Talon vetoisuus & sähkönkulutus

Fibo

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Aloitin eri aiheesta keskustelua toisessa ketjussa, mutta keskustelu kääntyi lopulta talon vetoisuuden ihmettelyyn, niinpä avasin tälle nyt uuden ketjun.

Taustatietoa sen verran kertauksena, että kyseessä on 2001 rakennettu puurunkoinen 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa on alakerrassa sähköinen lattialämmitys ja yläkerrassa kattolämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen tulo ja poisto LTO:lla.

Ongelmana on siis se, että talossa on melkoisen kova vedontunne ja siten myös sähköä kuluu paljon lämmitykseen.

Vedontunteeseen liittyen millainen säätölappu on(kanavapaineet venttiileiltä)? Tuloilman lämpötila? ja iv-koneeseen liittyen, toimiihan etu-/jälkilämmitys sekä lto muuten toimii eikä kone esim vuoda? Koneen malli. Lipsuu kyllä ohi alkuperäisestä aiheesta... :hmm:
LTO-talossa ei pitäisi vetää, jos ilmanvaihto on suunnilleen säädöissään. Se että lattianraoista vetää voi kertoa toki huonosta tiivistämisestä, mutta usein myös liian suuresta alipaineesta.

Ilmanvaihdon säätöpöytäkirjan mukaan tuloilman tarve on 73 l/s ja poistoilman 80 l/s. Toteutuneet arvot olivat tulo 70 l/s ja poisto 79 l/s.
Tuloilmaventtiilien litramäärät ovat 10-15 l/s välillä ja paine-erot 6-14 Pa välillä. Litramäärät siis vaikuttavat mielestäni järkeviltä, mutta miltä nuo paine-erot näyttävät?
Talossa on tosin sellainen ongelma, että LVI-piirustuksiin nähden puuttuu kaksi tuloventtiiliä olohuoneesta ja tätä joutuivat kompensoimaan muilla venttiileillä. Tämä saattanee lisätä vedon tunnetta.
Ilmanvaihtokone on Vallox Digit SE. Ohjainpaneelina on vanha ledeillä tilansa ilmaiseva, sen mukaan tuloilman lämpötila olisi noin 20C. Mittasin myös tuloventtiileistä ja niistä sain lämpötilaksi noin 17-18C. Esim. keskellä olohuonetta lämpötila on noin 20C, mutta kylmimmässä nurkassa lattian rajassa lämpötila onkin vain 7C, kun ulkona on -3C. Tuota pitänee siis vielä tutkia tarkemmin.

Kummallista, eihän kukaan "fiksu" ole jättänyt venttiileitä esim uuden katon alle?

Normaalisti 16 asteinenkaan tuloilma ei pitäisi aiheuttaa vedon tunnetta. Tämä edellyttää myös sen että tuloilmaventtiilissä on riittävästi painetta. Muuten ilma voi tulla kuin saavista kaatamalla alas.

Nurkassa lienee jotain vuotoja tai kosteutta tms. Myös kova alipaine voi vetää nurkkaa kylmäksi ilmavuotojen takia. Tuossa lämpötilassa on kuitenkin jo kondenssiriski. Kannattaa tutkia tarkemmin mistä on kyse.
Kyllä kannattaa tutkia mikä mättää jos pikkupakkasella on noin kylmä nurkka. Hyvänä puolena että jos tuloilma tippuu vain pari astetta koneelta huoneeseen, on putkissa ainakin jonkinmoiset eristeet.

Pääseekö putkivetoja tutkimaan yläpohjassa? Nimittäin tuntuu tosiaan oudolta että olisi jäänyt kokonaan tuloputkia asentamatta.

Kyllä nuo kaksi venttiiliä ja putket niille näyttäisi kokonaan puuttuvan. Piirustuksissa ne on ilmaistu vähän erilailla kuin muut tulot. Näiden osalta kun lukee, että 2x +8, SE 100, muissa tuloissa kun lukee esim. +14 T1. Puuttuvat venttiilit pitäisi olla korkean olohuoneen sivuseinillä (kaikki muut venttiilit katoissa). Ne olisivat siis vaatineet poikittaisvetoja välipohjassa, eli siinä saattaa olla syy miksi ne olisi pitänyt toteuttaa eri tavalla ja miksi ne ovat jääneet puuttumaan. Pitää vielä kysellä asiaa edellisiltä omistajilta.

Olen lisäksi koittanut ihmetellä lattianrajojen vetoisuutta. Seinän höyrynsulkumuovit näyttäisivät menevän oikeaoppisesti lattian eristeiden alle/väliin. Parissa kohtaa on muovissa tosin pitkät viillot seinän ja lattian rajassa, joista tulee vetoa. Viillot ovat todnäk tulleet parketin askeläänieristeen leikkaamisen yhteydessä. Pitää yrittää ne paikata massa+höyrynsulkuteippi-yhdistelmällä.
Muut kylmät kohdat ovatkin sitten talon tai erkkerin nurkissa, joissa on siis myös elementtien saumat. Siellä lienee kyseessä puutteellinen höyrynsulun limittäminen.
Siinä ei taida muu auttaa kuin ottaa vähintään kaistaleet kipsilevyä nurkista pois ja katsoa miltä siellä näyttää.
 

Fibo

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Lisäksi myös ikkunoiden ja ovien osalta on vedon tunnetta. Ensin lähdin liikkeelle tiivisteiden vaihdolla, mutta sillä ei ollut merkittävää vaikutusta.

Listojen poistamisella selvisi, että ikkunoiden karmit ovat tilkitty joka suunnalta villakaistalla ja seinän höyrynsulkumuovia ei ole varsinaisesti limitetty mitenkään, eli se tulee sentin tai pari koolauksista yli, mutta siihen se jää.

Ikkunan alaosa:
Ikkuna.jpg

Ovien osalta tilanne on muuten sama, mutta sivujen osalta näyttää siltä, että höyrynsulkumuovi on kierretty pystykoolauksen sivulle/ympäri ja villakaista on höyrynsulkumuovin alla. Muovia ei ole limitetty oven karmiin mitenkään. Karmin ja koolauksen välistä muovia painelemalla sieltäkin saa tulemaan reilusti ilmavuotoa. Testihetkellä oli sopivasti kova tuuli, niin myös tuuli painoi sieltä läpi.

Oven alaosa:
Oven alaosa.jpg

Oven sivu:
Oven sivu.jpg

Ikkunoiden ja ovien ylä- ja alareunojen osalta voisi onnistua muovin yhdistäminen karmiin höyrynsulkuteipin avulla, kunhan riittävän pitkä osa muovista on jäänyt näkyviin?
Ovien sivujen osalta rakoon voisi laittaa uretaanivaahtoa, kun siinä ei oikein teippaus onnistu ja lisäksi se vaatinee myös jotain eristettä siihen rakoon?
Miltä nämä toimenpiteet kuulostaa?
 

prelude

Vakionaama
Ennen isompia toimenpiteitä (helpot mitkä voi tehdä purkamatta kannattaa tehdä tietty heti) itse ottaisin lämpökameran käteen ja tutkisin mitä sillä saisi irti. Jos kokemusta/laitetta ei ole omasta takaa niin sitten ihan rahalla ammattilainen paikalle kun tulee pakkasia. Koska vedon ihan tuntee niin koettaisin vielä käydä koko kämpän lävitse merkkisavun kanssa, tämän pitäisi paljastaa näkyvästi mistä ilmaa tulee (ja menee) ja täten kertoa löytyykö isompia vuotoja vääristä paikoista.
 

Mikki

Vakionaama
Itseäni ihmetyttää, että miten ilmanvaihdon pöytäkirja on voitu tehdä, jos suunnitelmiin nähden puuttuu kokonaan tuloilmakanavia? Tai ainakin sitten per kanava ei olla suunnitellussa ilmamäärässä. Lennosta "kompensointi" kuulostaa erikoiselta.

Eli harkitsisin IV-mittauksen tilaamista, jossa nykyinen tilanne käytäisiin tuplavarmistukseksi uudestaan läpi. Voihan olla, että IV-mittaukset on tehty miten sattuu, jos edes mainintaa puuttuvista kanavista ei ole missään papereilla.

Talossa voi olla enemmän alipainetta kuin ajattelette. Lisäksi tietenkin... onhan raitisilmakanavan ulkosäleikkö puhdas, ettei vain siellä ole mitään jarruna (kuten sitä verkkoa)?
 

Fibo

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Itseäni ihmetyttää, että miten ilmanvaihdon pöytäkirja on voitu tehdä, jos suunnitelmiin nähden puuttuu kokonaan tuloilmakanavia? Tai ainakin sitten per kanava ei olla suunnitellussa ilmamäärässä. Lennosta "kompensointi" kuulostaa erikoiselta.

Eli harkitsisin IV-mittauksen tilaamista, jossa nykyinen tilanne käytäisiin tuplavarmistukseksi uudestaan läpi. Voihan olla, että IV-mittaukset on tehty miten sattuu, jos edes mainintaa puuttuvista kanavista ei ole missään papereilla.

Talossa voi olla enemmän alipainetta kuin ajattelette. Lisäksi tietenkin... onhan raitisilmakanavan ulkosäleikkö puhdas, ettei vain siellä ole mitään jarruna (kuten sitä verkkoa)?
On tainnut jäädä kokonaan tekemättä. Täytetty vaan paperit.
Huomasin siis itse ensin, että tuloilmakanavien määrä ei vastaan piirustuksia ja siltä pohjalta teetin nyt ilmanvaihdon mittauksen ja säädön. Kompensoivat tosiaan muilla tuloilla nuo puuttuvat kaksi tuloa. Sinänsä homma meni ehkä suht ok, koska alakerta on oikeastaan yhtä tilaa ja viereisillä venttiileillä onnistui kompensointi pääosin.

Raitisilmakanavan säleikkö oli aivan tukossa, mutta säätäjät sen bongasivat ja korjasivat, kun ihmettelivät mikseivät saa tuloa riittäväksi.
 

Mikki

Vakionaama
Voisi kokeilla nostaa tuloilman määrää hitusen. Tai laskea poistoa... Litramäärissä on kohtuu paljon kuitenkin eroa.

Jos talossa on paljon vuotopaikkoja, ei isosta alipaineesta etenkään mitään iloa ole.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mielestäni ensimmäinen toimenpide olisi tiivistää höyrynsulkumuovi tiiviiksi. Nyt näyttää siltä että rakentajalla on ollut kyllä melkoisen hakusessa miten asia olisi pitänyt tehdä. Liekö iv-kanavien juuriakaan tiivistetty kuten pitäisi? Toki höyrynsulkuun suhtautuminen lienee ollut leväperäisempää aikaisemmin kuin mitä se on nykyään.

Lattianrajoista viilletty muovikaan ei ole ihan harvinainen juttu. Hiljattain foorumilla oli toinenkin vastaava tapaus. Täältä löytyy siihen mahdollisia ratkaisuita ja oikeita liimoja mitkä tarttuvat muoviin kiinni.

Ikkunoiden höyrynsulku saattaisi olla hyvä saada niin että se on karmissa kiinni. Jos mahdollista niin tuossa saattaisi toimia "exRaknor sitko"-teippi joka oli ainakin aikoinaan ylivoimaista hs teippiä. Jos vaan tuon saan niin laitettua että teippi jää esim ikkunalistojen alle. Nykyään nimi taitaa olla tälläinen.


Luulen että kun tuon saa tiiviiksi niin asiat muuttuvat jo huomattavasti paremmalle tolalle kaikin puolin.

Vuotopaikkoja voi etsiä vaikka ir-mittarilla ja laittamalla kylmällä kelillä liesituuletin päälle. Hetken liesarin imettyään myös ir-mittari paljastaa vuotopaikat ellei lämpökameraa saa vuokrattua mistään.
 

Mekaniker

Aktiivinen jäsen
Vedon tunne on juuri nyt pahimillaan, enkä tee asialle mitään;-=

Sinun talossa pitäisi asiat olla paremmin mutta työn puolesta kun on ryömitty eri talojen vinteillä niin:
- Yläpohjan tiivistys seiniä vasten, muovit pettänyt, hiiret/ oravat repineet. Kurkkaa listojen taakse
- IV-putkien läpiviennit muovia vasten falskaa, teipit kuivat
- Ovet ja ikkunat, karmitiivistys. Varsinkin parvekeoven ympäristö...
- Alapohja ulkoseinää vasten, onko painumia
- Sähkörasiat!
- Kattolämmityspaneelit saattaa kuivattaa muovikalvon yläpohjassa
 

Fibo

Jäsen
Voisi kokeilla nostaa tuloilman määrää hitusen. Tai laskea poistoa... Litramäärissä on kohtuu paljon kuitenkin eroa.
Jos talossa on paljon vuotopaikkoja, ei isosta alipaineesta etenkään mitään iloa ole.
Ilmeisesti tuosta Digit SE -koneesta ei saanut helposti säädettyä erikseen tuloa ja poistoa, vaan ne menee aina synkassa tietyllä erotuksella. Tai näin ainakin ilmanvaihdon säätäjät totesivat.

Mielestäni ensimmäinen toimenpide olisi tiivistää höyrynsulkumuovi tiiviiksi. Nyt näyttää siltä että rakentajalla on ollut kyllä melkoisen hakusessa miten asia olisi pitänyt tehdä. Liekö iv-kanavien juuriakaan tiivistetty kuten pitäisi? Toki höyrynsulkuun suhtautuminen lienee ollut leväperäisempää aikaisemmin kuin mitä se on nykyään.

Lattianrajoista viilletty muovikaan ei ole ihan harvinainen juttu. Hiljattain foorumilla oli toinenkin vastaava tapaus. Täältä löytyy siihen mahdollisia ratkaisuita ja oikeita liimoja mitkä tarttuvat muoviin kiinni.

Ikkunoiden höyrynsulku saattaisi olla hyvä saada niin että se on karmissa kiinni. Jos mahdollista niin tuossa saattaisi toimia "exRaknor sitko"-teippi joka oli ainakin aikoinaan ylivoimaista hs teippiä. Jos vaan tuon saan niin laitettua että teippi jää esim ikkunalistojen alle. Nykyään nimi taitaa olla tälläinen.

Luulen että kun tuon saa tiiviiksi niin asiat muuttuvat jo huomattavasti paremmalle tolalle kaikin puolin.

Vuotopaikkoja voi etsiä vaikka ir-mittarilla ja laittamalla kylmällä kelillä liesituuletin päälle. Hetken liesarin imettyään myös ir-mittari paljastaa vuotopaikat ellei lämpökameraa saa vuokrattua mistään.
Kiitoksia vinkeistä ja linkistä samanlaiseen ongelmaan lattianrajan kanssa! Tuo sitko-teippi onkin tuttua aiemmasta remontista, tuntui tosiaan olevan hyvää tavaraa.

Sinun talossa pitäisi asiat olla paremmin mutta työn puolesta kun on ryömitty eri talojen vinteillä niin:
- Yläpohjan tiivistys seiniä vasten, muovit pettänyt, hiiret/ oravat repineet. Kurkkaa listojen taakse
- IV-putkien läpiviennit muovia vasten falskaa, teipit kuivat
- Ovet ja ikkunat, karmitiivistys. Varsinkin parvekeoven ympäristö...
- Alapohja ulkoseinää vasten, onko painumia
- Sähkörasiat!
- Kattolämmityspaneelit saattaa kuivattaa muovikalvon yläpohjassa
Kiitos, tässähän on hyvä lista mitä käydä läpi.
 

kaihakki

Vakionaama
Aloitin eri aiheesta keskustelua toisessa ketjussa, mutta keskustelu kääntyi lopulta talon vetoisuuden ihmettelyyn, niinpä avasin tälle nyt uuden ketjun.
Taustatietoa sen verran kertauksena, että kyseessä on 2001 rakennettu puurunkoinen 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa on alakerrassa sähköinen lattialämmitys ja yläkerrassa kattolämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen tulo ja poisto LTO:lla.
Ongelmana on siis se, että talossa on melkoisen kova vedontunne ja siten myös sähköä kuluu paljon lämmitykseen.
Olisi ihan hyvä, jos tietäisi miten iso talo kyseessä ja missä päin Suomea ja paljonko on nykyinen sähkökulutus vuodessa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Osta vaan joku tämmöinen - kuvaamaan pääsee aina kun on muuttanut jotain. Näistä Seek-merkkisistä
image-1-3.jpg
microusbmallit ovat nyt poistomyynnissä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Osta vaan joku tämmöinen - kuvaamaan pääsee aina kun on muuttanut jotain. Näistä Seek-merkkisistämicrousbmallit ovat nyt poistomyynnissä.
Katselin itsekin juuri eilen hintoja. Flirin "huippu"-mallin sais 200€ ebay.de:stä. Taitaa olla vielä turhan arvokas leikkikaluksi.

Työkaverilla oli tälläinen. Sai puhelimen kaupanpäälle :D
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Taustatietoa sen verran kertauksena, että kyseessä on 2001 rakennettu puurunkoinen 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa on alakerrassa sähköinen lattialämmitys ja yläkerrassa kattolämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen tulo ja poisto LTO:lla.
Pitää nyt kysyä, kun olen tuota kattolämmitystä harkinnut saneerauskohteessa, tosin vesikiertoisena. Mikä on kokemuksesi tuosta kattolämmityksestä mukavuuden ja lämmön tasaisuuden suhteen? Yläkerrassa tietysti lattioiden kylmyys ei voi vaivata kuten minun tapauksessa saattaisi olla. Kyseessä on 1-tasoinen maanvaraisella alapohjalla.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Mulla oli muutaman vuoden tuon yllä mainitun eka versio, eli CAT S60. Lämpökamera toimi rakennusaikana hyvin, näki hyvin esim. lattialämmitysputket lattiassa kun jotain piti laattaan jälkikäteen vielä porailla. Kesti kaiken, tiputuksen vessanpönttöön ja olutuoppiin, tippui varmaan kymmeniä kertoja betonille korkeimmillaan 3 metristä eikä tullut kuin pintanaarmuja kuoreen. Pakkasella runko kyllä jäätyi ja akkukesto vähän heikko eikä tuolla nyt mitään superkuvia tai videoita otettu ja muutenkin muuten ihan sellanen perus puhelin nettiselailuun yms. Sitä se ei sitten enää kestänyt, kun lensi pari hitsauskipinää näytön päälle.

Olisi pitänyt sitten näyttö ja akku vaihtaa jos olisi halunnut vielä käyttöpelin tuosta, mutta poltteli liikaa toi uus versio CAT S61 jonka sitten hommasinkin.

Paljon nopeampi käyttää, parempi kamera ja lämpökamera ja isompi näyttö ja hyvä akkukesto. Runkokaan ei tunnu niin metalliselta kuin vanhemmassa versiossa. Ilmanlaatu- ja laseretäisyysmittarikin on, mutta ilmanlaatumittaria ei ole tullut tarvittua ja lasermittarilla ei tee yhtään mitään kun mittausvirhe saattaa olla pahimmillaan kymmeniä metrejä :hmm:

Mutta lämpökuvauksiin kyllä kannattaa sitä halvempaa S60-malliakin kokeilla.

Liitteenä pari lämpökamerakuvaa vanhalla mallilla otettuna (lattialämmitysputkia ja takkaa kuvailtu), vaikka tuo softa vähän tuntuu suttaavan kuvankaappauskuvia verrattuna mitä näytöltä näkyy. Uudella ottaa paljon terävämpiä kuvia.
 

Liitteet

fraatti

Hyperaktiivi
Mulla oli muutaman vuoden tuon yllä mainitun eka versio, eli CAT S60. Lämpökamera toimi rakennusaikana hyvin, näki hyvin esim. lattialämmitysputket lattiassa kun jotain piti laattaan jälkikäteen vielä porailla. Kesti kaiken, tiputuksen vessanpönttöön ja olutuoppiin, tippui varmaan kymmeniä kertoja betonille korkeimmillaan 3 metristä eikä tullut kuin pintanaarmuja kuoreen. Pakkasella runko kyllä jäätyi ja akkukesto vähän heikko eikä tuolla nyt mitään superkuvia tai videoita otettu ja muutenkin muuten ihan sellanen perus puhelin nettiselailuun yms. Sitä se ei sitten enää kestänyt, kun lensi pari hitsauskipinää näytön päälle.

Olisi pitänyt sitten näyttö ja akku vaihtaa jos olisi halunnut vielä käyttöpelin tuosta, mutta poltteli liikaa toi uus versio CAT S61 jonka sitten hommasinkin.

Paljon nopeampi käyttää, parempi kamera ja lämpökamera ja isompi näyttö ja hyvä akkukesto. Runkokaan ei tunnu niin metalliselta kuin vanhemmassa versiossa. Ilmanlaatu- ja laseretäisyysmittarikin on, mutta ilmanlaatumittaria ei ole tullut tarvittua ja lasermittarilla ei tee yhtään mitään kun mittausvirhe saattaa olla pahimmillaan kymmeniä metrejä :hmm:

Mutta lämpökuvauksiin kyllä kannattaa sitä halvempaa S60-malliakin kokeilla.

Liitteenä pari lämpökamerakuvaa vanhalla mallilla otettuna (lattialämmitysputkia ja takkaa kuvailtu), vaikka tuo softa vähän tuntuu suttaavan kuvankaappauskuvia verrattuna mitä näytöltä näkyy. Uudella ottaa paljon terävämpiä kuvia.
Laseretäisyysmittari minkä tarkkuus kymmeniä metrejä :D

Kaverilla oli joskus aikoinaan tuollainen malli missä ei ollut vielä lämpökameraa. Oli kai kestävä mutta kuuluvuus taisi olla heikko. Samoin tuntui että oli raudan puolesta hiukan jälkijunassa.

S61 mallissa taisi olla lämpökameran resoluutio x2 sen mitä vanhassa mallissa.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Laseretäisyysmittari minkä tarkkuus kymmeniä metrejä :D

Kaverilla oli joskus aikoinaan tuollainen malli missä ei ollut vielä lämpökameraa. Oli kai kestävä mutta kuuluvuus taisi olla heikko. Samoin tuntui että oli raudan puolesta hiukan jälkijunassa.

S61 mallissa taisi olla lämpökameran resoluutio x2 sen mitä vanhassa mallissa.
Joo, laseretäisyysmittari on jotenkin optinen, että se kameralla mittaa etäisyyden siihen laserpisteeseen. En ole paremmin perehtynyt, mutta se pitää kalibroida ennen käyttöä ja ainakin kun mittasin johonkin 3 metrin päähän niin näytti etäisyydeksi jotain +20 metriä. Testeissäkin tuota haukuttu.

S60 on nykymittapuulla raudan puolesta heikko, tämä S61 on selvä parannus (vaikkei tietenkään mitään lippulaivamalleja hätyyttele lähelläkään) ja näin olisin halunnut että S60 toimisi, raudan puolesta siis. Älypuhelimena siis ihan perus mokkula jolla hoituu netin selailut ja naamakirjailu ja satunnainen video- ja kamerakuvaus, josta maksaisin ehkä 200e, mutta tuo lämpökamera ja kestävyys taas ovat sellaisia mistä olen tuon 600e lisää valmis maksamaan. Tuo entinen S60 maksoi itsensä takaisin helposti omassa käytössä ja oli samaa hintaluokkaa silloin uutena kuin tämä S61 nyt.
 

Fibo

Jäsen
Olisi ihan hyvä, jos tietäisi miten iso talo kyseessä ja missä päin Suomea ja paljonko on nykyinen sähkökulutus vuodessa.
Talo sijaitsee Pirkanmaalla. Pinta-ala on noin 136m2. Lisäksi on harrastehuone- ja autotallirakennus, jonka pinta-ala on noin 45m2.
Talon ilmanvaihtokone vaihtaa ilman myös sivurakennuksessa harrastehuoneen puolella, mutta autotallissa on painovoimainen ilmanvaihto.

Sähkönkulutus on ollut seuraavanlainen meidän asuinaikana:

Elokuu (9.-31.): 782 kWh, ulkokeskilämpötila 16c
Syyskuu: 2 019 kWh, ulkokeskilämpötila 10c
Lokakuu: 3 078 kWh, ulkokeskilämpötila 4c
Marraskuu: 3 558 kWh, ulkokeskilämpötila 0c
Joulukuu: (1.-10.) 1 271 kWh, ulkokeskilämpötila 0c

Edellisillä asukkailla kulutus oli ollut myös suurehkoa, n. 29 000 kWh vuodessa, mutta heidän aikanaan harrastehuone toimi parturikampaamona (siellä on mm. oma 300L LVV) ja autotalli oli huonelämmöissä.
Ajattelin, että pelkästään noiden tilojen lämpöjä reilusti laskemalla kulutus jo tippuisi selkeästi.
 
Viimeksi muokattu:

Fibo

Jäsen
Pitää nyt kysyä, kun olen tuota kattolämmitystä harkinnut saneerauskohteessa, tosin vesikiertoisena. Mikä on kokemuksesi tuosta kattolämmityksestä mukavuuden ja lämmön tasaisuuden suhteen? Yläkerrassa tietysti lattioiden kylmyys ei voi vaivata kuten minun tapauksessa saattaisi olla. Kyseessä on 1-tasoinen maanvaraisella alapohjalla.
Alkuun suhtauduin vähän skeptisesti tuohon kattolämmitykseen, mutta olen ollut positiivisesti yllättynyt sen mukavuudesta.
Mielestäni lämpö jakautuu tasaisesti ja tulee mukavana säteilynä. Myös lattiat ovat ainakin näin yläkerrassa pysyneet lämpiminä.
Meillä on yksi huone yläkerrasta tällä hetkellä lähinnä varastokäytössä ja siellä on pidetty matalampaa lämpöä. Siellä huomaa myös eron lattian lämmössä verrattuna viereiseen huoneeseen, jossa on normaali huonelämpö. Eli kyllä se lämpö säteilee lattiaan asti.
Tällä lyhyellä käyttökokemuksella uskataisin suositella siis.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Katselin itsekin juuri eilen hintoja. Flirin "huippu"-mallin sais 200€ ebay.de:stä. Taitaa olla vielä turhan arvokas leikkikaluksi.
No minun piti tietysti vielä ostaa tuo Seekin parempi malli.. 320x240 pikseliä. 299 Puntaa. Jos on asiaa amerikkaan niin siellä nuo eivät enää paljon maksa kun niitä siivotaan nurkista, mutta kun onnettomat haluavat hoitaa kaikki tullijnemuodollisuudet - jos edes lähettävät ulkomaille. Sitten ei ole halpaa enää.

Ovat tehneet kiusaa ja jotkut Seek-softan ominaisuudet toimivat vain kalliimman kanssa..

Flirreissä on niukemmin pikseleitä, eikä niitä kai pysty tarkentamaan.
 

Pansu

Jäsen
Ovat tehneet kiusaa ja jotkut Seek-softan ominaisuudet toimivat vain kalliimman kanssa..

Flirreissä on niukemmin pikseleitä, eikä niitä kai pysty tarkentamaan.
Oman FLIR One Gen2:sen kohdalla myös softalla tiputettiin resoluutiota kennon maksimista jossain välissä ennen kuin olin sen edes hankkinut. :(

FLIRissä ei ole tarkennusta, mutta en ole huomannut sitä mihinkään tarvitsevan.
Testien perusteella FLIRin kuva näyttäisi olevan parempi kun osaa sekoittaa normikuvasta ääriviivat lämpökuvan päälle.

Ihan hyvin sillä lämpövuodot näkee kyllä.
Pitää vaan muistaa, että tieto lisää tuskaa. :rolleyes:
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Testien perusteella FLIRin kuva näyttäisi olevan parempi kun osaa sekoittaa normikuvasta ääriviivat lämpökuvan päälle.
Flirrissä on kaksi kameraa. Seekin softa yrittää käyttää puhelimen kameraa toisena, mutta lopputulos on toistaiseksi melko surkea.. ehkä siihen tulee joskus päivitys.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Kannattaako sitten maksaa muutama satanen tuollaisesta kännykkään liitettävästä lelusta, jolle en uskoisi pitkää ikää? Tuplahinnalla saa kunnon lämpökameran, joka kestänee pitkään. Itse ostin kolme vuotta sitten Flir E4:n, jonka pystyi virittämään E8:ksi. Tuohon oli siis lisätty ohjelmallisesti kohinaa ja käytetty vain 80x60 resoluutiota, vaikka kenno pystyi 320x240. Aika eri peli tuo hackin jälkeen. Tuo maksoi 680 € ALV 0%.
 

kaihakki

Vakionaama
Aloitin eri aiheesta keskustelua toisessa ketjussa, mutta keskustelu kääntyi lopulta talon vetoisuuden ihmettelyyn, niinpä avasin tälle nyt uuden ketjun.

Taustatietoa sen verran kertauksena, että kyseessä on 2001 rakennettu puurunkoinen 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa on alakerrassa sähköinen lattialämmitys ja yläkerrassa kattolämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen tulo ja poisto LTO:lla.

Ongelmana on siis se, että talossa on melkoisen kova vedontunne ja siten myös sähköä kuluu paljon lämmitykseen.

Ilmanvaihdon säätöpöytäkirjan mukaan tuloilman tarve on 73 l/s ja poistoilman 80 l/s. Toteutuneet arvot olivat tulo 70 l/s ja poisto 79 l/s.
Tuloilmaventtiilien litramäärät ovat 10-15 l/s välillä ja paine-erot 6-14 Pa välillä. Litramäärät siis vaikuttavat mielestäni järkeviltä, mutta miltä nuo paine-erot näyttävät?
Onko todella 79 l/s oikea arvo. Teillähän on reipas myrsky kotona. Minkä standardin mukaan pitää noin posketon määrä ilmaa vaihtua.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kannattaako sitten maksaa muutama satanen tuollaisesta kännykkään liitettävästä lelusta, jolle en uskoisi pitkää ikää?
Kyllä se kannattaa näillä käytöillä, ei se käytöstä hajoa ja on helppo napata taskuun, sille on pieni kotelo. Tuollainen käsikahva on aika hankala - tosin olen käytellyt töistä lainattua Flukea, ehkä Flir on parempi. Melko paljon kätevämpää kun on järkevän kokoinen näyttö ja kuvat samantien luurissa.
 

Fibo

Jäsen
Onko todella 79 l/s oikea arvo. Teillähän on reipas myrsky kotona. Minkä standardin mukaan pitää noin posketon määrä ilmaa vaihtua.
Kyllä sen pitäisi olla. Vastaa siis (melkein) suunnitelmassa olevaa arvoa.
Tuo saavutettiin ilmanvaihtokoneen nopeudella 7/8, mutta käytännön ohjeistus oli, että ei sitä kannata ajaa noin kovalla, vaan kesällä 5/8 tai 6/8 ja talvella ehkä 4/8. Nyt on nopeutena ollut käytössä pääasiassa 4/8.
Toki nyt kun jälkikäteen miettii, niin oikeaoppisesti olisi ehkä näillä matalammillakin nopeuksilla pitänyt mittaukset tehdä?
 
Viimeksi muokattu:

Fibo

Jäsen
No minun piti tietysti vielä ostaa tuo Seekin parempi malli.. 320x240 pikseliä. 299 Puntaa.
Oman FLIR One Gen2:sen kohdalla myös softalla tiputettiin resoluutiota kennon maksimista jossain välissä ennen kuin olin sen edes hankkinut. :(
FLIRissä ei ole tarkennusta, mutta en ole huomannut sitä mihinkään tarvitsevan.
Testien perusteella FLIRin kuva näyttäisi olevan parempi kun osaa sekoittaa normikuvasta ääriviivat lämpökuvan päälle.
Ihan hyvin sillä lämpövuodot näkee kyllä.
Pitää vaan muistaa, että tieto lisää tuskaa. :rolleyes:
Olisiko näistä antaa käytännön esimerkkikuvaa juuri lämpövuotojen kuvauksessa?
 

kaihakki

Vakionaama
Kyllä sen pitäisi olla. Vastaa siis (melkein) suunnitelmassa olevaa arvoa.
Tuo saavutettiin ilmanvaihtokoneen nopeudella 7/8, mutta käytännön ohjeistus oli, että ei sitä kannata ajaa noin kovalla, vaan kesällä 5/8 tai 6/8 ja talvella ehkä 4/8. Nyt on nopeutena ollut käytössä pääasiassa 4/8.
Toki nyt kun jälkikäteen miettii, niin oikeaoppisesti olisi ehkä näillä matalammillakin nopeuksilla pitänyt mittaukset tehdä?
Olen tällaisia ohjeistuksia selaillut viime aikoina, kun olen selvitellyt ilmanvaihdon tehostamista tässä vanhassa talossa. Nyt on painovoimainen.

Tuon speksin mukaan riittäisi paljon vähempi määrä. Painovoimaisen teho on talvella ihan ok, mutta ei varmaan silloinkaan vaihdu kovin suuria litramääriä sekunnissa.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
FLIR0002.jpg
FLIR0007.jpg


Tuossa on Flir E4:lla ensin vakiona (80x60 resoluutio + keinotekoista kohinaa) ja hackin jälkeen (320x240). Kuvassa rivitalon ulko- ja sisäseinän kulma sekä kaksi patteriverkoston putkea, jotka on tulpattu eli patteria ei ole tuossa kohtaa. Joku selkeä ongelma tuossa on eristyksessä (betoniseinä + eriste + tiilivuoraus).

Tässä vielä saunan ikkuna, jossa tuuletusluukun alareunasta näkyy selvää vuotoa. Jonkin verran myös karmin alanurkasta.
FLIR0211.jpg
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Siporex-seinän muuratut saumat näkyy selvästi, vaikka ulkopuolella on 100 mm villaa.
FLIR0218.jpg


Oven rakenne, tiivistyksen vuoto, sekä oven päällä oleva Siporex-palkki näkyvät selvästi
FLIR0204.jpg
 

MetaX

Jäsen
Talo sijaitsee Pirkanmaalla. Pinta-ala on noin 136m2. Lisäksi on harrastehuone- ja autotallirakennus, jonka pinta-ala on noin 45m2.
Talon ilmanvaihtokone vaihtaa ilman myös sivurakennuksessa harrastehuoneen puolella, mutta autotallissa on painovoimainen ilmanvaihto.

Sähkönkulutus on ollut seuraavanlainen meidän asuinaikana:

Elokuu (9.-31.): 782 kWh, ulkokeskilämpötila 16c
Syyskuu: 2 019 kWh, ulkokeskilämpötila 10c
Lokakuu: 3 078 kWh, ulkokeskilämpötila 4c
Marraskuu: 3 558 kWh, ulkokeskilämpötila 0c
Joulukuu: (1.-10.) 1 271 kWh, ulkokeskilämpötila 0c

Edellisillä asukkailla kulutus oli ollut myös suurehkoa, n. 29 000 kWh vuodessa, mutta heidän aikanaan harrastehuone toimi parturikampaamona (siellä on mm. oma 300L LVV) ja autotalli oli huonelämmöissä.
Ajattelin, että pelkästään noiden tilojen lämpöjä reilusti laskemalla kulutus jo tippuisi selkeästi.
Kuulostaa kyllä tosi kovalta kulutus kun talo on vielä noinkin tuore. Onko "sivurakennus" talossa kiinni kuitenkin jos se on yhdistetty LTO-koneeseen? Paljonko on eristettä seinissä ja yläpohjassa? Tietenkin jos sieltä pääsee tuuli puhaltamaan suoraan läpi lattian rajasta niin ei ihme että sähköä kuluu...
 

Fibo

Jäsen
Olen tällaisia ohjeistuksia selaillut viime aikoina, kun olen selvitellyt ilmanvaihdon tehostamista tässä vanhassa talossa. Nyt on painovoimainen.

Tuon speksin mukaan riittäisi paljon vähempi määrä. Painovoimaisen teho on talvella ihan ok, mutta ei varmaan silloinkaan vaihdu kovin suuria litramääriä sekunnissa.
Kiitoksia, hyvä linkki! Tuon perusteella tosiaan vähempikin riittää.

Tuossa on Flir E4:lla ensin vakiona (80x60 resoluutio + keinotekoista kohinaa) ja hackin jälkeen (320x240).
Kiitos näistä, kyllähän tuolla tosiaan jo hyvin näkee ongelmakohdat.
 

Fibo

Jäsen
Kuulostaa kyllä tosi kovalta kulutus kun talo on vielä noinkin tuore. Onko "sivurakennus" talossa kiinni kuitenkin jos se on yhdistetty LTO-koneeseen? Paljonko on eristettä seinissä ja yläpohjassa? Tietenkin jos sieltä pääsee tuuli puhaltamaan suoraan läpi lattian rajasta niin ei ihme että sähköä kuluu...
Sivurakennus on ihan oma rakennuksensa, mutta on autokatoksen kautta yhteydessä taloon. IV-putket menevät sinne siis tuon katoksen yläpohjan kautta.

Piirustusten mukaan yläpohjassa on villaa 250mm (K-arvo 0,18 ) ja ulkoseinissä 200mm (K-arvo 0,21).
 

Toad

Jäsen
Olisiko näistä antaa käytännön esimerkkikuvaa juuri lämpövuotojen kuvauksessa?
Tässä kanssa pari kuvaa flir one prolla otettuna, eka pelkkä lämpökuva, sitten samasta paikasta tolla modella missä sekottaa normaalia kuvaa sekaan. Autotallin ovi, talli n. 10-asteinen, ulkona +1.

flir_20191213T160648.jpg


flir_20191213T160638.jpg
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Palataanko vähän spekuloimaan alkuperäisellä aiheella..

Sanoisin, että tuollaisen kokonaisuuden pitäisi pysyä lämpimänä 22-24MWh:n kokonaiskulutuksella, eli onhan tuo 29MWh korkeahko lukema. Toisaalta on myös selvää, että asumistottumuksilla on voi olla ihan tolkuttoman iso merkitys kulutukseen. Kesäkauden kulutus näyttää täysin normaalilta, eli ongelma liittyy juuri lämmitykseen

Pari kysymystä;
Oliko lattialämmitys sähkökaapeleilla?
Onko talossa minkäänlaista tulisijaa ja onko sitä käytetty?
Onko talo pidetty ns. tasalämpöisenä, vai onko osa tiloista viileämpiä? Paljonko sisälämpötila?


Vetoisuuden ja suuren kulutuksen yhteydessä on kaksi vaihtoehtoa, joko falskaa niin paljon että kulutus kasvaa, tai vetoisuuden vuoksi tilojen lämpöjä on jouduttu nostamaaan. Mitkään pienet viillot ja epäyhteneväisyydet höyrynsulussa ei aiheuta sellaista puhuria, että se nostaisi merkittävästi kulutusta, ellei koko höyrynsulku ole täysin reikäjuustoa. Minulta puuttui katosta eristeet kokonaan neliön alalta, eikä sitäkään huomannut juurikaan kulutuksessa.

E: Otetaan sen verran takaisin, että toki se seinä-lattia liitoksen falskaus yhdistettynä kovaan alipaineeseen voi aiheuttaa paljon vedon tunnetta, jos höyrynsulku on joka paikasta viilletty rikki, mutta oudolta tuntuu kyllä sekin, koska kuumana käyvän lattialämmityksen luulisi kompensoivan.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Pakkasella kädellä tunnustelemaan, että mistä tuulee ja sitten mahdollisuuksien mukaan rakenteita auki sen verran että sitkolla ja/tai tiivistysmassalla saa aukot tukittua siististi. Yksistään tuolla saattaa jo saada lämmitystä eli kulutusta pienennettyä reilustikkin.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Talo sijaitsee Pirkanmaalla. Pinta-ala on noin 136m2. Lisäksi on harrastehuone- ja autotallirakennus, jonka pinta-ala on noin 45m2.
Talon ilmanvaihtokone vaihtaa ilman myös sivurakennuksessa harrastehuoneen puolella, mutta autotallissa on painovoimainen ilmanvaihto.

Sähkönkulutus on ollut seuraavanlainen meidän asuinaikana:

Elokuu (9.-31.): 782 kWh, ulkokeskilämpötila 16c
Syyskuu: 2 019 kWh, ulkokeskilämpötila 10c
Lokakuu: 3 078 kWh, ulkokeskilämpötila 4c
Marraskuu: 3 558 kWh, ulkokeskilämpötila 0c
Joulukuu: (1.-10.) 1 271 kWh, ulkokeskilämpötila 0c

Edellisillä asukkailla kulutus oli ollut myös suurehkoa, n. 29 000 kWh vuodessa, mutta heidän aikanaan harrastehuone toimi parturikampaamona (siellä on mm. oma 300L LVV) ja autotalli oli huonelämmöissä.
Ajattelin, että pelkästään noiden tilojen lämpöjä reilusti laskemalla kulutus jo tippuisi selkeästi.
Lämmöntarvelukujen perusteella 2019 loka- ja marraskuu ovat n. 20% keskimääräisestä koko vuoden lämmitystarpeesta. Tuosta arvioiden tulee menemään yli 30 000 kWh vuodessa nykytahdilla, mikä on kyllä valtava määrä noin uudelle talolle.

Vertailun vuoksi olen ostamassa taloa, joka on -76 reilut 160 m2 alkuperäisillä eristyksillä ja suoralla sähkölämmityksellä. Ei takkaa eikä ILP:tä. Kokonaiskulutus 28 000 kWh 21-22 sisälämpötilalla. Toki tuo on etelämpänä.
 

kaihakki

Vakionaama
Tuo vedon tunne joka puolella ja todella iso sähkönkulutus viittaa minusta liian suureen ilmanvaihtoon. Poistokonee jauhaa melko varmasti paljon tehokkaammin, kuin mittauspöytäkirjat sanoo.
Tuotahan voi kokeilla avaamalla joku ikkuna ja kokeilemalla perstuntumalla miten paljon ilmaa sisään virtaa.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Minä en pidä energiankulutusta mitenkään erityisen valtavana jos siellä asutaan normaalisti valot päällä lämpimässä ja ilmanvaihto mitoitusmäärissä. Varmaan säästääkin pystyy jos sille tielle lähtee.
Mutta tuo vetoisuus, eihän tuon ikäisessä pitäisi vetää. Onko Valloxin tuloilmapyynti mikä? Onko vallox se-malli eli sähkövastusmalli? Saatko lämpötilalukemat valloxin näytöstä meille näytille, sillain että vastus on off asennossa ainakin tunnin, mieluummin kaksi? Voitko mitata tuloilman lämmön valloxista kaukaisimmasta tuloilmaventtiilistä sillain että Valloxissa on ollut pyyntinä vaikka 18 astetta ainakin kahden tunnin ajan? Kerro myös ulkolämpötila silloin. Eli tyrkkäät jonkun lämpömittarin piuha-anturin sinne tuloilmaventtiilin raosta. Onko Vallox kutosella vai seiskalla?
 
Ylös Bottom