Muistelisin lukeneeni jostakin, että lähinnä kaikkein järein runkoputkisto on rakenteeltaan pääosin sellainen, että se voisi taipua 100% vedylle. Pienemmät pitäisi rakentaa uudelleen (käytetty teräs ei kestä suhteellisen puhdasta vetyä). Mutta onko järkeä rakentaa vetyputkistoa, ellei pystytä rakentamaan edullisia ja suuria vetyvarastoja. Jossakin päin on geologisia rakenteita, joita voisi käyttää melko kustannustehokkaina vetyvarastoina (lähinnä vuorisuolakerrostumissa) ja joitakin tuollaisia on Saksan seudulla ja Britanniassa, mutta mikä muu kaasu hyvänsä menisi paljon tiukempaan tuollakin.
Ilman varastoa vetyputkistossa ei ole suurta järkeä, koska vetyähän voi tuottaa hajautetusti varsin vertailukelpoisella hyötysuhteella verrattuna keskitettyihin jättilaitoksiin (kun puhutaan elektrolyyttisestä vedystä). Kannattaisi ennemmin satsata parempaan sähkönjakeluverkkoon, joka palvelee myös ylituotannon johtamisesta laitoksiin, jotka pystyvät hyödyntämään liikatuotannon melko lähellä kulutuspisteitä. Vettä nyt yleensä on saatavilla ainakin Euroopassa lähtöaineeksi.
Polttokennot taitavat olla halpenemaan päin katalyyttikehityksen myötä ja toisaalta hiilikuitusäiliöihin saadaan mahtumaan siedettävä määrä vetyä kovalla paineella, joten ehkä tuo lähivuosina tulee kustannusten puolesta realistiseksi joidenkin ajoneuvojen käyttövoimana. On tuo vaan niin räjähdysherkkää pienenkin vuodon seurauksena.
