SPRSUN 15,8kW käyttökokemuksia

LAITTEET
SPRSUN CGK-040V3L-B monoblock 15,8kW
Sulakkeet 3x16A
Varaaja ES MWT 300.4 Lvi 5398011, hybridi 300 Litraa
Kiertovesipumppu A-Collection 25-80
Ouman EH-80 patteriverkoston lämmönsäädin
Vexve ABV 4121 lämmönjakoventtiili

Mittarit:
Sähkötaulussa Shelly Pro 3EM
Putkissa Multical 303T

ESITTELY
Lämmitysverkoston vesi kiertää ulkona
Kiertovesipumppu on pannuhuoneessa ja kytkettynä pistorasiaan jota VILPi ohjaa.
Käyttövesi tulistetaan hybridivaraajan yläosassa
Käyttöveden 3kW lämmitysvastus toimii myös tarvittaessa lämmityskiertoon, jos pumpun tuotto ei riitä.
Varaajassa 3x2kW varalla.
WiFi - etähallinta kännykkäapilla
Smart Grid valmius.

Heat Pump kännykkäappi
Alkunäytöllä:
- Inlet temp
- Lämpötilapyynnin asetus
- Toimintatilan kuvakkeet
- On / Off

EDIT 8.11.
SMART GRID JA EVU
Antin Valinnan sivuilta:
"Uudessa päivitetyssä mallissa SG Ready toiminto, jolla on mahdollista ohjata ilmavesilämpöpumpun kulutusta pörssisähkön hinnan mukaan. SG Ready toiminnon hyödyntäminen vaatii esimerkiksi Shelly Pro 2 ja Shelly Pro 3EM ohjaimet jotka välittävät pörssisähkön hinnan ilmavesilämpöpumpulle. Kytkentäkaavio tuotekuvissa ilmavesilämpöpumpun ja Shelly Pro 2 välille.

Päivityksen mukana EVU toiminto on myös vakiona ilmavesilämpöpumpussa. EVU toiminto mahdollistaa aurinkopaneelien kytkemisen osaksi ilmavesilämpöpumpun järjestelmää. Ilmavesilämpöpumppu nostaa lämmitystehoa kun aurinkosähköä on saatavilla."

VILP käynnistetty 15.8.2024

Kuukausi-COP
COP 1 ei sulatuksia, COP 2 sis. sulatukset, °C kk keskilämpö, Lämmitystarveluku

	COP 1	COP 2	°C	LT
syys-24	2,7	2,6	13,2°	71
loka-24	3,2	3,1	6,8°	317
marras-24	2,8	2,7	1,9	448
joulu-24

3.10.-24 Patterikierron paluu muutettu VILPin inlettiin.
18.10.24 Inletin lämpöanturi kalibroitu. Näytti yli 2°C liian vähän jolloin VILP lämmitti "liian" lämmintä vettä. Virhettä jäi vielä n. 0,6° mutta näyttää nyt saman kuin outletin anturi.
19.10.24 Ouman sisäanturi asennettu.

 

[are]

COP kokeiluja
Viestiketjun alussa #2 on taulukko jota täydennän sitä mukaa kuin tietoa kertyy.
Virtaama ei näyttäisi vaikuttavan COPpiin. COP on sama hitaimmalla ja nopeimmalla kiertovesipumpun asetuksella.

ps. aiemmissa vrk-COP-mittauksissa energiamittarin resoluutio oli liian suuri, josta johtuen COP-lukemat huononivat tasaisesti jokaisella mittauskerralla, koska ne oli myös laskettu peräkkäisillä kulutuslukemilla.

 

[Arisoft]

Virtaama ei näyttäisi vaikuttavan COPpiin. COP on sama hitaimmalla ja nopeimmalla kiertovesipumpun asetuksella.

Tämä on sekä yllättävää että ei yllättävää. Olen olettanut että virtauksen ja COP:n suhde on mutkikkaampi kuin litraa minuutissa. Järjestelmän rakenne vaikuttaa erityisesti se, kuinka paljon lämmitysjärjestelmä saa jäähdytettyä vettä ennen kuin se palaa takaisin.

 

[are]

Olen olettanut että virtauksen ja COP:n suhde on mutkikkaampi kuin litraa minuutissa.

Nyt on kokeiltu FAN-modet NOR ja Night.
FAN-mode Night antoi paremman COPin 2,7 (NOR 2,5) ja rajoitti max ottotehon 4010 Wattiin.

-> Pienempi max ottoteho -> parempi COP
-> Virtaama vaikuttaa myös max ottotehoon mutta COP on sama??
Jotain en nyt käsitä, kun ottoteho saadaan pienemmäksi Night-modella, COP paranee. Kun ottoteho saadaan pienemmäksi virtaamaa suurentamalla, COP ei muutu?? Night-modella ottotehokäppyrä on tasaisempi, puuttuu se toinen tehonnostopykälä.

Ottotehokäyrät #27
COP-taulu #2


On myös FAN ECO-mode, joka ilmeisesti vaatii lämpötila-asetusten tekemistä 4 eri ulkolämpötilalle ja niille pisteille pyyntilämmöt.

 

[Arisoft]

Jotain en nyt käsitä, kun ottoteho saadaan pienemmäksi Night-modella, COP paranee.

Jotenkin tuon ymmärrän ehkä intuitiivisesti. Voisko kyse olla ihan mitoituksesta että pienemmällä teholla lämmön siirto vain toimii optimaalisemmin kuin mitoituksen ääriasennossa.

Onko laskelmissa sellaista johdonmukaisuutta että parempi COP tulee silloin kun sisään tulevan ja ulos lähtevän veden lämpötilan keskiarvo on alhaisempi?

 

[are]

Onko laskelmissa sellaista johdonmukaisuutta että parempi COP tulee silloin kun sisään tulevan ja ulos lähtevän veden lämpötilan keskiarvo on alhaisempi?

Siltä vaikuttaa.
Tämä vaatii hetkellisen COPin lukemat. Se on hieman vaikea toteuttaa, ottoteho vaihtuu lähes koko ajan.
Ensimmäisissä mittauksissa otin muutaman hetkellisen. Aivan ensimmäisessä vilpiin menevä vesi oli vain reilu 30°, kun muissa se on ollut lähelle tai yli. Ensimmäisessä cop oli myös paras, 4,5.

 

[are]

C-VAIHEEN SUUREMPI KULUTUS

Tästä oli alustavasti toisessa ketjussa. Jatkan täällä, sopii paremmin tämän otsikon alle.
Havainnot Shelly Pro 3EM mittarista.
Yksi vaihe haluaa selvästi enemmän tehoa kuin muut.
Kiertovesipumppu (max 65W) ja Crankcase heater (kytkentäkaaviossa, en tiedä onko asennettu) ovat Shellyn perässä VILPin lisäksi.
Kiertovesipumppu toimii vain tarvittaessa, Demand

1. Kuvassa on vaiheille kertyneet kulutukset kWh kuukauden ajalta, 15.8.24 alkaen. A 19,97kWh - B 23,11kWh - C 30,97kWh
C-vaiheelle kulutusta on kertynyt 55% enemmän kuin A-vaiheelle. Myös kiertovesipumppu on tässä vaiheessa.
Kiertovesipumppu on ollut Demand -asetuksella 28.8. alkaen. Tästä alkaen C-vaiheen kulutus on ollut keskimäärin 40% suurempi kuin A-vaiheen. Sitä ennen kv-pumppu oli Interval -asetuksella 15.8. - 27.8., jolloin C-vaiheen kulutus oli 96% suurempi kuin A-vaiheen.

2. Kuvassa on vaiheiden kulutukset ja erot vuorokauden ajalta. Alleviivatut ovat tunnin jaksoja, joissa VILP on toiminut.Viimeisen sarakkeen %-arvo kertoo paljonko suurempi C-vaiheen kulutus on suurempi kuin A-vaiheen. Ylimpänä oleva, viimeisin lämmitysjakso alkoi tavallista viileämmästä (35,9°), koska olin apista sammuttanut laitteen aiemmin. (Apista sammutettuna lepotilan kulutus, n. 11W). Tämän viimeisen käyntijakson tunnin C-vaiheen kulutus on vain 19% suurempi kuin A-vaiheen.

3. Kuvassa sain C-vaiheelle tehon kulutukseksi 0W (VILP valmiustilassa lämmitysjakson jälkeen).
Väänsin käyttövesivastuksen päälle termostaatista, jolloin Shelly näytti C-vaiheelle välittömästi 0W.
Kun vastuksen käänsi pois, C-vaiheelle oli tehon kulutus taas 7W. Tilanteen pystyi toistamaan.
Käyttövesivastus ei ole missään yhteydessä VILPiin, vaan toimii täysin itsenäisesti.
VILPiä varten asennettiin ryhmäkeskus, jossa on lähdöt varaajan vastuksille sekä VILPille ja niiden lisäksi kulutusmittarit.

4. Kuvassa on tehon jakautuminen lämmitysjakson suurimman tehon kohdalla.
Mielenkiintoista tässä on C-vaiheen vain 11% / 130W suurempi tehontarve kuin A-vaiheella.
Myös suurin ottoteho on "vain" 3,86kW. Aiemmin pienin mitattu lämmitysjakson maksimiteho oli 4010W #43. Ulkolämpö lienee samalla hehtaarilla, lämmityksen aloituslämpötila oli nyt 35,9° koska sammutin laitteen muutamaksi tunniksi ennen tehomittauksia.

--------

Shelly ilmeisesti saa jostakin syystä häiriötä anturisilmukkaansa, mutta mahtaneeko se noin paljoa vaikuttaa?
Invertterissä jotain häikkää?
Tuleeko muuta mieleen?

Outoa on mielestäni myös se, että onnistuin aiemmin saamaan aikaiseksi 5620W tehonkulutuksen, kun tehtaan spekseissä Max Power in:
A7/W35 min 1259W / max 3420W
A7/W45 min 1590W / max 4104W
Max Power Input 5,13kW
Kummallista että muutaman tunnin pidempi tauko muutti vaiheiden kulutuksia noin paljon, völittömästi aiemmissa ero oli paljon suurempi n. 35% mutta edelliseltä päivältä klo 14 kohdalta löytyy myös yllättävän tasainen lukema 17%. Tämä ei kuitenkaan ollut virrat pois - hard reset vaan aivan normaali valmiustila kuten muutenkin käyntijaksojen välillä. Varaaja vain kylmeni pari astetta enemmän

 

[Janos]

Kuvissa ei näy että mitä se näyttää PF kertoimiksi?

 

[are]

Kuvissa ei näy että mitä se näyttää PF kertoimiksi?

Olisi ollut seuraava rivi tuon verkkojännitteen alla... ei just mahtunut kuvakaappauksiin
Ihmettelin niitä pikofaraadeja tuossa...
Mutta noin periaatteessa ne on niin että A 0,04 - B 0,06 - C 0,15 (tämän hetken lukemat.Suunnilleen noin ne on koko ajan, C 0,1+ ja muut 0,0+

Mitä nämä PF-kertoimet ovat? Mitä niistä voi päätellä?

 

[Janos]

Se on tehokerroin mikä kertoo loistehosta. Vastuksellla lukema on 1 ja muulla kuormalla alle.
Sitä vain että onhan sulla virtamuuntajat ja jännitemittaus varmasti oikeissa vaiheissa, jos esim L2 ja L3 ristissä niin sekoittaa kaikki mittaukset vaiheiden osalta.
Kun kone käy niin katso mitä ne näyttää

 

[Arisoft]

Sitä vain että onhan sulla virtamuuntajat ja jännitemittaus varmasti oikeissa vaiheissa

Hyvä pointti!. Itse ajattelin ehdottaa että voisko mittauskanavia laitaa ristiin että voi eliminoida itse mittarin virheen pois.

 

[are]

onhan sulla virtamuuntajat ja jännitemittaus varmasti oikeissa vaiheissa, jos esim L2 ja L3 ristissä niin sekoittaa kaikki mittaukset vaiheiden osalta.

Enpä osaa sanoa kuin että kokenut ja tuttu sähkäri laittoi ne. Mutta omituista on että C-vaiheeseen vaikuttaa käyttövesivastuksen päällelaitto, niin että se nollaa Shellyssä näkyvän tyhjäkäyntikulutuksen 7W. Taitaa kulkea joku lanka liian läheltä sitä anturia?

Viimeisen käyntijakson data tuosta ylläolevasta taulukosta klo 13 kohdalta näyttää taas vähän tasaisemmalta. Tein siitä koko käyntijakson mittaisen excelin. Tehoero A ja C vaiheiden välillä on lämmitysjakson osalta 146W, josta kv-pumppu vähennettynä jää 81W (15%).
Omituisen tasainen vaiheiden kuormitus tällä käyntijaksolla.

@Arisoft Lämmitysjakson alussa eri tehopykälillä, tuo C-vaiheen "yli"suuruus on samaa luokkaa koko ajan, 150-200W. Se ei muutu loogisesti kokonaisottotehon mukana.

 

[Arisoft]

Mutta omituista on että C-vaiheeseen vaikuttaa käyttövesivastuksen päällelaitto, niin että se nollaa Shellyssä näkyvän tyhjäkäyntikulutuksen 7W.

Mitenkäs pelkkä virta (A) lukema muuttuu samalla kuiin tuo nollaus? Jos se ei muutu niin sitten vaihejärjestys olisi kyllä entistä tärkeämpi syytä tarkastaa.

 

[Janos]

Enpä osaa sanoa kuin että kokenut ja tuttu sähkäri laittoi ne. Mutta omituista on että C-vaiheeseen vaikuttaa käyttövesivastuksen päällelaitto, niin että se nollaa Shellyssä näkyvän tyhjäkäyntikulutuksen 7W. Taitaa kulkea joku lanka liian läheltä sitä anturia?

Viimeisen käyntijakson data tuosta ylläolevasta taulukosta klo 13 kohdalta näyttää taas vähän tasaisemmalta. Tein siitä koko käyntijakson mittaisen excelin. Tehoero A ja C vaiheiden välillä on lämmitysjakson osalta 146W, josta kv-pumppu vähennettynä jää 81W (15%).
Omituisen tasainen vaiheiden kuormitus tällä käyntijaksolla.

@Arisoft Lämmitysjakson alussa eri tehopykälillä, tuo C-vaiheen "yli"suuruus on samaa luokkaa koko ajan, 150-200W. Se ei muutu loogisesti kokonaisottotehon mukana.

Näitä ollut paljon että kokeneet sähkärit laittaneet näitä ja silti on vaiheet ristissä. Itsellä on tuollainen 3EM mittaamassa koko talon kulutusta ja se ei paljoa heitä Carunan mittariin että on kyllä luotettava laite.5kk ajalta näemmä Shelly näyttä 80kWh enemmän kulutusta kuin Caruna

 

[are]

Mitenkäs pelkkä virta (A) lukema muuttuu samalla kuiin tuo nollaus?

Kyllä Ampeeritkin muuttui...
0,19A -> 0,14A kun teho putosi 6,8W -> 0W

 

[Janos]

Edelleen laita se kuva missä näkyy ne Pf arvot kun kone käy, jotain mätää tuossa on kun loistehoa näyttäisi olevan paljon niin viittaa siihen että vaiheet sekaisin.
Ja miten tuo ylipäätään on kytketty, jännitteetkin heittelee aika paljon

 

[Arisoft]

Ja miten tuo ylipäätään on kytketty, jännitteetkin heittelee aika paljon

Mulla rupesi mielessä käymään jo nollavika

 

[are]

kuva missä näkyy ne Pf arvot kun kone käy

Aika tasaiset PF:t, A 0,78 - B 0,80 - C 0,81
Minulle nuo eivät kerro mitään.

Taulukossa näkyy mm. tehot eri vaiheilla. C-vaiheessa on mukana kiertovesipumppu, max 65W.
Ilman kv-pumpun vaikutusta, tehoero C -> A vaiheeseen on n. 120W. B-vaihe sensijaan vaikuttaa melko samatehoiselta.

Mahtaako olla tapahtunut jotain sivistymistä VILPin käyntijaksoissa... vaiheiden tehoerot tasoittuvat parhaimmillaan 15% tuntumaan ja kun vähentää kiertovesipumpun tehon, eroa C -> A vaiheeseen jää n. 10% mutta B-vaiheen teho on oikeastaan sama.
Prosentteina tämän päivän kahden käyntijakson vaihekohtaiset erot ovat paljon parempia kuin kokonaiskertymässä tähän saakka elokuun puolivälistä alkaen. Nyt on ollut hiukan viileämpää ja lämmitysjakso on selvästi alkanut. Oumannikin on alkanut pyytää lämpöä tupaan.

Ja miten tuo ylipäätään on kytketty, jännitteetkin heittelee aika paljon

Shelly Pro 3EM anturi on sormen mentävä reikä muovirinkulassa, joka vaiheelle oma. VILPin vaihe menee sen läpi. Ne rinkulatkit on jonkinmoisen piuhan päässä ja sullottuna siellä piuhojen seassa ryhmäkeskuksessa, joka on uusi ja erillinen VILPille ja varaajan vastuksille. Ahtaitahan ne. Vilpin piuhoissa ei ole kontaktoreita missään kohdassa. Itse Shelly on kiskossa normaalistiin tapaan.

 

[sanpsa]

Ehkä nuo heitot pitäisi tarkistaa jollain toisella sähkömittarilla. Onko tuo varaaja siis kahdessa osassa 2*150L? Minkälaisia COPia on nyt antanut?

 

[are]

Varaaja on yhtä tilaa ylhäältä alas. Käyttövesi on kierukassa. En tiedä onko sisällä jotain sekoittumista estävää välilaippaa ylä- ja alaosan välillä. Yläosalle on oma 3 kW vastus. Yläosan lämmön saa tarvittaessa lämmityskiertoon venttiiliä kääntämällä.

C-vaiheelle menee vähän enempi sähköä kuin muille ja useamman vuorokauden COP on ollut 2,7 muutamallakin kerralla. Sulatuksia ei ole tainnut oikein olla.

Kk-COP 2,7 ilman sulatuksia ja 2,6 sulatuksien kanssa.
Aivan alussa sain hetken COPiksi 4,5 ja muutaman yli 3 COPin. Aika nopeaan ne tehot vaihteli, tulos on vähän suurinpiirtein. Hetken COPpia en ole sen jälkeen yrittänyt.

21.9. tallensin eri vaiheiden ottotehot. Tilanne on tavallisesti melko tasainen, niin että C on n. 100W muita suurempi, myös tämän 21.9. jälkeen.

	Ptot kW	A-vaihe kW	B-vaihe kW	C-vaihe kW
21:43	4,23	1,2	1,43	1,6
21:44	4,32	1,19	1,46	1,67
21:46	4,15	1,03	1,33	1,79
21:46	3,86	0,987	1,24	1,63
21:46	2,53	0,620	0,823	1,09

 

[are]

Tein excelin tämän päivän yhdestä käyntikerrasta.
Myös hetken COPit mukana.
C-vaihe kulutti 190 - 360W (21 - 35%) enemmän kuin A-vaihe.
B-vaiheen tehontarve on välillä oikeastaan sama kuin C:n. (C-vaiheessa kiertovesipumppu n. 60W)

- Ulkolämpöanturin paikkaa pitää vaihtaa / kokeilla. VILP on kaakon puoleisella seinustalla.
Lämpöanturi näyttää aivan liikaa mutta yleensä menee lähelle oikeaa kun kone käy ja propelli imee. Pelti anturin takana on pieneltä alalta ilman lämpöeristettä ja takana on levylämmönvaihdin.

- Minimiottoteho ei tunnu toteutuvan. Mistähän voisi johtua? Valmistaja lupaa jopa alle 1500 W minimiksi, millä tämä ei ole käynyt koskaan.

- Mistähän tuota vinokuormaa alkaisi selvittää. Väliin ottaa tasaisesti eri vaiheille ja sitten on näitä vähän reilumpia heittoja.
Invertterin vaihto? Joku muu mahdollinen? Varaosatakuuhan tässä kyllä on.
Eikös invertteri kuitenkin tee tasasähköä kompuralle ja aika korkeita jännitteitä vai mikä sen idea on?
Vai oliskos vain konkat taattua kinuskilaatua?

Valmistaja ilmoittelee ottotehoja:
CGK-040V3L-B
A7/W35 min 1261 - max 3427
A7/W45 min 1590 - max 4104

 

[Arisoft]

Eikös invertteri kuitenkin tee tasasähköä kompuralle ja aika korkeita jännitteitä vai mikä sen idea on?

Joo tekee tasasähköä eli luonnostaan pitäisi kuormittaa kaikkia vaiheita tasaisesti ainakin keskimäärin vaikkei hetkellisesti. Pumppu esim. on järkeenkäypä poikkeus jossain vaiheessa. Samoin kaikki lämmittimet voi olla yhdessä vaiheessa. Kun pumppu ei pyöri niin nämä muut kuluttajat pitäisi silloin olla tunnistettavissa. En olisi mitenkään huolissani jos kaikkia vaiheita kumminkin kuormitetaan. Laitteen kytkentäkaaviosta olisi tietty apua asian ymmärtämisessä mutta sellaista tuskin tähän hätään saa.

 

[are]

Aamulla oli vähän koleampaa. Ilmatieteen laitos 2° ja koneen ulkoanturi 7,5°. C-vaiheelle meni n. 50W ja kiertovesipumppu ei pyörinyt. Kännykkäapista löytyy Crank heater, olisko se sitten kompuran lämmitys... no nyt se ainakin on "STOP". En hokannut aamulla katsoa sitä.

Kiertovesipumpun olen huomannut olevan C-vaiheessa, sen max tehontarve n. 60W. Mitään muuta tehoa kuluttavaa en keksi. Pohjan lämmitystä ei ole ja sulavesien lämmityskaapelin töpseli ei ole pistorasiassa.

Tuntuu että yhden vaiheen kuormaa on vain nämä kiertovesipumppu n. 60W + se joku muu n. 50W, ehkä kompressorin lämmitin.
Minulle ei tule mieleen muuta, ainakaan yhtä oleellista tehonkuluttajaa mitä se voisi olla laitteen sisällä. Omituista kun vinokuorma vaihtelee aika suurestikin, jopa 75% (760W) A- ja C-vaiheen välillä (21.9.) ja B-vaihe melko tarkkaan siinä välillä.

VILPin kautta ei kulje ulkopuolisille laitteille sähköjä, ainoa poikkeus on VILPin kiertovesipumppu.

Muuta kytkentäkaaviota minulla ei ole kuin tuo laitteen asentajalle tarkoitettu. Se ei kovin syvälle laitteen elektroniikkaan mene.
Luulen, että koneen sisällä invertteri olisi erillinen ja vaihdettavissa oleva osa. Helppo tunnistaa isosta jäähdytyslevystä.

 

[Joksa]

Kiertovesipumpun olen huomannut olevan C-vaiheessa, sen max tehontarve n. 60W. Mitään muuta tehoa kuluttavaa en keksi.

Kaikki koneen ohjaussäähkö on näköjään otettu C-vaiheelta (L3): puhaltimet, pumppu, kompressorinlämmitin, wifi-mokkula. Lämpökameralla tutkimaan mikä siellä hehkuu lämpimänä.

 

[are]

Virhelokista löytyi E01 Phase Failure. (26.9.)
Ei ole enää aktiivinen.


Edit: taisi aiheutua virtojen katkaisusta sulakkeilta vaihe kerrallaan.

 

[sanpsa]

Varaaja on yhtä tilaa ylhäältä alas. Käyttövesi on kierukassa. En tiedä onko sisällä jotain sekoittumista estävää välilaippaa ylä- ja alaosan välillä. Yläosalle on oma 3 kW vastus. Yläosan lämmön saa tarvittaessa lämmityskiertoon venttiiliä kääntämällä.

C-vaiheelle menee vähän enempi sähköä kuin muille ja useamman vuorokauden COP on ollut 2,7 muutamallakin kerralla. Sulatuksia ei ole tainnut oikein olla.

Kk-COP 2,7 ilman sulatuksia ja 2,6 sulatuksien kanssa.
Aivan alussa sain hetken COPiksi 4,5 ja muutaman yli 3 COPin. Aika nopeaan ne tehot vaihteli, tulos on vähän suurinpiirtein. Hetken COPpia en ole sen jälkeen yrittänyt.

21.9. tallensin eri vaiheiden ottotehot. Tilanne on tavallisesti melko tasainen, niin että C on n. 100W muita suurempi, myös tämän 21.9. jälkeen.

	Ptot kW	A-vaihe kW	B-vaihe kW	C-vaihe kW
21:43	4,23	1,2	1,43	1,6
21:44	4,32	1,19	1,46	1,67
21:46	4,15	1,03	1,33	1,79
21:46	3,86	0,987	1,24	1,63
21:46	2,53	0,620	0,823	1,09

Aika samoissa cop lukemissa pyörii nyt kylmemmillä keleillä tuo power worldi. Toki vaan pumpun itse laskema, todellisuus sit mitä lienee.

Jonkunverran parannusta on havaittavissa kun tein ohituslinjan lämmityskierron paluusta suoraan pumpulle 3-putkikytkennäksi. Lämmönsäätösuntti kokonaan auki ja tekee just vaan sopivan lämpöstä vettä.

Tässäkin oli typerästi laitettu ulkoilma-anturi niin, että kone lämmitti sitä. Tyhjästä nipasta heitin anturin pään pihalle niin järkevöity heti

 

[are]

Tyhjästä nipasta heitin anturin pään pihalle niin järkevöity heti

Vedin sen lämpöanturin vähän etäämmälle ja sivuun. Nyt näyttää järkeviä lukemia.
Seurataan vaikuttaako koneen käyntiin mitään. Tähän mennessä ulkolämpöanturin lukema on pudonnut koneen käydessä tosi paljon, riippuen auringonpaisteesta ja vaikka mistä.

 

[are]

COP n. 3,3 @ 7°C

Maximi oli hetken enemmänkin. Taulukossa on kahdesta käyntijaksosta dataa tältä päivältä.
Keskimäärin n. 3,3 COPpia mikä on hyvä verrattuna aiempaan joka on ollut 2,4 - 2,7 paikkeilla @ 10°C
Muutoksia aiempaan on pyynnin pudottaminen 45 -> 40°C sekä FAN-mode Night -> NOR.
Ulkolämmön anturi on näissä tiedostoissa jo siirretty parempaan paikkaan eikä arvo enää muutu koneen käynnin aikana.

Muistaakseni FAN-mode "Night" toimi kesäkelissä hyvin.

Taulukoista näkee myös vinokuorman ja sen vaihtelun käyntijakson aikana. Tuntuu hienoisesti vaikuttavan myös COPpiin.

Taulukon yläosassa on FAN-mode "Night" ja alaosassa "NOR" Alaosan taulukon käyntijakso on @ 7° ja yläosa @ 1°.
Lämmön pyynti ja kiertovesipumppusetukset ovat molemmissa samat.

VINOKUORMAA vaiheiden välillä on näissä enimmillään n. 500W (kiertovesipumppu on n. 60W ja on mukana taulukon numeroissa)

TEHTAAN COPit ja power inputit
C.O.P Min./Max.(A7℃/W35℃) 4,62 - 5,78
Heating Power Input Min./Max.(A7℃/W35℃). 1259 W - 3420 W

C.O.P Min./Max.(A7℃/W45℃) 3,7 - 4,39
Heating power input Min./Max.(A7℃/W45℃) 1590 W - 4104 W

Tarkoittaako A7/W35 että lämmitetään 35 asteisista vettä 7° ulkolämpötilassa? 30°C -> 35°C
Jos kyllä, niin sain SPRSUNin tekemään 3,5 COPpia ja speksit olis COP 4,62 - 5,78
Power input oli 4,08 - 4,31 kW ja speksi 1,259 - 3,42 kW

40°C -> 45°C @7°C on speksattu nettisivulla COP min 3,7 - max 4,39
Sain 37,2°C -> 45,3°C @ 7°C COP 3,2 tai vähän yli. dT oli mulla 8,1°C. Power input oli 4,52 kW
COP on vähän vajaa minimin speksatusta ja ottoteho on vähän yli maksimin.

EDIT:
Ohjeesta löytyy tieto:
Inlet 30°C, Outlet 35°C -> COP 4,6 (Ilma ilmeisesti 7°C)
Inlet 50°C, Outlet 55°C -> COP 2,88 (Ilma ilmeisesti 7°C)
Nettisivulta löytyy tieto;
C.O.P Min./Max.(A7℃/W35℃) -> COP 4,62 - 5,78
C.O.P Min./Max.(A7℃/W45℃) -> COP 3,7 - 4,39

Nämä on ilmeisesti delta 5° COP-arvoja.
Ilmoitettu lämpö on outlet ja inlet sille on 5° vähemmän.

 

[are]

Jonkunverran parannusta on havaittavissa kun tein ohituslinjan lämmityskierron paluusta suoraan pumpulle 3-putkikytkennäksi.

Tein myös tämän. Kiitos ideasta!
Ensimmäinen lämmitys näyttäisi että pytty jää vähän viileämmäksi lämmityskerralla, järkevämpään lämpöön ja max ottoteho jää vähän alemmas. Laite vaikuttaa nyt ehtivän reagoida Inlet-lämpöön paremmin kun se ei nyt muutu niin nopeasti. Myös max lämmitysteho jäi alemmas.

COP 3,2 paikkeilla 40° pyynnillä @ 1°
Inlet n. 30° - 35° ja outlet 35° - 43°

Vinokuormaa vaiheissa 250 - 480 W (vähennettynä 110W, kv-pumppu 60W ja Crank heater 50W)

Poistin myös 2 90° puserrusliitinkulmaa VILPin kiertovesiputkistosta. 9 kpl -> 7 kpl. Vaikutus virtausnopeuteen olematon mutta havaittavissa.

 

[sanpsa]

Aika kovalla teholla puskee lämmintä. Mitä jos tiputtaa vesipumpun nopeutta? Onkohan tossa pääsyä factory parametreihin, sieltä voisi saaha vielä rauhotettua menoa.
Tarviiko menovesi olla noin kuumaa tolla ulkolämmöllä? Itse pähkäillyt, kun pumppu pyrkii nyt pitämään 5 asteen lämpötilaeron niin pyynti olisi sen 5 astetta alempi, jollonka pumpun käydessä kiertoon menee se haluttu lämpötila.
Tällä olen saanut pisimmät käyntijaksot ja parhaan(pumpun mittaaman)copin.

Loppuvaiheessa veden virtaus on jotain 1.1 kuution luokkaa ja pumppu kurnuttaa ihan minimillä sähköteholla. Sinällään kiinnostaa, kun teikäläisellä on noin tuplaten tuo puskurin tilavuus.

 

[are]

Aikaisempien mittauksien perusteella veden lämpö nousee jos kv-pumpun nopeutta pudottaa eikä COPpi siitä tunnu kärsivän.
Nykyisellä kytkennällä, jossa patteriverkon paluu on suoraan VILPin pumpun imuun, en ole vielä mitannut COPpia pienemmällä kv-pumpun nopeudella.

Lämmitysveden käyrät on vielä hakusessa mutta lähellä nollan ulkolämpöä tarvitaan 30° tai ylikin patterivedelle. Nyt menee n. 27° @10° eikä se ole liikaa. Patterit on enimmäkseen 2-lehtisiä 70-luvun alusta. Pattereiden kv-pumpusta saisi enemmänkin puhtia käyttöön mutta siitä tulee äänihaittaa. Patteriverkon dT on tällä hetkellä 2-3° @10° ulkolämpötilassa. Ei tarvinne patterivettä kierrättää kovempaa.

Varaajaan virtaa 2120 l/h ja tuossa laitteessa nimellisvirtaama on 2700 l/h ja minimi 1600 l/h. Tämän perusteella VILPin kiertoa pitäisi saada lisää... Ohituskytkentä patteriverkon paluusta tuntui rauhoittavan koneen käyntiä. Pitää myös lämmöt alempana. Tuntuu että laite suostuu käymään vähän pienemmällä ottoteholla.

Inlet lämpö tipahtaa kun VILP käynnistyy, koska silloin sen kv-pumppukin käynnistyy ja se saa patteriverkosta alle 30°. 40° pyynnillä ja dT 5° niin käynnistyminen tapahtuu 35 asteen lämpötilassa ja VILPin inlettiin alkaa mennä 30°. Periaatteessa pyynti voisi kyllä olla 35°
Tässä kytkennässä kun patterikierrolle on oma pumppu ja sen paluu on VILPin inlettiin, tulee muuttujia lisää kun patteripiirin paluulämpö ja nopeus vaikuttavat suoraan VILPin toimintaan. SPRSUN osaisi ohjata PWM-ohjauksella kv-pumppua, mutta nyt vain ON-OFF. Mahtaisikohan PWM-pumppu tuoda jotain etuja? Riippuu tietysti softasta.

 

[sanpsa]

Itse ole pitänyt vilpin kierron kokoajan päällä, pitääkin testata miten käyttäytyy jos vesipumppu on myös seis tällä 3-putkikytkennällä.

Tossa vaan se ilmiö, että mitä kovempi virtaus on vilpin läpi dt ollessa vaikka se 5 astetta niin pumppu ottaa vaan vielä enemmän tehoa kun se pyrkii saavuttamaan sen dt:n. Pienemmällä virtauksella se taas saavutetaan helpommin ja pienemmällä kompurateholla.

 

[Arisoft]

Aikaisempien mittauksien perusteella veden lämpö nousee jos kv-pumpun nopeutta pudottaa eikä COPpi siitä tunnu kärsivän.
Nykyisellä kytkennällä, jossa patteriverkon paluu on suoraan VILPin pumpun imuun, en ole vielä mitannut COPpia pienemmällä kv-pumpun nopeudella.

Kuvittelisin sen jopa paranevan. Itse huomaan ihan pumpun ottotehossa sen, että mitä kylmempää siihen ajaa sitä vähemmän watteja se ottaa vaikka dT olisi samaa luokkaa.

 

[sanpsa]

Tätä powerworldia ajelen kiertovesipumpun nopeusalueella 10-30%, joka on varmaan puolet pumpun nimellisvirtausta. Jos nopeutta nostaa niin pumppu ajaa hirveellä kiukulla ja lämpöteholla pyyntilämmön yli eikä kerkea jarruttamaan ja sammuu. Käyntijakso on pienellä virtauksella paljon pidempi ja cop luultavaspi parempi.

 

[Arisoft]

pumppu ajaa hirveellä kiukulla ja lämpöteholla pyyntilämmön yli eikä kerkea jarruttamaan ja sammuu

Mulla tekee ihan samaa. Mun pumpussa tuon saa hallintaan tehdasparametrilla R33, jolla voi säätää miten aikaisin se alkaa jarruttamaan. Oletus on pyynti ja sammutus jos menee 2 astetta yli. Olen säätänyt sen niin että alennus alkaa pyynti-1 jolloin sille jää kolme astetta marginaalia jarruttaa. Tätä asetusta ei kuulemma ole kaikissa softissa.

 

[sanpsa]

Mulla tekee ihan samaa. Mun pumpussa tuon saa hallintaan tehdasparametrilla R33, jolla voi säätää miten aikaisin se alkaa jarruttamaan. Oletus on pyynti ja sammutus jos menee 2 astetta yli. Olen säätänyt sen niin että alennus alkaa pyynti-1 jolloin sille jää kolme astetta marginaalia jarruttaa. Tätä asetusta ei kuulemma ole kaikissa softissa.

katso liitettä 100379

Joo tästä olikin puhetta niin ainakaan tässä R290 koneessa tota ei ole. Kolmiputkikytkennällä ja hidastamalla veden kiertoa tätä sai paremmin hallintaan.

 

[are]

Jos nopeutta nostaa niin pumppu ajaa hirveellä kiukulla ja lämpöteholla pyyntilämmön yli eikä kerkea jarruttamaan ja sammuu.

Näin tuntuu käyvän. Varsinkin aluksi, mutta hiukan sivistyneemmin käy jo kun on säätöjä haettu.

Itse ole pitänyt vilpin kierron kokoajan päällä

Mun mittari mittaa myös jäähdytystä / sulatuksia. Aluksi, kun pumpun käyntiasetus oli jatkuva tai pätkittäin, Kamstrup mittarista näki että energiaa meni ulos. Voin tämän mitatakin jossain vaiheessa.

vaikka dT olisi samaa luokkaa

Taitaa dT riippua virtausnopeudesta. Pyynti 40 tai 45, dT on 8° paikkeilla. Sikälikin tämä ehkä tarvitsisi suurempaa veden kiertonopeutta. Onko käsitystä tai kokemusta mahtaako COP siitä parantua tai mitä muita vaikutuksia voisi olla?

 

[sanpsa]

dT mikä on pumpun käydessä ja mitä pumppu pyrkii pitämään on se mikä ohjaa kompressorin kierrosnopeutta jollain logiikalla. Tämä asetus on lienee jossain tehdasasetusten takana. Pienemmällä virtauksella tarvitaan vähemmän tehoa pitämään dT ja päinvastoin.

 

[Arisoft]

dT mikä on pumpun käydessä ja mitä pumppu pyrkii pitämään on se mikä ohjaa kompressorin kierrosnopeutta jollain logiikalla.

Omassa pumpussani ei tuollaista dT sääätöä ole. Se tuottaa maksimia kunnes tuloveden lämpötila saavuttaa pyydetyn. Sen jälkeen se säätää kompressorin kierroksia alemmas ja sammuttaa sen jos menee liikaa yli. Kierrokset vaihtelee minulla sen mukaan kuinka kuumaa lauhduttimeen menevä kaasu on.

 

[sanpsa]

Jossain yhteydessä tein päätelmän, että tämä olisi juurikin se

Tietysti puhutaan DC pumpusta niin voihan olla että tota ei ole jos on erillinen kv pumppu.

Olisi kyllä kätevää jos näihin kiinanpumppuihin olisi oikea manuaali missä nämä kaikki selostetaa

 

[Arisoft]

Jossain yhteydessä tein päätelmän, että tämä olisi juurikin se
katso liitettä 100391
Tietysti puhutaan DC pumpusta niin voihan olla että tota ei ole jos on erillinen kv pumppu.

Olisi kyllä kätevää jos näihin kiinanpumppuihin olisi oikea manuaali missä nämä kaikki selostetaa

Minullakin on tuo säätö, mutta se on mielestäni vain DC-pumpun nopeuteen vaikuttava asetus eli pyrkii pumppaamaan suhteessa lämmöntuottoon. Manuaali on kovin hiljaa asiasta mutta pumpun sisältä löytyy PWM-lähtö tuon ohjaukseen.