Suorasähköstä maalämpöön. Paritalo 250m2 vm. 2005

Aika huikeita summia kertyy kun kaikki laitetaan uusiksi. Itsellä 3000 litran varaaja, johon liitettiin marraskuun puolivälissä samsungin 9kw monoblock vilp, mittarointeja ei ole mutta kokonaiskulutus tippunut noin 35%, tallissa on pidetty 2-3 astetta enemmän lämmintä kuin aiemmin ja puiden poltto vähentynyt puoleen. Toki kelit olleet lauhemmat kuin aiemmin, mutta ihan tyytyväinen olen ollut. Kokonaiskustannus ennen kotitalousvähennystä 5k euroa, johon sisältyi jonkin verran ylimääräisiä putkitöitä ja sähkötöitä.
 

roots

Hyperaktiivi
Vajaa 15 tuhatta olisi tarjous vanhan purusta ja Mitsubishin Ecodan varaajasta ja puskurivaraajasta. Merkeistä ei varmaan tässä ketjussa kannata ruveta erityisemmin keskustelemaan. Arvion mukaan aika plajon pitäisi tuolla systeemillä sähkölaskun pienentyä...
Noh, minkäs tehoinen laite tarjottiin?
 

Heat&Cool

Aktiivinen jäsen
Vajaa 15 tuhatta olisi tarjous vanhan purusta ja Mitsubishin Ecodan varaajasta ja puskurivaraajasta. Merkeistä ei varmaan tässä ketjussa kannata ruveta erityisemmin keskustelemaan.
Hmm. Mielestäni kannattaa kyllä verrata nimenomaan teknisiä tietoja & käyttäjäkokemuksia eri merkeistä/malleista/teholuokista!
Ilmavesipumppujen keskinäiset erot ja ominaisuuudet ovat suuremmat kuin missään muussa lämpöpumpputyypissä. Esim. tuo @Jolberious yllä ehdottama F2120, ja erityisesti juuri saataville tuleva S-mallisarja ovat mielestäni varsin suvereeneja niin laatutuntumalta/suorituskyvyltään/käyttäjäystävälliseltä ohjaukseltaan. Varsinkin jos ja kun niitä vertaa kaikkein vikaherkimmän maineessa olevaan MitsuEkodaniin. Tuossa uusimmassa S-sarjassa on ennestäänkin markkinoiden selkeimmän ohjainpaneelin lisäksi mm. kosketusnäyttö ja sisäänrakennettu wifi. Itse laittaisin noin ison kulutuksen kohteessa paljon painoarvoa laitteiston helpolle luettavuudelle/säädettävyydelle.
 

Qcela

Jäsen
Juu, ehdottomasti, meinasin vaan ettei ehkä tässä ketjussa. :) Varmaan tältä foorumilta löytyy paljon infoa asiasta, täytyy perehtyä!
 

Qcela

Jäsen
Selailin muita keskusteluja, mutta kysytään nyt tässäkin josko Niben asentajista olisi pääkaupunkiseudulta kokemusta. Tarjouksen kysymistä vertailun vuoksi suunnittelen.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Juu, kävinkin nuo läpi, mutta ajattelin josko olisi kokemuksia...
Pääkaupunkiseutu, niinhän se oli...

LVI Trio ja Diileri on ainakin isoja. Onko se hyvä vai huono asia niin se on ostajasta kiinni. Olen pari vuotta sitten ollut tekemisissä Trion kanssa... Diileri on varmaankin ehkä noista se joka on erikoistunut lämmitykseen. Meille Diileri asensi PILP:n mutta aikaa on 10 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Kyllä ajattelin Vilpillä mennä...
Ilman muuta kysyt sitten rinnalla tai sitten ihan lopuksi mitä se MLP tarjous on...siinä sitten näet sen vaihtoehdon laitteistoksi jolle ei tarvita mitään apu/tuki/lisä/...-lämmityksiä. Mitoituslaskelmat tarjousten liitteiksi tietysti niin näet kaikkien suoriutumislupaukset.
 

Jolberious

Vakionaama
Ilman muuta kysyt sitten rinnalla tai sitten ihan lopuksi mitä se MLP tarjous on...siinä sitten näet sen vaihtoehdon laitteistoksi jolle ei tarvita mitään apu/tuki/lisä/...-lämmityksiä. Mitoituslaskelmat tarjousten liitteiksi tietysti niin näet kaikkien suoriutumislupaukset.
Olisin edelleen MLP kannalla, vaikkei esim ym. F2120 ole huono ratkaisu nykytilanteeseen, tai mihinkään muuhun markkinoilla olevaan VILPiin verrattuna.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hmm. Maalämpö on aikamoinen liiketoimi ja jokainen VILP asennus pitää saada torpattua jo suunnitteluvaiheessa. MLP kauppa on hiipunut kovasti vähäisen rakentamisen mukana ja VILP painaa päälle. Ei pidä säikähtää.

Tietysti maalämpöteollisuudella on paljon pelissä. 10 000 asennuskohdetta 20 000 € hinnalla merkitsee suuruusluokkaa 200 M€ bisnestä vuodessa. Tämä maksaa valtiolle vielä kymmeniä miljoonia tukiaisina. No, Suomesta löytyy sentään tuotantoa porausteknologialle kuin lämpöpumppuvalmistustakin. Harmi kun VILPejä ei Suomessa valmisteta ollenkaan.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Vaikka tässä ajankuvassa etäiseltä voi tuntuakkin, mutta pitäisikö Vilppejä miettiessä laskea myös sitä, että vääjäämättä ilmasto on taas pitkän lämpenemisjakson päätteeksi kylmenemässä. Eli kannattaako se Vilp vielä vaikka 15, 25 tai 40 vuoden päästä, eli tippuuko Cop silloin jo kovin alas ja Mlp-asennus=kaivon poraus olisi kuitenkin edessä? Jos ei muuten, niin jälleenmyyntiä ajatellen. Mlp ei ulkoilmoista välitä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko kovastikin hiipunut?

Tämän mukaan on. Ainakin minulla tämä pyörii tällä sivustolla tuossa mainoskentässä. Harmaa MLP ja Vihreä VILP.
VILP MLP myynti.jpg


Jos ei muuten, niin jälleenmyyntiä ajatellen. Mlp ei ulkoilmoista välitä.
Niin, neljännet asukkaat ollaan eli ei ole kukaan vielä 10 vuotta tässä viihtynyt. Maalämpöhän kannattaaa aina. Jos talo on loppusijoituspaikka, reikä jää perikunnalle, jos sen myy vuoden päästä siitä saa enemmän kuin on maksanut.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vilp-kauppa ei heti ole hiipumassa, foorumillakin on monta joilla on jo toinen tai kolmas vilp ajossa.
Totta sinänsä. Mutta osalla tuo useamman VILP:n kokemus saattaa johtua puhtaasti muutosta(kin).

Pienellä osalla sitten ollut huonoa tuuria ja laitteet ovat porsineet ennen aikojaan tai on ostettu erittäin edullisesti joku eksoottinen laite euroopasta (niistäkin osa yhä porskuttaa, osa ovat jo levinneet mutta kovin korkealta tuossakaan ei ilmeisesti pudottu).

Yleisesti kuitenkin vaikuttaisi kohtuu lupaavalta tuo VILP:ien(kin) kestävyys. Viiden vuoden päästä ollaan kuitenkin tuon suhteen viisaampia, silloin noita yli 10v vanhoja pumppuja pitäisi löytyä jo sen verran et otannan perusteella saa tehtyä jotain päätelmiäkin, nyt vielä arvaillaan.

Itse olen kohtuu luottavainen siihen että viiden vuoden päästä toimii vielä edellisessä talossa asentamani ES (2014) kun täällä tänä vuonna asennettu Nibe. Kävin muutama kuukausi sitten vanhassa talossa ja tuli vilkaistua tuota ES:ää, vaikutti kaikin puolin normaalilta. Ainoastaan puhaltimen ritilässä rupesi näkymään ruostetta, muuten ikääntymistä oli vaikeeta havaita. Nibessä tuo ritilä vaikuttaa olevan muovista tai vastaavasta joten se tuskin ruostuu. Niben ja Arcticin lisävakuutus nyt muutenkin tuo lisäturvaa aika pitkälle eteenpäin.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Saisinpa minä pannuhuoneeseen tuollaisen ison varaajan mutta kun ei ovesta mahdu. Ovia on itse asiassa useampikin peräkkäin.
Oletko miettinyt, että voit yhdistää kaksi varaajaa, esim ovaalinmuotoinen ,irrallisilla eristeillä, eristeet kiini kun varaajat ovat paikoillaan.

En kuvannut puhaltimia, kun sait puhaltimet kuntoon. Mimulla ei ole ollut ongelmia puhaltimien kanssa, varmaan yksi syy on ollut, että puhaltimet ovat olleet katoksen suojassa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuvannut? Kyllä niistä kuvia on ja ihan alkupeäisen näköinen siitä tuli. Jotenkin, en usko, että tuohon sadevesi pääsisi eikä se vaikuttanut kosteudesta kärsineen. CTC:llä näkyy kyllä olevan tuohon puhaltimen yläreunaan näppärä muovinen suojus. Se ilmeisesti pujotetaan ulkokuoren alle jolloin puhallin aukon yläreunaan tulee pieni pyöreä räystäs. Sinällään vaikka tuo puhallin on kohtuu kallis varaosa ja jostain syystä kuivaa laakerinsa, on tuo tavallaan sympaattista, että CTC:llä taitaa olla Suomessa koneidensa kaikki osat hyllyssä.

Varaaja kiinnnostaisi sillä tavalla, että siitä voisi ikään kuin rakentaa sen lämmitysjärjestelmän keskuksen. Tuplakierukalla saisi tehostettua haalistusta. @pökö on aika hyvä ja kompaktin näköinen varaaja. Autotallista pannuhone on 4:n kasikymppisen oven takana, joista kaksi palo-ovia, joten niistä on mahduttava.
 

pamppu

Vakionaama
Varaaja kiinnnostaisi sillä tavalla, että siitä voisi ikään kuin rakentaa sen lämmitysjärjestelmän keskuksen. Tuplakierukalla saisi tehostettua haalistusta. @pökö on aika hyvä ja kompaktin näköinen varaaja. Autotallista on 4:n kasikymppisen oven takana, joista kaksi palo-ovia joten niistä on mahduttava.

Mulla on tietty tuo jumalaton 1800 litrainen, koska se sattui olemaan sisällä. Tällä kokemuksella, jos se siellä ei jo olisi, en sellaista kuitenkaan sisälle kantaisi vaikka ilmatteeks saisi. Ei siitä niin paljoa hyötyä saa. Iso koko on isompi haitta. Toki jos on joutavaa pannuhuonetilaa, niin tilanne voisi olla eri.

Hyvinkin todennäköisesti kun remppaa teen seuraavaksi, laitan molemmat nykyiset varaajat rautaromuun (palasina ulos ovesta) ja tilalle esim. tämä: https://www.maalampotukku.fi/product/2614/jaspi-gtv-hybrid-500

Tuo on niin pieni mitoiltaan, että sen saa sisään vaikka mistä reiästä ja syntyy tupaan uutta tilaa ja toisaalta siinä on kuitenkin parempi kapasiteetti tuottaa lämmintä vettä esilämmityksineen ja pikkaisen tasoitella käyntiä lämmityksessä.

Tuolle sitten kaveriksi joko F2120 ulkoyksikkö, tai sitten Nibe F11xx MLP.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Mulla on tietty tuo jumalaton 1800 litrainen, koska se sattui olemaan sisällä. Tällä kokemuksella, jos se siellä ei jo olisi, en sellaista kuitenkaan sisälle kantaisi vaikka ilmatteeks saisi. Ei siitä niin paljoa hyötyä saa. Iso koko on isompi haitta. Toki jos on joutavaa pannuhuonetilaa, niin tilanne voisi olla eri.
Minulla on tuo sama pönttö ilman kierukoita. En minäkään varmaan ostaisi noin isoa, jos olisin VILP-järjestelmään varaajaa hankkimassa. Omassa käytössäni olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen, että varaajakapasiteettia on tuon verran, eikä isompikaan vesimassa välttämättä olisi pahitteeksi. Tämä perustuu siihen, että minun ei tarvitse "varata" kuin 1-2 astetta ylilämpöä siihen nähden, mitä shuntti päästää lattioihin. COP pysyy hyvänä, eikä tule ongelmaa varaajan häviöistä. Noin pienellä lämpötilaerolla vesimassaa on oltava paljon, jotta käynti- ja lepojaksot saadaan riittävän pitkiksi. Oikein kylmillä keleillä minulla on mahdollisuus ohittaa varaaja kokonaan, jotta saan ilman viivettä kaiken lämmön lattiaan, mitä VILP pystyy tekemään. Tänä talvena olen tarkoituksella käyttänyt pelkästään varaajan lataus -moodia. Hyvin on toiminut myös lyhyiden kylmempien jaksojen aikana.

Edit: Tarkennuksena vielä, että koko talven olen käyttänyt vieläpä ns. kiinteää lauhdutusta, eli pyyntilämpö VILPille on ollut koko ajan 27 astetta.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Hyvinkin todennäköisesti kun remppaa teen seuraavaksi, laitan molemmat nykyiset varaajat rautaromuun (palasina ulos ovesta) ja tilalle esim. tämä: https://www.maalampotukku.fi/product/2614/jaspi-gtv-hybrid-500

Tuo on niin pieni mitoiltaan, että sen saa sisään vaikka mistä reiästä ja syntyy tupaan uutta tilaa ja toisaalta siinä on kuitenkin parempi kapasiteetti tuottaa lämmintä vettä esilämmityksineen ja pikkaisen tasoitella käyntiä lämmityksessä.

Tuolle sitten kaveriksi joko F2120 ulkoyksikkö, tai sitten Nibe F11xx MLP.
Tuo on riski valinta jos kuvittelee saavansa siitä tarpeellisen määrän LV:tä...liian pienet kierukat, esilämmitykseen varmaan ok, sehän korjaantuu (Niben x12yy) varaajatyyppisellä pumpulla. Voi olla että LV riittäisi jos mini-tarve mutta, tuosta on jossain oikein ketjukin olemassa kun ei riittäny...
 

Jolberious

Vakionaama
COP pysyy hyvänä, eikä tule ongelmaa varaajan häviöistä. Noin pienellä lämpötilaerolla vesimassaa on oltava paljon, jotta käynti- ja lepojaksot saadaan riittävän pitkiksi.
Lasketko auki tälläi äkkiä, paljonko 1800l varaajaan ladattuna 2K tarvetta lämpöisempää vettä on energiamääränä
Ja sama sitten esim 150m2 talossa olevalle lattialämmitykselle, joka on asennettu 10cm paksuun betonikakkuun.

Uskallan väittää, että invertterikoneiden kanssa varaaja on täysin hyödytön kapistus lepo- ja käyntiaikojen suhteen poislukien kesäajan märkätilojen lattialämmityksessä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Uskallan väittää, että invertterikoneiden kanssa varaaja on täysin hyödytön kapistus lepo- ja käyntiaikojen suhteen poislukien kesäajan märkätilojen lattialämmityksessä.

Tuo tekee 2,1 kWh/aste, eli ~4 kWh. On tuo käyntijaksolle jo ihan hyvä tuotto ja pituus. Lisäksi estää sen, että koneen ei tarvitse puskea ylilämpöä silloin kun käy katkokäyntiä. Ei tuosta varaajasta kyllä haittaakaan ole, mutta tilaa se tietty neliön vie jos se niin himottaa.

Siitä olen samaa mieltä, että tuommoista varaajaa nyt ei ehkä ostaa kannata, mutta jos se kerta on, miksi hävittää se ja nähdä vielä se hävittämisen vaiva.

Minulla on tuo sama pönttö ilman kierukoita.

Kierukat siinä vain kannattaisi olla niin saisi hyvän haalistuksen. Pienestä varaajasta ei riitä lämmitykseen ja haalistukseen yhtäaikaan jos veden käyttö on runsaasta. Minulla on nyt kiertopumput ajastettu niin että ne pitävät taukoa 6-11 ja 18-21. Tämä on luultavasti COP mielessä +/- nolla, mutta siirtää sähkön kulutusta halvemmille tunneille, sillä spot hinnat näyttävät olevan koholla aamupäivällä ja illalla. Aamupäivällä tuo tauko siirtää lämmitystä lämpimämpään aikaan mutta illalla vastaavasti kylmemempään aikaan. Jos varaaja olisi todella iso, tällä voisi vähän enemmänkin ehkä saavuttaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vastaava kapasiteetti on jo 40 m2 10 cm betonilaatassa

On tietysti. Mutta jos sitä lämmitystarvetta ei ole ja millä sen saa siihen 40 m2 laattaan siirtymään pumpun tuottamalla teholla. Se lämpötila on ainakin korkeampi. Minulla on kesällä vain kellarin lämmitystä pattereiden kautta. Mistään 2 °C lämpötilanvaihtelusta ei voi haaveillakaan, koska pumppu pysähtyisi heti käyntiin lähdettyään. Veden käyttö tupaa olemaan kaikilla aika satunnaista, välillä pientä ja hetkittäin suurta. Ellei varaajatilavuutta ole, veden käyttö tuo niitä käynnistyskertoja lisää ja helposti heikentää haalistuksen tehokkuutta.

Jos varaaja on, sillä saa kätevästi pidettyä pumpun käynnin erillään pienestä lämmöntarpeesta.
 

roots

Hyperaktiivi
Joo haba voi olla, mutta se lämpö ei siirry betoniin niin vikkelään kuin veteen, oikeastaan massiivine betoni ei ole välttämättä hyvä lämmönsäätämisen kannalta...
 

Jolberious

Vakionaama
Joo haba voi olla, mutta se lämpö ei siirry betoniin niin vikkelään kuin veteen, oikeastaan massiivine betoni ei ole välttämättä hyvä lämmönsäätämisen kannalta...
Tästä syystä en itse ymmärrä termostaatteja muualla kuin sellaisissa huoneissa, joihin kevätaurinko paistaa isojen ikkunoiden läpi.

Kyllä lattialämmityksessä homma lähtee siitä että sinne ajetaan juuri sopivan lämpöistä vettä ja esisäädöt ovat kohdallaan. Termarit jäävät 99% kerroista tarpeettomiksi.
Se ei paljoa auta että makkarissa termari haistaa la-iltana 10min aktiviteetin johdosta että huonelämpötila on noussut aavistuksen, piiri kiinni ja lattiassa on 2m3 +24asteista betonia. Se luovuttaa lämpöä huoneeseen vielä seuraavana päivänäkin vaikka piiri olisi kiinni.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Hyvinkin todennäköisesti kun remppaa teen seuraavaksi, laitan molemmat nykyiset varaajat rautaromuun (palasina ulos ovesta) ja tilalle esim. tämä: https://www.maalampotukku.fi/product/2614/jaspi-gtv-hybrid-500

Tuo on niin pieni mitoiltaan, että sen saa sisään vaikka mistä reiästä ja syntyy tupaan uutta tilaa ja toisaalta siinä on kuitenkin parempi kapasiteetti tuottaa lämmintä vettä esilämmityksineen ja pikkaisen tasoitella käyntiä lämmityksessä.

Tuo GTV 500 Hybrid on aika kilpailukykyisesti hinnoiteltukin, muutamia on mennyt eteenpäin asiakkaille ja nuo saa ostettua sisään alle 1700 euron hintaan veroineen (alvi täytyy tunnetusti aina maksaa, ainakin loppukäyttäjän...). Ovaali Hybrid 1000 kysyin mielenkiinnon vuoksi hintaa kun pohdin sitä mahdollisesti itselleni, sen sisäänostohinta oli jo melkein 2900 euroa. Tietysti minulla olemattomat alennukset kun ostotkin vuositasolla ovat säälittävät. Mutta aika paljon kalliimpi tuo 1000 litrainen on kuitenkin.

Minullakin tuo 500 litrainen mahtuisi pannuhuoneeseen, öljykattilan tilalle, 1000 litrainen tekisi kyllä tiukkaa. Ja tuhatlitraisessa painoa on sen verran että sen jumppaaminen kynnysten yli ahtaissa oviaukoissa ei oikein houkuttele. Mutta, tuhatlitraisessa hybridissa tuo välilaipio on mielestäni fiksummassa paikassa mitä tuossa 500:ssa. 500:ssa alaosa on noin 200 litraa ja yläosa n 300. Tuhatlitraisessa alaosa on suhteessa isompi kun yläosa ja kierukat ovat molemmat lämpimällä puolella.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Tuosta betonin varauskyvystä aina jaksetaan näissä varaajakeskusteluissa mainita. Laskennallisesti lattiabetonissa sitä kapasiteettia varmasti on, mutta sen hyödyntäminen ei onnistu, jos lämpöpumpun ohjausjärjestelmää ei ole rakennettu sellaista silmällä pitäen. Niben asteminuuttisäätö tähän tietysti sopii, kuten myös on/off- mlp:t hystereesillä tms. Menovesiohjattu VILP, jossa hystereesiä ei ole, ei kuitenkaan sen lattiabetonin kanssa pidennä käynti- ja lepojaksojaan yhtään vaikka onkin inverteri, joten tiheää katkoa se käy. On kokeiltu kyllä... Tämä on siis minulla ongelma, jonka olen saanut ratkaistua ison varaajan kanssa. @Kellarinlämmittäjä puhuu myös asiaa siitä, että energia ei siirry betoniin tuosta vain ja laattakin lämpeää epätasaisesti. Tämän seurauksena paluuveden lämpötila nousee nopeammin, kuin betoniin teoreettinen varauskyky antaa ymmärtää. Tähän vaikuttaa sitten jo putkikoot, silmukoiden muoto jne.

Kierukat olisi tosi hyvät varaajassa, mutta minun Sähköovali on tullut tehtaalta ilman niitä eikä tehtaan mukaan niitä saa asennettua edes tekemällä reiät itse. Sisäiset tuet ovat kuulmemma liian tiheässä. Uudemmissa Sähköovaleissa saattaa olla laipat valmiina, jos pintapelleissäkin on sellaiset pyöreät peitelevyt. Vaikka olisi varaajassa laipatkin valmiina, en olisi valmis maksamaan sitä tonnia kahdesta kierukasta, koska putkitukset tulistusvaraajalle on tosi pitkät (taloussiivestä kylpyhuoneen kautta kodinhoitohuoneeseen). Tulistusvaraajaakaan ei voi siirtää yhtään kauemmas käyttöpisteistä, kun nyt jo kuumaa vettä saa odotella omaan makuun liian pitkään.
 

pamppu

Vakionaama
Se varaajan vaihteluväli on tuo mahdollinen pari astetta yli + lattian antama delta. Eli varaajakapasiteetti on tarpeen mukaan ladatusta lämmöstä lattian paluulämpötilaan. Helposti 5 astetta tai ylikin, eli 10kWh. Sillä pumppu lepää välikeleillä sammuksissa useita tunteja.
 

Qcela

Jäsen
Projekti etenee:

1. Tarjous Mitsubishin Zubadan, 9kw, hinta nykyvaraajan purkamisinineen noin 14000.
2. Tarjous Viessmannin Vitocal, 13.6 kw noin 18000 kaikkinensa. Myyvät myös Nibeä, mutta tarjosi Viessmania.
3. Tarjous, maalämpö, noin 25000...

Näistä nyt pitäisi ruveta arpomaan.
 
Ylös Bottom