Samsung jääkaappipakastimen toiminta/kulutus

Raid76

"Parempi Tossun alla kuin taivasalla"
Normaali-ilmastossa (16-32 astetta) jääkaapin pitää pysyä 0-8 asteen sisällä testissä kuitenkin niin että keskilämpötila on alle 4 astetta. Laite testataan sekä 16 että 32 asteessa tuon suhteen. Energiankulutus testataan huoneenlämpötilassa 25 astetta. Pakastimessa pitää jokapaikassa olla vähintään -18 astetta.

Valmistajalle annetaan 10% anteeksi enegiankulutuksessa ja 3% jääkaapin tilavuudessa energiamerkinnässä.
Joo, hyvä nähdä tuokin kulutus.

Kaappi seisoi 12h ilman virtaa. Jonkun verran sieltä tuntien kuluessa lirutteli vettä kompuran päälle kaukaloon enemmän kuin käyntisulatusten yhteydessä.

24h tyhjänä vapaasti seisoen 19 asteisessa huoneessa otti sähköä vajaa 900W. Ovia ei avattu kertaakaan.

Testin jälkeen pakkaseen laitettiin väljästi tuotteet sijaispakkasesta ja jääkaappiin jonkun verran viileetä tavaraa. Huonelämmöstä sinne siirrettiin kananmunia rasiallinen, kasviksia (paprika, kurkku, 6 tomaattia, pieni lanttu ja 4 sipulia) ja 4 pientä kivennäisvesi tölkkiä. Kaappi otti 10 tunnin aikana 800W... Kovin kummoinen ei ainakaan jääkaapissa jäähdytyskyky ole, kun tuommoinen määrä huonelämpöistä tavaraa sai kaapin huutamaan tunteja täysillä. Eipä silti se vesilasikaan kovin nopeasti jäähtynyt alle viiden asteen, missä anturia pidin aiemmin testissä.

Summa summarum:

Millään setupeilla ei päästä lähellekään tuota ilmoitettua vuosikulutusta (248 kWh/Vuosi, 679W/vrk). Kaikki testit ajettu likimain nollakäytöllä, eli ovia ei ole availtu.

Jos kaappi on vähäisellä/normaalilla käytöllä(2 hlö talous) ja väljällä täytöllä, nousee kulutus tuonne 1.1 - 1.3 kWh tasolle, joka on aivan älytön kulutus modernille invertterikompressorilla varustetulle jääkaappipakastimelle. Puhallustekniikka mahdollistaa nopean jäähtymisen kaapissa avaamisen jälkeen ja matalan kulutuksen. Näin siis teoriassa, todellisuus on nyt ainakin aivan toista.

Rahastahan tässä nyt ei tietenkään ole kysymys, puhutaan 15-20€ vuotuisesta erosta ilmoitettuun. Kysymys on periaatteesta ja taidan tämän kortin katsoa loppuun Samsungin kanssa. Takuu menee umpeen joulukuussa.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Puhallustekniikka mahdollistaa nopean jäähtymisen kaapissa avaamisen jälkeen ja matalan kulutuksen. Näin siis teoriassa, todellisuus on nyt ainakin aivan toista.
Eikös täälläisen toimintaperiaate sellainen että viileä ilma jaellaan koneen sisään höyrystimeltä puhaltimen avulla? Pääseekö tuonne näkemään ettei ilmankiertoreittiä tuki mikään tai se oo muuten missän muusissa?

Tuollainen jyvä siellä makoilee:


Ilman tuo wärkki vispaileen tuolta alhaalta ylös.

Muut sisukset: https://www.samsungparts.eu/samsung-model/rb33j3315saef.htm?popular=yes

Mitäs tälläinen laite tekee jo kylmäainetta on liian vähän?

Tuossa kompuran lapussa jäähdytystehoksi oli mainittu 200W. Kuulostaa melko vaatimattomalle. Paljonko aikaa ottaa jäähdyttää 20 asteinen 1l vesipullo 20 -> 5C? edit. 6 minuutia.

Tosson vastus millä se tekee sulatuksia: https://910-80-10.ru/holod/tens/25028
 
Viimeksi muokattu:

Raid76

"Parempi Tossun alla kuin taivasalla"
Kuudessa minuutissa ei varmasti jäähdy 20 asteinen pullo 5 asteiseksi. Ei jäähtynyt edes se vesilasi kuudessa tunnissa, toki sinne silloin meni testin vuoksi myös muuta huoneen lämpöistä. Kyllä ilmavirta siellä nopsaan viilenee.

Tsekkaan nuo kuvat kun pääsen tien päältä kotiin. Kiitos kuvista!
 

fraatti

Vakionaama
Ei se jäähdy 6 minuutissa edes pakastimessa.
Joo ei jäähdy koska lämmönsiirto ilman kautta on niin huonoa. Lisäksi kaapin seinät päästävät jatkuvasti lämpöä kaapin sisään mikä syö osan jäähdytystehosta. Jos kompuran höyrystin olisi siellä 1l eristetyssä vesiputelissa niin tulos olisi varmaan sitten jotain tuon suuntaista.
 

Raid76

"Parempi Tossun alla kuin taivasalla"
Kaapin kulutukset nyt paikallaan normaalikäytössä:

1.220 kWh ja 1.120 kWh/vrk.
 

Mikki

Vakionaama
Siis noin 400 kWH per vuosi. Hmm... Onhan tuo enemmän kuin mitä näkee uusien jääkaappien mainoksissa. Siis mainoksissa: itse en ainakaan luota niihin pätkääkään.

Lämpö jää Suomessa myös pääosin hyödyksi ja mielestäni aika pieni merkitys muutaman kympin sähköllä on siihen ARVOON nähden mitä jääkaappi antaa.

Se että on aina kylmä kalja valmiina hätätilanteisiin on järjettömän arvokasta ainakin minulle :)
 

Raid76

"Parempi Tossun alla kuin taivasalla"
Siis noin 400 kWH per vuosi. Hmm... Onhan tuo enemmän kuin mitä näkee uusien jääkaappien mainoksissa. Siis mainoksissa: itse en ainakaan luota niihin pätkääkään.

Lämpö jää Suomessa myös pääosin hyödyksi ja mielestäni aika pieni merkitys muutaman kympin sähköllä on siihen ARVOON nähden mitä jääkaappi antaa.

Se että on aina kylmä kalja valmiina hätätilanteisiin on järjettömän arvokasta ainakin minulle :)
Kuten ylempänä kirjoitin, rahasta tässä tietenkään ei ole kysymys vaan periaatteesta. 12 vuotta vanhempi Rosenlew kuluttaa käytössä vähemmän kuin tämä pieniruokainen invertterilaite. Joku mättää.
 

Mikki

Vakionaama
No se varmaan mättää, että uudessa laitteessa on kaikenlaista muutakin hienoutta (mitkä vie sähköä).... ehkä turhia ominaisuuksia, jos niitä ei huomaa. Siis kaikki tasaisemmat lämpötilan takaavat puhaltimet, ja no-frost systeemit.

Onhan se niinkin, että autoissakaan ei kulutus ole oikeasti hirveästi laskenut. Meidän naapurissa asuu pappa, jolla on joku 25 vuotta vanha VW Polo automaattina pienellä bensakoneella. Se kuluttaa jonkun 5l sataselle kuulemma. Tuollainen kulutus markkinoidaan nykyäänkin hypersuper-ekona.
 

fraatti

Vakionaama
Jahas, nyt olisi mittari hommattuna. Katsotaas millaisia lukemia tuosta saadaan sitten ulos. Koeponnistan alkuun tuon sampan side-by-side kaapin. Sitten testaan tuon tallin kaapin sekä tyhjänä että täytenä.
 

fraatti

Vakionaama
Pistä ihmeessä dataa tänne!
Laitan sitten lisää kun saan jotain "mustaa valkoiselle" enemmän. Laitoin myös Netatmon tuonne jääkaappiin niin saa myös värkin sisältä lämpötilan. Pikaisesti katsottuna kantama näyttää riittävän sieltä peltipöntöstä ulos.

Kuitenkin jo näin äkkiseltään voi sanoa että yllätyin siitä kuinka paljon tuon kaapin kulutus vaihtelee. Käppyrän alusta muutama minuutti ei kuulu jääkaappiin vaan on läppärin ~45W kulutus. Tökätessäni mittarin tuonne kaappiin kulutus oli jostain syystä varsin suurta. En tiedä johtuuko se sähkökatkosta kun kytkin mittarin paikoilleen vai siitä että uuni oli tuossa melko lähellä päällä. Kaappien ja uunin tausta on tuulettuvia molemmat. Ehkä tässä on sitten viisaampi kun aikaa hiukan kuluu lisää ja näkee mitä tuo värkki oikein tekee. :hmm:


Itse värkit on sijoitettu näin. Oikealla puolella on myös seinä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kuumeneeko tuo vehje itse kyljistä vai takaa ? eli minne voisi koittaa laittaa lisää ilmanvaihtoa sitten kun lähtötilanne on selvillä ?
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Isompi osa Samsungin laitteista kuumennee kyljistään eikä takaa. Hölmöä!
Parempi olisi lauhduttimet takana, sillä kyljissä ollessaan ei noita kylmäkaappeja voi laittaa kaapin sisään, kuten yleensä Suomessa asennetaan.
 

fraatti

Vakionaama
Kuumeneeko tuo vehje itse kyljistä vai takaa ? eli minne voisi koittaa laittaa lisää ilmanvaihtoa sitten kun lähtötilanne on selvillä ?
Kyllä tämä laite puhaltelee tuolta takaa. Tuossa tilanne muutama vuosi 12/2016 sitten kun ennen sisuksien puhdistamista. Luulen että tuo sama homma olisi taas ajankohtainen.


Täytyy koittaa tuo uunin vaikutus vielä erikseen nyt kun käppyrää saa mukavasti tuosta töpselistä ulos. Kerätään nyt alkuun vrk dataa että näkee vuorokauden kulutuksen.
 

fraatti

Vakionaama
Tämmöiseltä kulutus näyttää tähän saakka.


Tuossa on ollut mukana myös yksi sulatus. Kulutus ilman kaapin räpäälämistä invertterikompuran käydessä näyttää olevan jotain 65W luokkaa. Sulatus on näköjään ollut maksimiteholla noin 350w jonka jälkeen se on ollut noin 200W pari minuuttia. Sulatus oli kokonaisuudessaan kestänyt 20min. Syystä tai toisesta kone näyttää aina välillä pysäyttävän kompurankin eikä suinkaan käy yhtäsoittoa.

Lämpötilapyynti kaapille on 1 ja -22 astetta.


Vuorokauden vaihtuessa näkee sitten koko vuorokauden kulutuksen. Kaappia on räplätty nyt ehkä hiukan normaalia vähemmän koska ei olla oltu paikalla. Joka oven avauksen taitaa kyllä nähdä käyrässä jonkinsortin muutoksena.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pääseekö ilma sieltä minne puhallellaan pois jonnekin lämmittämättä kaapin koloa ?
 

Raid76

"Parempi Tossun alla kuin taivasalla"
Luen nuo datat tarkemmin aamulla. Minulla lämpenee etulaidat ja osa kaapin päällistä. Mitään eroa ei kulutuksessa ole vaikka seisoisi vapaana tahi olisi kolossaan. Kaapin päällä on tilaa ja takana, sekä kaapisto on ylhäältä auki. Mihinkään ei puhaltele. Vapaasti seisovaa mallia on vaikka kolossa onkin.

Ja kyllä. Ihmetyttää myöskin tuo pysähtely. Sitä on taajemmin kuin uutena. Minä en pääse 65W tasaiseen kulutukseen kun ei räplätä ja kaappi on kumminkin puolta pienempi. Sulla on pyynnitkin vielä kovemmat, mulla 5 ja -19.
 

fraatti

Vakionaama
Pääseekö ilma sieltä minne puhallellaan pois jonnekin lämmittämättä kaapin koloa ?
Kyllä siellä jotain väyliä on kuten ylälaatikoiden läpi on porattu kuppiterällä reikiä. Samoin kaapin päällä on tyhjää tilaa minkä peitelevy peittää osittain siksi ettei kolo näytä niin rumalle. Samoin kaapin oikealle puolella oleva levy on leikattu alhaalta takaa viistoksi niin että siitä puuttuu ehkä noin 10x50cm viistopala. Tuon levyn takaa on suora reitti ylös ja muistaakseni koneen puhaltimen puhallus on suunnattu jotakuinkin tuonne.

Näin tarkemmin ajatellen taidan porata vielä tuohon oikeaan sivulevyynkin takaylälaitaan noin 100mm kuppiterällä reijän kun siivoan koneen seuraavaksi. Ei siitä varmaan ainakaan haittaa ole. Samoin kaappi näyttää olevan kolossaan miltei kiinni uunin kyljessä ja oikealla puolella on pari senttiä tilaa. Parempi varmaan olisi että nuo välit olisi toisinpäin tai kone keskellä. Nyt uuni saattaa lämmittää suoraan pakastinta.

Kun sattuiskin olemaan noita netatmon sisäyksiköitä enemmän niin niitä voisi viljellä testin vuoksi uunin taakse, pakastimeen yms tilapäisesti...

Nuolien kohdalta menee reijät ylös saakka.
 

fraatti

Vakionaama
Luen nuo datat tarkemmin aamulla. Minulla lämpenee etulaidat ja osa kaapin päällistä. Mitään eroa ei kulutuksessa ole vaikka seisoisi vapaana tahi olisi kolossaan. Kaapin päällä on tilaa ja takana, sekä kaapisto on ylhäältä auki. Mihinkään ei puhaltele. Vapaasti seisovaa mallia on vaikka kolossa onkin.

Ja kyllä. Ihmetyttää myöskin tuo pysähtely. Sitä on taajemmin kuin uutena. Minä en pääse 65W tasaiseen kulutukseen kun ei räplätä ja kaappi on kumminkin puolta pienempi. Sulla on pyynnitkin vielä kovemmat, mulla 5 ja -19.
Tuon värkin tilavuudet ovat tässä, en osaa heittää hatusta että miten tuo vertautuu normaali kaappiin. Pakastin on ainakin pieni. Jääpalakone vie sieltä ison tilan.
Kapasiteetti
  • Netto Yhteensä
    532 l
  • Netto Pakastin
    176 l
  • Netto Jääkaappi
    361 l
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
oikeaan sivulevyynkin takaylälaitaan noin 100mm kuppiterällä reijän
Eikös se puhallus kannattaisi koittaa ohjata heti ulos kaapista - vaikka sitten taka-alalaidasta. Suurimpia voittojani tällä rintamalla oli muinoin Athlon jonka päälle sopi oikeista kohdista leikattu muovinen limupullo - niin että se kuuma ilma tuli suoraan takaseinästä ulos eikä enää lämmittänyt kotelon sisäilmaa. Prossun lämpötila laski melkein 10 astetta lisää jollain surkealla siilillä, kun se sai kotelosta viileää ilmaa.
 

fraatti

Vakionaama
Eikös se puhallus kannattaisi koittaa ohjata heti ulos kaapista - vaikka sitten taka-alalaidasta. Suurimpia voittojani tällä rintamalla oli muinoin Athlon jonka päälle sopi oikeista kohdista leikattu muovinen limupullo - niin että se kuuma ilma tuli suoraan takaseinästä ulos eikä enää lämmittänyt kotelon sisäilmaa. Prossun lämpötila laski melkein 10 astetta lisää jollain surkealla siilillä, kun se sai kotelosta viileää ilmaa.
Kyllähän se näin on. En tosin muista miten tuo ilma tuolta värkistä tulee ulos mutta tarvii perehtyä siihen jahka otan siivoustalkoon ohjelmaan. Toisaalta kyllä ihme on ellen oo tätä jo miettinyt joskus aikaisemmin...

Nyt kuitenkin tuli vuorokausi täyteen ja se näyttää seuraavalle. Sininen lämpötila ja oranssi teho.


Lämpötilan mittauksesta jäi pieni pätkä uupumaan koska vaimoke oli laittanut jonkun metallisen kipon netatmon viereen 23:18 ja eihän se siitä läpi kuulunut. No eipä tuo haittaa. Netatmon mittauksesta saisi varmaan nopeamman kun ottaisi tuon alumiinisen kuoren sen päältä pois. Lämpötila on tuolla käyrän alussa koholla sen takia että nakkasin sen tuonne kaappiin melko myöhään ja se ei ehtinyt jäähtymään kunnolla. Jostain syystä tuossa tehokäyrässä näkyy tuollaista 10W tason nousua. Mahtaako tuo puhallin sitten tuolla koneen sisuksissa käydä ajoittain? Tuo lämpötilan sahaaminenkin on jännä juttu kun kuitenkin kompura käy miltei vaikio teholla.

Mittari kertoi kulutukseksi 1,7 kWh vuorokaudessa josta saadaan keskimääräiseksi tehoksi 71W. Tuollaisella kulutuksella kaappi veisi vuodessa 600 kWh sähköä.
EU Label oli tälläinen.
  • Energiatehokkuusluokka
    A+
  • Energiankulutus (kWh/vuosi)
    442 (kWh/vuosi)
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Täytyi ihan huvikseen katsoa löytyykö tuolle 10W pykälälle mitään syytä.
Lauhduttimen BLDC puhallin kokonaiset 1,7W.


Höyrystimelle kaapin sisässä on joku 3W BLDC puhallin. Nämä molemmat pyörinee kokoajan kun kompressorikin käy.


Joku lämmitysmatto, teho 10W, mikähän moisen virka mahtaa olla? Lämmittelee höyrystimen alustaa?

Sijainti voisi sitten olla tälläinen..


Vesiputken lämmitin 10W


lämmitysmatto 5W


Jonkunmoinen sulatusvastus 200w?


Toinen 150W?


edit. 10W kulutus tulee tuosta höyrystimen alla olevan pellin lämmityksestä.. Nuo kaikki lämmittimet selttävätkin sen miksi kulutuskäyrä on tuollainen sahalaita. Tämän tästä joku pikku vastus lämmittelee jossain nurkassa.
Joku purkaa videossa moisen masiinan

Tuo lämpötilan sahaaminen silti kummastuttaa.... mahtaakohan tuo laite vuorotella jotenkin jääkaappi/pakastinosan jäähdytyksen kanssa? Eipä tuota käytöstä taida oikein muu selittää koska kompressori käy kuitenkin kokoajan tasaisesti. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Seuraava testi pärähti käyntiin eli uuni napsahti päällä kello 10 ja pysyy päällä seuraavan 1,5h 200 asteessa kiertoilmalla. Näyttäisi ettei uuni lämmitä kovin paljoa kaapin kylkeä. Vasemmalta puolelta se näyttää olevan noin 28 astetta. Sen sijaan etuosastaan uuni puskee 50 asteista ilmaa pihalle joka taitaa olla näiden kalusteisiin integroitujen ominaisuus ettei kalusteet kuumene liikaa. Jotta tämä vaikuttaisi jotenkin jääkaapin toimintaan niin ilman pitäisi päätyä kaapin alalaitaan missä höyrystin sijaitsee. Toinen vaihtoehto on tuo kaapin ympäristön ilman tai jääkaapin kyljen lämpeneminen. Jostain syystä veikkaan nyt ettei tällä ole kovin suurta merkitystä. No muutamien tuntien päästä tässä ollaan viisaampia sitten...

 

fraatti

Vakionaama
Tuon testin voikin jo julistaa päättyneeksi. Mitään sellaista merkittävää ei tapahtunut mikä ei menisi normaalin vaihtelun väliin. Tässä tapauksessa uunin lämpö ei vaikuttanut kaapin kulutukseen.
 

fraatti

Vakionaama
Seuraapa potilas valmistautui illalla koeponnistukseen eli tallin kaljakaappi. Tyhjäsin laitteen pakastinta lukuunottamatta alkuun ja tuikkasin mittarin paikalleen. Katotaan mitä tuo kuluttaa tyhjänä ja täytenä. Samoin voihan tuosta koittaa laskeskella coppia kaljojen jäähdytykselle... ;D
 

fraatti

Vakionaama
Tuossa kerkesi jo hiukan tulemaan käppyrää. Laite on kyljistä lauhduttava malli ja saattaapi olla että siinä ei ole mitään sähköistä osaa vaan pelkästään mekaaninen termostaatti(kapillaaritermostaatti?) joka sitä ohjaa koska kulutus putoaa nollaan kun kaappi sammuu? Valosta/oven avauksesta näyttää tulevan 10W kulutus joten siellä taitaa killittää perinteinen hehkulamppu. Mutta sanokaas joku viisaampi että mistä tuo johtuu että kulutus laskee koneen käynnistymisen jälkeen pikkuhiljaa? Kompressorin käynnistyessä tulee luonnollisesti tuo piikki.

Kone näyttää käyvän nyt jääkaappi tyhjänä noin 10min ja huilivan 32min kerralla.


Ero tuon asunnon toisen kaapin kulutukseen on melko dramaattinen ja tämä kaljakaappi näyttää käyvän melkoista pätkää.


Termostaatille menevä kapillaari lienee tälläinen? Sen tehtävä ei kait ole kuin ohjata/toimia termostaattina?

(kuva jostain netistä, ei ko. koneesta)
Irtaallaan joku tuollainen
 

fraatti

Vakionaama
Jahas, vuorokausi täynnä. Käynti oli samanlaista pätkää loppuun saakka. Netatmon kantavuus ei olisi riittänyt tänne saakka joten perinteinen mittari sai kelvata tähän epätieteelliseen kokeeseen. Kaapissa ollut lämpömittari näytti kumman suurta lukemaa, 9,4 astetta. En katsonut välissä että onko lukema aina sama, todennäköisesti se sahaa jonkinverran. Ympäristön lämpötila 17,7 astetta. Vuorokaudessa kaapin kuluttama energia 0,324 kWh, keskiteho vaatimattomat 13,5 W.



Experiment kakkoseen jääkaappi ladattiin täyteen. Katsotaan muuttuuko kulutus suuntaan tai toiseen kun kaappi täynnä. Sisältö 24,25 litraa.
 

fraatti

Vakionaama
Jahas. Se olisi sitten kaljat jäähdytelty ja kaappi on myös ollut päivän koskemattomana täynnä.

Tilateesta muodostui tälläinen. Tyhjänä kulutus 0,324 kWh/päivä. Päivänä jolloin kaappi täytettiin 0.403 kWh. Täytenä 0,318kWh. Täytenä tämä kaappi siis vei perskarvanverran vähemmän sähköä. Vuorokautiseksi keskitehoksi muutettuna se olisi 2,5W. 0,32 kWh päiväkulutuksella laskettuna vuosikulutukseksi tulee 117 kWh joka on alhaisempi kuin mitä energimerkintä antaa ymmärtää. Tämä tietysti johtuu pienemmistä lämpötilaeroista kuin testissä.


Syy kulutuksen muuttumiselle lienee se että täyteen ahdettuna jääkaapin lämpötila on karvanverran korkeampi. Tyhjänä kaapin ja ympäristön lämpötilaero oli 8,3 astetta ja täytenä 6,6 astetta. Ympäristön lämpötila tyhjällä kaapilla oli siksi lähtötilanteessa suurempi kuin talli ovi oli ollut edellisenä päivänä auki.


Jos oletetaan että kaapin kulutuksen määrää pääsääntoisesti ympäristö ja sen sisuksen lämpötila ero niin voidaan laskea mitä yhden asteen lämpötila eron pitäminen kuluttaa tehoa. Tyhjä kaappi 324 Wh / 8,3 astetta / 24 h = 1,6 W/K. Täysi kaappi 318 / 6,6 / 24 = 2 W/K. Nyt kulutus onkin aavistuksen korkeampi astetta kohden täydellä kaapilla.

Jotta asiaa saisi tutkittua tarkemmin niin olisi varmaan suotavaa että sekä kaapin sisälämpötilalle että ulkolämpötilalle olisi myös jatkuva mittaus. Ja nyt kaapin lämpötila oli näköjään varsin korkea. Tuossa asennossa termostaatti on ollut siitä lähtien kun olen kaapin ostanut mutta toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu kun kaapin lämpötilaa lasketaan reilusti alhaisemmaksi eli lähemmäksi lämpötiloja missä ne tyyppillisesti ovat. En tiedä jaksaisiko vielä tehdä moisen kokeen. Eipä se tosin vaatisi kuin kaapin tyhjäämisen kertaalleen. :hmm:
 

fraatti

Vakionaama
Saattaa olla että setupissa oli vielä muitakin puutteita kuten se että vuorokaudessa lämpötila ei ollut vielä vakiintunut kun kaappia oli täytetty. Tämän paljastaa se että käytijaksot ovat tiheämmässä kuin 11.10 alkuyöstä kun illasta. Palkkien leveydestä voi päätellä myös sen että täydempänä kaappi käy hiukan pidempiä käyntijaksoja.
 

fraatti

Vakionaama
Leikkimielisesti jäähdytykselle voi laskea myös jotain coppia. Kulutusero kun jääkaappi täytettiin oli 0,082‬ kWh verrattuna muihin päiviin. Olettaa nesteen lähtölämpötilaksi 18 astetta ja loppulämpötilaksi 12 astetta. Lämpötilan muutos siis 6 astetta. Nesteen määrä oli 24,25l. Tuollainen nestemäärän lämmittämiseen 6 astetta vaadittava energiamäärä on 0,849 kWh. Tuo jaetaan sitten 0,082:lla niin saadan coppi -> 10,3.

Tämä osoittaa sen että jotain on pahasti pielessä. Kyseessä lienee kaksi oleellista vikaa. Nesteen lämpötila alkutilanteessa saattoi olla hiukan alhaisempi kuin olettaa saattaa koska vuorokausi ei välttämättä ole riittänyt siihen että se on jäähtynyt samaan huoneen lämpötilaan. Toinen on se että todennäköisesti jäähtyminen on vielä jatkunut toisena päivänäkin. Ja tietysti vielä kolmas se että jääkaapissa lienee jossain kohtaa myös lämpöisempää kuin missä mittari nyt sijaitsi.

Parempi tapa tutkia hommaa lienisi joku suuri nesteastia minkä nesteen lämpötilaa mittaisi.... :hmm:
 

fraatti

Vakionaama
Täytyi vielä tarkistaa antaako tuo netin laskuri ihan höpöjä tuloksia paljonko energiaa vaaditaan lämmitykseen/jäähdytykseen. Näyttäisi että se kertoi tulokseksi aivan puuta heinää. Nyt COPiksi saakin hiukan järkevämmän luvun kun laskee tuon itse.


E = (4.2 kJ/kgoC) ((90 oC) - (20 oC)) (1000 liter) (1 kg/liter)

= 294000 kJ

= (294000 kWs) (1/3600 h/s)

= 81.7 kWh


Tuon esimerkin mukaan kun sijoittelee arvot tuonne saa rimpsun
4.192 x 6 x 24.25 x 0.998 = 608kJ = 0,169kWh

Tuosta sama aikasempi laskutoimitus 0,169 / 0,082 -> Cop 2,06 joka lienee tämäkin vielä liian hyvä luku? Vai millainen tuollainen jääkaapin hyötysuhde pitäisi oikein olla?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vai millainen tuollainen jääkaapin hyötysuhde pitäisi oikein olla?
Invertterikokeita tehdessäni kävin kompuran speksejäkin katsomassa -siinä laitteessa oli surkea kapistus COPiltaan. Pitäisihän tuollaisen +asteista vähän lämpöisempään luovuttavan vehkeen päästä aika helpolla hyviin arvoihin - mutta toisaalta lämmönvaihtimet ovat aika vaatimattomia.
 

fraatti

Vakionaama
Nusnus, (S)COP on lämmityksessä, (S)EER jäähdytyksessä ;)
Ei se nyt taida ihan kyllä noinkaan mennä. ;)

Jääkaappi ei taida olla ilppi, ilmastointilaite tai huonejäähdytyslaite joiden yhteydessä ESEERiä taidetaan viljellä euroopassa? SEERiä sitten jenkeissä.

Coefficient of performance
From Wikipedia, the free encyclopedia
The coefficient of performance or COP (sometimes CP or CoP) of a heat pump, refrigerator or air conditioning system is a ratio of useful heating or cooling provided to work required.[1][2] Higher COPs equate to lower operating costs. The COP usually exceeds 1, especially in heat pumps, because, instead of just converting work to heat (which, if 100% efficient, would be a COP of 1), it pumps additional heat from a heat source to where the heat is required. For complete systems, COP calculations should include energy consumption of all power consuming auxiliaries. COP is highly dependent on operating conditions, especially absolute temperature and relative temperature between sink and system, and is often graphed or averaged against expected conditions.[3]

European seasonal energy efficiency ratio
From Wikipedia, the free encyclopedia
In Europe, the seasonal efficiency of refrigeration equipment, chillers and air conditioners is often rated by the European seasonal energy efficiency ratio (ESEER) which is controlled (among others) by the Eurovent Certification Company.[1] A similar standard in the United States is the integrated energy efficiency ratio (IEER).

The ESEER is calculated by combining full and part load operating Energy Efficiency Ratios (EER), for different seasonal air or water temperatures, and including for appropriate weighting factors. These values are shown in the following table.

Seasonal energy efficiency ratio
From Wikipedia, the free encyclopedia
This article is about the American definition of SEER. For the European definition, see European seasonal energy efficiency ratio.
The efficiency of air conditioners is often rated by the seasonal energy efficiency ratio (SEER) which is defined by the Air Conditioning, Heating, and Refrigeration Institute in its 2008 standard AHRI 210/240, Performance Rating of Unitary Air-Conditioning and Air-Source Heat Pump Equipment.[1] A similar standard is the European seasonal energy efficiency ratio (ESEER).
The SEER rating of a unit is the cooling output during a typical cooling-season divided by the total electric energy input during the same period. The higher the unit's SEER rating the more energy efficient it is. In the U.S., the SEER is the ratio of cooling in British thermal unit (BTU) to the energy consumed in watt-hours. The coefficient of performance (COP), a more universal unit-less measure of efficiency, is discussed in the following section.








 
Ylös Bottom