Talon vetoisuus & sähkönkulutus

Fibo

Jäsen
Sanoisin, että tuollaisen kokonaisuuden pitäisi pysyä lämpimänä 22-24MWh:n kokonaiskulutuksella, eli onhan tuo 29MWh korkeahko lukema. Toisaalta on myös selvää, että asumistottumuksilla on voi olla ihan tolkuttoman iso merkitys kulutukseen. Kesäkauden kulutus näyttää täysin normaalilta, eli ongelma liittyy juuri lämmitykseen

Pari kysymystä;
Oliko lattialämmitys sähkökaapeleilla?
Onko talossa minkäänlaista tulisijaa ja onko sitä käytetty?
Onko talo pidetty ns. tasalämpöisenä, vai onko osa tiloista viileämpiä? Paljonko sisälämpötila?


Vetoisuuden ja suuren kulutuksen yhteydessä on kaksi vaihtoehtoa, joko falskaa niin paljon että kulutus kasvaa, tai vetoisuuden vuoksi tilojen lämpöjä on jouduttu nostamaaan. Mitkään pienet viillot ja epäyhteneväisyydet höyrynsulussa ei aiheuta sellaista puhuria, että se nostaisi merkittävästi kulutusta, ellei koko höyrynsulku ole täysin reikäjuustoa. Minulta puuttui katosta eristeet kokonaan neliön alalta, eikä sitäkään huomannut juurikaan kulutuksessa.

E: Otetaan sen verran takaisin, että toki se seinä-lattia liitoksen falskaus yhdistettynä kovaan alipaineeseen voi aiheuttaa paljon vedon tunnetta, jos höyrynsulku on joka paikasta viilletty rikki, mutta oudolta tuntuu kyllä sekin, koska kuumana käyvän lattialämmityksen luulisi kompensoivan.
Otetaan vielä korjaus tuohon edellisten omistajien sähkönkulutukseen, se olikin 33MWh vuodessa, kun asian tarkistin.
Siinä on tosiaan mukana parturikampaamon sähkönkulutus, jonka olen ainakin olettanut olevan kohtuullisen korkea, kun lotrataan vedellä ja on hiustenkuivaimia yms... :D

Lattialämmitys on sähkökaapeleilla. Edelliset olivat ajaneet sitä varaavana yösähköllä, mutta me ollaan käytetty sitä nyt jatkuvalämmitteisenä.
Varaava takka (rakennettu v. 2015) löytyy talosta, edellisten omistajien jäljiltä se oli käytännössä käyttämätön ja me olemme sitä turhan laiskasti toistaiseksi käyttäneet, keskimäärin kerran viikossa varmaan.

Sisälämpötila on nyt ollut 21,5 - 23c. On siis suht korkea, mutta tuntuu, että jos tiputtaa, niin olohuoneen erkkerin isojen ikkunoiden (ja ilmavuotojen) läheisyydessä on liian kylmä.
Tasalämpöisenä on pidetty, ainoastaan yläkerran "ylimääräisen" huoneen lämpötila on hieman alhaisempi kuin muualla, mutta ei merkittävästi. Ja toki kylppärissä puolestaan on jonkin verran lämpimämpää.

Pakkasella kädellä tunnustelemaan, että mistä tuulee ja sitten mahdollisuuksien mukaan rakenteita auki sen verran että sitkolla ja/tai tiivistysmassalla saa aukot tukittua siististi. Yksistään tuolla saattaa jo saada lämmitystä eli kulutusta pienennettyä reilustikkin.
Olen irroittanut jalkalistat kaikilta ulkoseiniltä ja vetoa tuntuu vain nurkissa ja parissa muussa kohtaa, joissa on viillot höyrynsulkumuovissa lattianrajassa. Lisäksi vetoa tulee ikkunoiden ja ulko-ovien luota, mutta esim. ulkoseinien pistorasioista ei tunnu tulevan vetoa.

Tuo vedon tunne joka puolella ja todella iso sähkönkulutus viittaa minusta liian suureen ilmanvaihtoon. Poistokonee jauhaa melko varmasti paljon tehokkaammin, kuin mittauspöytäkirjat sanoo.
Tuotahan voi kokeilla avaamalla joku ikkuna ja kokeilemalla perstuntumalla miten paljon ilmaa sisään virtaa.
Tätä koitin testailla, toki ilmaa tulee sisään kun ikkunan avaa, mutta ei siinä mielestäni ollut älytöntä eroa siihen, kun kokeilin samaa niin että ilmanvaihtokone oli sammutettuna.
Lisäksi takan sytytys onnistuu hyvin vaikka pitäisi takan oman tuloilmaventtiilin kiinni. Itseasiassa en huomaa mitään eroa, että onko venttiili auki vai ei. Tai toki sen tuntee, että sieltä kylmää ilmaa tulee, mutta takka toimii samalla tavalla oli se auki tai kiinni.

Minä en pidä energiankulutusta mitenkään erityisen valtavana jos siellä asutaan normaalisti valot päällä lämpimässä ja ilmanvaihto mitoitusmäärissä. Varmaan säästääkin pystyy jos sille tielle lähtee.
Mutta tuo vetoisuus, eihän tuon ikäisessä pitäisi vetää. Onko Valloxin tuloilmapyynti mikä? Onko vallox se-malli eli sähkövastusmalli? Saatko lämpötilalukemat valloxin näytöstä meille näytille, sillain että vastus on off asennossa ainakin tunnin, mieluummin kaksi? Voitko mitata tuloilman lämmön valloxista kaukaisimmasta tuloilmaventtiilistä sillain että Valloxissa on ollut pyyntinä vaikka 18 astetta ainakin kahden tunnin ajan? Kerro myös ulkolämpötila silloin. Eli tyrkkäät jonkun lämpömittarin piuha-anturin sinne tuloilmaventtiilin raosta. Onko Vallox kutosella vai seiskalla?
Tosiaan ihan normaalisti asutaan kolmihenkisellä perheellä, talo on täynnä kaikenlaista jouluvalohärveliä, vedellä läträtään varmasti riittävästi jne. :D

Vallox on SE-malli eli sähkövastus löytyy. Ohjauspaneeli on valittevasti vanhinta mallia, jossa tuloilman lämpötila tai sen pyynti ilmaistaan pelkästään led-palkilla 2,5c portailla välillä 10-27c. Ja toinen palkki näyttää nopeuden.
Tähän asti pyynti on ollut 20c, jolloin sähkövastus on suurimman osan ajasta päällä. Tällöin työhuoneen (talossa kauimmainen tuloventtiili) tuloilman lämpötila on 18c. IV-putket kulkevat välipohjassa ja ehkä lyhyen matkaa yläpohjassa.
Mittasin myös sivurakennuksen harrastehuoneesta tuloilman lämpötilan, joka oli 10c (IV-putket kulkevat loppumatkasta n. 20m autokatoksen ja autotallirakennuksen yläpohjassa).
Kun pudotan tuloilmapyynnin 17,5c, on sähkövastus suurimman osan ajasta pois päältä ja työhuoneen tuloilma 16c ja harrastehuoneen edelleen 10c.
Testasin myös ottaa tuloilman lämmityksen kokonaan pois (ei siis pysty ottamaan pelkästään sähkövastusta pois, vaan samalla ohitetaan myös lämmöntalteenoton kenno). Tällöin Vallox näyttää tuloilman lämpötilaksi 12,5c, työhuoneessa tuloilma on 12c ja harrastehuoneessa 8c.
Ulkolämpötila oli koko ajan noin 0c.
Konetta on ajettu nyt pääasiassa nopeuksilla 4 tai 5.

Mielestäni tuloilman lämpötilan pudottamisella ei ollut merkittävää vaikutusta vedon tunteeseen tai muuhun, eli voisi olla järkevää pitää se 17,5c ja mahdollinen lisälämmitystarve hoidettaisiin lattialämmityksellä eikä ilmanvaihtokoneen vastuksella?

Tuo on tainnut olla huono ratkaisu hoitaa myös sivurakennuksen ilmanvaihto talon IV-koneella, nythän sinne menevä ja sieltä tuleva ilma viilenevät noin pitkällä matkalla kylmässä yläpohjassa, vaikka putket ihan hyvin eristetyiltä näyttävätkin.
 

kaihakki

Vakionaama
Mitenkäs sitten, kun sinulla ei ole lämpöpatteraita ikkunoiden alla. Voisiko vedon tunne johtua siitä. Vesipatteritalossa patteri lämmittää ja ilma nousee ikkunan edessä ylös ja eliminoi vedon tunteen.
 

Mikki

Vakionaama
Melko paljon viilenee ilma sinne harrastehuoneesen mennessä. Mitäs tuo "putket ihan hyvin eristeyiltä näyttävätkin" tarkoittaa? Jos putki ei ole villojen alla hyvin piilossa, pitäisi eristettä olla vähintään 100mm, mielellään enemmän.

Lattianrajaan voisi laittaa elastisen saumamassan. Kiillon "Masa" on aika synonyymi tuolle: se tiivistää lattianrajan aika pysyvästi.
Vaikka toki höyrynsulun viillot olisi hyvä korjata. Vaikea vain on sinne saada teippiä laitettua.

Ikkunoiden ympärystät on hyvä tarkistaa myös. Jos on listat ympärillä, niin irti vain ja tutkimaan miten ikkuna on tiivistettu karmiinsa. Ja yläpohjasta läpivientien ympärystät voisi penkoa auki. Sitko Flexillä tai Tescon No1 teipillä tiivistykset, jos ne falskaa.
 
Viimeksi muokattu:

Pansu

Jäsen
Tuohon Vallox Digit SE koneeseen saa paremmankin ohjauspaneelin, mutta vaatii koko ohjauselektroniikan vaihdon ja maksaa satoja euroja.
Itse jouduin tekemään joku vuosi sitten, kun omasta LTOsta hajosi lämpövastuksen ohjaus.

Mielestäni Vallox Digit SE kyllä pitää peltiä talviasennossa lämpötilan mukaan automaatisesti vaikka vastus ei olisi päällä. (Jos pellin moottori vain toimii)

Auttaako asiaa ajaa ilmanvaihtoa pienemmällä?
Ei kai siitä oleellista haittaa ole vaikka ilma vaihtuisi normiarvoja hitaammin, jos vain ilma pysyy raikkaana??
 
Viimeksi muokattu:

Fibo

Jäsen
Melko paljon viilenee ilma sinne harrastehuoneesen mennessä. Mitäs tuo "putket ihan hyvin eristeyiltä näyttävätkin" tarkoittaa? Jos putki ei ole villojen alla hyvin piilossa, pitäisi eristettä olla vähintään 100mm, mielellään enemmän.

Lattianrajaan voisi laittaa elastisen saumamassan. Kiillon "Masa" on aika synonyymi tuolle: se tiivistää lattianrajan aika pysyvästi.
Vaikka toki höyrynsulun viillot olisi hyvä korjata. Vaikea vain on sinne saada teippiä laitettua.

Ikkunoiden ympärystät on hyvä tarkistaa myös. Jos on listat ympärillä, niin irti vain ja tutkimaan miten ikkuna on tiivistettu karmiinsa. Ja yläpohjasta läpivientien ympärystät voisi penkoa auki. Sitko Flexillä tai Tescon No1 teipillä tiivistykset, jos ne falskaa.
Tuo kommentti putkien eristeistä oli itseasiassa kuntotarkastajalta, kun ennen ostoa tuolla sivurakennuksen ja autokatoksen vintillä könyttiin. Putket kulkevat selvästi villojen yläpuolella, mutta putkissa oli kyllä silmämääräisesti reilun paksuisesti eristettä ympärillä. Pitää jossain välissä käydä niitä vielä ihmettelemässä tarkemmin.

Pitää tosiaan massalla yrittää selkeitä vuotopaikkoja käydä läpi lattianrajasta.
Ongelmakohdiksi jää vielä nurkat, niihin ei pääse käsiksi ilman kipsilevyjen purkamista. Mutta jos tekee ensin kaiken muun ja sitten katsoo, että miltä tilanne näyttää.

Ikkunoita ei näköjään oikeastaan ole tiivistetty karmiinsa ollenkaan, höyrynsulku roikkuu irrallisena ja rako on tilkitty vain villakaistalla.

PSX_20191219_145516.jpg

Pitänee siis kaikista ikkunoista nuo raot tiivistää. Sitko Flexillä jää vähän kapeat kiinniotot sekä muovin että karmiin, mutta voisi ehkä silti pysyä listan tukemana. Vai olisiko parempi vetää tuohon villakaistan päälle uretaanivaahtokerros?
Jos olohuoneen erkkerin kaikissa kuudessa ikkunassa on ympärystät samanlaiset, niin oletattavasti noista raoista kyllä vetoa tulee sisälle.


Tuohon Vallox Digit SE koneeseen saa paremmankin ohjauspaneelin, mutta vaatii koko ohjauselektroniikan vaihdon ja maksaa satoja euroja.
Itse jouduin tekemään joku vuosi sitten, kun omasta LTOsta hajosi lämpövastuksen ohjaus.

Mielestäni Vallox Digit SE kyllä pitää peltiä talviasennossa lämpötilan mukaan automaatisesti vaikka vastus ei olisi päällä. (Jos pellin moottori vain toimii)

Auttaako asiaa ajaa ilmanvaihtoa pienemmällä?
Ei kai siitä oleellista haittaa ole vaikka ilma vaihtuisi normiarvoja hitaammin, jos vain ilma pysyy raikkaana??
Katselinkin noita parempia ohjauspaneeleita ja mietin, että olisikohan asennus ihan plug&play, mutta ei siis ole näköjään.

Ymmärtääkseni tässä yksinkertaisemmassa ohjauspaneelissa voi valita tuloilman lämpötilan vain jos ensin on laittanut lämmöntalteenoton päälle napista (jolloin se myös laittaa automaattisesti vastuksen päälle, jos kenno ei riitä tuloilmaa lämmittämään). Jos nappia ei ole painanut, niin LTO on pois käytöstä. Pitää vielä tarkistaa tämä kuitenkin ohjeista. Nuo mittaustulokset kuitenkin tukisi oletustani.

Pitänee testailla myös ilmanvaihdon eri nopeuksia laajemmin. Tuli sopivasti Black Friday -alennuksesta hankittua Airthings Wave Plus -ilmanlaatumittari. Sen kanssa pitäisi onnistua esim. hiilidioksidipitoisuuden mittaaminen, niin pystyy tarkkailemaan, että mikä on ilmanvaihdon nopeus olisi vielä riittävä normaalissa tilanteessa pitämään ilman raikkaana.
 

arimika

Jäsen
Talo sijaitsee Pirkanmaalla. Pinta-ala on noin 136m2. Lisäksi on harrastehuone- ja autotallirakennus, jonka pinta-ala on noin 45m2.
Talon ilmanvaihtokone vaihtaa ilman myös sivurakennuksessa harrastehuoneen puolella, mutta autotallissa on painovoimainen ilmanvaihto.

Sähkönkulutus on ollut seuraavanlainen meidän asuinaikana:

Elokuu (9.-31.): 782 kWh, ulkokeskilämpötila 16c
Syyskuu: 2 019 kWh, ulkokeskilämpötila 10c
Lokakuu: 3 078 kWh, ulkokeskilämpötila 4c
Marraskuu: 3 558 kWh, ulkokeskilämpötila 0c
Joulukuu: (1.-10.) 1 271 kWh, ulkokeskilämpötila 0c

Edellisillä asukkailla kulutus oli ollut myös suurehkoa, n. 29 000 kWh vuodessa, mutta heidän aikanaan harrastehuone toimi parturikampaamona (siellä on mm. oma 300L LVV) ja autotalli oli huonelämmöissä.
Ajattelin, että pelkästään noiden tilojen lämpöjä reilusti laskemalla kulutus jo tippuisi selkeästi.
Eikös noista sähkönkulutuksista näe sen että elokuun kulutus on ilman lämmitystarvetta ja syys - joulukuussa tarvittu lämmitystä asuntoon jolloin kulus noussut suureksi.
Aluksi keskittyisin tuossa pienentämään kulutusta. Esim. ILP:llä jos talo on sen mallinen että saa hyötyä.

Olisiko mahdollista saada pohjakuva(pohjapiirustus) asunnosta tänne näkyviin?

Harrastehuoneen 300l LVV termostaatista pienemmälle esim. 60 C. Jos tuota ei paljoa käytetä nin tyhjäkäynti kulutus noin kuukaudessa 60-80 kWh.
Onko millainen sauna sähkö / puu lämmitys?

Veikkaan et tuon parturikampaamon kulutus ollyt vuosi tasolla n. 2-3000Kwh

edit. Omasta mielestä tuo lattian sähkölämmityksen hyötysuhde on surkea = todella suuri kulutuksinen
 

Mikki

Vakionaama
Pitänee siis kaikista ikkunoista nuo raot tiivistää. Sitko Flexillä jää vähän kapeat kiinniotot sekä muovin että karmiin, mutta voisi ehkä silti pysyä listan tukemana. Vai olisiko parempi vetää tuohon villakaistan päälle uretaanivaahtokerros?
Jos olohuoneen erkkerin kaikissa kuudessa ikkunassa on ympärystät samanlaiset, niin oletattavasti noista raoista kyllä vetoa tulee sisälle.
Voi olla vähän vaikeaa saada teippiä tuohon rakoon. Ja uretaani suttaa ikävästi.

Mietin vähän, että olisikohan tämmöinen hyvä ratkaisu. Painaisi tuon rakoon sisäpuolelle. Ja sitten lista päälle. Tuon varmaan saisi aika tiiviisti karmin ympärille ja se pysyisi siellä hyvin listan avulla.

 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kannattaa ehkä katsoa sinne ulkopuolellekin joskus paremmalla ilmalla. Perus-reiska asentaa nuo niin, että eri puolilla on välissä kapulat keskitykseen ja sitten sisäpuolelta tungetaan vähän jotain villaa näkösuojaksi ja äkkiä lista päälle molemmin puolin. On ihan mahdollista että ulkoa pääsee puhaltelemaan jonnekin seinän väliin turhan pitkälle - tuon viimeisen sisäraon tiivistäminen ei fiksaa suurpiirteistä asennusta kokonaan.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
^ Itse nyppäisin nuo villat pois karmin ympäriltä, sitten Sitkolla teippaisin nuo repsottavat höyrynsulkumuovit kiinni apukarmiin (teippi pituussuunnassa kahtia niin saanee ihan siististi vielä tuollaiseen 1-2 cm rakoon taiteltua sopivissa pätkissä) ja sitten täyttäisin karmin ympäryksen uretaanilla.
 

kaihakki

Vakionaama
Mites toi veto ikkunoiden karmeista. Oletko kokeillut esim. röökisytkäriä polttaa karmien kohdalla. Elikkä miten liekki käyttäytyy. Vetääkö sieltä ilaa sissän ja miten.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos nuo villat korvaa urtsilla, niin ei kai tuossa mitään teippejä tarvita, onhan tuo muovi tiukasti levyn alla.
Uretaanista ei kai saisi leikata pintaa puhki ja pursotapa tuohon jotenkin sotkematta paikkoja. Uretaani ei myöskään tartu höyrynsulkumuoviin.

Ellen nyt aivan väärässä ole niin teippaus karmiin on ihan talotehtaidenkin tapa tehdä asia jos seinät tulevat elementteinä ja ikkunat on tiivistety villalla aukkoihinsa. Alkuun vain nitoo nuo hsmuovin repaleet kiinni jos nyt näin kuvista niin että karmi on seinän "sisässä".

Talvella käynee niin että huoneiden alarajassa olevat reijät alkavat vetämään kun sisä- ja ulkoilmanlämpötilaero kasvaa...?




 
Viimeksi muokattu:

staari

Jäsen
"Ikkunoita ei näköjään oikeastaan ole tiivistetty karmiinsa ollenkaan, höyrynsulku roikkuu irrallisena ja rako on tilkitty vain villakaistalla."

Ei kuulosta kauhean laadukkaalta rakentamiselta. Onko pakettitalo ja etelän rakentajien tekemä.

Villat pois tai tökkii ne 5cm syvyydelle lastan kanssa. Sitten pistoolin kanssa (huomattavasti helpompaa kuin pullon kanssa soheltaminen tottumattomalle) PU joustovaahtoa pieni määrä ohuen suuttimen kanssa syvälle rakoon. Mahdolliset purseet mattopuukolla leikaten. PU vaahto on rakennusteknisesti avosoluinen mutta 5cm syvyydellä ei taatusti päästä ilmaa suoranaan läpi.

Itselleni tein näin mutta siihen päälle meni vielä Tesco no. 1 teipit ympäri ja ulkopuolelle polypropyleenivilla...

edit ...ja onhan tuohon HS muoviin se tiivistys kiinni saatava. Se onkin vaikeampi juttu jos liepeet ei tarpeeksi leveitä.
 
Viimeksi muokattu:

staari

Jäsen
Jos jää listan alle, tuon Cyprocin voisi helposti ruuvata ympäri tiheällä jaolla tuohon runkoon uppokantaruuveilla, jolloin HS puristuu tiiviisti väliin ja em. muu korjaus hoitaa loput.
 

Mikki

Vakionaama
Ei kuulosta kauhean laadukkaalta rakentamiselta. Onko pakettitalo ja etelän rakentajien tekemä.
Laadukas rakentaminen... Myyttinen tarina jota lapsille kerrotaan joulupukkisatujen välissä.

Tosiasia on että kun villaa sentään on edes yritetty laittaa on se jo paljon. Kaikkein hätäisimmillä työmailla on listamies jo mennyt kotiin kun villat vasta tulee tontille sateeseen.

Aika pieniä juttuja on toistaiseksi kuitenkin löytynyt. Ja korjaaminen ei paljon maksa.

Eri juttu olisi kun olisi talo vinossa tai kattotuoleissa murtumia kun innokkaat remppaajat on kaatanut kantavia seiniä. Molemmista olen kuullut juttuja.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Onko siellä nyt havaittu ilmavuotoa vai onko se ikkunoiden ja kylmäsiltojen aiheuttamaa kylmän hohkaamista ?
 

kaihakki

Vakionaama
Laadukas rakentaminen... Myyttinen tarina jota lapsille kerrotaan joulupukkisatujen välissä.

Tosiasia on että kun villaa sentään on edes yritetty laittaa on se jo paljon. Kaikkein hätäisimmillä työmailla on listamies jo mennyt kotiin kun villat vasta tulee tontille sateeseen.

Aika pieniä juttuja on toistaiseksi kuitenkin löytynyt. Ja korjaaminen ei paljon maksa.

Eri juttu olisi kun olisi talo vinossa tai kattotuoleissa murtumia kun innokkaat remppaajat on kaatanut kantavia seiniä. Molemmista olen kuullut juttuja.
Onhan tässä myös se pointti, että kun ensin märät villat laitetaan paikalleen ja sitten höyrynsulkumuovit sisäpintaan, niin rakenteet ei kuivu koskaan. Vaan ovat homeeessa heti alkumetreillä.
 

Fibo

Jäsen
Kiitoksia kaikille kommenteista ja ideoista!
Karmit ovat tosiaan "seinän sisässä" eli listat ovat kulmalistoja. Pitänee joulun jälkeen irroitella listat vielä useammasta ikkunasta, ja katsoa, että kuinka paljon sitä höyrynsulkumuovia on näkyvissä ja sen jälkeen päättää, että miten lähtee korjausta tekemään. Tai vaikka tehdä pariin ikkunaan korjaus erilailla ja katsoa miltä näyttää, jos ja kun teetän lämpökamerakuvauksen tai mahdollisesti sillä rahalla ostan oman halvemman pään kameran. Houkuttelisi oman ostaminen, mutta en ole varma, että osaako sitä tulkita kuvia sitten oikein.

Kyseessä on pakettitalo, rakentajaporukasta ei ole tarkempaa tietoa. Ostettiin talo alkuperäisiltä rakennuttajilta, jotka ovat siis tässä itse asuneet sen 18 vuotta. Muutoin kyllä talo on hyvin pidetty ja hoidettu, erottui selvästi edukseen siitä noin 15 talon otannasta, joita käytiin katsomassa.

Eikös noista sähkönkulutuksista näe sen että elokuun kulutus on ilman lämmitystarvetta ja syys - joulukuussa tarvittu lämmitystä asuntoon jolloin kulus noussut suureksi.
Aluksi keskittyisin tuossa pienentämään kulutusta. Esim. ILP:llä jos talo on sen mallinen että saa hyötyä.

Olisiko mahdollista saada pohjakuva(pohjapiirustus) asunnosta tänne näkyviin?

Harrastehuoneen 300l LVV termostaatista pienemmälle esim. 60 C. Jos tuota ei paljoa käytetä nin tyhjäkäynti kulutus noin kuukaudessa 60-80 kWh.
Onko millainen sauna sähkö / puu lämmitys?

Veikkaan et tuon parturikampaamon kulutus ollyt vuosi tasolla n. 2-3000Kwh

edit. Omasta mielestä tuo lattian sähkölämmityksen hyötysuhde on surkea = todella suuri kulutuksinen
Alunperin tänne foorumille löysinkin ILP:in paikkaa miettiessäni, mutta kelien kylmettyä sitten tuli esiin nämä mainitut ongelmat, niin päätinkin selvittää niitä ensin. Aiemman postauksen perusteella parhaaksi ILP:in paikaksi todettiin tuulikaapin oven päällinen. Siitä kai puhaltelisi parhaiten alakertaan ja avoportaikosta myös yläkertaan. Lisäksi olohuone on avoin ylös asti ja samaa ilmatilaa yläkerran aulan kanssa.

pohjak.png

Sauna on sähkölämmitteinen ja sitä on nyt lämmitelty keskimäärin kerran viikossa.

Kannattaa ehkä katsoa sinne ulkopuolellekin joskus paremmalla ilmalla. Perus-reiska asentaa nuo niin, että eri puolilla on välissä kapulat keskitykseen ja sitten sisäpuolelta tungetaan vähän jotain villaa näkösuojaksi ja äkkiä lista päälle molemmin puolin. On ihan mahdollista että ulkoa pääsee puhaltelemaan jonnekin seinän väliin turhan pitkälle - tuon viimeisen sisäraon tiivistäminen ei fiksaa suurpiirteistä asennusta kokonaan.
Kiitoksia, pitää keväämmällä tuotakin tutkia. Miltä siellä pitäisi näyttää silloin kun kaikki on kunnossa? Tuulensuojalevyn ja karmin pitäisi olla tiiviisti toisissaan kiinni?

Mites toi veto ikkunoiden karmeista. Oletko kokeillut esim. röökisytkäriä polttaa karmien kohdalla. Elikkä miten liekki käyttäytyy. Vetääkö sieltä ilaa sissän ja miten.
Sytkärillä yritin tätä testata, tulkinta on vähän hankalaa, mutta ainakin liekki alkoi selvästi lepattamaan, kun piti karmien edessä.

Onko siellä nyt havaittu ilmavuotoa vai onko se ikkunoiden ja kylmäsiltojen aiheuttamaa kylmän hohkaamista ?
Mitään faktaa ei ole ilmavuodoista, ainoastaan oma tuntemus. Veikkaisin, että ikkunoiden osalta on varmaan vähän kumpaakin. Parin kylmimmän nurkan osalta sitten uskallan väittää, että kyseessä on nimenomaan ilmavuoto. Niissä tuntuu selvästi ilmanvirtaus ja sisälämpötila aivan lattian ja seinän rajassa (jalkalista poistettuna) on n. +6c kun ulkona on -2c.

Tosiaan lämpökamerakuvaus on suunnitelmissa ja jossain viestissä ehdotettiin myös merkkisavua, sitä olisi tietysti helppo kokeilla itsekin.
 

arimika

Jäsen
Ei muuta kuin ILP tilamaan alakertaan. Neliöitä sen verran vähän 1 kerroksessa ja saisit laittaa lattian sähkölämmityksen pois ainakin keittiö-. takka, kirjasto ja olohuoneesta. Tuohon tilaan riittäisi varmasti 9 / 25 sarjan laite kustannus noin 1600€ luokkaa . mutta varmasti sähkökulutus tippuisi noin 1000 kWh / talvi kk
 

Fibo

Jäsen
Palataanpa tähänkin aiheeseen hiljaiselon jälkeen. Tampereen Sähkölaitoksen Pientalon Kuntotuokion myötä suoritettiin lämpökamerakuvausta. Sen tulokset eivät tuoneet yllätyksiä, mutta vahvisti omia aiempia havaintoja nurkkien kylmyyden tunteen osalta.

Kahden pahimman nurkan osalta kuvat näyttivät tältä (ulkolämpötila noin +5c):

Olohuoneen erkkerin lattian raja (joka on nurkista selvästi vetoisin):
olohuoneen_lattianurkka.jpg

Olohuoneen erkkerin katon raja:
olohuoneen_kattonurkka.jpg

Tein kipsilevyihin pienet kurkistusaukot lattian rajaan, ja siellä näytti tältä:
olohuone.jpg
Eli seinän höyrynsulkumuovi oli repeytynyt toisesta elementistä ja tuosta pienen nyrkin kokoisesta aukosta oli melkoinen ilmavuoto sisään. Sokkelin osalta elementin muovit vaikuttivat olevan ihan hyvin limitetty, mutta seinän osalta rakenne näyttäisi olevan tällainen (piirroksen näkökulma on ylhäältäpäin):

piirros_olohuone.jpg
Eli muoveja ei ole varsinaisesti limitetty, mutta ne on villan avulla puristettu toisiaan vasten seinän paksuudelta. Ei täydellinen ratkaisu, mutta tuosta välistä ei tunnu ilmavuotoa.
Lattian rajaan korjauksena uretaanivaahtoa höyrynsulun taakse ja repeämän & limityksien paikkaus/vahvistus Cascon Foil-Fix -massalla ja Sitkoflex-höyrynsulkuteipillä. En kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa lähde koko seinän matkalta saumaa avaamaan ja tiivistämään höyrynsulkujen väliä.


Takkahuoneen ulkonurkka taas näytti tältä:

takkahuoneen_lattianurkka.jpg

takkahuoneen_kattonurkka.jpg

Sielläkin tein lattianrajaan kurkistusaukon:

takkahuone.jpg
Pientä repeämää myös siellä ja lisäksi sokkelin osalta limitys ei ole yhtä hyvä kuin olohuoneessa. Lisäksi rakenne on erilainen (piirros on tässäkin kuvattu ylhäältä päin katsottuna):

piirros_takkahuone.jpg
Näyttää siltä, että toisen seinän kipsilevy jatkuu seinien väliin pitkälle (koitin sitä nyrsiä sieltä, mutta noin viiden sentin jälkeen luovutin, kun se tulee ihan pieninä murusina). En tiedä, että meneekö höyrynsulut lähempänä ulkonurkkaa noin kun olen piirtänyt, kun sinne asti ei näe mitenkään. Alkumatkan ne kuitenkin menevät noin.
Onko tällainen ollut yleinen ratkaisu elementtitaloissa?
Tähän en korjausratkaisua ihan suoraan keksi, toki selvät repeämät ja limityspuutteet ihan lattian rajassa paikkaan, mutta koko nurkan osalta en tiedä, että mitä tekisi vai tekeekö nyt mitään...
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Tein kipsilevyihin pienet kurkistusaukot lattian rajaan, ja siellä näytti tältä:
katso liitettä 63667
Eli seinän höyrynsulkumuovi oli repeytynyt toisesta elementistä ja tuosta pienen nyrkin kokoisesta aukosta oli melkoinen ilmavuoto sisään. Sokkelin osalta elementin muovit vaikuttivat olevan ihan hyvin limitetty, mutta seinän osalta rakenne näyttäisi olevan tällainen (piirroksen näkökulma on ylhäältäpäin):
Aika täydellistä hällä väliä settiä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näyttää siltä, että toisen seinän kipsilevy jatkuu seinien väliin pitkälle (koitin sitä nyrsiä sieltä, mutta noin viiden sentin jälkeen luovutin, kun se tulee ihan pieninä murusina). En tiedä, että meneekö höyrynsulut lähempänä ulkonurkkaa noin kun olen piirtänyt, kun sinne asti ei näe mitenkään. Alkumatkan ne kuitenkin menevät noin.
Onko tällainen ollut yleinen ratkaisu elementtitaloissa?
Tähän en korjausratkaisua ihan suoraan keksi, toki selvät repeämät ja limityspuutteet ihan lattian rajassa paikkaan, mutta koko nurkan osalta en tiedä, että mitä tekisi vai tekeekö nyt mitään...
Kyllä on harvinaisen pölhöt ratkaisut jos nuo levyt ja hs menee kuten olet piirtänyt. Onko talosta olemassa rakennekuvia tai tietoa kuka on elementtien tekijä tai suunnittelija? Talovalmistaja? Sieltä kautta voisi saada oikeaa tietoa siitä että miten nuo ovat tuohon aikaan tehty purkamatta rakenteita.

Imettiinkö talo alipaineeseen kuvauksen ajaksi? Jos ei muuta niin vaikka liesituulettimella...
 

Fibo

Jäsen
Kyllä on harvinaisen pölhöt ratkaisut jos nuo levyt ja hs menee kuten olet piirtänyt. Onko talosta olemassa rakennekuvia tai tietoa kuka on elementtien tekijä tai suunnittelija? Talovalmistaja? Sieltä kautta voisi saada oikeaa tietoa siitä että miten nuo ovat tuohon aikaan tehty purkamatta rakenteita.

Imettiinkö talo alipaineeseen kuvauksen ajaksi? Jos ei muuta niin vaikka liesituulettimella...
Rakennekuvat on, mutta niissä ei ole otettu kantaa noihin elementtien saumoihin ollenkaan. Talo on Puutalon (Suomen Taloteollisuus Oy / Finndomo). Valmistajaa ei taida sellaisenaan olla enää olemassa, mutta Omatalo ilmeisesti on jonkinlainen seuraaja.

Olohuoneen erkkerin osalta olen varma, että hs menevät noin, koska siellä pystyin endoskoopilla katsomaan tuulensuojalevyyn asti. Takkahuoneen nurkan osalta näkee sen noin viisi senttiä nurkan sisään ja ainakin siitä eteenpäin jatkuvat levy ja höyrynsulut noin kuin olen piirtänyt. Sitä en toki tiedä, että voisiko ne olla limitettynä siellä ihan ulkonurkassa lopulta.

Ei imetty alipainetta, vaan ihan normaali ilmanvaihto oli kuvauksen ajan päällä. Kuvaus oli muutenkin kevyempi, kun oli osana kuntotuokio-pakettia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
No joo. Eipä tarvitse ihmetellä sitä että jos joskus on mainittu että nurkassa on usein kylmäsilta. Mikäs muukaan tuo ulos asti menevä gyproc oikein on vai ymmärsinkö kuvasta jotain väärin? Rakenneratkaisut vaikuttavat totaalisen pölhöiltä. Toki elementeistä rakennettaessa ei voi toteuttaa asioita aivan samalla tavalla kuin jos talon tekee pitkästä kuten itse naputtelin.

Tästä tulikin nyt mieleen että kirjoitin joskus eräästä blogista tänne...
fraatti sanoi:
Höyrynsulkuprojekteista tämä on jäänyt elävästi mieleen.... http://landetalo.blogspot.fi/2010/10/finndomon-suurelementit-ovatkin.html


Ja mikäs muu tuolta paljastuukaan kuin finndomon elementtitalo. Omistajalla paloi käpy siihen kun hs oli miten sattuu tehty. Repi seinistä kaikki gyprockit irti ja levytti seinät uudestaan. Lueskelin joskus blogia ja mieleen jäi sellainen asia että jotenkin takaraivossa oli ajatus että tuossa talossa kului paljon sähköä valmistuttuaankin. :hmm:
 

raksa11

Häirikkö
Noissa pienelementtitaloissa on suhteettoman paljon runkotolppia verrattuna oikeaan suurelementtitaloon, tai pitkästä rakennettuun. Kai sekin jotain vaikuttaa.
 

Fibo

Jäsen
... Mikäs muukaan tuo ulos asti menevä gyproc oikein on vai ymmärsinkö kuvasta jotain väärin? Rakenneratkaisut vaikuttavat totaalisen pölhöiltä. Toki elementeistä rakennettaessa ei voi toteuttaa asioita aivan samalla tavalla kuin jos talon tekee pitkästä kuten itse naputtelin.

Tästä tulikin nyt mieleen että kirjoitin joskus eräästä blogista tänne...

Ja mikäs muu tuolta paljastuukaan kuin finndomon elementtitalo. Omistajalla paloi käpy siihen kun hs oli miten sattuu tehty. Repi seinistä kaikki gyprockit irti ja levytti seinät uudestaan. Lueskelin joskus blogia ja mieleen jäi sellainen asia että jotenkin takaraivossa oli ajatus että tuossa talossa kului paljon sähköä valmistuttuaankin. :hmm:
Noissa pienelementtitaloissa on suhteettoman paljon runkotolppia verrattuna oikeaan suurelementtitaloon, tai pitkästä rakennettuun. Kai sekin jotain vaikuttaa.
Ulos asti olen tosiaan sen gyprocin piirtänyt siinä. En tiedä kuinka pitkälle se todellisuudessa menee elementtien välissä, eli meneekö oikeasti "ulos asti", mutta meni tai ei, hölmö se on silti.

Talo on siis kuitenkin tuolla blogissakin mainittu Puutalon suurelementeistä tehty (joka blogin rakentajillakin oli tavoitteena, mutta vaihtui näköjään pienelementteihin). Eli meillä onneksi noita höyrynsulkujen katkoja on "vain" nurkissa.
 

-ww-

Jäsen
Elastista urskaa vaan karmien väleihin varovasti, ettei ala pullistelemaan. Urskapistoolilla saa tarkasti ja siististi tehtyä, maksaa 10-30 €. Ei tarvi yleensä edes puhdistaa kunhan muistaa vaan ruuvata neulan kiinni. Omani olen puhastanut kaksi kertaa kuudessa vuodessa.
1585127748679.png
1585127941078.png
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Elastista urskaa vaan karmien väleihin varovasti, ettei ala pullistelemaan. Urskapistoolilla saa tarkasti ja siististi tehtyä, maksaa 10-30 €. Ei tarvi yleensä edes puhdistaa kunhan muistaa vaan ruuvata neulan kiinni. Omani olen puhastanut kaksi kertaa kuudessa vuodessa.
katso liitettä 63688katso liitettä 63689
Pistoolista sen verran, että kannattaa suoraan se kalliimpi metallinen versio ostaa sen halvemman muovirimpulan asemesta. Muovirimpula (varmaan 15e hujakoilla) meni tukkoon alle puolessa vuodessa, tilalle ostettu metallinen (vajaa 50e) on ollut nyt nelisen vuotta samanlaisella käytöllä kuin edeltäjänsä eikä kertaakaan puhdistettu (paitsi tietty kärki aina putsattu ennen käyttöä puukolla veistellen) ja toimii lennosta vaikka pistoolissa ollut vanha puolillaan oleva pullo kiinni käytön jälkeen neljäkin kuukautta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pistoolista sen verran, että kannattaa suoraan se kalliimpi metallinen versio ostaa sen halvemman muovirimpulan asemesta. Muovirimpula (varmaan 15e hujakoilla) meni tukkoon alle puolessa vuodessa, tilalle ostettu metallinen (vajaa 50e) on ollut nyt nelisen vuotta samanlaisella käytöllä kuin edeltäjänsä eikä kertaakaan puhdistettu (paitsi tietty kärki aina putsattu ennen käyttöä puukolla veistellen) ja toimii lennosta vaikka pistoolissa ollut vanha puolillaan oleva pullo kiinni käytön jälkeen neljäkin kuukautta.
Metallipistooli on tosiaan sikäli jännä, että jos pulloa ei vaihda ja kiertää säätöruuvin tiukasti kiinni (ja sulkukuula kiristyy suuaukkoon), aine saattaa säilyä käyttökelpoisena kuukausiakin (jos ja kun lopulta jämähtää, voinee pillillekin sanoa hyvästit). Tuollaisen putsaaminenkin on aika yksinkertaista (ennen aineen lopullista kovettumista) kaupassa myytävällä paineisella ainepullon tilalle kierrettävällä asetonipullolla. Pilli säilyy pitkäänkin hyvänä, kun jättää asetonin pilliin sen jälkeen, kun urtsi on edes pääosin ruiskutettu pois.
 

remykv

Vakionaama
Metallipistooli on tosiaan sikäli jännä, että jos pulloa ei vaihda ja kiertää säätöruuvin tiukasti kiinni (ja sulkukuula kiristyy suuaukkoon), aine saattaa säilyä käyttökelpoisena kuukausiakin (jos ja kun lopulta jämähtää, voinee pillillekin sanoa hyvästit). Tuollaisen putsaaminenkin on aika yksinkertaista (ennen aineen lopullista kovettumista) kaupassa myytävällä paineisella ainepullon tilalle kierrettävällä asetonipullolla. Pilli säilyy pitkäänkin hyvänä, kun jättää asetonin pilliin sen jälkeen, kun urtsi on edes pääosin ruiskutettu pois.
En ole koskaan säilytykseen kiristänyt säätöruuvia tai puhdistanut millään ja pistooli ollut käytössä 10v
 
Ylös Bottom