Tuloilmakanavan lämmöneristys ja -hukka

Jolah

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
En keksinyt parempaa otsikkoa, enkä löytänyt vastaavaa haulla. Mittasin eilen mielenkiinnosta lämpötiloja, LTO antama tuloilman lämpötila oli 20 astetta, ulkona -3 (poisto 22) ja sain kauimmaisesta tuloelimestä halpismittarilla 18,9 mutta tuo näyttää mielestäni liian vähän. Ei vain ole parempaa langatonta mittaria saatavissa ja koneen anturin ja tämän anturin välillä ei ole tehty tietenkään vertailua samasta paikasta mitaten.

Minkälaisia arvoja olette saaneet? Meillä on koko kanavisto eristetty muistaakseni 100 mm eristeellä, ennen äänenvaimenninta on käytetty 19 mm armaflexiä 1,5 metriä ja tuloputkesta vain metri menee puhallusvillan päällä. Mielestäni tuo on ihan hyväksyttävä hukka kun toiseen päähän on kuitenkin putkea n. 25-30 metriä ja se kulkee yläpohjassa.
 

staari

Jäsen
Nuo on ihan ok arvoja. Tosin ulkoilman lämpötila on pieni. Jos koko kanavisto on eristetty 100mm (?!) on ainakin se asia kunnossa.

Täällä esim. kun ulkoilma on -20 astetta ja lähtevä tuloilma koneella +18, koneen nopeudella 2/8 kauimmaisesta päätelaitteesta tulee +12,5 joka ei ole miellyttävää. Tälle päätelaitteelle mennään 3:n kylmän sivu-ullakon läpi pätkä ja pitkä matka ylös-alas vinossa yläpohjassa. Yhteenä n. 40m. Talon kaikki muut huoneet ok. Tähän ongelmahuoneeseen laitettiin Climecon Rino päätelaite joka esitteen mukaan sekoittaa ilman huoneilmaan 1m matkalla ja lämpötilat tasoittuu..
Eristykset 50mm puhallusvillassa ja sivu-ullakoilla 50+50mm Alucoat..
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Itse käytin talossa Betterpipe merkkisiä kanavia ja osia. Ovat siis uretaanieristettyjä valmisosia, 50mm uretaani (muistaakseni) + alumiinipaperinen pinta. Lisäksi kulkevat puhallus villan sisässä. Siitäkin huolimatta lämpöhukkaa kanavaan tulee. Motonetin halppislangaton näyttää nyt kauimmaisesta tuloventtiilistä +15,5c ilmaa. Nilanin lähtö väittää +19c. En tiiä kumpi valehtelee ja mitenkä paljon vai valehteleeko kumpikin.

Edit; päätelaitteen ja Nilanin välimatka on siis noin 10m. Ja ulkolämpötila - 12c joka tietenkin vaikuttaa merkittävästi lämpöhukkaan mitä kylmempi on.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Aika usein eristys yläpohjassa tehdään juurikin 50mm eristeellä putken ympärillä (usein villalla/EPS:llä) ja sitten "puhallusvilla ympärille". Harmi vaan, että sitä puhallusvillaa ei välttämättä juurikaan ole siinä putken päällä.

Esim. jos puhallusvillaa on 400mm, tuosta ehkä 300mm on kattotuolien alapaarteen päällä. 160mm IV-putken ympärille 50mm eristettä, niin halkaisija on jo 260mm. Jos putkien päälle jää joku 40-80mm puhallusvillaa, niin ei hirmuisesti eristystä lisää.

Nuo BetterPipen putket ovat todennäköisesti erinomaisia ja jos uretaania 50mm on, niin se (teoriassa) vastaa lähemmäs 100mm villaa. Mutta jos putken päällä ei sitten käytännössä ole puhallusvillaa merkittävästi, niin kyllä silti hävikkiä tulee pidemmillä vedoilla.

Paras olisi toki jos IV putket menisivät lämpimässä. Mutta jos ja kun niitä pitää kuitenkin sijoittaa yläpohjiin, niin En tiedä olisiko liioittelua käyttää BetterPipen putkia ja sitten pitkille vaakavedoille laittaisi villamattoa putkien ympärille. Ja sitten vasta puhallusvilla. Jos tuon extravillan pistäisi vain suorille putkiosuuksille, niin sen asentaisi aika nopsaan. Kurvit ja haarat sitten BetterPipellä pelkästään.
 

Jolah

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Joo täytyy uusia kun saa vähän lisää pakkasta. Minusta meillä on koko matkalta se 100 mm eristettä ja puhallusvillaa on sitten erinäisiä kerroksia päällä, on aika lailla maksimi joku 15 cm? Korotetun sisäkaton eli talon keskiosalla on eniten, koska IV-putki kulkee lähimpänä koolausta.
 

Mikki

Vakionaama
Jos sinulla kauimmaisessa pisteessä lämpö on pudonnut vain asteen verran kohtuu kovallakin pakkasella, niin se on todella hyvä tulos. Sen puoleen ei pitäisi olla mitään hätää.

Hyvin on eristetty.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Itse lähinnä tuon betterpipen otin siksi, kun inhoan putkien eristystä ja ei se nyt hinnaltaan montaa sataa kalliimmaksi tullut vrt. perinteinen. Onhan siinä tietenkin lisäetuna kondensioeriste "automaattisesti", varsinkin kun puhutaan viilentävästä pilpistä.
 

staari

Jäsen
Tuossa yllä hyvä kommentti eristyskerroksen paksuudesta puhallusvillan päällä. Meillä oli vinossa yläpohjassa 500 ja osin 600mm Ekovillaa ja siellä IV putkia d100-160+LE50. Asennettiin kanavat mahdollisimman alas tietäen villan 20 % painuma. Jos kanavat asennetaan yläreunaan voi puhalluseristekerros "häipyä" putkien päältä painuman ja kanavan pienen liikkeen seurauksena. Varmempi on LE100mm.
20 astetta pakkasta ja vain 50mm eristekerros, tapahtuu esim. märkätilojen poistokanavissa varmasti kosteuden tiivistyminen kanavan sisäpintaan.

Aina kun mahdollista kannattaisi asentaa muutenkin kanavisto höyrysulun sisäpuolelle mutta harvassa talossa löytyy sellaisia kattoja.

Katsoin noita Betterpipen sivuja ja jos olisin tiennyt tällaisesta tuotteesta silloin kun tuli itse asennettua >100m kanavaa, olisi tuollaisesta extraa maksanutkin. Maalikolle ei ihan helppoa ja nopeaa tehdä Al pintaisesta rullavillasta tiiviitä eristyksiä T-haaroihin ja mutkiin. Teippausta paljon ja jos saumoja ei varmista sidontalangalla, teippisaumat aukeaa helposti.
 

staari

Jäsen
Vain amatöörit vetävät IV-kanavia kylmissä tiloissa kuten vinteillä yms.
Eikö ne siellä kylmien tilojen puhallusvilloissa yleensä kulje? Aika harvoin on omakotitaloissa vaikka alas laskettuja kattoja. Vai tarkoititko että joku kanavia villojen päällä vetelee.
No itsellä menee kyllä muutama pystyveto kylmässä. Niitä mietittiin suunnittelijan kanssa mutta jäivät sitten ainoiksi vaihtoehdoiksi rakenteiden vuoksi.
 

Jolah

Jäsen
Meillä menee suoralla sähköllä 13000 kWh vuodessa sisälämpötila 22 ja pinta-ala 125 m2 joten eristys lienee ihan pätevä joo. Tämä kiinnostaa kun meille tuli vasta nyt jälkilämmitysvastus IV-koneeseen ja pohdin sitä säätölämpötilaa. Viimeksi kun oli -25 °C pakkasta niin jo koneen anturi näytti tuloilmaksi n. 14 ja selkeästi alkoi huomaamaan vedontunnetta. Sehän on varmaan ollut viimeisellä elimellä 10 °C luokkaa, mutta sitä en mitannut. Sulatus tietty nostaa tuloilmaa mutta ehkä olisi parempi jos ei sulattaisi niin paljon. Pohdiskelen siis minkä verran pistän masiinaan pyyntiä tuloilmalle. Nyt on +18 ja alin minkä saa on +17. Swegonissa on bugi säädössä joka ei anna asettaa matalempaa, mutta ei sillä nyt ole väliäkään. Kuulemma useimissa koneissa on asetettu tuloilman tavoitteeksi +19 jonka alle grilli lähtee siis auttamaan. Tiedä häntä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Tyypillinen asennustapa on ainakin yksikerroksisissa maanvaraisen laatan taloissa juurikin yläpohjassa. Varmaan voi muutenkin onnistua, jos talon suunnittelee enempi ilmanvaihdon ehdoilla. Yleensä kuitenkin tehdään budjettiratkaisuja niin kuin on aina tehty, ja silloin yläpohjassa on miten kuten eristetyt putket jotka sitten on lisäksi yritetty haudata puhallusvilloihin. Toimahtaa, mutta hukkaa hieman lämpöä. Ei lämpöhukka mikään maailmanloppu kuitenkaan ole, varsinkin jos lämmittelee talonsa edullisesti hyvällä lämpöpumpulla.
 

msr

Jäsen
Itse juuri IV-putket asentaneena olen ihan tyytyväinen, että tulo ja poistoputkesta kummastakin vain noin 3m kulki yläpohjassa, jäi vähemmän ryömittävää ja eristettävää. Muuten sitten nuo jääkin alaslasketuissa katoissa, seinäkoteloissa, lattianrajassa penkin sisällä lämpimällä vintillä yms. Varsin hyvin nuo sai (ainakin omasta mielestä) sellaisiin paikkoihin ettei niistä ole haittaa.

Suurin ongelma tuli vastaan, kun putkien piti kulkea talon korkean osan seinän läpi matalamman osan yläpohjaan ja noiden välissä oleva teräsbetonipalkki oli jo valettu eikä siihen huomattu pistää putkia valmiiksi.
 

repomies

Hyperaktiivi
Ehkei ole maailmanloppu jonkunmielestä, mutta vaikuttaa merkittävästi tuloilman lämpötilaan pakkasilla ja säästää rahaakin. Vähentää toteutuksen riskejä. Haittapuolia ei ole, voi vain voittaa.
Rakennesuunnittelu taitaa olla helpompaa ja halvempaa jos ne putket vaan lätkitään yläpohjaan. Myös putkistosta saa aika simppelin, kirjaimellisesti suoraviivaisen ja hyvin virtaavan, kun ei tarvitse kikkailla missään.

Vaikea jotenkin uskoa, että alaslasketut katot ym ratkaisut olisivat tyystin ilmaisia, jos huonekorkeus kuitenkin pidetään entisellään.

Merkittävin etu on minun mielestäni tuloilman lämpötilassa, joka saadaan lämpimässä kulkevalla putkistolla pysymään halutussa koko putkiston matkalla. Se on jo yksistään sellainen asia, että kannattaisi mielestäni tehdä putket lämpimään. Vedon tunne ei ole kiva juttu.
 

staari

Jäsen
Jos unohdetaan alas laskettu katto ja erilaiset rumat kotelot huonetiloissa, minulle jäi epäselväksi missä ne kanavat vedetään muualla kuin yläpohjassa.
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Sisäkorkeus 30cm lisää tarkoittaa vaan monesti että valmis pakettitalo ei suoraan käy vaan siihen täytyy aina tehdä tuo modifikaatio. Kaiken lisäksi suuri osa ostajista ei ymmärrä koko kanavista mitään tai ainakaan mitä väliä on onko ne yläpohjassa vai sisäpuolella.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Sisäkorkeus 30cm lisää tarkoittaa vaan monesti että valmis pakettitalo ei suoraan käy vaan siihen täytyy aina tehdä tuo modifikaatio. Kaiken lisäksi suuri osa ostajista ei ymmärrä koko kanavista mitään tai ainakaan mitä väliä on onko ne yläpohjassa vai sisäpuolella.
Joo, noin herkästi on kuten sanot.

Vähempikin riittäisi mutta 30 senttiin mahtuu kattokonvektori. Tietysti voisi tehdä jonkin tilan hieman matalammaksi ja sen katossa hajottaa 160mm rungosta joka huoneeseen 100mm putkella ja seinäventtiileillä, (esim khh, vh pesuhuone). Silloin vois onnistua pakettitalossakin vaikka mikä?
 
Viimeksi muokattu:

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Yksikerroksisessa ok-talossa saa iv-kanavat vedettyä lämpimissä tiloissa eikä vaikuta kustannuksiin mitään - jos asia osataan huomioida suunnitteluvaiheessa (pitää olla ennen rak.suunnittelua tiedossa - eikä onnistu kaikilta rakennesuunnittelijoita)

Onnistuu kyllä 1,5 ja 2 kerroksisissakin.

Ehkei ole maailmanloppu jonkunmielestä, mutta vaikuttaa merkittävästi tuloilman lämpötilaan pakkasilla ja säästää rahaakin. Vähentää toteutuksen riskejä. Haittapuolia ei ole, voi vain voittaa.
Itse vedin kaikki tulo- ja poistoilmaputket kaksikerroksisessa talossa höyrynsulun sisäpuolelle. (Ainoa poikkeus yhden yläkerran huoneen putket kun olisi tullut muuten ruma kotelointi jonnekkin näkyville.)

Voin sanoa, että viikkokausia piti miettiä putkireittejä ennen kuin löytyi järkevimmät reitit kun tarkoitus oli välttää alaslaskettuja kattoja ja kotelointeja. Pakko oli silti esimerkiksi vessassa, vaatehuoneessa ja kodinhoitohuoneessa laskea katto että putket sai sinne kulkemaan. Huonekorkeus on muuten onneksi 294 senttimetriä, niin eipä tuo maailmaa kaada vaikka jostakin kattoa piti laskeakkin.

Kyllä se minun käsitykseni mukaan hieman kustannuksia nostaa työ- ja suunnittelukulujen muodossa jos putket vetää kaikki höyrynsulun sisäpuolelta kulkemaan. Grynderin perusratkaisuhan on vetää ne putket sinne yläpohjaan puhallusvillojen sekaan. Jos itse talon rakentaa ja suunnittelee, niin silloin siinä ei juuri mene lisää rahaa vaan pelkästään enemmän omaa aikaa.

Tuloilmaputkien kondenssieristäminenkään ei varmaan tullut maksamaan edes 500 euroa, mutta aikaa siinä menee paljon kun leikkaa solukumimatosta sopivat palat joka kohtaan putkia ja kiinnittää ne sopivalla liimalla. Suoraa putkea eristää kyllä helposti vaikka kuinka pitkästi, mutta tahtoo oma järki loppua kun piirtää kaavoja miten matto pitää leikata jotain Y-haaraa ja T-haaroja varten niin ettei mihinkään jää edes millin rakoja.
 

repomies

Hyperaktiivi
Joo, maallikko kuvittelee että talosta tulee korkeampi ja kalliimpi. Kotelointeja harva haluaa nähdä, ja jos niitä ei näe, niin sitte on suunnittelua tehty IV-edellä, mikä taas ei välttämättä aina ole fengshui-akkojen mieleen.

Noita hyviä rakenteellisia ratkaisuja voisi tietysti esitellä, jos kerta niitä on tiedossa. Taatusti olisi hyödyllistä noin laajemmassakin mittakaavassa.
 

Mikki

Vakionaama
No ei ne yläpohjassakaan olevat putket huonoja ole kunhan ne eristetään kunnolla. Putkiksi BetterPipet niin kondenssi on hoidossa ja putket perushyvin eristetty. Läpiviennit hjörynsulkuun hoituu tuolla myös laadukkaasti.

Sitten putkien päälle 100mm kivivillamatto suorille osuuksille vähintään. Ja lopuksi puhallusvillat.

Maksaa jotain näin tehtynä, mutta maksaa ne alaslaskutkin ja koteloinnit. Lisäksi yläpohjassa putkiin voi tehdä hoonausluukut mihin pääsee käsiksi helposti.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Joo, maallikko kuvittelee että talosta tulee korkeampi ja kalliimpi. Kotelointeja harva haluaa nähdä, ja jos niitä ei näe, niin sitte on suunnittelua tehty IV-edellä, mikä taas ei välttämättä aina ole fengshui-akkojen mieleen.

Noita hyviä rakenteellisia ratkaisuja voisi tietysti esitellä, jos kerta niitä on tiedossa. Taatusti olisi hyödyllistä noin laajemmassakin mittakaavassa.
Näkymätöntä ratkaisua ei olekkaan, jossain muuttuu korkeus kun töttörö jää höyrynsulun alapuolelle.
Tehtävissä silti, hädässä apuun teettää vaikka kanttikanavaa.
 

Jolah

Jäsen
Niin. Kyseessä ei ole uskon asia. Onhan noita muutamia (kymmeniä) pientaloja toteutettu ja kustannukset tiedetään tarkastikin. Eipä tuossa ole ihmeempää kikkailua tarvittu. Maallikot ovat tietysti asiasta ihmeissään ja Etelä-Suomessahan ei näytetä tätä asiaa oikein edes osaavan. The North leads the way once again.

Mitään alaslaskettuja kattoja noissa kohteissa ei ole juurikaan ollut. Huonekorkeuskin tavanomainen 2.5..2.6.
No ei kukaan ole kovin ihmeissään. Perushommia. Isot talotehtaat ei vaan tuohon lähde. Etelässä riittää hyvä eriste.

Harmittaa kun kovia pakkasia on vaan se pari viikkoa, en nyt pääse enää mittailemaan. Huomenna etelässä +3 Tosilappi -15.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Mahtaa olla upea hintalisä noissa.
Muistaakseni (yhden kohteen kokemus noista) oli että 2.5x kalliimmat. Lisäksi onglema oli tietty se että ihan kaikkea ei löydy valmiina sekä se että ihan mistä tahansa puodista et osia hae, mikäli huomaatkin tarvitsevasi sen pari kappaletta haaroja jne..
Idealtaan tietty mukava, eristämisen tarve vähenee radikaalisti.
 

burmanm

Vakionaama
Lämpöhäviöitä silti systeemiin jää vaikka kuinka olisi "uretaanieriste" puhumattakaan siitä, että höyrynsulusta mennään läpi ja monta kertaa!
Ja niillä merkitystä taas miten paljon? Jos tuloilma jäähtyy asteen matkalla kauimpaisiin huoneisiin, niin mitä se lopulta maksaa? Euron vuodessa? Kyllä ne edut pitäisi jostain muualta löytää. Eristämisen ongelmaahan tuo höyrynsulun sisällä vienti ei poista, jos vaikkapa halutaan sinne viimeiseenkin huoneeseen vaikka hieman viileämpää ilmaa viedä.
 

burmanm

Vakionaama
Eipä niitä huoneista yleensä ilmalla yritetä viilentää, joten sellaista eristämistä en ole nähnyt harrastettavan oikeassa elämässä.
Etkö? Montakohan Nilanin jäähdyttävää PILPpiä on myyty? Kyllä niitä varmaan tuhansia on pientaloissa Suomessa. Tälläkin forumilla niitä on aika monta.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
125mm kanavassa hintaero noin 5e/jm valmiiksi uretaanieristetty vs. paikallaan villaeristetty, ja kyse pelkästään materiaalista, eli ei ne kanavat itsensä ympärille niitä villoja kääri. Itse arvostan omaa aikaani sen verran, että tuo hintaero kyllä hankki itsensä takaisin ainakin säästyneillä hermoilla.

Viime kesän hellejakso vielä sen verran tuoreessa muistissa, että ei silloin ainakaan kaduttanut viilentävän pilpin hankinta toisinkuin naapuris, joka osti heti ensimmäisenä kesänä uuteen omakotitaloonsa erillisen ilmalämpöpumpun, jolloin rakennusaikana saatu "säästö" menikin siihen pumpun hankintaan ja nyt seinää koristaa sisä ja ulkoyksikön eikä ilma leviä edes olohuonetta pitemmälle - toisinkuin kanavaa pitkin tuleva viileämpi ilma.

Kanavat kyllä kannattaa eristää kunnolleen, sama millä, kunhan eristää. Kaiken kaikkiaan itse kyllä voin tuota BP;tä suositella, osat riitti ja palvelu pelasi.
 
Viimeksi muokattu:

Telehell

Aktiivinen jäsen
Hieman epäilen tuota ilpin viilennyksen leviämistä olkoon miten hyvin sijoitettu tahansa, viimeistään siinä vaiheessa tulee stoppi kun laitetaan väliovi kiinni kammarista. Kanavan kautta tuleva jäähdytys toimii vielä tuossakin vaiheessa.

Niin hs;n alapuolella kulkeva kanavisto ei tietenkään tarvitse lämmöneristettä ympärilleen, mutta kondensioeriste voi tulla tarpeelliseksi. Toki tuo ratkaisu näkyy sitten muissa kustannuksissa, onhan se 20cm ylimääräinen tila jostain otettava jos meinaat normaalin huonekorkeuden pitää perinteissä talossa ellet meinaa kanttikanavalla koko systeemiä tehdä.
 
Ylös Bottom