin.

Joo,mutta jos palattaisiin siihen mitä se sakko oli ennen, eli Yö sähkön käyttäjällä 100€ ja muilla 50€ oli myös jotain kulutus rajoja.Eikä esim.kuukauden laskukaan kohtuuton sakko olisi minulla viime lasku 273€
Nyt on lähetettykin toistaiseksi voimassa oleville sopimuksille,että se on päivitetty ja voi irtisanoa 2viikon kululuessa.(Lähetetään vissiin kaikille,sähkölaskun mukana,koska minäkin sain.)

Tämä TPK Lounea sopimus (Turun Pientalojen Keskusjärjestö) on heidän neuvottelema ja omakotiyhdistyksen kokouksessa esiteltiin oikeastaan ainoana järkevänä sopimuksena,elikkä siihen retkuun mentiin minä ja joku tuhat muuta.
TPK:n pitkäaikainen puh.joht. saikin kenkää viime kokouksessa ,omasta mielestään juuri sähkösopimuksen takia,istuikin muuten kahdella pallilla kunnan päättävissä elimissä ja TPK:n puheenjohtajana.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mahdollista siellä, missä korvaukset ovat sakkoluonteisia, mutta Suomessa ei ole käytännössä mahdollista, koska korvaukset määrätään osoitetun haittamäärän perusteella ilman sakkoluonteisia lisiä.

Eli Suomessa saa kusettaa ihan vapaasti jos kestää asian tuoman negatiivisen julkisuuden sikäli kuin taloudellinen merkitys jää pieneksi suhteessa oikeusprosessin kustannuksiin.

 

[Hempuli]

Ei pidä paikkaansa. Sähköä ei tule lisää, mutta kulutus vähenee, kun hinta on tarpeeksi suuri. Ja hyvin tuo hintapaine on tepsinyt, vai muistatko milloin viimeksi olisi ollut laajoja kiertäviä sähkökatkoja tai kantaverkko nurin? Jos kulutus ei pienenisi hintapiikeissä, niin muistaisit kyllä.

En tiedä, mistä löytyy korrelaatio kulutuksen vähenemisen ja suuren hinnan välillä. Kun tuotantoa on liikaa kulutukseen nähden, niin sitä on viime aikoina säädetty alas Olkiluodossa. Sekä liikatuotanto että -kulutus on ongelma, joka pitää ratkaista tuotanto- ja kulutusjoustolla. Spot-hinta ei vaan taida olla paras ratkaisu joustoon, ellei sen vaikutusta saada levitettyä kaikkeen sähkön kulutukseen. Kuluttajasopimusten kohtuullisuuden pitäisi olla kutakuinkin ennustettavissa, kun on nyky-yhteiskunnan välttämättömyyshyödykkeistä kysymys ja se ei näytä nyt toteutuvan ainakaan 200.000 kuluttajan kohdalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En tiedä, mistä löytyy korrelaatio kulutuksen vähenemisen ja suuren hinnan välillä.

Eipä semmoista mahda olla, koska säästöt kohdistuvat marginaaliseen kulutukseen. Käytännössä vain kotitaloudet voivat himmata kulutustaan. Jos joku pk yritys on pörssisähkössä, eihän ne voi tehdä muuta kuin laittaa työtekijät kotiin jos päivän hinnoilla ei kannata sorvailla.

Suurkuluttajilla on se hankintapuoli yleensä kunnossa ja monesti omaakin tuotantoa, mutta hyvässä lykyssä voivat hetkeksi laittaa jonkin myllyn tai uunin kylmäksi ja myydä sen säästyvän sähkön. Yleensä taitaa toimia niin, että joko se sähkö ostetaan ja kulutetaan sopimuksen mukaan tai sitten ei kuluteta ollenkaan jostain muusta syystä.

 

[kotte]

Eli Suomessa saa kusettaa ihan vapaasti jos kestää asian tuoman negatiivisen julkisuuden sikäli kuin taloudellinen merkitys jää pieneksi suhteessa oikeusprosessin kustannuksiin.

Ei toki saa tiettyjä rajoja enempää, mutta on erilaisia rajoja. Tehdyn sopimuksen rikkominen on toinen asia kuin rikoslain rikokseksi tunnistama menettely lainkäytön kannalta (toki molempiakin vastaan voi rikkoa samalla kertaa).

Erona Suomen ja anglosaksisen oikeukäytännön välillä on, että Suomessa rikoksesta voidaan tuomita sakkoa, ehdolista tai ehdotonta vankeutta ja tuon perusteella määrätä syylliseksi todettua korvaamaan uhrille aiheutuneita todellisia kuluja ja kärsimyksen kaltaisia menetyksiä, mutta kuitenkin vain todellisiin kustannuksiin tai oikeuskäytännön mukaiseen korvaustasoon perustuen.

Anglosaksisessa käytännössä sakkojen merkitys on pienempi, mutta sen sijaan oikeus voi määrätä paljon todellisia kustannuksia korkeampia korvausvelvotteita ja esimerkiksi ruumiillisen vamman tai läheisen kuoleman perusteella ei edes ole ylärajaa tuomituille korvauksille, vaan ne suhteutetaan syylliseksi todetun maksukykyyn.

Sopimusasiat ovat sitten aivan oma lukunsa eikä sopimusasioita pidä tulkitsemaan moista rikoslain tunnistamaa oikeuskehikkoa vastaan. Sopimuksessa voi erikseen sopia, miten toimitaan poikkeustilanteissa tai vaikka millä ehdoilla sopimus puretaan. Noista sovituista ehdoista on pidettävä kiinni ja jollei jompi kumpi osapuoli pidä, sitten sopimusehdoista laistava on periaatteessa vastuussa vahingoista ilman selkeää kattoa. Näin on erikoisesti, jos sopimuksen muuttamisesta tai purkamisesta ei ole erikseen sovittu. Toki sopimuksen muuttamisesta voi aina neuvotella ja oikeuskäytännössä on sitten omat periaatteensa sille, mikä on kohtuullinen yläraja sopimusta rikkovan vastuulle. Valitettavasti tässä asiassa sopimuksen rikkoja olisi yleensä sähkösopimuksen tehnyt kuluttaja vaatiessaan sopimuksen muuttamista tai kohtuullistamista riitauttamalla tehdyn sopimuksen.

 

[kotte]

Spot-hinta ei vaan taida olla paras ratkaisu joustoon, ellei sen vaikutusta saada levitettyä kaikkeen sähkön kulutukseen. Kuluttajasopimusten kohtuullisuuden pitäisi olla kutakuinkin ennustettavissa, kun on nyky-yhteiskunnan välttämättömyyshyödykkeistä kysymys ja se ei näytä nyt toteutuvan ainakaan 200.000 kuluttajan kohdalla.

Totuushan on, että mainitut 200000 kuluttajaa eivät ole toimineet spot hinnan ohjaamana tai sen hinnoittelun perusteella, vaan ovat itse asiassa menneet keinottelemaan sähkön johdannaispörssissä määräytyvien futuurimarkkinoiden ehdoilla valitessaan aikanaan kalliin kiinteähintaisen sopimuksen. Vika on siis näiden kiinteän sopimuksen tehneiden ymmärryksessä siitä, mistä ovat menneet sopimaan. Kansanvalistusta kaivattaisiin asiassa.

 

[tet]

Käytännössä vain kotitaloudet voivat himmata kulutustaan.

Kotitalouksien himmailu on pientä teollisuuden rinnalla. Omallakin työpaikalla pudotettiin viime talvena monta kertaa kulutusta useita kymmeniä megawatteja, sähkön hinnasta johtuen. Ei kylläkään spot-hinnan takia, koska se ei noussut tarpeeksi korkealle. Ylössäätöhinta sen sijaan nousi, ja siihen reagoitiin minuuttien viiveellä, tietenkin ihan reaaliajassa koska ylössäätöhintaa ei tiedä ennenkuin se osuu kohdalle.

 

[ML]

Kuluttajariitalautakunta linjasi: yli 60 prosenttia ja 600 euroa muita kalliimpi määräaikainen sähkösopimus on kohtuuton

Kuluttajariitalautakunta katsoi, että määräaikainen sähkösopimus voidaan yksittäistapauksissa irtisanoa ilman sopimussakkoa, jos sen jatkuminen määräajan loppuun olisi kuluttajalle kohtuutonta.

yle.fi

Uutta tietoa vai onko?

 

[janti]

Uutta tietoa vai onko?

Olisiko nyt 2 vuoden määräaikaisen hinta noin 8,5 snt/kWh ja 60% tätä kalliimpi hinta olisi ~13,5 snt/kWh?
Eli kaikki joilla on 2 vuoden sopimimuksen hinta yli tuon 13,5 snt/kWh ja vuodessa tulisi yli 600 € kalliimmaksi voisivat irtisanoa sopimuksen kuluitta?
=> Taitaa tulla paljon valituksia kuluttajariitalautakuntaan tämän jälkeen

 

[Mikki]

Olisiko nyt 2 vuoden määräaikaisen hinta noin 8,5 snt/kWh ja 60% tätä kalliimpi hinta olisi ~13,5 snt/kWh?
Eli kaikki joilla on 2 vuoden sopimimuksen hinta yli tuon 13,5 snt/kWh ja vuodessa tulisi yli 600 € kalliimmaksi voisivat irtisanoa sopimuksen kuluitta?
=> Taitaa tulla paljon valituksia kuluttajariitalautakuntaan tämän jälkeen

Melkoista säätämistä kuluttajariitalautakunnalta... eihän nuo prosentit ja summat ole mitään muuta kuin hihasta revittyjä lukuja.
Mistä tullainen 600€ oikein tulee? 50€ mitä tuo tekee kuukaudessa, menee monelta röökiaskeihin viikossa.

Ja tuollaisesta summasta ollaan sitten repimässä sopimusoikeus maantasalle?

 

[Hempuli]

Toki sopimuksista on pidettävä kiinni.

Kinkkiseksi sähkösopimuksen tekee kaksi asiaa: sopimuskumppaneista toisella on huomattavasti vahvempi asema ja käytännössä ei ole vaihtoehtoa olla tekemättä sopimusta. Jos sopimusta ei tehtäisi, niin sopimuksen laatijalle vaikutus on olematon ja asukkaalle elämän käännekohta. Laatija on tehnyt kaksi sopimusvaihtoehtoa: joko käytännössä irtisanomaton osamaksusopimus, joka vie kaiken liikenevän ja lainatutkin rahat tai riskipitoisempi sopimus, jonka osuessa tuulettimeen johtaa asunnon pakkohuutokauppaan.

Samaan aikaan naapuri sulattaa lunta kuumailmapuhaltimella ja maksaa sähköstään murto-osan laaditusta sopimuksesta.

Onko tässä kysymys sopimusoikeuden repimisestä vai vahvan toimijan oikeudesta tehdä kohtuuttomaksi osoittautuneita sopimuksia välttämättömyyshyödykkeestä?

 

[Mikki]

Onko tässä kysymys sopimusoikeuden repimisestä vai vahvan toimijan oikeudesta tehdä kohtuuttomaksi osoittautuneita sopimuksia välttämättömyyshyödykkeestä?

Mikä on "kohtuuton sopimus"? Eikö sähköyhtiö ole mitä luultavimmin ottanut marginaalin oman suojaushintansa päälle. Ja viiime syksynä jos 2v. kiinteän sopimuksen halusi sähköyhtiö suojata, ei se varmasti halpaa ollut.

Eli kuka nyt sitten maksaisi tappiot, jos suojauksesta on maksettu 25snt ja pitäisi myydä tuotetta ulos 13snt hintaan, kun se sopimushinta on "kohtuuton"?

 

[kotte]

Onko tässä kysymys sopimusoikeuden repimisestä vai vahvan toimijan oikeudesta tehdä kohtuuttomaksi osoittautuneita sopimuksia välttämättömyyshyödykkeestä?

Jos menet ostamaan valtion obligaation 0,5% korolla ja kohta pankistakin saa useamman prosentin talletuskoron, on aivan turha vedota vahvemman oikeuksiin ja sopiusten kohtuuttomuuksiin, vaikka muualta saisi moninkertaisen koron. Tässä kiinteähintaisten sähkösopimusten kysymyksessä ollaan aika samanlaisen tilanteen edessä, jos sähköyhtiö on todellakin perustanut sähkötuotteen sähkön johdannaispörssin hintoihin. Kuluttajalle on välitetty silloin eräänlainen "keinottelutuote" joka tapauksessa. Vika on siinä, että kansa ei ymmärrä, mitä on mennyt ostamaan.

 

[Jule]

Jotenkin ihmiset tuntuvat unohtavan sen että se kiinteähintsisen sähkösopimuksen myyvä taho ei yleisesti osta sitä sähköä pörssihinnalla, vaan sillä hinnalla joka on ollut voimassa kun sopimus tehdään.

 

[Hempuli]

Mikä on "kohtuuton sopimus"?

Tätä kysymystä kuluttajaviranomaiset pohtivat. Sekä sähköyhtiön oikeudesta siirtää omien futuurisopimustensa riskit kuluttajalle asettaen asiakkaansa huomattavasti eri asemaan hinnoittelun suhteen toisiinsa nähden.

Yhtenä kriteerinä tässä on varmasti nyky-yhteiskunnan sähkö välttämättömyyshyödykkeenä, jolloin ei ole mahdollisuutta olla tekemättä sopimusta tai sen tekemättä jättäminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa ... tai mikä sitten on kohtuutonta.

Muussa sijoitus- ja keinottelutoiminnassa on kuluttajalla mahdollisuus jättää riskit ottamatta, joten ne ovat huono vertailukohta. Sähkössä hinnan voi perustaa johdannaisiin eikä tuotantokustannuksiin. Sähkön johdannaisissa kävi niin, että ne tukehtuivat omiin hintoisinsa ja yhtiöt tekivät kahdenvälisiä sopimuksia, jolloin johdannaiskauppaa ei käytännössä käyty juuri lainkaan, jolloin hinnat eivät perustuneet oikeastaan mihinkään.

Minusta sähkösopimuksissa ei kyse vain kahden toimijan välisestä vapaaehtoisesta sopimuksen teosta, vaan kysymys on yhteiskunnallisesti laajempi. Siksi kuluttajaviranomaisen tutkiminen ja mahdollisesti hutkiminen on paikallaan. Sitä en osaa sanoa, onko kannanotot olleet järkeviä, kun en ole asiaan riittävän laajasti perehtynyt eikä varmaan ole mahdollisuuksiakaan päästä kaikkeen tietoon.

 

[kotte]

Yhtenä kriteerinä tässä on varmasti nyky-yhteiskunnan sähkö välttämättömyyshyödykkeenä, jolloin ei ole mahdollisuutta olla tekemättä sopimusta tai sen tekemättä jättäminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa ... tai mikä sitten on kohtuutonta.

Muussa sijoitus- ja keinottelutoiminnassa on kuluttajalla mahdollisuus jättää riskit ottamatta, joten ne ovat huono vertailukohta.

Kiinteähintaista sähkösopimusta ei kukaan pakota ottamaan, vaan pörssisidonnainen (sähkön todelliseen hintaan) pohjautuva on aina ollut mahdollinen. Jos spekuloit sähkön hinnan nousun suhteen ja teet kiinteähintaisen sähkösopimuksen, olet spekulantti (riippumatta siitä, kuka on vastapuolena). Sähkö ei ole ainakaan sen kummempi välttämättömyyshyödyke kuin moni muu asia nykymaailmassa, kuten juomavesi, ravinto, ilmaston edellyttämä vaatetus ja jonkinlainen katto pään päälle. Raha on tietenkin kaikkein olennaisin välttämättömyyshyödyke ja siihen nähden sähkö on jo aika toisarvoista.

 

[ML]

Taitaa olla jo arvovalta kysymys KRIL:n kannalta,kun sähköyhtiöt viittaavat kintaalla heidän esityksiään.

 

[Mikki]

Taitaa olla jo arvovalta kysymys KRIL:n kannalta,kun sähköyhtiöt viittaavat kintaalla heidän esityksiään.

Kyllä tämä kannattaa sähköyhtiöiden viedäkkin oikeuteen. Tämä ei ole todellakaan läpihuutojuttu, että sopimusoikeuteen kajotaan laajassa mitassa.

Kyllä vuokrakämpänkin voi joku ottaa vastaan kiireessä kalliilla yksityiseltä ja siinä olla sopimussakko jos irtautuu esim. alle vuoden sisään. En tiedä miksi tämä olisi eri tilanne, jos sitten kaupungin vuokrakämppiä saa esim. puoleen hintaan. Kyllähän siitä vuokrasopimuksesta pitää voida irtautua... pakko... pitää voida. Kysykää vaikka kuluttajariitalautakunnalta.

Kyllä tässä kohti kommunismia mennään, jos hinnat määritellään KöpiVirastossa perstuntuman mukaan, eikä sen mukaan mitä täysvaltaiset ihmiset sopivat yrityksen kanssa palvelun hinnaksi.

 

[kotte]

Kyllä tässä kohti kommunismia mennään, jos hinnat määritellään KöpiVirastossa perstuntuman mukaan, eikä sen mukaan mitä täysvaltaiset ihmiset sopivat yrityksen kanssa palvelun hinnaksi.

Tai ehkä sittenkin sellaista lakibyrokratiayhteiskuntaa kohden, jossa enemmän kuin puolet väestä on lakihenkilöistä, jotka riitelevät keskenään asiakkaidensa (lue: lypsylehmiensä) puolesta samalla kun kaverilainsäätäjät keksivät jatkuvasti uusia keskenään ristiriitaisia säännöksiä, joista kukaan ei ota selvää, mikä on merkittävämpi kuin joku toinen ristiriitainen määräys ja asia ratka vasta lopullisessa äänestyksessä/arvanheitossa ylimmän tuomarineuvoston päättämänä vuosikymmenen tai pitemmän jakson kuluttua. Samalla alkujaan pieni asia on kustannusmielessä paisunut satakertaiseksi.

 

[janti]

Hieman ihmettelen sähkönmyyjien väitöstä että hankkisivat futuureja sen mukaan mitä yksittäiset asiakkaat tekevät erillaisia ja eri pituisia sopimuksia. Eihän myyntiyhtiöllä ole tähän mitään pakkoa, voivat ostaa riskillä vaikka kaiken myymänsä sähkön tuntihintaan pörssisstä.

Ei myyntiyhtiönkään kannata laskevaan markkinahintaan ostaa pitkiä futuureja. Voittoja pyritään maksimoimaan tällöin ostamalla mahdollisimman vähän ennakkoon.

Sähkönhankinnassa on monenlaisia riskejä, joilta myyntiyhtiöt pyrkivät suojautumaan monilla eri tavoilla. Tuossa Di-työssä kerrotaan tästä enemmän.
=> On mielestäni liika yksinkertaistus että määräaikaisen sopimuksen sähköt "ostettaisiin" markkinoilta heti ennakkoon kaikki kun sopimus tehdään.

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/117716/Diplomity%F6n%20raportti%2019.11.2015%20to%20PDF.pdf;jsessionid=423F8AE2792A40B9EC0799FED3C05BF1?sequence=2

 

[Mikki]

Eikö homma voisi toimia sitten molempiin suuntiin. Jos teet 7snt sopimuksen nyt 2v ajaksi ja hinnat lähteekin kovaan nousuun, niin sähköyhtiö voi sitten irtisanoa sopparin kohtuuttomuuteen vedoten.

Menee mahdottomaksi tämä reitti... Eli olisihan parempi pitää sovitusta puolin ja toisin kiinni. Tuo sopimusvapauden periaate on aika toimiva periaate.

Joskus huonoista sopimuksista joutuu kärsimään. Ja yhteiskunnan tukiverkot voi auttaa tuossa kohtaa (esim. Ehkäisevä toimeentulotuki tms...)

 

[kotte]

Menee mahdottomaksi tämä reitti... Eli olisihan parempi pitää sovitusta puolin ja toisin kiinni. Tuo sopimusvapauden periaate on aika toimiva periaate.

Jos hankita vaikkapa asunnon, et saa hyvitystä vain sillä perusteella, että yleinen asuntojen hintataso laskee. Jopa tuollaisia 50% luokkaa olevia laskuja on joskus 1990-luvun lamavuosina paikoittain tapahtunut. Toisaalta et joudu maksamaan lisääkään, vaikka hintataso lähtisi kovaan nousuun. Asuntokaupasta näin syntyvä tappio on aivan verrattavissa pakkoon ostaa sähkönsä sovitulla hinnalla määräajan kalliimmalla, mistä saisi muualta, mutta yleensä tuollainen tappio asuntokaupassa voi olla moninkertainen, mitä epäonnisesta sähkösopimuksesta voi tappiona seurata. Eihän kukaan voi kärsiä tappiota ainakaan enempää kuin kuluttamansa sähköenergian ostohinnan arvonlisäveroineen (nimittäin sähköenergian hinta ei käytännössä voi olla pitkiä aikoja ilmaista merkittävästi halvempaa). Kai sopimusta tehdessään on varautunut siihen, että kykenee ostamaan tarvitsemansa sähkön hinnalla, mistä on sopinut?

Jos hintaan liittyisi takautuvia indeksimäisiä muutoksia, pitäisi se todeta selkeästi osaksi sopimusta. Valmismatkayhtiöthän ovat joskus perineet ennakolta maksetun lentomatkan hinnanlisiä ennen matka-ajankohtaa perusteena kallistunut polttoaineen hintataso (en muista koskaan kuulleeni, että vastaavasti halventuneen polttoaineiden hintoja olisi hyvitetty asiakkaille), mutta itselleni on ainakin epäselvää, mihin moiset lisämaksut on perustettu sopimusmielessä. En toisaalta muista, että olisin kuullut niistä nostetun riitaakaan.

Nyt puheena olevat hyvitysvaatimukset ovat kuin toiselta planeetalta verrattuna noihin pieniin polttoainelisämaksuihin, mutta tässä tapauksessa myyjältä asiakkaalle. Asetelma on omasta mielestäni todellisuudessa, että ihmisten harmistus epäonnistuneesta keinotteluyrityksestä on niin suuri, että halutaan jallittaa kärsitty tappio jonkun toisen maksettavaksi. Toimeentulotukea edellyttävät ja siihen oikeuttavat tapaukset esimerkiksi yllättävän työttömyyden seurauksena ovat oma lukunsa ja ne lasketaan ao. sosiaalitoimen tekemänä juurta jaksaen auki korvauksen tasoa määrättäessä.

 

[janti]

Mitä tekikään myyntiyhtiöt kun hintakatto yms. sopimukset olivat tulossa kalliiksi?

"Oomi Energia ja Turku energia irtisanoivat toistaiseksi voimassa olevat hintakattosopimuksensa kokonaan. Tampereen energialaitos muutti sopimusehtoja poistamalla hintakaton käytöstä. Kokkolan energia puolestaan irtisanoi kaikki Kokkolan ulkopuoliset toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset."

Jukka ennakoi sähkön hinnannousua ja teki hintakattosopimuksen: sitten luukusta kolahti tyly kirje

Sähköyhtiö Oomi lakkauttaa hintakattosopimukset. Asiakkaat ovat käärmeissään.

www.iltalehti.fi

Sähköyhtiöt lakkauttivat hintakattosopimuksia, joista asiakas on erikseen maksanut

Hintakattosopimuksia on purettu juuri silloin kun ne olisivat tulleet kuluttajille erittäin hyödyllisiksi.

www.360journalismia.fi

 

[Jule]

Hieman ihmettelen sähkönmyyjien väitöstä että hankkisivat futuureja sen mukaan mitä yksittäiset asiakkaat tekevät erillaisia ja eri pituisia sopimuksia. Eihän myyntiyhtiöllä ole tähän mitään pakkoa, voivat ostaa riskillä vaikka kaiken myymänsä sähkön tuntihintaan pörssisstä.

Ei myyntiyhtiönkään kannata laskevaan markkinahintaan ostaa pitkiä futuureja. Voittoja pyritään maksimoimaan tällöin ostamalla mahdollisimman vähän ennakkoon.

Sähkönhankinnassa on monenlaisia riskejä, joilta myyntiyhtiöt pyrkivät suojautumaan monilla eri tavoilla. Tuossa Di-työssä kerrotaan tästä enemmän.
=> On mielestäni liika yksinkertaistus että määräaikaisen sopimuksen sähköt "ostettaisiin" markkinoilta heti ennakkoon kaikki kun sopimus tehdään.

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/117716/Diplomity%F6n%20raportti%2019.11.2015%20to%20PDF.pdf;jsessionid=423F8AE2792A40B9EC0799FED3C05BF1?sequence=2

Kaipa tuokin riippuu pitkälti siitä kuinka isolla riskilä sähköä myyvä yhtiö toimii. Tuossa vuosi sitten kun noita isommalla riskilla toimivia firmoja alkoi kaatumaan, kuvittelisin että ihan valtavaa riskinottohalua ei enää ollut.

 

[Husky]

Eikö homma voisi toimia sitten molempiin suuntiin. Jos teet 7snt sopimuksen nyt 2v ajaksi ja hinnat lähteekin kovaan nousuun, niin sähköyhtiö voi sitten irtisanoa sopparin kohtuuttomuuteen vedoten.

Menee mahdottomaksi tämä reitti... Eli olisihan parempi pitää sovitusta puolin ja toisin kiinni. Tuo sopimusvapauden periaate on aika toimiva periaate.

Joskus huonoista sopimuksista joutuu kärsimään. Ja yhteiskunnan tukiverkot voi auttaa tuossa kohtaa (esim. Ehkäisevä toimeentulotuki tms...)

katso liitettä 88696

Olen kyllä sopimusasioista samaa mieltä. Tosin SDP jo jakeli toisten rahoja viime talvena, niin meni tuo jo pytystä alas pitkälti siinä.

Mutta jos joku näyttää näin pahasti kartellilta niin mielestäni pitäisi selvittää mikä on takana.
Ei asvaltoinnit ja puukaupat sentäs näin pahalta näyttäneet