Tehokas VILP kahdelle lattialämmityspiirille

Ton1A

Jäsen
Parviäly hoi, kaipaisin vähän vinkkejä siitä mikä olisi sopiva VILP korvaamaan ikääntyvä oma viritys. DIY-VILP on sinänsä vielä ihan toimiva 10 talven kovan ajon jälkeenkin, mutta tehoa saisi olla enemmän.

Vaatimuslista olisi suunnilleen seuraava
  • Tarvitaan kaksi lattialämmityspiiriä
    • Pesutilojen jakotukille pieni virtaama (Pollu sanoo ~120 litraa tunnissa), säädöksi riittää käsikäyttöinenkin, menolämpö vakio ~32C
    • Talon muu lämmitys, lämpökäyrällä suunnilleen alueella 24C- 32C, virtaamaa saa reilusti, nyt taitaa mennä jotain 800 litraa tunnissa. Yhden asteen dT kierrossa olisi silloin noin 1 kW lämpötehoa. Ei termostaatteja
  • Käyttöveden tuotto, mielellään rosteritankki käyttövedelle tai sitten kuparikierukalla
  • Ulkoyksikön kompressorin pitää kytkeytyä kolmivaihesähköihin
  • Teholuokka > 8 kW, käytännössä minkä tahansa valmistajan pienin 3-vaihemalli kävisi tehojen puolesta
  • Plussaa saa
    • Rajapinnasta jolla pääsee kyselemään dataa
    • Kattavasta dokumentaatiosta, näitä on tutkittu ja ainakaan Energy Save ei oikein loista näissä
Lähinnä tässä mietityttää se että tarvitaanko käyttövesitankin sisältävän sisäyksikön kaveriksi vielä erillisiä puskurisäiliöitä. Tuossa mielessä vaihtoventtiilillä ja kaksiosaisella tankilla varustettu vesi-ulkona monoblock voisi olla ihan kiva. Nythän mulla on puskuritankkina öljykattila ja käyttövedelle oma 120 litran varaaja.

Liitteenä Mitsun manuaalista editoitu ajatus siitä miten tuo putkikytkentä menisi

1616316337495.png
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Talon koko, rakenne, paikkakunta?
Lämmön tarve vuodessa noin?

Jos lattialämmitys on betonissa sitten voi olla että pärjää ilman puskurivaraaja mutta.....
- silloin ei saa olla 100... 150 m2 talolla joku 200..300 m2 talolle sopiva 3 vaihe VILP.

kaksiosaiset tankit pitää katsoa huolella. Tankissa on käyttövesivaraaja jonka lämpötila noin 55C sekä puskurivaraaja 35C vedellä. Jos tankkien välillä ei ole kunnon eristystä sitten tämä 55C rupea lämmittämään 35C asteista puskurivaraaja. Tulos voi olla COP osalta huono.

Myös tämä 120 litran varaaja ( jos lämmitys on VILP vesi) voi olla liian pieni käyttövedelle jos VILP on yli 10 kW. Paitsi varaajan koon voi olla vaikeus että käyttövesivaraajan lämmönvaihtokierukka on pieni isolle lämpöpumpulle.
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Täältä foorumilta löytyy hyviä kokemuksia Panasonicin vilpeistä. Manuaalista löytyy kytkentä myös kahdelle lattialämmityspiirille. Käyttöveden lämmitys onnistuisi niin että laittaa buffer tankiksi kierukallisen varaajan ja esilämmittää käyttöveden siinä. Sitten sen perään pieni käyttövesivaraaja tekemään loppukuumennuksen.
45337A6B-BEFB-447D-9DD1-B4F381475A1C.jpeg
 

Ton1A

Jäsen
Talo Kaarinassa, '99 rakennettu. Lämmöntarve -15 asteessa on noin 5 kW, vuositasolla menee noin 15000 kWh lämmitysenergiaa.

KHH/PH jakotukissa on noin 15 m2 betonilattioita, tämä on se noin 120 litraa tunnissa virtaava.
Kaksi muuta jakotukkia ovat tällä hetkellä saman shuntin takana, toisessa alakerran loput noin 130 m2 (betonia) ja toisessa yläkerta noin 100 m2 (kolmikerroskipsilevy).

Itsekin pohdin sitä, että tilanteessa jossa lämmöntarve on pieni niin eipä tuosta systeemistä pumpun näkökulmasta virtaa juuri mitään läpi. Lattiapiirissä kyllä kiertää lujaa, mutta shuntti voi olla lähes kokonaan kiinni vaikkapa vaan siksi että kevätautinko lämmittää ja silti pumpun pitäisi sulattaa. KHH/PH kierto on aika pientä.

Tällä hetkellä puskurina on öljykattilan 180 litran vesitilavuus joka on toiminut aivan loistavasti. Käyttövesi on nyt lämminnyt ensin kattilan kierukassa ja siitä OSO 120L varaajaan. Tuossa OSO-varaajassa ei ole kierukkaa, se on ihan vain sarjaankytketty öljykattilan kierukan kanssa. OSO:n pitäisi jatkossakin olla täysin kuranttia kamaa, se kun on rosterivaraaja.
 
Viimeksi muokattu:

Andres

Aktiivinen jäsen
Puskurisäiliö pitää olla jos shunttit menee kiinni.
Puskurisäiliönä voi toimia kattila jos ei halua säiliötä laittaa.

ES mallistossa käy AWC9-R32-M-V6 tai AWC12-R32-M-V6 monoblock.
Mutta tämä on 1-vaihe C16A sulake. (En kyllä käsittää miksi pitää olla 3 vaihekone. 3- vaihetta ei ohjaa kompressoria koska invertteri kompressorin virta on impulssien perustella. Ensin tehtaan vaihevirrasta (vaikka on 3 vaihetta) noin 300V tasavirta, sitten tasavirrasta 3 vaihe impulssivirta.)

10 vuotta sitten oli noin että varaajassa oli 50C sekä shuntti teki 30....35 C. Nykyaikana on varaajassa veden lämpötila ulkoilman käyrän perusteella. Mutta .... sitten voi vähintään yksi lattiapiiri (tai koko talo) olla ilman shunttia.

Käyttövedelle käy sähköinen vaihtoventtiili sekä VILP käyttövesivaraaja. VILP tekee sitten 55C käyttöveden, ei suorasähkö. Jos tämä on kallis sitten sen voi jättää laittamatta.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Onko 3-vaihelaite toiveissa aurinkosähkön tms takia? Miten paljon mahdollinen katkokäynti / sen eliminointi herättää ajatuksia, jos toiveissa on kuitenkin nykyistä tehokkaampi järjestelmä? Onko öljystäluopimistuet jo plakkarissa?

Seuraillen kyllä mielenkiinnolla millaiseen järjestelmään päädyt. On ollut kiva seurata diy-vilp kokemuksiasi ja osittain sinun inspiroimana tässä itsekin vilp-tiellä olen. Saako vielä udella, miksei MLP kiinnosta (vai kiinnostaako) vilp-vuosien jälkeen?
 

Ton1A

Jäsen
Sähköautonkin kolmivaihelataukseen pitää varautua, siitä syystä en kovin mielelläni ottaisi 16A yksivaihekonetta. Meillä on jotain syystä vain 3x25A mittauskeskus, joten jos päivittäisi 3x35A niin Carunan kuukausihinnan tuntuvan nousun lisäksi autotallin sähkökaappikin menisi uusiksi.

Muutenhan tämä DIY-VILP on ylittänyt kaikki odotukset, jopa syksyllä 2010 ostetusta 1300 litran öljyerästäkin on vielä vähän polttamatta. Alkaa vaan olla sellainen olo että tuo Fujitsu voisi päästä vaikkapa mökille eläkkeelle 10 vuoden kovan ajon jälkeen.

VILP on ihan riittävän hyvä tässä rannikkoseudulla, tästä noin noin 300 metriä meren rantaan, tosin kyseessä on melko kapea Kuusistonsalmi. Voisihan tähän maalämmönkin laittaa, mutta hirvittää se sotku mikä siitä tulee kun pitäisi porauskalustolla päästä kiertämään takapihan puolelle. Lisäharmina on vielä 22 metriä paksu kerros savea.

Carunan seurannasta meidän sähkön kokonaiskulutusta:
  • 2011, 2012, 2013: hiukan vajaa 14000 kWh kunakin vuonna
  • 2014: 15800 kWh
  • 2015: 13500 kWh
  • 2016: 15300 kWh (huhtikuussa meille tuli töpselihybridi, Opel Ampera)
  • 2017: 17500 kWh
  • 2018: 16300 kWh
  • 2019: 17000 kWh
  • 2020: 17100 kWh
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos haluaa itse asentaa niin 1-vaiheinen monoblock voisi olla helpoin tuon Fujitsun tilalle esim. Panan WH-MDC09H3E5. Tuosta irtoaa noin 5 kW -15C. Kolmivaiheinen vastaava olisi noin 1000 € kalliimpi, mutta siitä irtoaa 9 kW -15C, toisaalta 1-vaiheinen taipuu allemmaksi. Lisäksi kierukallinen puskuri esim. 100 l Oso ACCU 50RCE.
 

Ton1A

Jäsen
Aloin jo miettimään että jospa sittenkin pitäisi tuon öljykattilan, polttimesta ja teräspiipusta riisuttuna se olisi 6 kW sähkökattila jossa 180 litraa vettä. Pumpuksi LG Therma 12kW monoblock HM123M.U33 ?
 

Ton1A

Jäsen
Manuaaleja on tutkittu...

Kaksi vahvoilla olevaa split-systeemiä:
  • Fujitsu Waterstage R410A Duo 11HP WGYK160DG9/WOYK112LCTA
  • Mitsubishi Electric Ecodan R32 PUD-SHWM80YAA + EHST20D-YM9D
Kaksi vahvoilla olevaa monobloc-systeemiä:
  • LG Therma 12kW monoblock R32 HM123M.U33
  • Panasonic AQUAREA MONOBLOC R410A WH‐MXC09H3E8
Kummankin splitin ongelmana näen sen, että vaikka niissä on mukana sisäyksikkö jossa käyttövesivaraaja, kummassakin hankaluuksia tulee siitä että lämpimämpi lattialämmityspiiri virtaa vain sen 120 litraa tunnissa ja toinen taas voi pumpun näkökulmasta olla kokonaan kiinni -> tarvitaan vielä lisäksi erillinen puskuritankki. Fujitsulla taitaa jo ikä painaa, se näkyy lähinnä liitettävyydessä osaksi kotiverkkoa ja R410-kylmäaineessa. Mitsuissa nämä asiat ovat huomattavasti paremmin, mutta sekin kaipaisi puskuria.

Monobloc-laitteissa taas mielestäni Panasonic olisi muuten selvä voittaja, mutta kun tuo on H-tuotesukupolvea ja J (R32) olisi jo olemassa, Mutta kun J-sukupolvessa tuo 9 kW kone on yksivaiheinen ja siihen ei oikein olisi varaa. Muuten Pana näyttäisi oikein mallikkaalta, internet-liitettävyys, huoltomanuaalin perusteella sulatusalgoritmi näyttää järkevältä, samaten sulatusvesien viemäröinnille saa sähköt. Vielä kun löytäisi kunnolliset kylmän kelin kapasiteettitaulukot tuolle, huoltomanuskassa luvataan 9000W lämmitysteho 3510W ottoteholla kun tehdään 35-asteista ja ulkona on -15.

Monoblocin kanssa tarvitaan puskuritankkia sisällä. Panasonicilla olisi muuten erinomaiselta vaikuttava PAW-TD23B6E5 (RST, 230l käyttövesi + 60l puskuri), mutta siinä ei ole varavastusta puskuritankin puolella eikä siihen suoraan saa toisen lämmityspiirin settiä lisävarusteena. Tuo olikin sitten suunnilleen ainoa jossa on edes vähän ajateltu integroitua puskuritankkia.

Mietin nyt edelleen että saanko mä mitään lisäarvoa siitä että nykyinen 180l öljykattila 6 kW vastuksella korvattaisiin kierukallisella energiavaraajalla jossa varavastus... Toki tuohon voisi laittaa vaikkapa Jäspin GTV-500 -tankin, tai pienempikin menisi, mutta onko siitä mitään lisäarvoa. Oletan että 21-vuotias öljykattila ei ole ihan lähiaikoina menossa puhki vesitilastaan. 120l OSO-lämminvesivaraaja on tähän mennessä palvellut ihan hienosti öljykattilan esihaalennuksen jatkona.

Putkituksen puolestakin tuo öljykattilan pitäminen olisi simppeliä. Ainoastaan tuo ulkoyksikön paluuvesi pitää kytkeä eri paikkaan, kun tuo nykyinen kattilan tyhjennysyhdekytkentä on vain DN15. Paluu pitää ottaa takaa alhaalta (paisunta) jossa on DN25, tuloksi kelpaa nykyinen kiehunta DN25. Säätimeksi kelpaisi edelleen tuo nykyinen Ouman EH-203, jolloin pumpun ainoa tehtävä olisi pitää kattilavesi lämpimänä.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mietin nyt edelleen että saanko mä mitään lisäarvoa siitä että nykyinen 180l öljykattila 6 kW vastuksella korvattaisiin kierukallisella energiavaraajalla jossa varavastus... Toki tuohon voisi laittaa vaikkapa Jäspin GTV-500 -tankin, tai pienempikin menisi, mutta onko siitä mitään lisäarvoa. Oletan että 21-vuotias öljykattila ei ole ihan lähiaikoina menossa puhki vesitilastaan. 120l OSO-lämminvesivaraaja on tähän mennessä palvellut ihan hienosti öljykattilan esihaalennuksen jatkona.

Riipuu miten asian näkee. Jos kattilan oletettu tarve on pieni eikä sitä öljykattilana tarvita (tai mahdollisesti ne poltinsysteemit on avustusten vuoksi hävityslistalla), kyllä tuollainen oikea varaaja parempi on sen lämpöpumpun kannalta. On se toki isompikin ja ihan rahaakin maksaa. Jos varaajassa on tuplakierukka, se esilämmittää sen veden oleellisesti paremmin kuin öljykattila eli säästyy siltä osin hiukan sähköä. Liityntöjen suhteen se varaaja on paljon paremmin varusteltu. Hyvä puoli on, että voi sen kattilan vaihtaa varaajaan myöheminkin, jos mieli muuttuu tai se kattila pettää.

Sähkövastuksella voi myös jelppiä sitä VILPiä ikään kuin kätevämmin kuin öljypolttimella. Öljypolttimella voi sitten toisaalta ihan oikeasti lämmittää hyvin minimaalisella sähkönkulutuksella. Miten sen sähkön aikoo ostaa (spot >< kiinteähintainen) jatkossa, voi spekuloida. Jos talo on sellaisessa paikassa, että sähköt ovat välillä pitkiä aikoja poikki ja varavoima on kuivioissa mukana, jollakin generaattorilla saa sen öljykattilan vähillä sähköillä tulille. Tuossa on nyt tuo systeemi ikään kuin täysin valmis - vain lämmöntuotto puuttuu. Mitkään ns. "säästöt" tuskin tuovat varaajan lisähintaa takaisin, joten paljon riippuu mieltymyksistä ja halusta päästä kattilasta eroon tai sen käyttökelpoisuudesta tulevaisuutta ajatellen. Öljykattilalla tehty lämmin saattaa maksaa hiukan sähköä vähemmän muutamana pakkaspäivänä vuodessa. Suuria säästöjä siis tuskin on odotettavissa ja jos sähkö on joka tapauksessa kiinteällä hinnalla, hinta on viimevuosina ollut käytännössä ~sama kuin öljyllä tuotettu eli silloin se kattila ei tavallaan tuota koskaan mitään muuta kuin ehkä mielenrauhaa vaikka sen polttimen säilyttäisikin.
 

Ton1A

Jäsen
Juu, öljyvehkeet sinänsä ovat hävityslistalla, kunhan tuo nykyinen satsi loppuu. Eli ainakin säiliö, poltin ja teräspiippu lähtevät. Jos öljykattilan pitää edelleen puskurina niin siinä selviäisi ihan minimaalisilla putkitöillä.

Minimaalisista putkitöistä tuli mieleen, kattilan takana on DN25 1" tyhjennysyhde, mutta siihen on laitettu 1" 90° mutka, 3/4" supistus ja siihen kierteistetty sinkitty putki, ulkohalkaisija 27 mm, eli DN20. Virtaako tuo tarpeeksi, vai pitäisikö sekin korvata tuumaisella putkella? Kummankaan monoblocin manuaalista ei oikein löytynyt mitään minimiputkikoosta.
 
Viimeksi muokattu:

lmfmis

Vakionaama
Kaikki monoblokit mitootetaan varmuudeksi kovalle virtaamalle jos vaikka jossain olis tiukka kohta...veden nopeus kun kasvaa putken kaventuessa niin ääntä rupeaa pitämään. Sehän se suurin synti on.


Tuumaisella putkella on yleensä se monoblock kytkentä. Itse laitoin 25mm pex joka on kyllä alarajalla, mutta hyvin se vesi siinäkin kulkee...ja hiljaisesti.

Mutta se oman vilp alkuperäinen kiertovesipumppu riittäisi maalämpösysteemeihinkin...huimat 270W kolmosnopeudella. Varmaan meninisi puolen tuuman putkestakin tuolla teholla.


Vaihdoin kyllä tilalle alpha2 joka jaksaa kakkosnopeudellakin liikuttaa riittävästi.
 

Ton1A

Jäsen
Kysyin sähköpostilla ELY-keskuksen Ympäristöasioiden asiakaspalvelusta (ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi) saako öljykattilan jättää puskuritankiksi, ja mitä muoviselle öljysäiliölle saa tehdä.

Vastaukset:

Kaksoiskattilan saa jättää käyttöön silloin, kun siitä purkaa kaikki öljylämmitykseen liittyvät osat. Sillä ei ole väliä mikä kaksoiskattilassa on toinen ei fossiilinen lämmitysmuoto öljyn lisäksi.

Saat myydä öljysäiliön eteenpäin, jos sinulla on sille ostaja. Kauppakirja tästä riittää todisteeksi, että öljysäiliö on poistettu.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
[QUOTE="Ton1A, post: 466122, member: 17145

Minimaalisista putkitöistä tuli mieleen, kattilan takana on DN25 1" tyhjennysyhde, mutta siihen on laitettu 1" 90° mutka, 3/4" supistus ja siihen kierteistetty sinkitty putki, ulkohalkaisija 27 mm, eli DN20. Virtaako tuo tarpeeksi, vai pitäisikö sekin korvata tuumaisella putkella? Kummankaan monoblocin manuaalista ei oikein löytynyt mitään minimiputkikoosta.
[/QUOTE]
3/4" kierreputki eli 26.9 x seinämä minimissään 2.6 mm eli sisämitta putkessa maksimissaan 21.7mm.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Riippuu paljon siitä kuinka pitkä tuo supistava putkiosuus tuossa on. Pelkkä supistus, esimerkiksi 1/2” yhde varaajan seinässä ei älyttömästi jarruta jos sen jälkeen on avaraa putkilinjaa missä vesi saa virrata. Mutta tuo supistus kannattaa kyllä pitää mahdollisimman lyhyenä.

Itse vaihtaisin suosiolla tuon putken nyt alkuun eikä sit kun kaikki muut palikat on jo paikallaan, ainakin jos se on tehtävissä ilman mitään suurempia kevätjuhlaliikkeitä.
 

Ton1A

Jäsen
Huoltovarmuuden maksimoimiseksi ajattelin että 6 kW varavastuksen ohjaus saisi olla kokonaan erillinen VILP:stä. Säilytän siis vanhan Ouman EH-203 säätimen ja Belimon 24V toimilaitteet. Panasonic ei sitäpaitsi edes ohjaisi 24V 3-piste toimilaitteita.

EH-203 on vaan siitä köpö ettei siinä ole shuntin asennon mukaan ohjattavaa relelähtöä, toisin kuin EH-800 / EXU-800 yhdistelmässä. Belimolta saisi mun shunttimoottoriini sopivan lisäkärjen josta tuon täyden aukiolon saisi, mutta mistä ihmeestä yksityishenkilö saisi sen hankittua. Eli siis tämä:

 

iqo

Aktiivinen jäsen
Kysypä Pakmelo Oy Ylöjärvellä. Verkkokauppa on ainakin todella kattava ja luulen että saavat tilaamalla tuollaisen hommattua tarvittaessa.
 
Ylös Bottom