Tuloilmakanavan lämmöneristys ja -hukka

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ilp levittää kylmän paremmin kuin lämpimän. Mutta ei tietenkään jos ovet pistetään kiinni.
 

Jolah

Jäsen
No, meillä yksi 12 kBtu:n ILP pitää yli 200 kerrosneliötä siedettävänä kesäisin, Piti viime kesänäkin. Toisin kuin kuvittelet, kyllä "ilma leviää" - tai pikemminkin comfort tässä tapauksessa.
12000 BTU:ta ei ole juuri mitään, toki puhuit siedettävästä ja varmaankin tarkoitat sitä kosteudenpoistoa. Meillä on siirrettävä 12000 BTU ilmastointilaite ja se oli viime kesänä tosi ahkerassa käytössä. Se poistoputki on vaan niissä ongelma mutta illalla se huuti 4-5 h, 10 litran ämpäri oli puolillaan kondenssivettä ja sisälämpötila laski 1-2 astetta. Ratkaisevaa on se kosteuden lasku. Yhden huoneen sillä viilentää parissa tunnissa tosi viileäksi.

Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/product/43707/gcctf on aika vastaava kuin meillä.
 

Mikki

Vakionaama
Kosteudenpoisto se onkin tärkein tekijä viilennyksessä. Tuon vuoksi ilmanvaihdonkin kautta tapahtuva viilennys toimii yllättävän hyvin, vaikka viilennysteho itsessään on aika vaatimaton.

ILP:n viilennysteho kyllä riittää useimpiin kämppiin, mutta kyllähän niitä on järkevää käyttää jatkuvasti, eikä mitään 4-5h jaksoa päivässä. Näin hellejaksolla tupa ei pääse lämpenemään pahasti ja se 12000 BTU tehokin riittää pitämään olon siedettävänä.

Ehkä fiksuin tapa Suomen oloihin viilentää tupaa olisi ilmanvaihto jäähdytyspatterilla ja maapiiri talon alla. 10-20W teholla pyörittäisi litkua ja kondenssivesi vain lorisisi viemäriin. Saattapi olla että tuo jo useimpiin taloihin riittäisi jäähdytykseksi. Ketjun aieeseen liittyen, tuo vaatii kyllä kondenssieristetyt IV-kanavat, koska hyvä kanavapatteri voi vetää tuloilman aika viileäksikin.
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Siirrettävää jäähdytintä ei pelkällä jäähdytysteholla voi verrata ilpiin. Toinen jäähdyttää olemassaolevaa ilmaa toinen vaihtaa vimmatusti ilmaa eli puhaltaa sisäilmaa ulos ja samalla jostain tulee uutta tilalle samanmäärän. ILP voittaa monin verroin.
 

staari

Jäsen
Kanavavedoista sen verran että kun nyt on unohdettu kotelot, alaslasketut katot, villoissa, kanttikanavat ja yläpohja, jää epäselväksi missä ne kulkee. Tämä alkoi oikein kiinnostamaan.
 

Mikki

Vakionaama
Sanoppa nyt Scroll mitä huonoa uretaanieristetyssä kanavistossa on? Hinta tuli kyllä jo esille, varsinkin jos ei laske sille hintaa, että käyttää järkyttävästi aikaa villalla eristämiseen.

Ja jos meinaat, että kanavia ei tarvitse eristää, etenkään kondenssieristää, niin onkohan tuo nyt oikeasti fiksua kun ei sitä talon elinkaaren aikana tiedä, että millainen IV-kone aikanaan haluttaisiin laittaa... 50v. sisällä voi kummasti kehitys kehittyä ja aito ilmastointilaite olisi saatavilla taloon edullisesti, jos vain kondenssieristetyt kanavistot on asennettu.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Muistelinkin joskus lukeneeni tästä höyrynsulun alapuolelle asennuksesta ilman "päällepäin" näkyviä ratkaisuja. Löytyihän tuo oppari vielä netistäkin, onhan tuota pohdittu ihan talotehtaan toimestakin jo aiemmin.

Tässä

Edit; ja onhan siis saneeraustyömailta tuttu tekniikka mahdollista uudistuotannossakin, eli suunnitellaan kalusteet niin että pääsee kuljettamaan putket kalusteiden yläpuolella peitelevyjen ja verhokoteloiden takana. Ei tosin mikään kaunein ratkaisu omaan silmään, kun nykymuodin mukaisesti haetaan tilaa ja avaruutta.
 
Viimeksi muokattu:

Arvid

Jäsen
Onkohan tuollainen Vallox BlueSky mistään kotoisin käytännössä? Vaikuttaisi melko kätevältä asentaa ja piilotella rakenteisiin peltitötteröihin verrattuna.

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/helppoa_ilmanvaihtokanavointia_vallox_bluesky_-ilmanjakojarjestelma.html

Tein jälkikäteen parannuksia yläpohjan peltikanavien eristykseen muun rempan yhteydessä. Vinkkinä paras villa tuohon on Knauf Spaceroll, koska se on jotenkin pinnoiltaan poltettu kiinni ja siksi miellyttävä käsitellä. Niissä on mielenkiintoinen ruokainen haju (ei käsiteltäväksi nälkäisenä). Se ei haittaa että oli myös edullisinta, ainakin tuolloin.

Muutakin tuossa rempassa tehtiin, mutta 84 (yläkerta) + 23 (at) neliön yläpohjan parantelu tiputti kulutusta vuoden jaksolla 6000kWh.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Kaveri laittoi omaan taloonsa tuon blueskyn. Kävin silloin sitä ihmettelemässä. Väittäävät ettei se kanava muutu sähköiseksi (muovia kun on), mutta ainakin työmaaolosuhteissa kyllä pölyä itseensä imi. Lisäksi kanavan kiinnitys on erikoinen ts. harva ja kanava on käytännössä joustavaa haitariputkea, itse mietin lähinnä sitä jos kanava nuohotaan niin heiluuko kanava tehden ympärilleen tuulitunnelin puhallusvillaan.
 

Jolah

Jäsen
12000 BTU:ta on 12-sarjan ilppi. En nyt sanoisi että se on "ei mitään".

Esimerkiksi Mittupishi Ilektrikin lämpöpumpuissa se on mallisarjanumerolla 35. Ei 25, joka on pienempi nro.

On minulla tuollainen siirrettävä ilmastointilaitekkin. Peräti Midean tekemä. En muista kyllä termistä jäähdytystehoa.

Ei se kyllä tehokkuudeltaan ole lähelläkään ILPpiä jäähdytyksessä. Ääntä siitä kyllä lähtee perkeleellisesti.

Meillä ILPpi ei ole edes mitenkään kovilla viime kesänäkään jäähdytyksessä. Invertterikoneena se sääti tietysti tehonsa sopivaksi. Olisko ollut sellaista laiskanpulskeaa rientokäyntiä mitä mennä puksuttelu. Ei missään tapauksessa maksimiravia tai pikalaukkaa.

Useinhan näissä vehkeissä rajoittavana tekijänä on lauhdutin(puhallin) tai ilmavirta sinne. Noissa siirrettävissä vehkeissä on minusta aika surkeat ratkaisut siihen. Se haitariputkikin fuskaa lämpöä takaisin jäähdytettävään tilaan aika lailla.

Ihan järkeenkäypivä syitä miksi siirrettävän jäähdyttimen 12000 BTU:ta ei ole sama asia kuin ILPin 12000 BTU:ta jäähdytystä.
Puhutaan siis ihan jäähdytystehosta. 12000 BTUta ei ole kovin kummoinen. Itse työskentelin vielä hetki sitten ajoneuvoilmastointivalmistuksessa/suunnittelussa ja voin kyllä sanoa että 12000 BTU:ta on tosi mieto, mutta riittää kosteuden poistoon joka sen mukavuuden tuo. BTU arvoahan ei saa esittää mistään ottotehosta tms. vaan BTU tarkoittaa nimenomaan sieltä ulostulevaa lämmitys tai viilennystehoa. Tästä on jotkut valmistajat jääneet kiinnikkin, siis ajoneuvopuolella, kun ei ole viitsitty tehdä tarpeellisia labroja laitteen todellisen tehon selvittämiseen vaan laskeskeltu kertoimilla virrankulutuksesta. Silloin tulee liian optimistisia arvoja, luokkaa 1,5-2 kertaa todellista suurempia arvoja.

Siirrettävien koneiden tehoa laskee juuri se ongelma, että niissä on se kuuma poisto. Jos laitat ikkunasta ulos, tulee hirveä alipaine joten ikkuna on jätettävä raolle. Jos laitat suurimpaan poistoilmaventtiiliin kuten kuivauskaappi laitettaisiin ilmaraolla, ei se venttiili pysty imemään kaikkea. Jos molempien teho on 12000 BTU ja se on oikein laskettu, niin se on tasan sama se teho. Meillä ainakin kerää sitä vettä ihan järkyttävän määrän tuossa ajassa. Sen takia ei pidetä päällä kokoaikaa kun se tosiaan huutaa niin järkyttävästi. Toi Swegonin LTO toimii kyllä kesällä tosi fiksusti kunhan yöllä vaan ilma viilenee eikä ole ollut ILP tarvetta.
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Onkohan tuollainen Vallox BlueSky mistään kotoisin käytännössä? Vaikuttaisi melko kätevältä asentaa ja piilotella rakenteisiin peltitötteröihin verrattuna.

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/helppoa_ilmanvaihtokanavointia_vallox_bluesky_-ilmanjakojarjestelma.html
Joskus kun noita katselin, niin niissä taisi olla aika iso vastus verrattuna perinteisessä kanavassa virtaukseen verrattuna.

Eli vaatii isompaa LTO koneetta tai ainakin sen ajamista suuremmilla tehoilla. Se taas lisää kustannuksia, kasvattaa sähkönkulutusta ja lisää melua.

Jos tila putkille on kortilla, niin voihan tuo olla järkeväkin ratkaisu.
 

Mikki

Vakionaama
Onnea vain sille, joka tämmöiset Valloxit nuohoaa.... jos itse tekee menee ehkä viikko aikaa ja jos teettää, niin menee rahhoo vähintäänkin riittävästi, ainakin jos haluaa saada puhtaat kanavat.

Vallox.jpg
 
Joskus kun noita katselin, niin niissä taisi olla aika iso vastus verrattuna perinteisessä kanavassa virtaukseen verrattuna.

Eli vaatii isompaa LTO koneetta tai ainakin sen ajamista suuremmilla tehoilla. Se taas lisää kustannuksia, kasvattaa sähkönkulutusta ja lisää melua.

Jos tila putkille on kortilla, niin voihan tuo olla järkeväkin ratkaisu.
Tuolle vastakkainen lähestymistapa olisi minimoida kanavoinnin tarve ylipäätään: huonekohtaiset ilmanvaihtokoneet tai perinteisempänä ratkaisuna tekninen tila keskelle taloa ja tuloilman jakelu lyhyillä putkillä ja poistoilma sitten tarvittaessa pidemmillä. Tulee eristämisetkin sivutuotteena edullisemmaksi.
 

fraatti

Vakionaama
Kuinka ongelmallisia ne ilmanvaihtokanavat nyt todellisuudessa ovat siellä yläpohjassa vai tehdäänkö tässä kärpäsestä härkästä? Nykyään puhallusvillaakin on jo kertaalleen eristettyjen putkienkin päällä jo varsin mukavasti. Siitä ei toki pääse mihinkään että ei toi putkien eristäminen sitä mukavinta hommaa ole...
 

repomies

Hyperaktiivi
Eipä ole itsekään tullut vielä OKT-kohdetta vastaan missä perusmallisen pikkuilpin jäähdytysteho ei Suomen oloissa riittäisi. Ökylinnoja en tosin ole sisältä nähnytkään. Jos talossa on valtavasti lasipintaa etelään ja länteen, joista pääsee paistamaan aurinko sisään, niin ehkä joku sellainen kohde sitten vaatii hetkellisesti enempi tehoja.

Keskimäärin porukka tälläkin palstalla vain ihastelee miten pienillä ottotehoilla ILPit käy, kun niiden annetaan jäähdyttää 24/7.

ILPpien haasteet ovat akselilla melu ja jäähdytetyn ilman leviäminen kaikkialle. Etenkin öisin, kun olisi kiva pitää oviakin kiinni eikä ylimääräistä melua kaivata. Mutta hiljaisiakin malleja on. Velipojan vanha mitsu fd esimerkiksi on melkoisen hiljainen jäähdytyksellä.
 

staari

Jäsen
Nimimerkin Telehell Linkissä ainakin on monta toteutustapaa kanavareititys keskusteluun liittyen. Hyvillä rakennekuvilla ja selostuksilla, joista jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä. Omaan taloon tuossa olisi ollut äkkiä katsoen toteutuskelpoisia ratkaisuja joilla eristys ja höyrysulun lävistykset olisivat jääneet minimiin. Kondenssieristyksen tarvetta eivät poista.

Liekä tätä nimimerkki Scroll tarkoittanut vai jotain muuta. Parempi olisi pistää heti "hyvä kiertämään" ilman arvoituksia jos kerran tietää miten homma hoidetaan.
 

msr

Jäsen
Hieman epäilen tuota ilpin viilennyksen leviämistä olkoon miten hyvin sijoitettu tahansa, viimeistään siinä vaiheessa tulee stoppi kun laitetaan väliovi kiinni kammarista. Kanavan kautta tuleva jäähdytys toimii vielä tuossakin vaiheessa.
Eihän sen viilennyksen tarvitse välttämättä levitä, kunhan kuumuus ei leviä. Yksinkertaisena esimerkkinä ILP olohuoneessa, jossa isot ikkunat etelään. Olohuoneesta pohjoiseen olevat kammarit eivät tarvitse lisäjäähdytystä, kun olohuoneen lämpötila ei kohoa. Eri asia tietysti jos päästää ensin koko talon lämpenemään tukalaksi ja sitten alkaa jäähdyttää...
 

Jolah

Jäsen
Voisiko kirjoittajat palata aiheeseen, kiitos! /janti
Tässä oli nyt kyse siitä että mitä teillä on nuo arvot, siis ihan vaan kiinnostaa. Ihan vaan kysyjä haluaa tietää koneelta lähtevän tuloilman (ja poistokin kiinnostaa) lämpötilan ja kauimmasta putkiston elimestä oikeasti tulevan lämpötilan sekä luonnollisesti ulkona vallitsevan lämpötilan.

Huonoon aikaan tuli tämä avaus kun huomenna näyttäis olevan jo +7 astetta lämmintä...

Meillä ei siis vastuksen laiton jälkeen KERTAAKAAN ole se käynyt päällä eli nyt ei pääse oikeen tunnustelemaan sitä säätölämpötilaa. Pidetään se +18 nyt kuitenkin. Saa olla nimittäin yli -10 ulkona että tippuu tuon +18 alle tuloilma kun poisto on se +22...+23.

Ps. me ollaan tosi tyytyväisiä meidän kanaviston yläpohjassa menoon, korotettuun sisäkattoon ja kanaviston eristykseen. Tuntuu olevan toimiva kokonaisuus kun 4 henkinen perhe kuluttaa suoralla sähköllä + pikkusella 1000kg takalla (4 kiintoa puuta näyttäis menevän) vain 13000 kWh vuodessa ja talvella meillä on aina +22 sisällä. Laskin kesän päiväkulutuksista, että jos 0 tienoilla menee päivässä se 35 kWh, siitä on käyttövettä ja valaistusta ym. ei lämmitystä ainakin 15 kWh, koska kesällä pyöritään 15-25 kWh välissä, toki sillä siirrettävällä on viillennelty. Jälkilämmitysvastus meille hankittiin mukavuussyistä kun meidän termarit ei mittaa ilmaa vain ainoastaan laattaa ja nopeat kylmentymiset aiheuttaa viivettä lämmössä.
 

Xyron

Jäsen
Miten kanavat kannattaa eristää jos ei ole ollenkaan eristetty muuta kuin jäteilmaputki? Siinä ne kanavat puhallusvillan päällä kulkee eristämättöminä. Millö eristetään ja kuinka paksua ja paljonko kannattaa laittaa puhallusvilla vielä päälle? Nyt yläpohjassa 300mm ekovilla ja painunut melko hyvin kasaan. Ilmanvaihtona toimii nilan pilp. Koneelta lähtevä tuloilma nyt n 30 astetta kun ulkona +2. Tuloilma kauimaisessa huoneessa 15 astetta, huone 18 astetta. Onko eristys ongelma kanavissa vai jossain muualla?
 

Xyron

Jäsen
Ei yhtään. Talo ostettiin 2015 rakennuttajalta ja oli jäänyt vähän tekemättä siellä sun täällä. Olen pikkuhiljaa laittanut kuntoon ja nyt tuo jäi vaivaamaan kun olen mietiskellyt kun edellinen omistaja valitti että kyseinen huone on aina kylmempi kuin muut. Vieskan elementti talo vm2008 ja rakennuttaja on tehnyt säästäen aika paljon itse. Olisiko ideoita?
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Putkien ympärillä ei mitään mutta puhallusvillaa kuitenkin putkien alla
No huhhuh, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti ei ole oikaistu jossain kriittisemmissä paikoissa - ei niin että se putkien eristäminen puhallusvilloissa ryömien hauskaa olisi - mutta tuossa sentään tuskin on suurempaa tuhoa syntynyt mitä nyt energiaa haaskattu.
 

Xyron

Jäsen
No huhhuh, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti ei ole oikaistu jossain kriittisemmissä paikoissa - ei niin että se putkien eristäminen puhallusvilloissa ryömien hauskaa olisi - mutta tuossa sentään tuskin on suurempaa tuhoa syntynyt mitä nyt energiaa haaskattu.
Niinpä, minkäs teet. Sekaan vaan. Riittääkö 50mm vai pitäisikö laittaa 100mm putkien ympärille ja sitten vielä puhallusvillaa lisäksi? Viime kesänä toki vedettiin nilanin kautta jäähdytystä täysillä läpi kesän. Kun kävin yläpohjassa katsomassa niin ei ainakaan mitään kosteutta löytynyt villan seassa kun sekoilin. Ei auta muuta kuin eristämään.
 

Mikki

Vakionaama
Ohhoh... jopas on jäänyt hommat kesken. Tuota kautta karkaa kyllä reippasti energiaa, että kannattaa laittaa kuntoon. Kuten tuossa mainittiinkin, niin tuhoja tuskin. Höyrynsulun läpiviennit kannattaa toki tarkistaa, ne voi olla myös puutteelliset.

100mm kivivillan kanssa voisi ainakin alkuun käydä pidemmät linjat läpi. Rautalangalla kiinni.
Puhallusvillaa voi hyvin lisätä jos on tilaa. Ja putkien päälle vähän "vallia".
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ei sitten mitään villoja vaan höyrytiivis armaflex tai vastaava tulokanaviin jos pilp jäähdyttää.
Kysele mitä eristysammattilainen ottaa työstä.
 

Arvid

Jäsen
2015 ostettu talo on vielä myyjän vastuun alla, joten on syytä tutkia onko muuta korjattavaa, ja sitten reklamoida rakennuttajalle. Jos villat on unohtuneet, niin tarkastaisin myös höyrynsulun läpivientien toteutustavan ainakin muutamasta kohtaa. Tutki myös yleisesti ettei yläpohjassa ole ilmavuotojen tuomaa kosteutta. Se voi johtaa isompaankin remonttiin.

Reklamaation lopputulema voi olla että ei kannata riidellä, ja ryömit yläpohjaan eristeet kourassa. Mutta kannattaa kokeilla, maineestaan tarkka grynderi voi homman hoitaakin. Kokemusta on.

Olen putkien eristysprojektin tehnyt samalla kun (ammatti-)rakennuttaja korjaili meillä isompia vikoja tiiveydessä. Putkissa oli vain 50 mm villaa, ja laitoin pääosin 125 mm lisää. Puhallusvillan yläpuolella kulkeviin putkiin laitoin ympäri kiertäen, ja villan alle jääviin vain yläpintaan. Eihän se kivaa ole, mutta jos tilaa on niin ihan inhimillinen homma. Joku 40 metriä putkea vei muutaman pitkän illan amatööriltä huolella kykkien.

Jos tosiaan on tarkoitus käyttää PILPiä jäähdytykseen, niin kondenssisuojatun eristeen asennus on kertaluokkaa v-maisempi pikkutarkka homma. Silloin voi villat melkeinpä unohtaa jälkiasennuksena.

Tämä oli hyvää tavaraa: halpaa 125mm versionakin ja ok käsitellä, koska on poltettu pinnoilta ja ei kutise. https://www.byggmax.fi/eristerulla-p16545
 
Viimeksi muokattu:

dumo

Aktiivinen jäsen
Piti ihan itsekin mitata kun alkoi huolettaa että olisikohan meilläkin oikaistu:hmm:. Ulkona n. +2C. Valloxin mukaan tuloilma kennon jälkeen +18C. Teknisen tilan tuloventtiilistä mitattu +18,4C (lähes IV-koneessa kiinni). Yläkerrassa kauimmainen tulo +17,8C. Alakerrassa vastaavasti kauimmainen tulo karvan alle 20C. Pitää mitata uusiksi kunnon pakkasella.

Yläkerran putket (yläpohjassa) on leimattujen piirustusten mukaan eristetty 2x50mm palovillalla ja päällä puhallusvillat. Mitä lienee oikeasti, pitänee joskus kömpiä tutkimaan - kuntotarkastaja on kuitenkin raporttiin kirjoittanut havainnon ”Ilmanvaihtokanavat ovat eristetyt yläpohjan osuudella”.

Alakerran putket menevät lasketussa alakatossa (ontelolaatta päällä, kipsilevy tai panelointi alla). Piirustuksissa näissäkin Armaflex, mutta siinä kohtaa on alettu luistaa - eipä ole muovikanavissa mitään eristeitä päällä. Ei tällaisesta oikein jaksa tapella...
 

Xyron

Jäsen
Ohhoh... jopas on jäänyt hommat kesken. Tuota kautta karkaa kyllä reippasti energiaa, että kannattaa laittaa kuntoon. Kuten tuossa mainittiinkin, niin tuhoja tuskin. Höyrynsulun läpiviennit kannattaa toki tarkistaa, ne voi olla myös puutteelliset.

100mm kivivillan kanssa voisi ainakin alkuun käydä pidemmät linjat läpi. Rautalangalla kiinni.
Puhallusvillaa voi hyvin lisätä jos on tilaa. Ja putkien päälle vähän "vallia".
Jännästi on kuitenkin saanut jäteilmaputken eristettyä jotenkin. Tulo ja poisto ei ollenkaan. Itse ajattelin laitta 100mm tavaraa molempiin.
Ei sitten mitään villoja vaan höyrytiivis armaflex tai vastaava tulokanaviin jos pilp jäähdyttää.
Kysele mitä eristysammattilainen ottaa työstä.
Mites tuo solu kumi asennetaan kun on jo villat?
2015 ostettu talo on vielä myyjän vastuun alla, joten on syytä tutkia onko muuta korjattavaa, ja sitten reklamoida rakennuttajalle. Jos villat on unohtuneet, niin tarkastaisin myös höyrynsulun läpivientien toteutustavan ainakin muutamasta kohtaa. Tutki myös yleisesti ettei yläpohjassa ole ilmavuotojen tuomaa kosteutta. Se voi johtaa isompaankin remonttiin.

Reklamaation lopputulema voi olla että ei kannata riidellä, ja ryömit yläpohjaan eristeet kourassa. Mutta kannattaa kokeilla, maineestaan tarkka grynderi voi homman hoitaakin. Kokemusta on.

Olen putkien eristysprojektin tehnyt samalla kun (ammatti-)rakennuttaja korjaili meillä isompia vikoja tiiveydessä. Putkissa oli vain 50 mm villaa, ja laitoin pääosin 125 mm lisää. Puhallusvillan yläpuolella kulkeviin putkiin laitoin ympäri kiertäen, ja villan alle jääviin vain yläpintaan. Eihän se kivaa ole, mutta jos tilaa on niin ihan inhimillinen homma. Joku 40 metriä putkea vei muutaman pitkän illan amatööriltä huolella kykkien.

Jos tosiaan on tarkoitus käyttää PILPiä jäähdytykseen, niin kondenssisuojatun eristeen asennus on kertaluokkaa v-maisempi pikkutarkka homma. Silloin voi villat melkeinpä unohtaa jälkiasennuksena.

Tämä oli hyvää tavaraa: halpaa 125mm versionakin ja ok käsitellä, koska on poltettu pinnoilta ja ei kutise. https://www.byggmax.fi/eristerulla-p16545
Täytyypä soitella ja kysellä miten saataisiin hoidettua. Kiitos kaikille avusta!

Miten tuollainen eriste? https://www.taloon.com/ilmastointimatto-hvac-mat-alucoat-100x900x4450-mm-4-01-m-/LVI-8333088/dp?openGroup=7509
 
Ylös Bottom