Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

[kansikatti]

Projekti
-54 valmistunut 1,5krs omakotitalo Tampereella, harjun etelärinteen alareunassa 140m2 + lämmitettyä pesutilaa kellarissa n. 10m2 + 16m2 autotalli. Kellarikerros pysynyt pannuhuoneen ja pesuhuoneen vuotolämmöllä n. +10C lämpötilassa talvellakin.
- öljyä mennyt aiemmin 3000l/v, taloussähköä n. 6000kwh/v

Uusi kuosi:
- vintit lisäeristetty, kuisti lisäeristetty, autotallin ovi lämpöeristetty
- kellarikerrokseen lattialämmitystä 52m2:n alalla, kuisti 10m2 ja pesuhuone 4m2 lattialämmityksellä
- lämmitysjärjestelmä Airpro AW10 ja Geopron 500l hybridivaraaja, 2*6kW vastukset
- ilmanvaihto LTO Parmair Eximus Jr EC, jälkilämmitys vesipatterilla (n. 1800W, tiedä nyt tuosta) - ei vielä asennettu

Asennutin ulkoyksikön lämmönvaihtimelta tulon varaajaan venttiilein sekä varaajan yläosaan että keskiosaan. Tällä hetkellä tulo tuohon keskelle (etten aina sekoita tuota varaajan kerrostumaa). Pyynti 50C varaajan yläosaan, alaosan lämpötilapyynti riippuu ulkolämpötilasta: +5C patterikiertoon menevän veden lämpötila. GeoProlta pitäisi tulla uudempi PROM ohjainyksikölle sisältäen vähän fiksummat asetusmahdollisuudet (yläpään ja alapään raja- ja triggeriarvoja voidaan säätää erikseen) mitkä sopivat tähän isompaan varaajaan huomattavasti paremmin kuin nykyiset.

Varaaja ja VILP on ollut tulilla syyskuun puolestavälistä alkaen. Remppa on vielä vähän kesken (ovia on auki vähän väliä ja portaikko kylmänä), joten lämmitykseen menevän sähkön kulutusta en pysty kovin tarkkaan seuraamaan.

Alkukokemuksia
- lämmitysjärjestelmän säädöissä on vielä pikkaisen hakemista
- näillä nollan molemmin puolin kieppuvissa lämpötiloissa kenno menee herkästi jäähän ja siitä seuraa tietenkin pressostaattihälytys joka vaatii sitten kuittauksen ohjauspanelilta ennekuin sitten tekee yhtään mitään :-X, sulatuksen asetuksissa riittää siis vielä opiskelemista
- nykyinen ohjausjärjestelmä tekee sellaista, että kun varaajan alaosan lämpötila putoaa sen 5 astetta, niin pumppu alkaa käynnistymään. Koska yläpäässä on vielä 50C niin hetken kiertoveden pyörittyä lämpötila tasaantuu ja alaosa saavuttaa asetusarvon. Lämpötila alkaa kerrostumaan uudestaan ja kohta sama sykli käydään uudestaan. Pumppua käynnistellään näiksi lyhyiksi hetkiksi aika monta kertaa vuorokauden aikana. Sitten kun yläosan lämpötila putoaa sen 5 astetta asetusarvon alapuolelle pumppu alkaa tosissaan lämmittämään sitä tilavuutta. Uusi PROM muuttanee tätä parempaan suuntaan.
- sitä vettä tulee ihan turkaisen paljon sinne ulkoyksikön alle! Minulla on rännikaivo siinä lähellä, pitää kehittää joku kaukalo&ränni veden johtamiseksi sinne rännikaivoon. Ei se tosin taida talvella auttaa, kun se rännikaivo taas ohjautuu ojaan ja pianhan se ojanpohja jäätyy sekin ...

Päivitys 22.10.2009
- toissapäivänä muutin varaajan alapuolen anturin paikkaa pohjalta anturitaskusta seuraavaan (n. 30 cm pohjalta) anturitaskuun. Syy: pähkäilin että silloin tuo alaosan lämpötilan mittaus näyttää säätimen suuntaan rauhallisemmalta -> ei käynnistele pumppua niin tiuhaan
- kenno veti taas aamulla jäähän. Ulkolämpötila +3C, sulatusanturi näytti -16C siinä vaiheessa kun kuumakaasu oli n. 106C ja pressostaatti katkaisi käynnin. Sulatusasetukset olivat: aloitetaan kun -5C ja lopetetaan, kun +20C (sopiva kombinaatio on siis hakusessa. Ohjekirja ilmoittaa, että sulatusanturia haistellaan 60 min välein - kun nyt tietäisi, että kellonajan mukaan vaiko käynnissäolon mukaan. Jos käynnissäolon mukaan, niin alkaako aika juosta vasta pumpun käynnistyttyä? Nyt näyttäisi siltä, että kun edellisestä kerrasta on kertynyt huurretta kennoon, niin se vain kertyy kerta kerran jälkeen lisää ja sitä 60 minuuttia ei kerkiä mennä ennenkuin pumppu sitten syystä tai toisesta pysähtyy ???

Päivitys 23.10.2009
- uutta PROMia odotellessani muutin anturointia varaajassa nyt niin, että sekä yläpään ja alapään lämpöanturit ovat samassa taskussa varaajan alaosan ylätaskussa. Ajatus on se, että ohjaan nyt tuota alaosaa pelkästään yhdellä (eli sen yläpään) lämpöerolla. Pyynti 50C. Nyt ei sitten se latauspumppu sekoittele kerrostumaa vaan lämmitys paukkaa sitten heti kunnolla päälle.
- aamulla oli taas kenno jäässä. Käyköhän meikäläisen pumppu sitten liian kauan eikä sulatus kerkiä mukaan kuitenkaan???

Päivitys 26.10.2009
- uusi PROM tuli perjantaina ja nyt se on asennettu
- anturointia muutettu takaisin, eli alapäätä mitataan erikseen "vanhasta" paikasta
- nyt maanantai-aamuna kenno jäätyi aamuyöstä, ulkona tihkusadetta ja n. 5C lämmintä. Kun pumppu sitten paikkasi lämpövajausta, niin kun yli tunti oli mennyt, kenno taas jäässä. Miten laite sitten haistelee sulatusta, kun kerran koko tuon reilun tunnin ajan sulatusanturi näytti -4C ... -16C ja sulatuksen aloitus oli asetettu alkamaan -2C ???

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Päivitys 4.1.2009

Sulatusongelmat taitavat olla ohi. Kenno ei ole ollut jäässä aikoihin, mutta eipä ole ollut noita kosteita kelejäkään. Asetusarvot ovat: sulatuksen aloitus -2C jalopetus +26C. Nyt pakkaskeleillä tuo sulatus lähtee päälle sen 60min käyntiajan jälkeen (näyttäisi siis kumuloivan käyntiaikaa), mutta eipä tuo lämpötilan nousu +26:een ota paria minuuttia kauempaa, ja lämmöntuottaminen jatkuu ihan lennosta tuon jälkeen.

Sen sijaan tuli huomattua, että tämä meidän systeemissä oleva GeoSafe (eli vesi-glykolipiiri lämmönvaihtimellla) leikkaa pakkasella huippulämpötiloja. -5C pakkasella ei varaajan pyyntiä +50C enää saavutettu vaan toiminta katkesi pressostaattihälytykseen. Kun pyynnin laski +48C:een, niin on pelittänyt jo monta vuorokautta ilman ongelmia.

Ajalla 6.10. - 2.11. on talo syönyt 1937 kWh (k.a. n. 72 kWh/pv), sis. kaiken kulutuksen.

 

[tapi65]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Minkä tehoiset kiertopumput sinulla on latauksessa ja onko ne säädetty täysille?

 

[janti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Asetusarvot ovat: sulatuksen aloitus -2C jalopetus +26C.

Nämä ovat ilmeisesti kennoanturin lämpötiloja (pipetemp). Kokeilisin hiukan korkeampaa aloituslämpötilaa esim. -1 ja matalampaa lopetusarvoa esim. 18 C.

Nibe Fighter 2025 asetukset:
"A9 Sulatuksen käynnistyslämpötila (höyrystimen lämpötila). Arvo on asetettavissa välillä 1 – 5 °C. Tehdasasetus 1 °C."
"A10 Sulatuksen pysäytyslämpötila (höyrystimen lämpötila). Arvo on asetettavissa välillä 10 – 40 °C. Tehdasasetus 10 °C."
"A11 Pisin sallittu sulatusaika. Arvo on asetettavissa välillä 5 – 12 minuuttia. Tehdasasetus 7 minuuttia."

KCC:n tehdasasetuksena on imukaasu -6 ??
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=3280.0;attach=4212
http://www.mkvab.se/filer/p_kcc_arctic10_manual.pdf

Muita tehdasasetuksia malliksi
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4532.msg56623#msg56623
Muuta mukavaa
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3677.0
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1925.msg21938#msg21938

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Minkä tehoiset kiertopumput sinulla on latauksessa ja onko ne säädetty täysille?

Pumput ovat Wilo RS25/6-3 P ja ovat 2-teholla (67 W, 1:44W ja 3: 92W). Kokeilin eilen 3-asentoa, mutta varaajan puoleinen pumppu alkoi ujeltamaan. Joko siellä on ilmaa tai muuten ahistaa, mutta ei sitä ääntä pitemmän pälle kestä vaikka ei se ääni kova olekaan. Mitä lämpötiloja pystyi seuraamaan, ei sillä juuri vaikutusta ollut.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Asetusarvot ovat: sulatuksen aloitus -2C jalopetus +26C.

Nämä ovat ilmeisesti kennoanturin lämpötiloja (pipetemp). Kokeilisin hiukan korkeampaa aloituslämpötilaa esim. -1 ja matalampaa lopetusarvoa esim. 18 C.

Noitakin voisi kokeilla. Olen asian tiimoilta ollut yhteydessä tuonne Oiloniin, ja olen saanut sieltä tähän mennessä mielestäni hyvää tukea.

Noista manuaaleista kävi ilmi, että samasta laitteesta (kuin KCC Arctic 10) on tosiaan kyse. Melkein 1:1:een . Yhtä säätöä, mitä KCC:lla on ei pysty AW10:ssä asettamaan (säiliön ja lähtevän veden differenssi). Muut eroista näyttävät olevan ennemmin tuon varaajan integroinnista peräisin.

Kiitos tuosta informaatiosta. Rauhoittaa jonkinverran

 

[Joppe112]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella


Kannattaisi ehkä ihan vieressä seurata kuinka paljon kennoon jää huurua sulatussyklien päätteeksi pahoilla keleillä. Sitten vaan veivaamaan sitä lopetuslämpötilaa (ja max sulatusaikaa??) ylöspäin asteittain kunnes kennoon näyttää puhdistuvan varmasti.

60 min kiinteä anturin haistelu kuulostaa kyllä varsin optimistiselta ottaen huomioon pohjolan kelit ja tässä käytetyt korkeat pyyntilämpötilat (= enemmän tehoa ulkoa + suurempi differenssi höyrystymis- ja ulkolämpötiloissa). Olisi tärkeää selvittää onko tämä min viive seuraavalle sulatukselle todellakin näin pitkä.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kannattaisi ehkä ihan vieressä seurata kuinka paljon kennoon jää huurua sulatussyklien päätteeksi pahoilla keleillä. Sitten vaan veivaamaan sitä lopetuslämpötilaa (ja max sulatusaikaa??) ylöspäin asteittain kunnes kennoon näyttää puhdistuvan varmasti.

Sen verran mitä nyt on päässyt seuraamaan, niin huuruttomaksi/jäättömäksi se on näillä asetuksilla (-2/26) on jäänyt.

60 min kiinteä anturin haistelu kuulostaa kyllä varsin optimistiselta ottaen huomioon pohjolan kelit ja tässä käytetyt korkeat pyyntilämpötilat (= enemmän tehoa ulkoa + suurempi differenssi höyrystymis- ja ulkolämpötiloissa). Olisi tärkeää selvittää onko tämä min viive seuraavalle sulatukselle todellakin näin pitkä.

Kyllä se ymmärtääkseni on juuri näin pitkä, myös Oilonin puolelta on näin kerrottu. 60 min (kumuloituvaa) käyntiaikaa tuota haistellaan. Pahin tapaus olisi käsittääkseni keli, jossa muuten ollaan lähellä pakkasta tai yli tuon aloituslämpötilan ja 60 min haisteluaika osuu siihen vaiheeseen, jolloin sulatusanturi on vielä lähellä ulkolämpötilaa vaikka kenno onkin jo huurussa/jäässä edellisestä käyntikerrasta.

Jos minä saisin määritellä sulatuslogiikkaa, niin yrittäisin haistella sulatusanturin ja ulkolämpötilan eroa, mieluummin sen eron trendiä. Silloin kun tuo ero alkaa olla suuri, tai alkaa kasvamaan, niin silloin kenno on jo jäätymässä. Silloin aloitettaisiin tuo sulatus.

Kenno ei ole jäätynyt enää tässä viikon aikana, pitäisiköhän koputtaa puuta.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kenno ei ole jäätynyt enää tässä viikon aikana, pitäisiköhän koputtaa puuta.

No niin, menihän se kenno eilen jäähän. Asetukset ovat olleet -1C sulatuksen aloitus, ja +26C lopetus. Nämä viime viikonlopun nollan molemmin puolin heiluvat erittäin kosteat kelit ovat ilmeisen hankalat meikäläisen systeemille. Ilmeisesti kenno kerkiää jäätymään tuon tunnin ajan sisällä. Viimeksikin, pyynti oli 50C ja just oli saavutettu 49C, niin pressostaatti katkaisi pumpun käynnin.

Muutenkin näillä keleillä kennon sulattelu vie sekä energiaa että aikaa. Sen on huomannut käyntiajasta - pumppu käy melkein 15-16 tuntia vuorokaudessa :-X

Toki tuohon käyntiaikaan liittyy myös lämpötila-antureiden paikka. Kun ajoin pelkästään yläosan lämpötilan mukaan (anturi sen reikälevyn alla, ala-osan lämpötila-anturi samassa taskussa) pumppu kävi pidempiä jaksoja - tuollaiset 12-15 krt/vrk ja 12-14 tuntia. Jos tuon alaosan anturin vie sinne varaajan alalaitaan, niin kiertovesipumppu vain tasaa aikansa tuota lämpötilaa, pumppu käynnistyy max 5-10 minuutiksi ja se tekee tuota sykliä sitten kunnes se yläanturin mittaama lämpötila saavuttaa sen 3C eron pyyntiin nähden (pyynti siis 50C). Silloin pumppu sitten alkaakin käydä pidemmän aikaa, ja kiertovesipumppu kierrättää sen viileämmän veden sieltä pohjalta siihen keskivälille ja lämpötila siltä kohtaa tippuu pian 42C:een josta sitten pikkuhiljaa pumppu saa lämmitettyä sen pyyntiin asti.

Joskus olen huomannut, että se sitten sotkee tuon varaajan kerrostuman ihan sinne yläosaan asti - en ole vielä saanut selville että mitkä ne olosuhteet ovat olleet (onko samaan aikaan käytetty kuumaa käyttövettä hanoista tjsp.). Olen tähän asti käyttänyt vain lämpöpumppua, koska olen yrittänyt opetella tätä värkkiä. Vastuksilla saisin tietenkin sen yläosan nopeammin kuumaksi.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kenno ei ole jäätynyt enää tässä viikon aikana, pitäisiköhän koputtaa puuta.

No niin, menihän se kenno eilen jäähän.

Ja nyt kun oli sitten jo reilummin pakkasta, tuli esiin uusi piirre. Koska tuo sulatuslogiikka on mitä se on ja meikäläisen asetukset se -1C/25C, niin systeemi sitten sulattelee pakkasilla tunnin välein (käyntiaikaa), oli siihen tarvetta tai ei.

Vaan nyt sitten paukahti pressostaattihälytys päälle juuri, kun sulatusjakso päättyi ja kone siirtyi lämmitysjaksolle. Pakkasta oli ulkona -7C, varaajassa oli 48C (pyynti 49C). Ja kun ei ole painemittaria, niin en sitten tiedä menikö ylipaineen vain alipaineen vuoksi.

Pirtti kerkisi olla viitisen tuntia ilman pumppua mutta kun toinen vastuksista oli manuaalina päällä niin varaaja ei päässyt kovin paljoa jäähtymään, mitä nyt sitten lattialämmityspiiri sieltä pohjalta kierrätti sitä huoneenlämpöistä.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Ja nyt kun oli sitten jo reilummin pakkasta, tuli esiin uusi piirre. Koska tuo sulatuslogiikka on mitä se on ja meikäläisen asetukset se -1C/25C, niin systeemi sitten sulattelee pakkasilla tunnin välein (käyntiaikaa), oli siihen tarvetta tai ei.

Huomasinpa tuossa, että sulatusanturi antaa aika villejä lämpötiloja. Oli ihan pakko mennä ulkoa katsomaan, olisiko sulatus päällä tms. koska sulatusanturi näytti +26C vaikka ulkolämpötila oli +6C. Lämpötila-anturin on pakko olla rikki.

No, eihän se näillä lämpötiloilla jäähän ihan taida mennä, uusi anturi on jo tulossa.

Mutta mutta, pistin jälleen kerran säätöjä ja anturointia uuteen kuosiin tuossa n. viikko sitten. Eli yläanturi on varaajan yläosassa ja ala-anturi siinä keskellä. Paluu pumpulta on varaajan reikälevyn alapuolelle, eli se yläosa on tavallaan vesikierrolta rauhoitettu.Tavallaan siksi, että kiertovesipumppu kuitenkin näyttää sekoittavan yläosaakin varsinkin silloin, kun yläosa on viilenemässä. Samassa yhteydessä nostin varaajan minimilämpötilan +45C ja pyynti yläosaan on +49C. Ajatus on se, että vaikka pyynti on +49 varaajan yläosaan, niin lämmönvaihtimelta tulee kuumempaakin joka nousee tuonne kattilan yläosaan. Samoin yksi vastuksista on manuaalina ja sen termostaatti on säädetty n. +52C:een, eli jos lämpötila alittaa +42C vastuksen kohdalta niin vastus hoitaa tuon yläosan lämmittämisen.

Mitä olen tässä sitten seurannut systeemin käyttäytymistä, niin pumppu käy pitempiä aikoja ja harvemmin kuin aiemmin. Samoin käyntiaika/vrk on laskenut parilla tunnilla eikä vastus kuitenkaan mene päälle kuin joskus harvoin, ja ilmeisesti silloin kun varaajan alaosa on viileämpi ja joku menee suihkuun (vähän pidemmäksi aikaa). Vaikka edellisen viikon päivälämpötilat ihan taida olla samat kuin tämän viikon, niin seurannan perusteella kulutus on laskenut n. 10 kWh:n verran.

Pressostaattihälytyksiä ei ole tullut vähään aikaan, katsotaan nyt kuinka käy kun taas tulee lähemmäs 0:n kelit.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Pressostaattihälytyksiä ei ole tullut vähään aikaan, katsotaan nyt kuinka käy kun taas tulee lähemmäs 0:n kelit.

Pressostaattihälyjä tuli taas, kun kelit ulkona viilentyivät radikaalista tässä sunnuntaina. Piti laskea sitten varaajan max. lämpötilaa (ja pyyntiä) 42C:een, eilen nostin sitten 43C:een ja katsotaan nyt, sietääkö pumppu sitä kun pakkaset painuvat sinne -20C:een ja yli. Uutena piirteenä tuli havaittua sitten kuumakaasuhälytyskin, rajana 130C. Geopro:lta epäilevät, että EVI piiri ei ole ihan säädöissään, tuollaista ei pitäisi vielä näillä koetuilla lämpötiloilla tapahtua.

Lokakuun keskikulutus oli 70kwh/d, mukana kaikki talon sähkö.
Marraskuun keskikulutus oli 62kWh/d, edelleen mukana kaikki talon sähkö.

Joulukuu onkin jo mielenkiintoisempi ja monimutkaisempi , patterit saatiin piiriin kiinni portaikosta ja autotallista viime maanantaina (14. päivä). Nyt eilen sain sitten IV-koneenkin päälle. Joukuun keskikulutus tällä hetkellä 98kWh/d, mutta kolmena viimeisenä päivänä (patteriverkko valmis ja IV kone siis eilen) 116kWh, 166kWh, 172kWh ja viimeiset 9h 69kWh. Kovat pakkaset siis näkyvät selvästi, sunnuntai 13. päivä meni vielä vain 84 kWh (kosteat kelit nollan molemmin puolin, paljon sulatusta). Putkien läpiviennit ulos pitäisi tiivistää paremmin, jotta ulkoilmaa ei tule revittyä raakana sisälle (tekniseen tilaan, siis).

Sen verran tuosta kulutuksesta ja lämpötiloista voi päätellä, että kun oli vuorokauden keskilämpötila -5C niin sähköä meni n. 70 kWh/d kun pärjättiin likimain pelkällä pumpulla. Nyt, kun vuorokauden keskilämpötila on siinä -17C ja vastukset pelissä, niin kulutus on n. 170 kWh/d. Viimeisen vuorokauden aikana oli pumppu pyörinyt 16h, eli auttaa sen minkä kykenee.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Joulukuun keskikulutus tällä hetkellä 98kWh/d, mutta kolmena viimeisenä päivänä (patteriverkko valmis ja IV kone siis eilen) 116kWh, 166kWh, 172kWh ja viimeiset 9h 69kWh. Kovat pakkaset siis näkyvät selvästi, sunnuntai 13. päivä meni vielä vain 84 kWh (kosteat kelit nollan molemmin puolin, paljon sulatusta).

Viime yönä käytiin sitten -23C:ssa. Pumppu ei vielä tippunut pois kyydistä, pyynti on 42C (varaajan max. lämpötila). Kun siis ei sitten ole tullut pressostaatti- eikä kuumakaasuhälytystä, niin ilmeisesti minun ulkoyksikköni kykenee tuohon max 42C varaajaan. Se tuli myös huomattua, että vaikka yksikkö näyttää pyynnin olevan yli tuon varaajan max. lämpötilan, niin ko. lämpötilassa pumppu kyllä pysäytetään. Nyt voin ehkä anturoida taas tuon varaajan "normaaliksi", kun yritin huijata ohjausyksikköä anturointien paikoilla (ala-anturin nostin aivan ylös, kun sen pyynti nousi yli tuon max. rajan ja luulin, että tuo varaajan max. näkyisi myös tuossa pyynnissä).

Toteutin myös sen ohjausyksikköjen vaihdon, eli pistin Airpron ohjausboxin säätämään lattialämmityspiiriä ja Danfossini patteriverkon piiriä. Nostin samalla patteriverkon lämpötilaa, kun pirtti oli hiukan viileä. Nyt saan IV-yksiköstä +20C lämpöistä ilmaa ulos ja talossa alkaa olla se karvan alta 20C lämmintä (lattialla vähemmän, villasukat ovat kova sana ).

Nuo näkyy muuten heti kulutuksessa, viimeiset 11h 110kWh. Edellisen vuorokauden (ke-to) kulutus (kaikki sähkö) oli kuitenkin maltillinen, vain 182 kwh. Olisin odottanut hiukan suurempaakin kulutusta koska IV-kone ei ole vielä ihan säädöissään, kellarin ikkunat ovat vielä tiivistämättä ja kuistillakin on joku ilmavuoto jossain - aika paljon pakkasilmaa revitään ohi IV-koneen pirttiä jäähdyttämään.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Nuo näkyy muuten heti kulutuksessa, viimeiset 11h 110kWh. Edellisen vuorokauden (ke-to) kulutus (kaikki sähkö) oli kuitenkin maltillinen, vain 182 kwh. Olisin odottanut hiukan suurempaakin kulutusta koska IV-kone ei ole vielä ihan säädöissään, kellarin ikkunat ovat vielä tiivistämättä ja kuistillakin on joku ilmavuoto jossain - aika paljon pakkasilmaa revitään ohi IV-koneen pirttiä jäähdyttämään.

Hmm, ilmanvaihdolla on näillä pakkasilla ollut vain kulutusta lisäävä vaikutus. Mutta tässä kulutuslukemia, kaikki kokonaiskulutusta:
16.-17.12 (yö: -23C, päivä: -17C) 182 kWh
17.-18.12 (yö: -22C, päivä -14C) 236 kWh
18.-19.12 (yö: -16C, päivä -13C) 172 kWh, tässä jaksossa ajoin 11h pelkillä vastuksilla kokeiluna
19.-20.12 (yö: -13C, päivä -10C) 172 kWh, talosta väki poissa suurimman osan aikaa

Päivät eivät ole oikein vertailukelpoisia keskenään, kaikenlaista säätöä on menossa koko ajan, mm. lämpökäyrä Danfossilleni on ollut hakusessa, lattialämmityspiirin virtausta olen säätänyt myös ja tässä välissä nostimme myös huonelämpötilaa (ainakin) yhdellä asteella.

Jos joulukuun nykyisellä (päivä)keskikulutuksella pärjäisi koko kuukauden, niin koko kuun kulutus menisi sinne 3700 kWh:n paikkeille. Ei taida olla tuo 18 000 kWh:n tavoite olla realistinen. Jos VILP:illä pääsisi puoleen aikaisemmasta kulutuksesta (3000l öljyä) ja käyttösähkön määrä pysyisi vakiona aikaisempiin vuosiin nähden (6000 kWh), niin päädyttäisiin arvioon 21 000 kWh/v.

Ihan taas toiseen juttuun, eli lämmitysjärjestelmääni ja sen säätämiseen. IV-koneessani on siis vesipatteri ilman jälkilämmitykseen ja se on samassa linjassa kuin talon lämmityspatterit. Jotta sieltä saataisiin sopivan lämmintä ilmaa, niin patteriverkossa pitää pitää kuumempaa vettä mitä itseasiassa tarvittaisiin noin muuten. Tuossa tuli huomattua, että 43C asteinen riitti vielä -15C ulkolämpötilassa mutta tosiaan, tuon IV-koneen vuoksi piti sitten pyyntiä nostaa.

Vaikka sen tiesinkin jo etukäteen, niin tässä vaan on vahvistunut se käsitys, että näissä lämmitysasioissa kyse ei ole pelkästään lämmöntuotosta ja sen jakelusta, vaan että talon lämmitysjärjestelmä on vasta osa kokonaisuudesta, jota tässä rakennetaan/säädetään. Erilaiset rajoitteet ja tarpeet sanelevat sitten, miten kuumaa vettä piireihin ajetaan ja mitä sitten mistäkin seuraa. Rajoitteet ja tarpeet taas tulee talosta, talon muista järjestelmistä ja tilojen käyttötarkoituksista. Lienee myös selvää, että varsinkin vanhoissa taloissa ne entiset/edelliset ratkaisut joko mahdollistavat tai estävät uusia ratkaisuja. Meilläkin on esimerkiksi se havatun pitkä veto keskikerroksen kylppärin lattialämmitykselle. Jakotukki on kuistilla, n. 7m vedon päässä. Kuisti taas on käytännössä puolilämmin tila. Tuohon jakotukkiin taas on n. 10m veto ensiksi kellarin lattiassa ja sitten kuistin alapuolisessa tilassa nurkassa ylös läpi betonivälipohjan tuohon uloimpaan kuistinnurkkaan. Ja syy on se, että ainoa esteettisesti ja käytännöllisesti sopiva paikka sille oli juuri tuo ulkonurkka - vaan niin perin kaukana siitä tilasta, jossa sitä kaikkein lämpimintä vettä tarvittaisiin lattiassa. Eikä sitä keskikerroksen lattialämmityspiirin syöttöä olisi muualta voinutkaan vetää, se välipohja ja muut rakenteet eivät olisi antaneet oikein myöten. Niinpä sitten joudun pitämään n. 35C asteista vettä lattialämmityspiirissä ja kuristamaan noita muita piirejä. Ja sitten se kuistin lattialämmitys pahimmilla pakkasilla tietysti haukkkaa ihan pirusti tuota lämpöä puhumattakaan siitä, että nuo vedot menevät viileämpien paikkojen kautta. Tietänee kesällä taas hankaluuksia, kun nuo vedot pitävät paikat turhankin lämpiminä.

Meikäläisen pitää ilmeisesti kirjata tässä lämmitysjärjestelmän kanssa puuhailussa oppimani ylös siltä varalta, että joku toinen sitten joutuisi talon kanssa pelaamaan. Vaimo ei suostu nokkaansa tekniseen tilaan työntämään .

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Hmm, ilmanvaihdolla on näillä pakkasilla ollut vain kulutusta lisäävä vaikutus. Mutta tässä kulutuslukemia, kaikki kokonaiskulutusta:
16.-17.12 (yö: -23C, päivä: -17C) 182 kWh
17.-18.12 (yö: -22C, päivä -14C) 236 kWh
18.-19.12 (yö: -16C, päivä -13C) 172 kWh, tässä jaksossa ajoin 11h pelkillä vastuksilla kokeiluna
19.-20.12 (yö: -13C, päivä -10C) 172 kWh, talosta väki poissa suurimman osan aikaa

Joulukuu pulkassa, kokonaiskulutus oli 3830 kWh, vuorokautta kohti keskiarvo n. 124 kWh/d.

Koneellinen ilmanvaihto nosti kulutusta ihan selvästi, siis tiivistämistä piisaa. Eipä tuon kuutiokoneen (Parmair Eximus Jr) hyötysuhde taida olla kummoinen, mutta eipä ole pätkinyt kovimmillakaan pakkasilla.

Sain kiukaankin kiinni hormiin joulun alla ja nyt on tullut saunottuakin kolme kertaa (huikeaa!). Tiedä nyt sitten, näkyykö tuo puukiukaan käyttö kulutuksen vähentymisenä, koska saunomisen aikana taas tulee plutattua tuon lämpimän veden kanssa ihan urakalla. Vuorokausikulutuksessa kuitenkin näkyisi olevan saunomisvuorokaudella muutaman kymmenen kWh:n alenema verrattuna ulkolämpötilaltaan suunnilleen samanlaiseen normaalipäivään. Sen nyt ainakin tiedän, että saan tuolla puukiukaallani avitettua pirttiäni kovilla pakkasilla - jos vain kuivia puita piisaa.

Kun tässä alkuvuonna on ollut taas näitä kovempia pakkasia (-20C ... -24C, etenkin öisin) niin kulutus pompsahtaa sinne 200 kWh:n vuorokausikulutukselle. Pumppu kyllä pysyy käynnissä, ellen vaadi siltä liikoja - muutamana kertana on ollut pyynti sitten noihin lämpötiloihin liian korkea ja kuumakaasuhälytykset ovat katkaisseet pumpun käynnin. Kun sitten vain laskee varaajan pyynnin tarpeeksi alas (minun tapauksessani raja näyttää olevan +42C) niin pumppu käy kyllä kiltisti, jopa sen 24 tuntia vuorokaudessa tunnin välein sulatellen :-X. Ja vastuksilla näyttää tönöni pysyvän lämpimänä kuitenkin, tiedä nyt sitten miten ne todelliset -30C asteen pakkaset sitten sujuisivat.

Mutta kyllä tämä talvi on jo nyt ollut ihan erilainen kuin muutamana viime vuonna. Jo tässä ennen vuoden vaihdetta ja alkuvuodesta ollut näitä -20C ja alle olevia jaksoja on ollut muutama, mitä ei noina viime vuosina tainnut olla ollenkaan (muisti voi tosin heittää ).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Pumppu kyllä pysyy käynnissä, ellen vaadi siltä liikoja - muutamana kertana on ollut pyynti sitten noihin lämpötiloihin liian korkea ja kuumakaasuhälytykset ovat katkaisseet pumpun käynnin. Kun sitten vain laskee varaajan pyynnin tarpeeksi alas (minun tapauksessani raja näyttää olevan +42C) niin pumppu käy kyllä kiltisti, jopa sen 24 tuntia vuorokaudessa tunnin välein sulatellen :-X.

No niin, jotain ongelmaa tuolla ulkoyksikössä on. Jos ennen joulua noissa -22..-24C pakkasissa sai varaajaan +42C, niin joulun jälkeen (edellisen viestin jälkeen) ei sitten päästy varaajan 40C asetuksillakaan (alin mitä pystyy asettamaan) ilman kuumakaasuhälytystä (hälytysrajana 130C). Vastaavasti -4C ulkolämpötilassa pyynnin ollessa varaajaan +48C homma tyssää pressostaattihälytykseen.

Voisiko syynä olla liian vähäinen kylmäaineen määrä? Tuolla on joku pieni vuoto, koska tilanne sen kun vain heikkenee?

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Voisiko syynä olla liian vähäinen kylmäaineen määrä? Tuolla on joku pieni vuoto, koska tilanne sen kun vain heikkenee?

No niin, vika löytyi. Ei ollut EVI-piiri aktivoituna, koska magneettiventtiili ei ollut auki. Ja magneettiventtiili ei auennut, koska sähkäri oli sössinyt asennuksessa niinkin yksinkertaisen tehtävän kuin kytkeä numeroitu johto samalla numerolla olevaan paikkaan liittimessä. Oli tosin kytkenyt sen sellaiseen paikkaan, josta taas ei ollut mitään lähtöä mihinkään - mikä toisaalta oli hyvä, ettei se sentään rikkonut mitään.

Kun sitten EVI-piirikin sitten oli aktiivisena, Oilonin mies sai sitten mitattua noita paineita oikein. Pientä säätöä siinä tarvittiin, mutta nyt pumppu kehittää sen -16C maksimi 53C ilman hälytyksiä ja kuumakaasun lämpötilakin pysyy hyväksyttävissä rajoissa.

Olen siis pumpannut tähän asti +10C keleistä alaspäin ilman EVI-piiriä, eli minulta on jäänyt 20% tehoista uupumaan. Ja tuon EVI-piirin ollessa pois pelistä kuumakaasu sitten kuumenee liikaa, ja luultavasti myös nuo pressostaattihälytyksetkin juontavat tuosta EVI-piirin toimimattomuudesta - niitä kun ilmeni vasta alta +10C lämpötiloissa.

Nyt pitää siis antaa hiukan palautetta tuonne sähköasennufirman suuntaan. Oilon on kyllä hoitanut asiaa muuten hyvin, mitä nyt tuo paikalle tulo on vähän kestänyt.

Sähkön kulutus pitäisi sitten laskea jonkun verran: vastuksia tulee käytettyä vähemmän ja vastaava lämpömäärä tulee tuotettua pumpulla COP:illa 1.7 - 2.0.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Sähkön kulutus pitäisi sitten laskea jonkun verran: vastuksia tulee käytettyä vähemmän ja vastaava lämpömäärä tulee tuotettua pumpulla COP:illa 1.7 - 2.0.

No niin, nyt on sitten parin vuorokauden ajalta kokemusta pumpusta, joka toimii niinkuin sen pitäisikin toimia. Pakkaset senkun jatkuvat ja on se vähän niinkuin alunperin jo hankintavaiheessa arvelinkin, ettei pumpun teho riitä näillä -20 kieppeissä keleillä yksinään lämmittämään taloa. Pumppu käy tauotta mutta saa varaajan alapuoliskon pysymään näissä keleissä siinä +43C..+42C mikä minusta on kutakuinkin OK.

Mutta mutta, tässä kahden viimeisen vrk:n tietoja
26.1. lämpötila yöllä -15C ja päivällä -16C, kok. kulutus 143 kWh
27.1. lämpötila yöllä -23 ja päivällä -16C (ja navakka tuuli), kok. kulutus 167 kWh

Viime yönä on mennyt 91 kWh (lämpötila -20 ja navakka tuuli), edellisenä yönä 83 kWh (-23C) joten näin pienellä otoksella pääteltynä minulla menee tätänykyään noin 15%-20% vähemmän sähköä (jos siis vertaa likimain samanlaiseen vuorokauteen aikaisemmin tässä kuussa).

Tammikuun kokonaiskulutus on ollut tähän asti 4200 kWh, arvio vuorokauden keskikulutuksen perusteella koko tammikuulle 4898 kWh.

Onpa ollutkin tosi hyvä testikuukausi järjestelmälle, kylmää on piisannut

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Joulukuu pulkassa, kokonaiskulutus oli 3830 kWh, vuorokautta kohti keskiarvo n. 124 kWh/d.

No niin, tammikuu on sitten läpijuostu, kokonaiskulutus 4935 kWh.

Viimeiset 6pv. oli pumpun EVI-piiri mukana toiminnassa eikä mitään hälytyksiä enää tänä aikana tullut. Varaajan pyynti oli +53C, kovimmilla pakkasilla pumppu pyöri koko ajan ja ei pystynyt nostamaan +42C korkeammalle. Tönö kun imi kaiken tuoton ja vastuksilta vielä lisää, sisälämpötila +20.

Viime yönä täällä tipahti ulkolämpötila -4C:stä -14C:een, viimeiset 24h kulutus oli 98kWh, joten suunta näyttäisi hyvältä tulevaisuutta ajatellen. 20% parempi teho pitäisi siis näkyä.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Viime yönä täällä tipahti ulkolämpötila -4C:stä -14C:een, viimeiset 24h kulutus oli 98kWh, joten suunta näyttäisi hyvältä tulevaisuutta ajatellen. 20% parempi teho pitäisi siis näkyä.

Pumppu toimii tätänykyä ihan omillaan, että ei ole enää hälytyksiä tullut eikä sen vuoksi ole teknisessä tilassa tarvinut juoksennella.

Yksi saunomiskerta kävi niin, että lämmin vesi pääsi lopahtamaan. Onneksi saunomisen loppupuolella ja kun minä olen se viimeinen, niin minulle se lämpötila riitti ihan hyvin. Ilmeisesti osui hiukan huono väli, pumppu oli juuri aloittanut lämmitysjaksonsa ja varaajan alaosassa oli vasta n. 40C. Mukulat taisivat lorottaa surutta sitä lämmintä vettä. Seuraavilla kerroilla olenkin aina käynyt kiukaan pesän sytyttämisen yhteydessä tarkastamassa varaajan tilanteen ja käynnistänyt pumpun jo valmiiksi & pistänyt sähkövastuksesta termostaattia hiukan korkeammalle lämpötilalle.

Helmikuussa on tähän päivään mennessä kulunut 1721 kWh (kokonaissähköä), keskimäärin 115 kWh/d. Arvio tällä keskikulutuksella koko helmikuun kulutukseksi on n. 3200 kWh.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Helmikuussa on tähän päivään mennessä kulunut 1721 kWh (kokonaissähköä), keskimäärin 115 kWh/d. Arvio tällä keskikulutuksella koko helmikuun kulutukseksi on n. 3200 kWh.

Helmikuun kulutus oli 3593 kWh (kokonaiskulutus). Keskiarvoksi tulee 128 kWh/d.

Kokeilinpa sitten näissä viikonlopun lämpötiloissa pumpun stressitestiäkin, eli pistin varaajaan pyynniksi +57C. Tuo oli sitten just niillä rajoilla, että katkaiseeko pressostaatti vaiko ei - kokonainen vuorokausi meni ilman katkoa, mutta sitten eilen pressostaatti sitten menon katkaisikin. Tuo GeoSafe niistää maksimista sen 1-2C astetta ja koska minulla pukataan lämpö varaajan keskiosaan niin oletettavasti se kuumempi vesi "karkasi" varaajan yläosaan eikä sitten tämä lämpöanturi & mittaustilanne tavoittanut "oikeaa" katkaisulämpötilaa. Mielestäni ihan tyydyttävä tulos tuli pumpulta tässä stressitestissä.

Nyt mennään varaajan pyynnillä +55C.

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Moro tuo 3593 sisältää myös siis käyttösähkön vai mitä.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Moro tuo 3593 sisältää myös siis käyttösähkön vai mitä.

Kyllä, kaikki talon sähkö - myös auton lohkolämmittimenkin käyttämä sähkö

Harmi kun ei tuon sähkörempan yhteydessä tajunnut pyytää tuolle lämpöpumpun & varaajan piiriin kulutusmittaria. Onnistuuhan se varmaan jälkikäteenkin, ehkä kesällä sitten.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Nyt mennään varaajan pyynnillä +55C.

Hmph, alkoi tulla pressostaattihälytyksiä taas vaihteeksi. Nyt kun pääsin näkemään lämpötilat ja tilanteen, missä se pressostaattihäly tällä kertaa tuli, niin havaitsin seuraavaa:
- ulkolämpötila -5C
- varaajassa +53C, todellinen lienee suurempi (mittaustilanne)
- sulatuksen loppupuolella sulatusanturi oli noussut 21C:een (sulatuksen lopetusraja 20C)
- ulkoyksikkö oli lopettanut sulatussyklin, magneettiventtiili meni kiinni ja kuumakaasun lämpötila alkoi taas nousta (näytti nousevan +87C asti ja heilui hetken välillä 85C..87C)
-> pressostaattihälytys

Nyt taas mennään vaihteeksi pyynnillä +52C

Voihan kehno ...

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Nyt taas mennään vaihteeksi pyynnillä +52C

Voihan kehno ...

Just, ongelma oli taas kerran käyttäjässä eli peiliin saa katsoa. Minulla oli liian suuri lämpötila valittuna tuolta huoltovalikosta pumpun maksimilämpötilaksi (60C). Sen kun pudotti 55C:een, niin johan olen saanut 55C asteista varaajan täyteen ilman mitään ongelmia.

Nyt mennään välillä kenno niin huurteessa että, mutta mitään pressostaattihälyä ei ole tullut aikoihin ja näyttäisi se kennokin päätyvän sulaksi aina välillä. Tuo 55C varaajassa näyttäisi riittävän suihku- yms. vesiksi, kun ei tuo varaajan vastuskaan näytä menevän päälle kuin harvoin (asetus 60C).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Helmikuun kulutus oli 3593 kWh (kokonaiskulutus). Keskiarvoksi tulee 128 kWh/d.

Maaliskuun kulutus oli 2560 kWh (kaikki sähkö). Keskiarvoksi tulee ~83 kWh/d.

Viimeiset 6 pv. kokonaiskulutuksen keskiarvo on ollut 64 kWh, min:56 kWh/d, max:75kWh/d

Ohessa kulutusseurantani graafi (kulutus vs. vuorokauden keskilämpötila).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Maaliskuun kulutus oli 2560 kWh (kaikki sähkö). Keskiarvoksi tulee ~83 kWh/d.

Huhtikuun kulutus oli 1503 kWh, keskiarvo 50 kwh/d

Ohessa kulutusseurantani graafi (kulutus vs. vuorokauden keskilämpötila).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Huhtikuun kulutus oli 1503 kWh[/b], keskiarvo 50 kwh/d

Toukokuun kulutus oli 926 kWh (kaikki talon sähkö), keskiarvo 30 kwh/d

Käyntiajat ovat olleet 2-3h näillä keleillä. Kellarikerroksen ja asuinkerroksen kylppäreitä lämmitetään (lattialämmitys) edelleen ja esim. eilen koko porukka kävi suihkussa ja se näkyy tietenkin heti käyntiajassa (n. 45 min. enemmän kuin edellisenä päivänä).

Näillä lämpöisemmillä keleillä näkyy heti, kun pyykinpesukone pyörähtää useamman kerran päivässä - vuorokauden kulutus likimain kaksinkertaistuu.

Edit: Aurinko lämmittää tönöä paistaessaan ihan kiitettävästi. Olen ohittanut lämmöntalteenoton ilmanvaihtokoneessa, kun sisälämpötila huitelee jo yli 23 asteen. Kuisti on kuin sauna, siihen kun aurinko paistaa aamu 7:stä ilta kuuteen eikä ikkunoissa ole (vielä) verhoja. Eikä kuistin väliovea kukaan muu muista sulkea paitsi minä. Ja sitten lämpiääkin sisätilat myös. Pitäisi löytää sisälaseille joku säilytyspaikka, niin saisi kuistin ikkunat yksilasisiksi ja auottua ikkunoita...

Ohessa kulutusseurantani graafi (kulutus vs. vuorokauden keskilämpötila).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Toukokuun kulutus oli 926 kWh (kaikki talon sähkö), keskiarvo 30 kwh/d

Ensimmäinen vuosi uudella sähköpäätaululla tuli nyt sitten täyteen. Vuoden aikana on mennyt kok. sähköä vähän alta 23 000 kWh. Tuona aikana VILP on ollut 9kk. käynnissä, IV-kone 6kk.

Nyt näyttäisi kesäkuu menevän 22 kwh/d keskiarvolla, eli arvioitu kulutus kesäkuulle 660 kWh.

Kellarin ja keskikerroksen pesuhuoneita (lattialämmitys) lämmitetään edelleen ja kun ulkona on 10C niin tuonne piiriin pukataan 30C vettä - johtuen tuosta pitkästä vedosta keskikerroksen kylppäriin. Jälkiviisaana olen nyt sitä mieltä, että ko. veto olisi pitänyt eristää paremmin.

Teknisen tilassa on tosiaankin lämmintä. Kuuman veden putket luonnollisesti hehkuttaa > 50C, kun ovat eristämättä (vielä) ja levylämmönvaihdin on myös eristämättä - sekin pukkaa lämpöä tilaan (luonnollisesti).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

No niin, kesäkuu ja helteinen heinäkuukin on nyt sitten pulkassa.

Kesäkuun kokonaiskulutus oli 594 kWh, k.a. n. 20 kWh/d
Heinäkuun kokonaiskulutus oli 370 kWh, k.a. n. 13kWh/d

Heinäkuusta sen verran, että lomakaudella ei kotona juuri oleskeltu ja helteistä johtuen ei taloa kyllä lämmitetty muuten kuin teknisen tilan vuotolämmön verran (ja muutama suihkukerta tietty). Sain sen verran aktivoitua itseni, että eristin nyt sitten viimeviikolla teknisessä tilassa noita lämpöputkia ja sen lämmönvaihtimenkin, jotka aiemmin sitten hehkuttivat sitä >50C varaajan lämpötilaa ihan hukkaan. Vaikutus kulutukseen tullee näkymään joskus myöhemmin. Kulutus ja ulkolämpötilan datapisteiden vähyyden vuoksi en ole graafiini sisällyttänyt heinäkuuta.

 

[ekomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Miten tuo "geosafe" on toteutettu käytännössä? Glykoli käy ulkona?! Vaatiiko järjestelmä kaksi kiertopumppua ja lämmönvaihdinta toinen glykoli/vesi ja toinen kylmäaine/glykolille. Oilonin esitteissä ei kovin kummoisesti oltu tuota kuvailtu. Jos laitteen ostaa tuleeko mukana hyvät manuaalit? Mietin saisiko tuollaisen alle -20 C keleillä lämpöä puskevan evi-laitteen kytkettyä edullisesti omaan 2000 ltr varaajaan ilman lisähärpäkkeitä.

Kannattaa eristellä kuumat paikat hyvin, säästää hyvin jopa kesäaikana.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Miten tuo "geosafe" on toteutettu käytännössä? Glykoli käy ulkona?! Vaatiiko järjestelmä kaksi kiertopumppua ja lämmönvaihdinta toinen glykoli/vesi ja toinen kylmäaine/glykolille.

Kyllä, kyseessä on kuvaamasi kaltainen järjestelmä: oma glykolipiiri lämmön vaihtimen ja ulkoyksikön välillä omalla kiertopumpullaan, ja toinen piiri varaajan ja lämmönvaihtimen välillä omalla kiertopumpullaan. Toista lämmönvaihdinta ei tarvita, kun lämmönvaihtimella käytetään sitä lämmityspiirin vettä. Ulkoyksikön sisällä on jo valmiina lämmönvaihdin kylmäaineen ja ulkoisen piirin välillä.

Periaatteessa tuota lämmityspiirin vettä pystyy kyllä kierrättämään ulkoyksikössä asti. Jäätymään se pääsisi ainoastaan sähkökatkoksen aikana tms. jos ulkoyksikkö on poissa pelistä pitemmän aikaa.

Tuosta eristämisestä: huomasinpa varaajan vieressä seisoessani, että varpaissa tuntuu lämpimältä. Eikä se ollut mikään ihmekään, koska minulla siellä varaajan pohjasta menee putki paisariin. Sekin pitää eristää

 

[ekomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Ok, kiitos nopeasta vastauksesta. (VILP kauppiaat saisivat ottaa tältä foorumilta vähän mallia) .
Sinänsä tuo järjestelmä kuullostaa turvallisemmalta kun vesi ei käy ulkona niin kuin joissain malleissa.
Voihan noita pitkiä sähkökatkoksia olla talvellakin, ei se ole mitenkään poissuljettu asia.

 

[Adamooppeli]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Miten tuo "geosafe" on toteutettu käytännössä? Glykoli käy ulkona?! Vaatiiko järjestelmä kaksi kiertopumppua ja lämmönvaihdinta toinen glykoli/vesi ja toinen kylmäaine/glykolille.

Kyllä, kyseessä on kuvaamasi kaltainen järjestelmä: oma glykolipiiri lämmön vaihtimen ja ulkoyksikön välillä omalla kiertopumpullaan, ja toinen piiri varaajan ja lämmönvaihtimen välillä omalla kiertopumpullaan. Toista lämmönvaihdinta ei tarvita, kun lämmönvaihtimella käytetään sitä lämmityspiirin vettä. Ulkoyksikön sisällä on jo valmiina lämmönvaihdin kylmäaineen ja ulkoisen piirin välillä.

Periaatteessa tuota lämmityspiirin vettä pystyy kyllä kierrättämään ulkoyksikössä asti. Jäätymään se pääsisi ainoastaan sähkökatkoksen aikana tms. jos ulkoyksikkö on poissa pelistä pitemmän aikaa.

Tuosta eristämisestä: huomasinpa varaajan vieressä seisoessani, että varpaissa tuntuu lämpimältä. Eikä se ollut mikään ihmekään, koska minulla siellä varaajan pohjasta menee putki paisariin. Sekin pitää eristää

Sinulla on mielenkiintoinen geopro vilp seuranta, laita nyt ennen lämmitys kautta 3~kWh mittari Vilp syöttöön, jonka perästä otat myös sähkön mahdolliselle ulkopuolisille vastuksille. Näin saat helposti eroteltua lämmitykseen käytetyn energian käyttösähköstä. Paikalliselta energiayhtiöltä muutamalla kympilla tai kättäpäivää hinnoilla.

Tuolta saa uusia: http://juhansahko.net/verkkokauppa/product_details.php?p=755

 

[ekomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Paikalliselta energiayhtiöltä muutamalla kympilla tai kättäpäivää hinnoilla.

Täällä oli paikallisen yhtiön "kättäpäivää" hinta 3~ Enermetille n. 25 €/kpl.
Kannattaa laittaa pumppu seurantaan nyt kun taloa on remontoitu ja lisäeristetty niin kulutuskin lähtee vakiintumaan uudelle tasolle.
Helpottaa COP:n laskentaa.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kesäkuun kokonaiskulutus oli 594 kWh, k.a. n. 20 kWh/d
Heinäkuun kokonaiskulutus oli 370 kWh, k.a. n. 13kWh/d

Elokuun kokonaiskulutus oli 560 kW, 18 kWh/d keskiarvolla

Nyt hiukan viisaampana varaajaan olisi kannattanut pistää vaihtoventtiilit varaajan ylkäosan ja alaosan lataamista varten erikseen ja ohjaus varaajan lämpötilan mukaan. Nyt kun anturit ovat ns. normaalipaikoissaan (yläosan anturi yläosassa ja alaosan anturi alaosassa), niin varaajan kerrostuma menee ladattaessa sekaisin ja lopputulema on sitten koko varaaja yläosan tavoitteen lämpöisenä (yläosa nyt 55C ja alaosa jää 1-2C viileämmäksi).

Tuo kolmivaihemittarin liittäminen sähkötauluun on helppo viritys tuon varaajan virityksen rinnalla ...

EDIT: Lukaisin ohjekirjaa vähän tarkemmin vaihteeksi ja ohjausboxista löytyy ohjaus kolmitieventtiileille, joilla yläosaa ja alaosaa voidaan varata vuorotellen. Eli periaatteessa en tarvitsisi kuin tuon varaajan putkien vedot ja ohjausventtiilit, niin systeemin saisi lataamaan varaajan eri osat tarpeen mukaan. Tuon kun olisi tajunnut jo systeemiä tilattaessa tai viimeistään silloin, kun varaajan asennusta tehtiin.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Elokuun kokonaiskulutus oli 560 kWh, 18 kWh/d keskiarvolla.

Syyskuun kokonaiskulutus oli 820 kWh, 27 kWh/d keskiarvolla.

Jossakin ensi viikolla saan kWh-mittarin VILP:ille ja voinkin sitten seurata vastuksien ja VILP:in kulutusta. IV-koneelle on oma kulutusmittari. Kiertovesipumput (lattia- ja patteripiiri) jäävät mittausten ulkopuolelle.

Ohessa on sitten taas kerran päivitetty graafi mittauksista.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Jossakin ensi viikolla saan kWh-mittarin VILP:ille ja voinkin sitten seurata vastuksien ja VILP:in kulutusta. IV-koneelle on oma kulutusmittari. Kiertovesipumput (lattia- ja patteripiiri) jäävät mittausten ulkopuolelle.

Tänään aamulla se mittari tuli sitten asennetuksi. Nyt pääsee näkemään siis veden lämmitykseen menevän energian määrän. IV-koneessa on ilman esilämmitys sähköllä, jälkilämmitys taas vesipatterilla.

EDIT 8.10.
Viimeinen vrk kokonaiskulutus 31 kWh ja VILP:in kulutus 23 kWh

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Viimeinen vrk kokonaiskulutus 31 kWh ja VILP:in kulutus 23 kWh

Nyt tuo VILP:in kWh mittari on ollut tasan 4 vuorokautta ja tänä 4 vuorokauden aikana on mennyt
kokonaissähköä 148 kWh ja
lämmitykseen (VILP) 79 kWh
erotus = 69 kWh (k.a. 17,25 kWh), muutama pesukoneellinen pyykkiä on pyörinyt ja astianpesukone päivittäin.

Heinäkuussa pääsi sellaiseen 13 kWh keskikulutukseen (kokonaissähkö), joten voisi kuvitella sen sisältävän meidän normaalit sähkövempeleet, eli pakastin ja pari jääkaappia + ilmanvaihto.

Jos siis meillä menee tuo keskimäärin n. reilu 17 kWh taloussähköä per päivä, niin se tekee n. 6300 kWh vuodessa - mikä on ihan järkeenkäypää.

Aloitin kulutuksen seuraamisen lokakuun 6. päivä 2009 ja nyt sitten vuodessa on kulunut 23600 kWh:a. Jos ns. kulutussähkö olisi tuo laskettu 6300 kWh vuodessa, niin VILP on vienyt vuoden aikana 17300 kWh:a.

Jos taas öljyä olisi kulunut se normaali 3000l vuodessa, niin 17300 kWh vastaisi (kattilan hyötysuhde 0.94 ja yksi öljylitra vastaa 10 kWh:ta) 1/0.94*1730l = 1840 litraa ölljyä, öljynä säästö siis 1160 l.

Sähkön hinta olisi 11c/kWh, jolloin lämmitykseen olisii mennyt 1900e, jos öljyn hinta olisi ollut 70c/l niin 3000l öljyä olisi maksanut 2100e, säästö 200e.

Eh? Smiley211006

 

[repomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Sähkön hinta olisi 11c/kWh, jolloin lämmitykseen olisii mennyt 1900e, jos öljyn hinta olisi ollut 70c/l niin 3000l öljyä olisi maksanut 2100e, säästö 200e.

Öh.. ja investoinnin takaisinmaksuaika? Edit: ei kyl hyvältä näytä. Missä mättää? Ainakin tuo hyötysuhde öljysysteemille kuulostaa kovalta.