Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

RauskiH

Aktiivinen jäsen
Olen kyllästynyt takan lämmittämiseen ja miettinyt lämpöpumppua sähkölämmitteisen vuonna 2007 rakennetun talon lämmityslaskua pienentämään. Olemme asuneet talossa hieman vajaan vuoden ja sähkön kulutus on ollut n. 21 Mwh + 4 mottia koivuja. "Edellisen isännän" aikana sähkön kokonaiskulutus on ollut 25-28 Mwh/a eikä takkaa ole lämmitetty kuin makkaran paistoa varten. Koska talossa on aina-valmis kiuas ja ainakin meillä on kesäkuukauksien kulutus on ollut lähes 1 Mwh/kk, niin lämmityskauden kokonaislämmöntarpeeksi lienee laskettava n. 20 Mwh/a, joten potentiaalia lämpöpumpulle näyttäisi löytyvän.

Lämpöpumpuksi on valikoitumassa Mitsun FH35, joka ilmeiseti toimii kohtuudella yhteen taka kanssa ja jaksanee tehdä lämpöä myös täällä napapiirin tuntumassa. Sisäyksikön paikaksi olen kaavaillut eteiseen kahta punaisella merkittyä vaihtoehtoa ja ulkoyksikön paikaksi keittiön ikkunan olevaa sinisellä merkittyä kohtaa. Sisä- ja ulkoyksikön väliset putket vedettäisiin välikaton kautta ja kondenssiputki joko eteisen kaapiston tai makuuhuoneen kaapiston takana sisäyksikön asennuspaikasta riippuen. Vaihtoehdon A hyötynä lienee parempi lämmön jakautuminen koko taloon. B vaihtoehdon etuna olisi parempi lämmön siirtyminen isoon keittöön ja sisäyksiköltä ei olisi "suoraa näkyvyyttä" olohuoneeseen, joten sekä ääni että ilmavirta häiritsisivät vähemmän olohuoneessa oleskelua. B vaihtoehdon huonona puolena olisi kiinnitys makuuhuoneen seinään ja vasemmalla olevien kolmen makuuhuoneen lämmitys olisi vaihtoehtoa A tehottomampaa.

Mitäs mieltä foorumilaiset ovat vaihtoehdoistani ja löytysikö muita, minulta huomaamatta jääneitä, potentiaalisia vaihtoehtoja sijoituspaikaksi?
 

Liitteet

  • Pohja.jpg
    Pohja.jpg
    105 KB · Katsottu: 501

SLJK

Aktiivinen jäsen
Vs: Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

Potentiaalia lämpöpumpulle on ja säästettävää tuosta reilun 20 MWh vuosikulutuksesta löytyy kivasti. Veikkaisin, että siitä on nipistettävissä ulos liki 10 MWh, jos pumppu saa laulaa "täysillä".

Laita sisäyksikkö ehdottomasti eteiseen ja valitsemasi paikka A on ihan OK:
 

Vaahteramäki

Aktiivinen jäsen
Vs: Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

Älkää hermostuko, mutta jälleen kerran muistutan tuon kattokasettimallin mahdollisuudesta. Tässäkin tapauksessa hönkää lähtisi joka suuntaa, kun sisäyksikkö asennetaan eteisen kattoon. Kannattaa muuten ihan oikeasti ajatella tätäkin vaihtoehtoa.
 

RauskiH

Aktiivinen jäsen
Vs: Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

Olen hieman pessimistinen mahdollisuudesta säästää ilpillä 10 Mwh vuositasolla. Laskeskelin itse säästöpotentiaaalia seuraavasti:

Tarkistin vielä kokonaiskulutuksen ja aikaisempi olettamukseni oli hiukan alakanttin, joten oletetaan talon kokonaiskulutukseksi 30 Mwh/a, josta vähennetään seuraavat lämpöpumpun ulottumattomissa olevat kulutukset:

1. Korkean kesäkuukausien kulutuksen (n. 900-950 kwh/kk) perusteella vähennetään 12 Mwh/a. Syynä korkeaan kulutukseen ovat taloudessa asuvat 5 hlö, joten tiskikone, pyykkkäri ja kesäkautta lukuunottamatta myös kuivausrumpu pyörivät jokainen lähestulkoon kerran päivässä. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen vie myös osansa, sillä aina-valmis saunatonttu vie 200 w jatkuva kuormana eikä ahkera 5-7 krt/vko tapahtuva saunominen ole omiaan pienentämänään kulutusta. Käyttövesi lämpenee luonnollisesti myös sähköllä, mutta veden kokonaiskulutus kuitenkin järkevällä tasolla ??? kun vuodessa ei mene kuin hieman yli 100 m3

Peruskulutuksen lisäksi vähennetään seuraavat talveen liittyvät "kausikulutukset"
2. N. 35 m2 lämmitettyjen autotalli/varastotilojen (eristetty toki yhtä hyvin kuin asuintilat, mutta lämpötilana pidetään 5-8 C) lämmitykseen ei pumpulla vaikutusta. Puku- ja pesuhuone/saunatiloissa lattialämmitys on päällä oli sitten pumppua tai ei, tästä ei mukavuus- ja kosteusriskisyistä tingitä! -> vähennystä näistä yhteensä 3 Mwh/a

3. Ilmanvaihdon etu- ja jälkilämmitys talvella -> vähennystä 1 Mwh/a

4. Valaistuksen lisääntynyt tarve pimeän aikaan + toisen auton esilämmitys -> 1 Mwh/a

Nämä kun summaillaan yhteen ja vähennetään kokonaiskulutuksesta, niin potentiaalista kuormaa pumpulle jää vielä 13 Mwh/a. Toki pitää vielä huomioda se, että varsinkin kun talo sijaitsee Rovaniemen korkeudella, niin pumpun tehot eivät tule yksin riittämään kovimmilla pakkasilla eikä myöskään näin isossa ja sokkeloisessakin talossa lämpö tule leviämään ihan joka nurkkaan, joten lattialämmitykset tulevat aina silloin tällöin napsahtelemaan päälle. Tämän osuus on yhtälössä hankala arvioida, mutta heitetään tähän 3 Mwh/a käytettäväksi lattialämpöihin marras-helmikuun aikana.

Summasummarum eli pumpulla olisi hoidettava 10 Mwh/a lämmöntarve. Tällä korkeudella ei vuosicoppi ole varmaan ihan hurja. Koska pumpulle saa ohjattua kuitenkin kohtuu kovaa kuormaa, niin oletettavissa olisi 2 alkava cop, mutta 2,5 lienee enemmän päiväunta kuin realismia? Jos kaikkinensa pumpun pitäisi näillä laskuilla tehdä 10 Mwh/a, joka tarkoittaisi 2 copilla sitä, että pumpun olisi otettava verkosta 5 Mwh/a. Kyllä tuossa kompuralle töitä riittää vaikka säästöpotentiaaliksi ei tule 10 vaan 5 Mwh/a.Toivottavasti ei mennyt mitään pahasti pieleen päätelmissäni/laskelmissani, korjatkaa toki jos huomaatte jotain epäloogisuutta...

Pyysin eilen kolmesta firmasta tarjoukset FH35:sta avaimet käteen asennettuna (1. postin speksin mukaisesti, sisäyksikkö paikkaan A, ulkoyksikkö maatelineelle). Pari ehti jo vastaamaankin ja toinen näistä myös käymään paikan päällä. Tarjousten välillä ei ollut juurikaan hintaeroa kokonaishinnan ollessa 2500-2600 eur. Koska yritykset hinnoittelivat laitteen ja työn hieman eri lailla, niin kotitalousvähennyksen alentava vaikutus huomioiden, näiden hinta on lähes sama eli n. 2100 eur. Vaikkakaan asennus ei ole kaikista helpoin, niin hinta on mielestäni hieman yläkanttiin? Yksi firma ei tosin ole vielä vastannut, joten katsotaan vielä saadaanko sieltä hintaan hajontaa.

Kattokasettivaihtoehto on jäämässä pois tänä päivänä myyjän kanssa käydyn keskusteluun pohjautuen, perusteena:
- kattokasetti on suunniteltu jäähdytystä silmällä pitäen eikä ole yhtä tehokas lämmityksessä seinämalliin verrattuna
- ainakin mitsun tapauksessa ulkoyksikkö vaihtuu hyötysuhteeltaan huonompaan
- kattokasettimallien osuus kaikista myydyistä on luokkaa "yksi sadasta"
- hinta avaimet käteen asennettuna 3900 eur :eek:
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

Toteutuneet ILPin ottoenergiat ovat olleet etelässäkin 4-5MWh välissä silloin kun ILP pääsee hommiin, pääsin jonain vuonna itsekin 4400kWh paikkeille. ILP on lämmityslaitteena tarkka, kaikki tulee hyödyksi ja säätö on nopeaa. Niinpä näissä ongelmana on aina muiden lämmönlähteiden hillintä: ILP mukautuu nopeasti jos lämpöä tulee jostain muualta ja antaa muiden lämmittää, varsinkin kun monessa sähkölämmittimessä on aika suurpiirteinen termostaatti. Tästä seuraa se, että muiden lämmittimien termostaatit joutuu useinkin laittamaan hiukan epämukavan kylmälle jos säästöä hakee. Avain on ILPin lämmön levitys. Jos se on hankalaa kannattaa koittaa keksiä keinoja joilla lämpötilanmittauksen saa vähän etäämmälle pumpun sisäyksiköstä.
 

Vaahteramäki

Aktiivinen jäsen
Vs: Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

RauskiH sanoi:
Kattokasettivaihtoehto on jäämässä pois tänä päivänä myyjän kanssa käydyn keskusteluun pohjautuen, perusteena:
- kattokasetti on suunniteltu jäähdytystä silmällä pitäen eikä ole yhtä tehokas lämmityksessä seinämalliin verrattuna
- ainakin mitsun tapauksessa ulkoyksikkö vaihtuu hyötysuhteeltaan huonompaan
- kattokasettimallien osuus kaikista myydyistä on luokkaa "yksi sadasta"
- hinta avaimet käteen asennettuna 3900 eur :eek:

Njaa...

Itse en välttämättä unohtaisi tuota kattokasettimallia, en ainakaan sen takia, että joku myyjä on sitä mieltä, perusteena:
- suunniteltu jäähdytystä varten, en tiedä voi olla. Puhaltaa neljään suuntaan, myös lämmintä, joten tähän tehokkuuteen esitän vastalauseen.
- tätä en ole vertaillut, voi ollakin
- tällä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa vaikka olisi luokkaa "yksi tuhannesta"
- kun itse olen ostanut pelkän laitteiston ja asentanut sen itse ("ammattilainen" kävi liittämässä putket ja sähköt) niin, jäipä aika hyvä hinta omalle työlle. Vaikka on hinnakkaampi, niin ainakin minun mielestäni se on myös erittäin paljon tyylikkäämpi/kauniimpi kuin tuo seinämallinen.

Mieti ja vielä kerran mieti. Älä anna vain rahan ratkaista.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

Vaahteramäki sanoi:
Njaa...

Itse en välttämättä unohtaisi tuota kattokasettimallia, en ainakaan sen takia, että joku myyjä on sitä mieltä, perusteena:
- suunniteltu jäähdytystä varten, en tiedä voi olla. Puhaltaa neljään suuntaan, myös lämmintä, joten tähän tehokkuuteen esitän vastalauseen.
- tätä en ole vertaillut, voi ollakin
- tällä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa vaikka olisi luokkaa "yksi tuhannesta"
- kun itse olen ostanut pelkän laitteiston ja asentanut sen itse ("ammattilainen" kävi liittämässä putket ja sähköt) niin, jäipä aika hyvä hinta omalle työlle. Vaikka on hinnakkaampi, niin ainakin minun mielestäni se on myös erittäin paljon tyylikkäämpi/kauniimpi kuin tuo seinämallinen.

Mieti ja vielä kerran mieti. Älä anna vain rahan ratkaista.

Mankelin etu on lähinnä siinä että virtauksen saa kohdistettua ja niinpä ilman saa kiertämään vaikkapa rintsikan ympäri, kattokasetin kantama on selvästi lyhyempi. Tuossa pohjassa kattokasetilla saattaisi kuitenkin saada tasaisemmat lämmöt makuuhuoneisiin, koska niitä on eri suunnilla. Ulkoyksikön 'huonontuminen' on tässä oikeasti paha juttu, kämppä on aika pohjoisessa.
 
Ylös Bottom