Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

fraatti

Hyperaktiivi
Jahas. Aloittakaas sitten spekulointi mitä tämä tarkoittaa nordpoolin tai suomen hinnoille? Saksalaiset haluavat kait pumpata vettä tuulimyllyjen ylijäämäsähköllä ja tarvittaessa sitten siirtää sitä takaisinpäin. Narun kapasiteetti 1400MW ja sähköpä pitäisi alkaa virrata 2020 tai viimeistään 2021.

https://www.zdf.de/nachrichten/heut...wReakJHsi2Hxcovgl2iOJmNJvpG152MpTTR3PbIEIaxOk

FRHFlbh.jpg


 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Tuolla letkulla on todennäköisesti tarkoitus nostaa etenkin Saksan hintoja, jotka painuvat jatkuvasti tosi alas kun on tuulesta ylituotantoa.
Nordpoolin hinnoitteluun tuolla kapasiteetilla vielä ei suuresti vaikuteta.

Mutta ideana aika hyvä käyttää vesivoimaa akkuna. Kokonaishyötysuhdetta vain mietin (tuulivoima --> siirto --> veden pumppaus --> energiantuotanto --> siirto), että mitenköhän on...
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Tuolla letkulla on todennäköisesti tarkoitus nostaa etenkin Saksan hintoja, jotka painuvat jatkuvasti tosi alas kun on tuulesta ylituotantoa.
Nordpoolin hinnoitteluun tuolla kapasiteetilla vielä ei suuresti vaikuteta.

Mutta ideana aika hyvä käyttää vesivoimaa akkuna. Kokonaishyötysuhdetta vain mietin (tuulivoima --> siirto --> veden pumppaus --> energiantuotanto --> siirto), että mitenköhän on...

Linkkejä tulee tulevaisuudessa myös lisää ja Norjalaiselle vesivoimalle riittänee kysyntää myös pohjoismaiden ulkopuolella.
JCyoDzV.jpg


gzImAMz.jpg


Ja niin... Ruotsista putoaa pian pari ydinvoimalaa pois..
KXK3AZ4.jpg


qf1VypP.jpg


slB9x2Z.jpg

r5G9Zzu.jpg


Muutokset pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vuosina 2019–2023 ja niiden vaikutus Suomen Elspot-hintaan
Kaisa Uski

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/167049/Uski_Kaisa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
 

Mikki

Hyperaktiivi
Muistatte varmaan kun kansa koijattiin ostamaan dieselautot. Sitten nostettiin verot ja alettiin sanomaan että eikun sähköauto sen olla pitää...

Kun kansa on saatu sähköautoihin ja sähköpohjaiseen lämmitykseen, niin...saa arvata miten tarina jatkuu
 

Mikkolan

Vakionaama
Mutta ideana aika hyvä käyttää vesivoimaa akkuna. Kokonaishyötysuhdetta vain mietin (tuulivoima --> siirto --> veden pumppaus --> energiantuotanto --> siirto) sanoi:
Pumppaaminen on hullun hommaa. Eiköhän ajatus perustu sille että norskit pienentää virtaamia siksiajaksi kun sakuilta saa halpaa ylituotantosähköä. Vettä jää siis varastoon, ikäänkuin akkuun. Niinhän suomessakin tehdään tuulivoiman kanssa.

Norskeilla on tavotteena lisätä tuulivoimaa reilusti, juurikin sentakia että heillä on suunnattomat säätövoimavarat ja vettä jää varastoon kun tuulee, ja miksei norjassa tuulis.

Siirtohäviöitä on kauhisteltu mutta eiköhän uudemmat tasavirtatekniikat kutista häviöt pariin prosenttin.

Norskeille siis lottovoitto ;)
 

Harrastelija

Vakionaama
Hintojen mietinnän sivussa voi myös miettiä miten käy kirkkaille tunturijoeille ja järville kun samaa vettä liikutetaan ylös ja alas useampaan otteeseen. Veikkaisin että ei se vesi ainakaan puhdistu.
Nykyiset altaathan ovat yleensä osa jokea ja tuskin tätä varten jotain omaa allasta rakennetaan jossa olisi ”suljettu kierto”.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Etelässä Länsirannikolla näyttäisivät olevan. Onkohan nämä periaatteessa normi vesivoimalaitoksia joihin on ”lisävarusteena” laitettu pumput jotta saadaan vettä takaisin ylös. Suomessakin onnistuisi mutta pudotuskorkeudet sen verran pieniä jotta saakohan suurta hyötyä? (+ suomessa sähkönhinta ei ole koskaan negatiivinen)

Edit: siis miten toimii? Normaalisti vesi valuu alaspäin ja pyörittää turbiinia eli syntyy sähköä. Kun sähkö on halpaa (jopa negatiivinen hinta), alajuoksulta pumpataan vettä takaisin yläjuoksulle odottamaan sähkön hinnan nousua. Molempia suuntia varten on omat putket joita pitkin vesi kulkee. Parhaimmillaan voimala tienaa kahdella tavalla samanaikaisesti. Alaspäin menevää vettä voi aina myydä sähkönä suomeen. Tuulisella ilmalla samaan aikaan ostavat miinusmerkkistä sähköä Tanskasta/Saksasta ja jokainen pumppaukseen käytetty MWh tuo voimalalle lisää rahaa. Onhan se hullua että sähköä kuluttamalla pankkitilin saldo vaan kasvaa.
Vesivoiman ongelma tahtoo olla ettei vettä riitä läpi vuoden. Pumppaamalla vesi riittää aina kunhan on kausia jolloin sähkö on erityisen halpaa jolloin kannattaa pumpata.
Vai minkälaista toiminnan kuvausta tarkoitit?
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Onkohan nämä periaatteessa normi vesivoimalaitoksia joihin on ”lisävarusteena” laitettu pumput jotta saadaan vettä takaisin ylös
Tyypillisesti sama koneisto toimii välillä turbiinina (voimalaitos) ja välillä moottorina (pumppu), joilloin kuluja säästyy. Näin siis yleismaailmallisesti siellä, missä on suuria pumppuvoimalaitoksia (esim. Kiina, Japani ja USA, mutta esimerkiksi myös Intia, Italia, Ranska, Sveitsi, Britannia (Wales), Liettua ja Saksa).

Norjassa on laitoksia joka lähtöön. On sellaisiakin, jossa yläjuoksujen pienet, mutta korkean putouskorkeuden ja säätilan mukaan vaihtelevasti tuottavat voimalat laskevat keinotekoista uomaa alempana oleviin suuriin patoaltaisiin ja noiden voimalaitosten tuotto käytetään käytännössä aina lisäveden pumpaamiseen alempaa noihin patoaltaisiin (joissakin tapauksissa niin, että ylemmistä voimalaitoksista läpi päässyt ja energiansa luovuttanut vesi pumpataankin alempana olevasta järvestä tms. kokonaan takaisin ylemmäs varsinaiseen varastoaltaaseen. Joet on siis valjastettu ihan uudella tavalla varastoivaan voimatuotantoon jopa niin, että järjestelmään liittyy "sähkön avulla ylöspäin keinotekoisia uomia virtaavia jokia" silloin, kun se on luonnonolosuhteiden ja yhdistetyn vesivoimantuotannon ja -varastointilogistiikan kannalta tarkoituksenmukaista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsin ja Suomen välillä uusi siirtoyhteys. Onko tuolla ollut jotain pullonkauloja?
Tuo projekti on ollut käynnissä jo vuosia, mutta nyt on sitten saatu EU-rahaa. Ei siis mitään uutta sinänsä. Valitettavasti taitaa olla vaikea saada lisää yhteyksiä tämän päälle. Vanhin merikaapeli Ruotsista Rauman lähelle on valitettavasti jo hiukan huonossa hapessa ja tehoa on jouduttu rajoittamaan askel kerrallaan (kysyitkö edes tuosta pullonkaulasta vakavissasi?).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo projekti on ollut käynnissä jo vuosia, mutta nyt on sitten saatu EU-rahaa. Ei siis mitään uutta sinänsä. Valitettavasti taitaa olla vaikea saada lisää yhteyksiä tämän päälle. Vanhin merikaapeli Ruotsista Rauman lähelle on valitettavasti jo hiukan huonossa hapessa ja tehoa on jouduttu rajoittamaan askel kerrallaan (kysyitkö edes tuosta pullonkaulasta vakavissasi?).
Tuskimpa niitä siirtoyhteyksiä on missään ainakaan liikaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ne suostuivat tuohon Auroraankin, kun ajattelivat, että OL3 joskus valmistuu ja sähköä alkaa virrata Etelä-Ruotsiin Suomesta. Tuo uusi yhteys ei sitten olisi niinkään huolehtinut Suomen perusvoimantarpeesta (kuten nykyisin), vaan olisi tosiaankin mahdollistanut lisäsähkön kuljettamisen Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Tuo on nimittäin kriittinen siirtosuunta. Saattaahan tuo OL3 joskus valmistua ja tuulivoimaakin pystytetään Suomeen jatkuvasti lisää.

Tuolle etelän tasavirtayhteydellekin oli aikoinaan hyvä peruste, koska tasavirtayhteys on tehokas vaihekompensaation säätöön ja pitkä vaihtovirtayhteys Pohjois-Ruotsista etelään on suuren siirtotarpeen tapauksessa aika kriittisellä polulla vaihestabiilisuuden kannalta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjan ja Saksan välisestä kaapelista:

Tuossa on arvioitu että tuo nostaa norjalaisten sähkölaskua.
Svenska Kraftnat predicts Finnish spot prices will fall by 5 euros to 34 euros per megawatt-hour (MWh) over 2021-2025. This is due to a planned startup of the 1,600 megawatt (MW) Olkiluoto-3 nuclear reactor which will boost supply and reduce the need for imports from Sweden and other countries.

Swedish power prices are also expected to fall by 2-3 euros to 29-34 euros/MWh over the same period, pushed down by an increase in wind power supply, it added.

Meanwhile, in Norway, power prices are expected to rise by 2 euros to 34 euros per MWh. This follows the start of exports via a new power cable to Germany, and plans for another link to Britain next year.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Fingridin projekteista juttu:

Rakentamispäällikkö Keijo Välimaa sanoo, että Fingrid laittaa kantaverkkoon seuraavan vuosikymmenen aikana kahden miljardin euron investoinnit. Pääpaino on maan etelä- ja pohjoisosien siirtoyhteyksien vahvistamisessa.

”Nyt rakenteilla on Metsälinjaksi nimetty voimajohtoyhteys, joka ulottuu Oulusta Keski-Suomeen”, Välimaa kertoo.

Työllistää noin 200 henkeä

Metsälinjan rakentaminen on mittava urakka, sillä runsaan 300 kilometrin matkalle tarvitaan yli 800 voimajohtopylvästä. Perustusten tekemisen jälkeen teräspylväät kootaan paikan päällä ja pystytetään. Sen jälkeen pylväiden väliin vedetään johtimet.

”Töitä tehdään koko Metsälinjan matkalla, ja ne työllistävät tänä vuonna noin 200 henkeä.”

”Tulevien vuosien isoihin investointeihin kuuluu myös Suomen ja Ruotsin välisiä siirtoyhteyksiä parantava uusi rajajohto Aurora Line, joka tuo Pohjois-Ruotsin tuuli- ja vesivoimalla tuotettua puhdasta sähköä meille.”
Välimaan mukaan 110 miljoonan euron investointi vahvistaa Suomen sähkönsiirron selkärankaa merkittävästi. Metsälinjan myötä kantaverkon pohjois–eteläsuuntainen siirtokyky kasvaa 700 megawattia, mikä vastaa lähes 150 modernin tuulimyllyn huipputuotantoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomen ja ruotsin välilisestä Aurora linestä:

Mikä Aurora Line?

Fingrid suunnittelee yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin Messauresta Oulun alapuolelle Pyhänselkään. Noin 380 kilometriä pitkän yhdysjohdon kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, ja se valmistuu vuonna 2025. Johtaja Jussi Jyrinsalo:

”Suomi–Ruotsi-yhteys on usein ollut pullonkaula. Tällöin sen siirtokapasiteetti ei riitä ja sähkön hinta Suomessa nousee.”

Miksi Aurora Line?

Uuden yhdysjohdon ansiosta sähkönsiirron kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä kasvaa 65 prosenttia. Tällä on Jyrinsalon mukaan monia vaikutuksia:

  • Linja lieventää pullonkaulaa Suomen ja Ruotsin väliltä ja laskee näin sähkön hintaa Suomessa.
  • Se vähentää CO2-päästöjä, koska se mahdollistaa entistä enemmän tuulivoiman rakentamista molemmin puolin rajaa.
    ”Tuulivoima vaatii puskuria muista sähkön tuotantomuodoista. Tämä varmistaa, että tasapainottamiseen voi käyttää pohjoismaista vesivoimaa, eikä fossiilista sähköä Venäjältä tai Virosta.”
  • Se lisää käyttövarmuutta, vakauttaa verkkoa ja pienentää häiriöiden vaikutuksia.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuohan varmaankin ”keventää” kuormaa olemassa olevilta linjoilta jolloin vanhoille linjoille mahtuu enemmän Simon-Iin alueen tuulivoimaa. Tuulivoimalat (puistot) ei taida yleensä liittyä 400kV linjoihin? Tuollakin alueella taitavat olla kiinni 110kV linjassa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuohan varmaankin ”keventää” kuormaa olemassa olevilta linjoilta jolloin vanhoille linjoille mahtuu enemmän Simon-Iin alueen tuulivoimaa. Tuulivoimalat (puistot) ei taida yleensä liittyä 400kV linjoihin? Tuollakin alueella taitavat olla kiinni 110kV linjassa?
Ainakin eteläpohjanmaalla alajärvellä on sähköasema missä on 400kV & 110kV ja laajennusta pukkaa.

Etelä-Pohjanmaalle on suunnitteilla merkittävä määrä uutta tuulivoimaa. Jotta tuulivoimalla tuotettu sähkö saadaan siirrettyä edelleen kulutukseen, Fingrid laajentaa ja uusii sähköasemalaitteita tuulivoimahankkeiden kannalta tärkeällä Alajärven sähköasemalla. Asemalle on tarkoitus liittää uutta tuotantokapasiteettia tulevien vuosien aikana lähes 2000 megawattia.

Tässä kartassa 400kV on sininen, 220kV vihreä, 110kV punainen, vaaleanruskea rakenteilla ja ruskea suunnitteilla
1618488586524.png


Simossa on 110kV -> 400kV välissä menossa ympäristöselvitys ja Iissä tuollainen välinaru näyttää jo olevan.
1618488999283.png
 

Mikki

Hyperaktiivi
Suomessa on kyllä aika hyvä pöhinä menossa sähköjärjestelmän osalta. Siirtoyhteydet varmaan maailmanluokkaa jo nyt, ja paremmaksi menee.

Ja hyvä nähdä ettei rajan yli itäänpäin ole suunnitteilla mitään. Kun saisi katkottua nuo nykyisetkin piuhat, niin hyvä olisi.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuosta Fingridin kartasta taitaa puuttua tuo Aurora kokonaan. Tai näkyy se kun valitsee mukaan myös linjat joiden YVA on jo päättynyt. Kulkee aika paljon olemassa olevien linjojen vieressä. Tuo ruskea on jotain vielä tuon Auroran lisäksi.

Hanhikivellekin on YVA jo päättynyt. Piuhat on vielä vetämättä.

Onkohan tuo toimintavarmuuden kannalta paras vaihtoehto vetää monet piuhat samaan käytävään? Lähinnä mietin jonkin onnettomuuden tai katastrofin sattuessa. YVA varmaan helpompi kuin jos täysin uudelle alueelle menisi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jutun mukaan eri maiden väliset hyvät siirtoyhteydet laskisivat sähkön hintaa (keskieuroopassa)? Norskien vesialtaat tuntuisi kiinnostavan...

 

Mikki

Hyperaktiivi
Hyvä että tutkitaan liikenteen vaarantamista. Joku hullu on vetänyt sähköjohtoja meriväylän ylle. Sakkoa niille ja määräys purkaa piuhat heti.

Tuossa voisi käydä tosi pahastikkin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Mitäs tälläisessä tapauksessa voi käydä? Säkenöikö?

Huomaamatta tuosta ei varmaan kyllä pääse jatkamaan matkaansa... :hmm:

Aika huomattaviksi taitaa paisua kustannukset ja loppulasku ennen kun tuo homma on loppuun käsitelty. Ei voi muuta toivoa kun et veneilijällä on vakuutukset kunnossa. Itse en ainakaan olisi uskaltanut moista kokeilla ja jos tuollaiseen olisi kuitenkin joutunut niin epäilen että alusasusteisiin olisi piirtynyt ruskeat jarrutusraidat...

Nuo johtimethan olivat meneet nippuun salmen keskeltä, luulisi jonkin aikaa kipinöivän kun 20kV jännitteellä lyö kaikki kolme vaihetta yhteen, ennen kun muuntajan päässä suojat reagoivat. Veikkaisin että ainakin se osa navigointielektoniikasta joiden anturit sijaitsevat tuossa mastossa on todennäköisesti pimentynyt lopullisesti. Mutta mitä todennäköisemmin kyseessä oli purjevene joka oli kohtullisen hyvin varustettu, navigointivarustuksen sisältäen myös AIS transponderilla jolloin on ollut helppo homma päätellä syyllistä kun näkee kenen lähetin on mennyt pimeäksi samaan aikaan kun tuo sähköhäiriö on sattunut.
 

kaihakki

Vakionaama
Linkkejä tulee tulevaisuudessa myös lisää ja Norjalaiselle vesivoimalle riittänee kysyntää myös pohjoismaiden ulkopuolella.
JCyoDzV.jpg


https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/167049/Uski_Kaisa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Noi uudet siirtoyhteydet ovat ihan loogisia juttuja. Britit haluaa vähentää radikaalisti hiilijalanjälkeään. Siksi ostavat Norjasta. Tanskasta ja Hollannista vesivoimaa ja tuulivoimaa. Norjalaiset saavat hyvän hinnan vesivoimastaan, jota tulee koko ajan enemmän, kuin tarvitsevat omaan käyttöön. Saas nähdä, riittäkö suomalaisille halpaa tuontisähköä tulevaisuudessa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Näkyykös jossain verkon taajuus "livenä"?
Pari minuuttia jäljessä tuntuu tuo päivittyvän
Olisiko tuo Suomen alueen tieto sitten minuutin jäljessä
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Pari minuuttia jäljessä tuntuu tuo päivittyvän
Olisiko tuo Suomen alueen tieto sitten minuutin jäljessä
Ei tainnut noissa näkyä sopivaa ajankohtaa, paljonkohan taajuus oli notkahtanut?
 

Harrastelija

Vakionaama
Yrittivätkö heti imaista Norjan altaat tyhjiksi kun englantilaisittain halpaa sähköä oli tarjolla?
Selvisikö jostain että irrottivatko piuhat heti häiriön alettua vai yrittivätkö vain roikkua mukana ja antoivat häiriön jatkua?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yrittivätkö heti imaista Norjan altaat tyhjiksi kun englantilaisittain halpaa sähköä oli tarjolla?
Selvisikö jostain että irrottivatko piuhat heti häiriön alettua vai yrittivätkö vain roikkua mukana ja antoivat häiriön jatkua?

Eipä tuosta oikein löytynyt mitään juttua mistään enkä löytänyt mistään että mitä verkon taajuudelle oli käynyt.

Jossain oli maininta että mitä tuo yhteys merkkaa norjalaiselle sähkönkuluttajalle ja siinä oli maininta että hinta nousee noin 2e/MW. Olisko tuo sitten 0,2snt/kWh.

Mutta lisää naruja brittien ja norjan väliin kaavaillaan. 1.8 GW naru suunnitteilla jossa olisi tuuliropeleita matkalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Olihan tuossa jotain testeistä että siirtoa kokeillaan molempiin suuntiin aluksi 700MW teholla ja myöhemmin 1400MW. Aikaisemmin tänä vuonna on auennut 1400MW yhteys Saksaan ja ennestään oli jo 700MW yhteys Tanskaan. Yhteyksiä on kritisoitu siitä että ne nostavat norjalaisten sähkönhintoja.


Tuossa olikin norskien ja brittien sähkön hintaero. Britit kaavailevat saavansa 4,3% vuotuisesta sähköstään norjasta tuon jutun mukaan.
1630675170320.png


Eiköhän se tarkoita myös suomalaiselle sukankuluttajalle korkeampia hintoja jos yhteydet tuosta paranevat jatkuvasti....
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa kun näkyy pohjoismaisen sähköverkon tila niin ruotsissa ja norjassa on useita eri sähkönhinta alueita. Maksavatko kuluttajat myös eri hintaa sen perusteella missä asuvat?

1630675552449.png
 
Back
Ylös Bottom