Toshiba Seiya+ 13 etäkäyttökokemuksia

[repomies]

Tehdään nyt tällainen jorinaketju. Yrittelen käyttää Seiyaa etänä kesämökillä kuivatellen paikkoja silloin kun sisäilman kosteus nousee korkeaksi, eikä ole kova pakkanen, eikä sähkö maksa liikaa.

Ongelma on siinä, että siinä kohtaa kun lämmitystä tarvitsisi, mökin sisällä voi olla vaikka -5 astetta samalla kun ulkona on räntämyrsky. Tai siellä voi olla lähes -10 sisällä mikäli ulkolämpötilan nousu on todella nopeaa.

Siinä on pienen Toshiban vähän paha ponnistaa lämpöjä ylös, ei oikein sulatukset tunnu onnistuvan, yllätys yllätys. Kameraa minulla ei sinne ulkoyksikölle ole, mutta tehologgauksesta näkee että kymmenen minuutin raja paukkuu sulatuksissa, sen pidempään Toshiba ei suostu sulattamaan. Kovin pitkään kone ei tuota tule kestämään, joten pakko siihen on lisätä jonkinlainen lisäsulatusten liipaisu. Muuten se jäädyttää itsensä ja kenno hajoaa. Ajatus olisi liipaista ylimääräinen sulatus aina, jos kaksi perättäistä sulatusta on kestänyt yli 9 minuuttia 50 sekuntia.

Tehokäyrä näyttää liitteen mukaiselta, otettu viime yöltä. Ei muuten ota kovin ihmeellisiä tehoja ylläpitoasetuksella +13. Hemmoasetuksella ottaa enempi. +17C asetuksella taas ottaa tehoja vielä vähemmän kuin +13C ylläpidolla. Outo laitos. Kuvassa +13 ylläpitoasetuksen tehot, sisäilma hieman pakkasella, ulkona -1 tai -2.

Tehojen, sisälämpötilan ja kosteuden loggausta tekee Home Assistant. Tehot tulevat Nedis-pistorasiasta Home Assistantin Tuya-integraatioon. Home Assistant hoitaa lämmityksen kytkennän kosteuden ja pörssisähkön hinnan huomioiden, eli kovin kalliilla hinnalla ei mökkiä kuivateta. Sulatukset HA osaa jo tehokäyrästä tunnistaa ja kirjaa niiden pituuksia helpperiin. Ylimääräisen sulatuksen automaattinen liipaisu kuitenkin puuttuu. Aattelin sen niin, että varmaan olisi paras ajaa hemmoasetuksella sisäyksikköä hetki kuumaksi, ja vasta sitten tehdä ylimääräinen sulatus.

 

[sulo_s]

Jos sisäilma on pakkasella,niin mistä se sitä sulatuslämpöökään paljon tekee

 

[repomies]

Jos sisäilma on pakkasella,niin mistä se sitä sulatuslämpöökään paljon tekee

Se on juurikin se ongelma kun kylmästä lähtee mökin lämpöä nostamaan. Käytännössä kompressorin käyttämä sähkö sillä on, ja se mitä nyt sisäyksikkö on lämmennyt kylmän ilman automaattipuhalluksella. On siinä hitusen lämpöä.

 

[Pikkanen kahvi]

oliko tuo malli tarkoitettu etelä eurooppaan jossa ei ole pakkasia? Ei mopolla kuuhun mennä

 

[repomies]

oliko tuo malli tarkoitettu etelä eurooppaan jossa ei ole pakkasia? Ei mopolla kuuhun mennä

On kyllä. Ei pohjavastusta, muun muassa. Nyt kuitenkin tilanne jossa lämmitystä käytetään on sellainen, ettei siitä välttämättä kovin hyvin selviä mikään muukaan merkki, johtuen kylmästä sisäilmasta. Mitsubishi ehkä pärjäisi, nehän tunnetusti osaavat sulattaa itsensä tiuhaan tarvittaessa.

Pohjavastuksen puute ei ole se isoin ongelma. Pumppu käy vain lämpötilan noustessa lähelle nollaa, eli pikkupakkasilla ja plussakeleillä, eikä silloin pohjavastuksella ole isoa virkaa. Lämpötilan laskiessa pumppu ei juurikaan koskaan käy.

Mitä tehoihin tulee niin ne ovat sinänsä riittävät tarkoitukseen. Pumppu jaksaa vääntää lämpötilaa ylös riittävästi, kunhan saa käyttää siihen aikaa.

 

[Jurtsi]

Sellanen ihan tyhmä kysymys. Miksi on ostettu laite joka on jo ihan Toshiban toimesta suunniteltu pelkästään jäähdytys käyttöön on otettu mökille lämmityskäyttöön?

 

[repomies]

Sellanen ihan tyhmä kysymys. Miksi on ostettu laite joka on jo ihan Toshiban toimesta suunniteltu pelkästään jäähdytys käyttöön on otettu mökille lämmityskäyttöön?

Jäähdytyskäytössä se enimmäkseen onkin. Eihän sitä mörskää hullukaan pidä täysissä lämmöissä talvella.

Siihen että lämpöä nostetaan hetkellisesti kosteuden kohotessa joku 5-8 astetta, ei sitten taas olisi järkeä laittaa mitään hifilämmitintä.

 

[Jurtsi]

Asia Kunnossa. Niin kuin Alkupostauksessa kerroit, niin yritä pärjätä.

 

[repomies]

Asia Kunnossa. Niin kuin Alkupostauksessa kerroit, niin yritä pärjätä.

Yritetään. Se mikä ei ensimmäisenä tullut mieleen, oli tuo että tällaisessa kuivatuskäytössä se on melkeinpä varma että pumppua käyttäessä keli on juurikin hankalan kostea, ja jopa täydessä lämmössäkin pidettävien talojen pumpuista lähetellään jäätymiskuvia palstoille.

Kun ulkona on oikeasti kylmä, pumppua ei tarvita, koska kosteutta ei ole nimeksikään. Jos lämpötila laskee, sisällä on kuiva, koska ulkona lämpötila laskee nopeammin. Eli pumppua ei koskaan tarvita kun lämpötila laskee, tai kun ulkona on oikeasti kylmä. Ainoastaan kun lämpötila nousee pakkaselta suojakeleiksi, kosteus lyö äkkiä korkeaksi. Silloin ulkonakin on usein lähes 100% kosteus.

 

[Jurtsi]

Näistä Seyoista on nippa nappa jäähdyttämään niin saatika lämmittämään.

 

[repomies]

Näistä Seyoista on nippa nappa jäähdyttämään niin saatika lämmittämään.

Mihin perustat tuon "nippa nappa"? Seiya jäähdyttää hyvin tyylikkään hiljaisesti ja vääntää pienelläkin kompressoriteholla kylmää. Verrattuna moneen muuhun merkkiin, väitän sitä varsin onnistuneeksi jäähdytyskoneeksi joka ei käy tarpeettoman paljon pätkäkäyntiä Suomen vaatimattomilla jäähdytystarpeilla. Tietenkään se ei ole A+++ jäähdytin (vain A++), mutta mitäpä väliä Suomessa?

Ainoastaan ulkoyksikön ininästä annan miinuksen. Erinomainen Etelä-Suomen kesämökkipumppuna.

 

[PolyEsko]

Normi pienehkö sähköpatteri mökkiin etäkytkimen taakse ja sen termostaatti johonkin +5 asteeseen, tai mikä alhaisin onkaan. Pystyy nostamaan hieman sisälämpöjä ja suhteellinen kosteus pienenee ilmassa ja lämmittää lopulta hieman hirsiseinän sisäpintaakin.

Miksi yrittää käyttää ilppiä, kun ei sen coppi ainakaan yli 1:sen nouse ko. lämpötiloissa ja tilanteessa. Jos haluaa sillä ilmaa kierrättää, niin laittaa sen patterin päällä ollessa tuuletukselle.

 

[repomies]

Miksi yrittää käyttää ilppiä, kun ei sen coppi ainakaan yli 1:sen nouse ko. lämpötiloissa ja tilanteessa. Jos haluaa sillä ilmaa kierrättää, niin laittaa sen patterin päällä ollessa tuuletukselle.

Mihin perustat tuon oletuksen COPista? Lämpötilaeron pienentyessä ulko- ja sisäilman välillä COP yleensä kasvaa, ei pienene. Samasta syystä puhalluksen ollessa maksimilla, saadaan paras COP normaalilämpöisessä huoneessa.

 

[PolyEsko]

Mihin perustat tuon oletuksen COPista? Lämpötilaeron pienentyessä ulko- ja sisäilman välillä COP yleensä kasvaa, ei pienene. Samasta syystä puhalluksen ollessa maksimilla, saadaan paras COP normaalilämpöisessä huoneessa.

Näinhän tuo menee, jos ollaan siellä +15 - +20 asteen lämpötiloissa, mutta kun mökkitapauksessasi ollaan ulkosalla -5 - 0 ja sisällä aluksi -10 - 0, niin...
Ainakin sulatuksia varten pitää rakennella joitan hyvin erilaisia systeemejä, jottei ulkoyksikkö jäädy umpijäähän, eenen kuin sisällä ollaan reiluusti plussalla.

 

[repomies]

Ainakin sulatuksia varten pitää rakennella joitan hyvin erilaisia systeemejä, jottei ulkoyksikkö jäädy umpijäähän, eenen kuin sisällä ollaan reiluusti plussalla.

Sulatukset ovat pitkiä ja se syö hyötysuhdetta. Ylimääräisiä sulatuksia tarvittanee, se syönee lisää hyötysuhdetta. Toisaalta COPin pitäisi olla lämmityssyklin ajan parempi.

Siihen johtopäätökseen olen itsekin tullut, että tämä ei toimi, ellei sulatuksia varmista tehokkaalla loggauksella tai valvonnalla (vaikka kamera).

 

[repomies]

Ohessa käppyrä sulatusten kestosta. Kun ulkolämpötila nousi aika nopeata vauhtia plussalle, ajoin tällä kertaa konetta hemmotesti-asetuksella, kylläkin "Auto" puhalluksella, mutta +30C pyynnillä. Eli hanat kaakossa, reilun vuorokauden mittainen hemmotesti. Tehoa kone tuntuu ottavan noin 1200W verkosta, kun sisäilma on alle 10C ja ulkona on noin nollassa, ehkä välillä vähän yli tai alle. Aivan alussa kone otti ehkä 1100W (sisällä -5C), mutta sisäilman hieman lämmettyä ottoteho nousi 1200W huitteille.

Hemmotestissä on sellainen hyvä puoli, että sulatus ainakin tapahtuu säännöllisesti ja varmasti. Se mikä hieman yllätti, on että nuo sulatukset kestivät nyt paljon vähemmän aikaa. Vaikka keli oli välillä erittäinkin kostea, niin kone liipaisee sulatuksen siinä määrin aikaisessa vaiheessa, että sulatus on suht nopea. Yhdessä kohtaa liipaisin käsin etänä pakkosulatuksen varmuuden vuoksi, mutta eipä tuo vaikuttanut oikein mitenkään mihinkään, mökin lämpeneminen jatkui täsmälleen entisellään sen jälkeen.

Käppyrässä jokainen pystysuuntainen siirtymä tarkoittaa sulatuksen päättymishetkeä. Korkeus kertoo sulatuksen keston sekunteina. Vaakaviivat kertovat käytännössä lämmityssyklin keston, niistä pitäisi vähentää oikeanpuoleinen sekuntimäärä (korkeus). Melkein jatkuvasti mentiin pumpun minimisulatusvälillä. Vasta kun keli muuttui kunnolla kuivaksi (ulkona suhteellinen kosteus noin 80%) lämmityssykli venyi hieman pidemmäksi. Semmoista se on, hemmoasetuksella.

Taitaa olla niin, että ylläpitolämpötiloja käyttäessä kompressori ottaa vähemmän kierroksia (ja tehoa verkosta), jolloin sulatusehtokin täyttyy hitaammin. Lämmityssykli venyy pidemmäksi ja kenno vetää ehkä turhankin tukkoon siinä kohtaa kun sulatus alkaa. Mutta hemmoasetuksella kompressori imee sen minkä pystyy, lopputuloksena se että kennoanturi näyttänee aika kylmiä lukemia ja sulatusehto täyttyy nopeasti. Vaikka kenno ei välttämättä kovin tukossa vielä olekaan.

Saattaa siis olla turvallisempaa ajella kosteilla keleillä tällä tapaa hanat kaakossa. Kuivalla kevätkelillä ei ehkä ole niin väliä kumpaa käyttää, ylläpitolämpöä vai hemmoa.

 

[repomies]

Vaikka kenno ei välttämättä kovin tukossa vielä olekaan.

Ottotehokäyrää kun katsoin, niin taitaa se aika tukossa käydä sittenkin kostealla kelillä. Nimittäin ottoteho alkaa laskea lämmityssyklin loppua kohden, mikäli kenno on tukossa. Kuivalla kelillä teho pysyy tapissa, 1200W läpi lämmityssyklin. Mutta kostealla teho tippuu 930W asti, ja tippuminen voi alkaa 20 minuutissa startista. Vain 39 minuutin lämmitysjaksoja. Luulin, että 13-sarjainen lämmittäisi vähän pidempään.

 

[repomies]

Toshibasta löytyi yllättävä ominaisuus. Se muistaa lämmityssyklin pituuden jopa ivo-resetin ylitse.

Eli: jos Seiyan sammuttaa kaukosäätimestä kesken lämmityssyklin (no näinhän käytännössä aina on, ellei sitä yritä sammuttaa kesken sulatussyklin), ja sen jälkeen sen tekee täysin virrattomaksi katkaisemalla siltä sähköt, niin sähköjen palattua ja seuraavan lämmityssyklin alettua se muistaa edellisen lämmityssyklin pituuden, ja liipaisee tarvittaessa sulatuksen hyvinkin nopeasti uuden startin jälkeen. Välissä voi olla vuorokausia sähkötöntä aikaa. Tehokäyrästä näen, että esimerkiksi nyt se teki startin jälkeen 25 minuutin lämmityssyklin, ja sulatti heti siihen perään.

Mielestäni tuo on ihan hienosti toteutettu, laite ei siis vedä jäähän sähkökatkojen tai vaikka katkokäynnin takia, sillä ne eivät millään tapaa nollaa laskureita.

Mietin myös mikä olisi ultimaattisesti sulatusvarmin tapa ajaa konetta kosteiden nollakelien ympäristössä. Tulin tulokseen, että konetta pitäisi ajaa lämmityssyklin ensimmäiset noin 34 minuuttia ylläpitolämpötilapyynnillä, ja sen jälkeen se pitäisi ryntäyttää 30-asteen hemmopyynnille. Miksi? No siksi, että ylläpitopyynnillä kone ei paljon tehoja ota, eikä kerää valtavasti kuuraa kennoon. Täysiä ajettaessa sitten taas, se saa sisäyksikkönsä kuumaksi, ja kiskaisee höyrystimen hyvin kylmäksi. Tästä seuraisi se, että 39 minuutin kohdalla sisäyksikkö on mahdollisimman kuuma, ja sulatusehto täyttyy niin aikaisin kuin se nyt näemmä tuossa koneessa voi täyttyä. Eikä ulkoyksikkö ole siinä kohtaa vielä hirveässä kuurassa. Joten lopputuloksena pitäisi olla, että sulatus onnistuu hyvin lämpimän sisäyksikön ja vain kohtuullisesti ummessa olevan ulkoyksikön ansiosta. Hyötysuhdetta taajaan sulattaminen tietenkin syö, mutta kun kyseessä on kone jota ei voi valvoa paikan päällä, varmuus sulatuksesta on tärkeämpi kuin se, onko COP 2 vai 3.

Jatkuva asetusten vekslaus toisaalta saattaa kuluttaa laitoksen sisäistä flash-muistia. Toisaalta siellä on näemmä jatkuvaa kirjoitusta myös käyntiajan suhteen, kuten ivo-resetin kestävästä sulatustarpeen aikalaskurista voi päätellä. Mutta viimeksi mainittu saattaisi ehkä olla parempaan flash-muistiin, ei voi tietää.

 

[repomies]

Kevätkeleillä ja ylläpitolämpötilapyynnillä pieni Toshibakin innostuu lämmittämään välillä hieman pidempään.

Kymmenen minuutin mittaisia sulatuksia ei ole nyt näkynyt, sumukelit ovat enimmäkseen ohi.

Pienin ottoteho on nyt ollut 155W, hetki sulatuksen jälkeen. Puhallus High, ylläpitolämpötila. Loistavasti toimii Toshiba näin kevättalvella.

 

[repomies]

Nyt löytyi uusi tehotaso ylläpitolämpötilan ollessa käytössä ja pumpun käydessä katkokäyntiä. 140W ottaa mittarin mukaan verkosta. Ei huono, kun huomioi että sisäyksikön puhallus on kuitenkin asetettu täysille. Varsin mainio pikkupumppu Seiyakin on plussakeleillä lämmitykseen.