Sokkelin (ulkopuolinen) vierustäyttö

Fiifu

Jäsen
Saisikos arvon kanssafoorumilaisilta mielipiteitä mikä on oikea sokkelin *ulkopuolinen* vierustäyttö? Tässä tuntuu olevan niin monta mielipidettä kuin on ihmisiä ja jostain syystä kaikki mielipiteet tuntuvat pohjautuvan absoluuttiseen faktaan.

Omassa tilanteessani sokkelin vierustäyttö on tehty pintaan asti tiiviihköllä kivituhkan oloisella täytöllä, jonka alla on eristelevyt (oikealla kaadolla) ja sen alla salaojakiviaines. Kostealla kelillä kuitenkin sokkelin pinta on kosteaa tuon tiiviihkön kivituhkan vuoksi, joten ajattelin kaapia sitä hieman pois ja pistää erityisesti sokkelin vierukseen 16-32 sepeliä. Ajatuksena kuitenkin että pintavedet ohjautuisivat pääasiassa tiiviimmän kivituhkatäytön kaatojen mukaisesti pois sokkelin vierukselta, mutta tuo sepeli auttaisi hieman kuivattamaan sokkelin pintaa.

Nyt tietysti itseäni pohdituttaa ettei tuo sepelikerros sitten aiheuttaisi eräänlaista ojaa sokkelin vierukseen, mistä tulisi vain enemmän ongelmia. Näin siis kivituhkaa pitäisi kaapia kauempaakin pois sokkelin vierukselta ettei siihen jäisi painaumaa, jonka sepeli sitten piilottaisi.

Keskustelun pohjaksi Ruduksen havainnekuva, miten heidän näkökulmasta sokkelin ulkopuolinen täyttö pitäisi toteuttaa.
1614345513801.png
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Jos nyt tekisin ja muilta ei kyseltäis ni ylhäältä alemmas:
Sepeli 5cm-kivituhka5cm- finfoam5cm-10cm halk kiviä 0.5m- sit maata. Ja kalliolle anturat kiinni.
 

Matias

Aktiivinen jäsen
Poistettiin hieno hiekka sokkelin ulkopuolelta,lisättiin patolevy ja anturasta ylös asti sepeliä sokkelin viereen
 

Liitteet

  • Sokkelin ulkopuolinen täyttö.jpg
    Sokkelin ulkopuolinen täyttö.jpg
    207,4 KB · Katsottu: 1 041

Tuokko

Aktiivinen jäsen
Pintaan sepeli tai mukulakivi. Siitä alaspäin pitäisi olla jokin tiiviimpi kerros että pintavedet virtaa perustuksesta poispäin...jopa savi? (On laitettu myös muovikelmua jonka reuna nostettu perustusta vasten...tätä kaikki ei suosittele?) sitten 10 cm hiekkakerros esim. 0-8 mm ja routeristyslevy.
Jos tulee muovikalvo, niin muovin ja routaeristeen väliin hiekkaa. (Tämä siksi, että muovin kylmään alapintaan tiivistyy maakosteus ja kastelee routaeristyslevyn)
Sitten salaojasora tai sepeli esim. 8-16 mm ja salaoja.
Patolevyllä ei ole juuri merkitystä matalaperustuksessa...suojaa tietenkin ulkopuoliselta kosteudelta kuten tuo muovikalvo. Pintamaan muotoilulla on suuri merkitys pintavesien kannalta. Eli reilut vietot perustuksesta poispäin.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tämä onkin sellainen ketju mihin tulee useampikin eri variaatio kaikenmoisine patolevyviritelmineen.:)
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Meidän täyskorkealla kellarilla varustettuun vanhukseen laitoin 200mm salaojittavaa eristettä sokkelia vasten, soraa ihan vain pieni kerros lähinnä ympäröimään kaivannon pohjalla salaojaputkea, ja sitten hiekkainen maa-aines takaisin kuoppaan, pintamaan muotoilu niin että viettää hyvin poispäin talosta. En ihan ymmärrä miksi niin moni haluaa sillä sepelillä tai muulla vastaavalla hyvin vettä läpäisevällä aineella talonsa ympyröiden varmistaa että mahdollisimman paljon sade- ja sulamisvesiä päätyy suoraan talon alle sen sijaan että se virtaisi pääosin riittävän etäälle talosta, mutta kukin tavallaan. :) Tuleepahan ainakin ponnistettua että salaojat vetävät hyvin, ja ne onkin syytä pitää kunnossa!
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Mulla oli hienoa hiekkaa täytöt. Ja routaeristeen päällä muovi kiinni. Sen päällä vielä joku harso ja si sepeliä. Ajan saatossa kaadot oli päin peetä ja vesi valu taloonpäin muoveista ja kaikki routaeristeet oli litimärkiä. Nyt siellä on patolevyt ja uudet routaeristeet. Sen verran laiska olin että täyttö on alhaalta ylös 16-32 sinkeliä. Kaivantojen pohjat kaataa myös... En tie onko hyvä ratkasu vai ei kun sadevesi menee holahtamalla alas asti. Mut ei se ainakaan huonompi ole kuin aiemmin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse korjailin vanhaa ja kaivoin mullat pois ja vielä hiukan täytehiekkaan, noin 40 cm leveälti. Kaivannon hiekkapohjan viisteys ulospäin kaaltevaksi jä täyttö sepelillä, syvyyttä tuli 30-60 senttiä, ehkä keskimäärin 40 senttiä. Reunaan pieni kivetys ja ne kaivetut mullat kivetyksen ulkopuolelle, jotta maa vähän nousi enemmän viettäväksi.

Kaivannon ulkoreunaan laitoin suodatinkankaan ja muuria vasten patolevyn korotussuikaleen.
Eristeitä ei ollut enkä laittanut.
Minulla muuria oli kerroksen verran eli ei toivoakaan päästä salaojaan saakka.

En tiedä tuliko oikein vai menikö väärin. Hyvin on kestänyt ja kesällä tulee 5 vuotta täyteen.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Salaojittavalla eristeellä tyyliin Fuktisol tai Isodrän voi käyttää pääosin kaivuumassoja täytössä. Saattaa säästää pitkän pennin vaikka levyt itsessään on kalliimpia kuin se perinteinen patolevy.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuossa omaa pohdintaa aiheen tiimoilta muutaman vuoden takaa.

Tein loppujen lopuksi finnfoamin levyillä sekä pystyyn että vaakaan ja täytöt 8-16 mursketta. Vanhat täytöt ajoin pihatien pintaan.

 

katve

Jäsen
Millä olette saaneet pysymään pinnan vapaana orgaanisesta materiaalista? Itselläni seulanpääkiveä joku 20 cm ja sen alla suodatinkangas. Täysin toimimaton systeemi, kasvaa muutamassa vuodessa melkein parempi nurmikko sun muut rikkarehut kivien välissä mitä varsinaisella nurmialueella ‍:mad:Rannikkoalueilla tuulee jotta puiden roskaa riittää vaikkei puut ihan vieressä olekaan.
 

katve

Jäsen
Pohdin josko täydellisen puhdistuksen jälkeen (huoh) laittaisi ohuen saumauskerroksen sementtiä ylimpien kivien väliin.. Alemmaksi jäävien seulanpääkivien väliin pientä soraa kenties.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Millä olette saaneet pysymään pinnan vapaana orgaanisesta materiaalista? Itselläni seulanpääkiveä joku 20 cm ja sen alla suodatinkangas. Täysin toimimaton systeemi, kasvaa muutamassa vuodessa melkein parempi nurmikko sun muut rikkarehut kivien välissä mitä varsinaisella nurmialueella ‍:mad:Rannikkoalueilla tuulee jotta puiden roskaa riittää vaikkei puut ihan vieressä olekaan.

Kivituhkassa ei elä paljon mitään. Liian tiivistä rehujen juurille. 0-11 kokoinen on aika hyvä kompromissi ettei ole liian hienoa pöyä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kivituhkassa ei elä paljon mitään
Odota vain riittävän kauan, niin kyllä kasvaa. Sepeli, josta on huuhdottu hieno aines pois kestää kaemmin, kunnes sopiva kasvillisuus lopulta ehtii lennähtää paikalle. Riippuu aika paljon ympäristöstä, eli kosteassa kuopassa itää paremmin kuin korkeassa kivikasassa.

Pitäisi esimerkiksi olla upotettu höyryputkisto, jolla voisi pullautuu koko pläntin kuumaksi kerran vuodessa, niin ei ainakaan kovin suuret kasvit pääsisi kasvamaan.
 

Tunturi

Jäsen
Meillä oli sepeli päällimmäisenä, ruma kuin hitto. Laitoin sitten 50cm leveät pihalaatat tuohon. Valamalla tein kohdat, mihin laatta ei käynyt. Nyt on siistin näköinen ja robottileikkuri leikkaa nurmikon reunaa myöten kun pääsee menemään laattojen päällä.
 
Viimeksi muokattu:

hemaris

Aktiivinen jäsen
Pohdin josko täydellisen puhdistuksen jälkeen (huoh) laittaisi ohuen saumauskerroksen sementtiä ylimpien kivien väliin.. Alemmaksi jäävien seulanpääkivien väliin pientä soraa kenties.
Minulla on seulanpääkivet ladottu suodatinkankaan päälle, alla sepeli. Saumaus perinteisesti kivituhkalla. Olen sen harjannut muutaman kerran vuodessa ja sammalta lukuunottamatta ei muuta kasvustoa. Jos/kun sinne jotain isompaa taimea alkaa kasvaa niin täytyy käydä nyppäämässä pois hyvissä ajoin.
 

Hillotus

Jäsen
Millä olette saaneet pysymään pinnan vapaana orgaanisesta materiaalista? Itselläni seulanpääkiveä joku 20 cm ja sen alla suodatinkangas. Täysin toimimaton systeemi, kasvaa muutamassa vuodessa melkein parempi nurmikko sun muut rikkarehut kivien välissä mitä varsinaisella nurmialueella ‍:mad:Rannikkoalueilla tuulee jotta puiden roskaa riittää vaikkei puut ihan vieressä olekaan.
Kierros 300x300mm laattoja talon ympäri. Siitä eteenpäin sitten mitä milläkin puolella taloa tarvii. Edellisessä talossa oli tuota seulanpääkiveä ja se oli tosiaan vähän kökkö ratkaisu. Eipä tässä reilussa vuodessa toki osaa laatoituksen toimivuudesta mitään sanoa, eipä siellä seulanpääkivienkään välissä tainnut vielä ekana vuonna mitään kasvaa.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Patolevyllä ei ole juuri merkitystä matalaperustuksessa...suojaa tietenkin ulkopuoliselta kosteudelta kuten tuo muovikalvo.
Löytyskö tähän tarkempia teknisiä perusteluja?

Oletus lienee että perusjutut on kunnossa:
-salaojat
-pintamaan kaadot(vieruskivet/savi tms)
-muuta?

Aikoinaan rakennesuunnittelijalta kysyin, vastaus oli että: (patolevyjen puute)"ei ole rakennustekninen ongelma."
Ei siis riski kosteusvauriolle, mut perusteet jäi auki.

Mutta, veikkaan että +90% kuntotarkastajista merkkaa patolevyjen puutteen "korjauskehotukseksi".
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos alustan kapillaarikatko ja talon ympäristön täytöt materiaaleineen ja lämpöeristeineen ovat edellisen ohella kunnossa, patolevy taitaa olla lähinnä riski, joka edesauttaa perustusten kastumista ja hidastaa kuivumista jonkin poikkeuksellisen ja odottamattoman luonnonilmiön kuten kaatosadetulvan yhteydessä. Mahdollista hyötyä ei ihan heti tule mieleen ... ellei sitten tosiaan tietynlaisiin kategorisiin tarkistuslistoihin ilman pohdintaa hurahtaneesta kuntotarkastajasta aiheutuvien riskien pienentämiseen.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Matalaperusteisessa se patolevy estää korkeintaan sitä maaperässä olevaa kosteutta imeytymästä sokkelin pintaan, mutta eipä juuri muuta. Vettä jos alkaa olemaan talon vierustalla, niin ei tuo levy sitä mitenkään estä, ihan yhtä märkä se sokkelikin sieltä patolevyn kohdalta on. Kellarillisessa perustuksessa tilanne onkin jo ihan toinen, siellä ehkä jotain painovoimaista ilmanvaihtoakin voi sokkelin ja patolevyn välissä alkaa olemaan, riippuen toki rakenteestakin onko esim. ulkopuolista eristystä tms :hmm:
 

perti16

Aktiivinen jäsen
Meillä oli sepeli päällimmäisenä, ruma kuin hitto. Laitoin sitten 50cm leveät pihalaatat tuohon. Valamalla tein kohdat, mihin laatta ei käynyt. Nyt on siistin näköinen ja robottileikkuri leikkaa nurmikon reunaa myöten kun pääsee menemään laattojen päällä.
Kyselin juuri naapurifoorumilla apua, kun pitäisi juurikin reunusta siistiä. Nyt sepelin ja nurmikon erottaa kestopuulauta joka ei ikuisesti kestä ja hankala saada siistiksi.

Nurmikon reunakivi maksaa noin 10€/metri, mutta samaan metrihintaan saisikin myös 300x300mm laattoja 60cm reunukseen. Helpottaisi myös robon reunaleikkuuta, kun saa ajaa päältä.

Mitenkä tuon laatan pohjustit ja tuliko hyvä? :)
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vettä jos alkaa olemaan talon vierustalla, niin ei tuo levy sitä mitenkään estä, ihan yhtä märkä se sokkelikin sieltä patolevyn kohdalta on. Kellarillisessa perustuksessa tilanne onkin jo ihan toinen, siellä ehkä jotain painovoimaista ilmanvaihtoakin voi sokkelin ja patolevyn välissä alkaa olemaan, riippuen toki rakenteestakin onko esim. ulkopuolista eristystä tms
Yhtälailla se kellarillinen kastuu jos vesi velloo seinustalla.
 

Tunturi

Jäsen
Kyselin juuri naapurifoorumilla apua, kun pitäisi juurikin reunusta siistiä. Nyt sepelin ja nurmikon erottaa kestopuulauta joka ei ikuisesti kestä ja hankala saada siistiksi.

Nurmikon reunakivi maksaa noin 10€/metri, mutta samaan metrihintaan saisikin myös 300x300mm laattoja 60cm reunukseen. Helpottaisi myös robon reunaleikkuuta, kun saa ajaa päältä.

Mitenkä tuon laatan pohjustit ja tuliko hyvä? :)
Sattui olemaan 2x2 kestopuuta ylimääräisenä, laitoin ne sinne alle, tuli helposti suoraan. Hyvin on pysyneet jonkun 6-7 vuotta.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Yhtälailla se kellarillinen kastuu jos vesi velloo seinustalla.
No tottahan toki, mutta matalaperustassa ei tuota painovoimaista ilmanvaihtoakaan sinne patolevyn taakse pääse muodostumaan. No ehkä hiukan sekavasti kirjoitin, mutta... :(
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
No tottahan toki, mutta matalaperustassa ei tuota painovoimaista ilmanvaihtoakaan sinne patolevyn taakse pääse muodostumaan. No ehkä hiukan sekavasti kirjoitin, mutta... :(
Ei siellä ole minkäänmoista tuulettavaa ilmanvaihtoa kun on ylälista paikallaan ja maa sen päällä. Näkyviinhän noita ei kuulu jättää
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei siellä ole minkäänmoista tuulettavaa ilmanvaihtoa kun on ylälista paikallaan ja maa sen päällä. Näkyviinhän noita ei kuulu jättää

Jos täytöt on tehty asiallisesti ja patolevy paikallaan, on siinä mielestäni tuplavarmistus että kivijalka ei ole kokoajan kosteana. Ilmankin patolevyä pärjäisi, mutta enpä tiedä miksi sen pois jättäisi. Maksaa muutaman kympin ja sen tamuaa kiinni parissa tunnissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos täytöt on tehty asiallisesti ja patolevy paikallaan, on siinä mielestäni tuplavarmistus että kivijalka ei ole kokoajan kosteana. Ilmankin patolevyä pärjäisi, mutta enpä tiedä miksi sen pois jättäisi. Maksaa muutaman kympin ja sen tamuaa kiinni parissa tunnissa.
Itse epäilen, että todellisen tulvasateen iskiessä maan pintakerrosten kastumista litimäriksi ei voi estää ja silloin jonkin verran paineellinen vesi hakeutuu ylälistan alta patolevyn ja sokkeli taakse ja saattaa kastella muurin koko korkeudeltaan anturaan saakka. Kuivuminen on sen jälkeen mitä sattuu, mutta hidasta kuitenkin.

Asialliset pinnan kallistukset, maan pintarakenteet, lämpöeristeet (myös niiden kallistukset), täyttöainekset ja salaojarakenteet pikemminkin estävät veden paineen muodostumista seinän lähellä oleviin pystysuoriin rakenteisiin (kun sellaisten muodostuminen on pyritty rakenteella estämään). Lämpöeristeiden ja rakenteiden avulla myös varmistetaan muurin tehokas kuivuminen diffuusion ja lämpötilagradientin vaikutuksesta. Muitakin uskottavia muurinvastaisia eristyksen rakenneratkaisuja toki on.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Itse epäilen, että todellisen tulvasateen iskiessä maan pintakerrosten kastumista litimäriksi ei voi estää ja silloin jonkin verran paineellinen vesi hakeutuu ylälistan alta patolevyn ja sokkeli taakse ja saattaa kastella muurin koko korkeudeltaan anturaan saakka. Kuivuminen on sen jälkeen mitä sattuu, mutta hidasta kuitenkin.
Tarpeeksi kun sataa ja tulvii tulee vesi jo ikkunastakin sisään.
On se nyt sanomattakin selvää että kun kallistukset ja täytöt on täysin perseellään niin kastuminen on mahdollista, oletuksena kuitenkin on että se joka on älynnyt patolevyn laittaa älyää myös loputkin tehdä oikein.
 

Large

Aktiivinen jäsen
Mitä jos tekisi täytön vaahtolasimurskeella? Toimii sekä kapillaarikatkona että lämpöeristeenä. Tuon kanssa ei varmaan kannata ostaa edes Isodräniä?

Itselläni tällä hetkellä todella vahvasti harkinnassa peittää sillä ainakin 20-30cm kerros salaojaputken ympäriltä.
 

Tuokko

Aktiivinen jäsen
Kellarillisissa perustuksissa patolevy tulee olla ja toimii siten, että se pidättää ulkopuolisen veden pääsyn perustusta vasten. Toisaalta taas poimu- tai näppyläpintainen muovilevy jää irti perustuksesta. Kun kellarin sisäilman kosteus kulkeutuu perustuksen läpi lämpimästä kylmän suuntaan, niin tuo kosteus tiivistyy patolevyn sisäpintaan ja valuu vetenä perustuksen ja patolevyn välissä salaojaan.
Matalaperustukseen asennetun patolevyn merkitystä en oikein ymmärrä. Ainut lienee se, että Saimaa EI jäädy perustuksen kiinni ts. Patolevy toimii liukupintana.
Kellarikerroksen eristeet (lisäeriste) tulisi asentaa aina ulkopintaan. Ts. Se pitäisi perustuksen lämpimänä ja kuivana.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kun kellarin sisäilman kosteus kulkeutuu perustuksen läpi lämpimästä kylmän suuntaan, niin tuo kosteus tiivistyy patolevyn sisäpintaan ja valuu vetenä perustuksen ja patolevyn välissä salaojaan.
Tästä on täällä joskus hiukka väännetty.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Tästä on täällä joskus hiukka väännetty.
Väännetään lisää ;)

Betonin lämmönjohtavuus on 1.7 W/mK

Maa-aineksen lämmönjohtavuus on 1.5 - 3.5 W/mK

Lämmönjohtavuus-suhteista seurannee että maan lämpötila patolevyn pinnassa on about sama mitä se on muuallakin samalla syvyydellä.

Kesällä hypoteettinen sisäilmasto 23 astetta, 50% RH vastaa kastepistettä 12 C.

Matojen valtakunnan lämpötila (jos ei olla ihan pintamaassa) noin 6 C

Oletetaan että betonin ja maakerroksen välinen lämpöeristys olematon.

Betoni on huokoisuudeltaan tasapaksua höttöä, diffuusionopeus ei kasva ulospäin siirryttäessä.

Tällöin kastepiste muodustunee 35% ulkoapäin matkalla betonin sisään. Ja tämä vain jos betonin sisäpinta on sen 23 astetta (ei ole, joten kastepiste tulee totakin lähemmäs sisäpuolta).
(12 C on 35% kohdalla kun mennään 6 asteesta 23 asteeseen).

En näe mitään syytä miksi siitä 6 asteisesta betonin ulkopinnasta voisi tulla ulos vesihöyryä joka tiivistyisi 6 asteiseen patolevyyn.

Jotta kastepiste ei syntyisi betonin sisään, pitäisi betonin ulkopinnan näillä esimerkkilukemilla olla vähintään ton kastepisteen, 12 C, verran.
 

kotte

Hyperaktiivi
Patolevyn ongelmana on, että kun se ei eristä lämpöä, ei se oikein vaikuta muuhun kuin mahdolliseen ulkoa tulevaan tulvaan (mikä olisi oikeastaan viite rakennusvirheestä täyttöihin liittyen). Jos patolevyn ulkopuolella on eristekerros, patolevy ei takuuvarmasti tiivistä sisältä tulevaa kosteutta, mutta voi vaikuttaa kaasujen vaihtumiseen (parantaen, heikentäen tai ei sittenkään mitenkään). Jos taas patolevy on eristeen ulkopuolella, se saattaisi joskus jopa parantaa tilannetta huomattavasti (ei välttämättä), mutta onko sitä tuollaiseen käyttöön tarkoitettu ja sopiiko se jonkin eristevaihtoehdon kanssa tai onko se yhteensopimaton jonkin muun kanssa?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Patolevyn osalta sanoisin että koskaan en ole kuullut että sellainen olisi poistettu - mutta laittamisista olen kuullut sitäkin enemmän.

Eikai viistoon kovasti puskevan kaatosateen kanssa tarvitse olla mitään virhettä että maa sokkelin vierestä kastuu. Patolevy sillä ylälistalla pitää veden poissa ja kivijalka ei kastu kuin näkyvältä osalta jonka tuuli kuivaa hetkessä kun sade loppuu.
 
Viimeksi muokattu:

Fiifu

Jäsen
Eikös patolevyn pääasiallinen käyttökohde ole sokkelin kuivatus. Kosteus pääsee sokkelista pois ja voi jopa tiivistyä tipoiksi patolevyn sisäpintaan. Tämän vuoksi patolevyn tulee olla limittäin alapuolella olevan bitumikaistan kanssa joka ohjaa veden maaperään/salaojaan.
 
Ylös Bottom