Tutkimus maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun säästöistä (á la Lämpöässä)

Killi10

Aktiivinen jäsen
Mulla Sabiana Si-IR2 ja Si-IR4. 7 asteen kiertovedellä arvot. Max jäähdytyskapasiteetit 2.6kW ja 4.3kW. Käytännön jäähdytystehot max 2.3kW ja 3.2kW. Aika puhinaa maximitehoilla pitävät, vaikka ilmoitettu 37 ja 48 db. Max tehonotto malleilla (puhallin + elektroniikka) 39.9W ja 56W.
Noita arvoja voi käyttää siis kaivoveden ja vilpin jäähdytetyn veden kanssa.

Lämmityskäytössä eivät suostu käynnistymään alta 30 asteen kiertovesillä. Jäähdytyskäytössä toisinpäin. Jos maalämpöön esim meinaa kovektoreita myös lämmityskäyttöön, niin kannattaa tsekata voiko raja-arvoja säätää, vaatii hyvän kierron, ettei kenno jäähdy ja nuo ei ala pätkäkäymään.

Edit: Ei ole kunnon kulutusseurantaa, mutta edelliskesän tuskahelteillä ei montaa kymppiä voinut sähköön mennä normia enempää kesän aikana. Mulla normaalisti vesikierto päällä pattereissa kesällä ja käyttövesi kiertää pannun läpi, jolloin jäähdyttää patterivedet noin 20 asteiseksi. Arvioni normaalissa taloudessa vilp jäähdytys voi tulla max 100 euroa lämpökaivoa kalliimmaksi. Kaivon kanssa toiminta voi olla hieman helpommin hallittavissa. Jos vilp on koko kesän automaatilla, niin voi tulla jäähdytysreservin pito toki kalliiksi. Osaa tuo tietenkin ulkoilman mukaan haistella tarvetta. Vilp vaatii siihen soveltuvan työsäiliön. Mulla rosteripuskuri. Ei lämmityskäytössä vilp ollenkaan kesällä.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ilpit jäähdyttävät höyrystyvän kylmäaineen maksimitehollaan lähelle 0 astetta (ehkä alikin). Kaivosta on mahdotonta saada vastaavaa tehoa. Periaatteessa konvektoriin voi syöttää ehkä -2-asteista liuosta (ilman että kenno alkaa jäätyä), jos jäähdyttää maalämpöpumpulla niin, että hukkaa tuoton jonnekin (uima-altaan lämmitykseen tai harakoille esimerkiksi) ja ohittaa kaivon (tai maakierron) sopivalla säädettävällä ohitusventtiilillä. Eli konvektorin todellinen teho jäähdytyksessä on ihan veteen piirretty viiva, mutta kaivosta saatavalla "ekojäähdytyksellä" tuskin päästään yli puoleen nimellistehosta etelärannikon kaivojen kesälämpötiloilla.
 
Mitäs raati on tästä mieltä?

" Lämpöässä maalämmöllä lämmiteltäessä ei tarvitse kylmänäkään talvena jännittää laitteen toimintaa tai sähkölaskua. Lämpöässä toimii kovillakin pakkasilla täydellä teholla ja hyötysuhde pysyy samana kuin ilma/vesilaitteella +2 C lämpötilassa. Vertailun ilma/vesilämpöpumpulla alin toimintaraja ‐20C, jolloin se muuttuu kokonaan sähkölämmitykseksi. ‐Lämpöässä tekninen osasto"

Tähän minä sitä vastausta olen vuosia metsästänyt. Tuo +2 °C (jos tarkoittaa ulkoilman lämpötilaa) voi olla VILPille tiukka tavoite, sillä siinä joutuu tosielämässä sulatuksille. Etelä-Suomessa kuitenkin huhtikuulta - lokakuulle on ilma on keskimäärin maata lämpöisämpää ja silloin voisi olla kerätä jotain etujakin ihan oikeasti.

Tämä löytyy tuosta ladattavastä liitteestä eli koko "tutkimuksesta"
 

Sakarikk

Jäsen
Mulla Sabiana Si-IR2 ja Si-IR4. 7 asteen kiertovedellä arvot. Max jäähdytyskapasiteetit 2.6kW ja 4.3kW. Käytännön jäähdytystehot max 2.3kW ja 3.2kW. Aika puhinaa maximitehoilla pitävät, vaikka ilmoitettu 37 ja 48 db. Max tehonotto malleilla (puhallin + elektroniikka) 39.9W ja 56W.
Noita arvoja voi käyttää siis kaivoveden ja vilpin jäähdytetyn veden kanssa.

Lämmityskäytössä eivät suostu käynnistymään alta 30 asteen kiertovesillä. Jäähdytyskäytössä toisinpäin. Jos maalämpöön esim meinaa kovektoreita myös lämmityskäyttöön, niin kannattaa tsekata voiko raja-arvoja säätää, vaatii hyvän kierron, ettei kenno jäähdy ja nuo ei ala pätkäkäymään.
Kuinka paljon noi Sabianat poikkeaa ilpin sisäyksiköstä, esim. putkien koon ja lenkitysjärjestyksen osalta?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kuinka paljon noi Sabianat poikkeaa ilpin sisäyksiköstä, esim. putkien koon ja lenkitysjärjestyksen osalta?
Sabianat on vähän eri juttu, mutta minulla on tallissa FAN70 konvektori joka on omaa sukua ILPon sisäyksikkö, elektroniikka on muutettu niin että se osaisi ohjata shunttiakin. Olen tutkinut sen sisuskaluja vähän liian kauan sitten, mutta en muista että putkissa olisi olut mitään erityistä. Vehkeessä oli vielä joku tyyppitarrakin joka sopi senaikaiseen kiinalaiseen ILPin sisäyksikköön.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Kuinka paljon noi Sabianat poikkeaa ilpin sisäyksiköstä, esim. putkien koon ja lenkitysjärjestyksen osalta?
Muistaakseni kondenssivesiputki oli 16mm sisämitaltaan. Liitäntäputket kuparia 12mm(ehkä?). Noissa malleissa ei venttiileitä (2 putkinen), mutta ohjaus on. Ostin nuo kun halvalla sain (500 euroa yhteensä).
 

Sakarikk

Jäsen
Aihe kiinnostaa kun sattuu olemaan noita sisäyksiköitä useampikin kappale. Saisiko niitä pillikytkentöjä modaamalla
menemään 30-40 asteista vettä läpi niin että sieltä tulis jotain tehoakin.
Minulla on mahdollisuus kytkeä pari yksikköä latausputkiin pumpun ja varaajan väliin, jolloin niitä voisi käyttää sekä
lämmitykseen että jäähdytykseen. Vaatiiko se jäähdytyskäytössä jonkun puskurisäiliön että saa riittävän virtauksen?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Veikkaan et jäähdytyskäytössä tarvitaan joku UKV tyylinen puskuri joo. Virtauksen osalta VILP vaatinee sen kun pienistä pilleistä ei varmaan kovin mittava virtaus mahdu soljumaan ja lisäksi harva haluaa kuitenkaan jäähdyttää varsinaista varaajaa jos sellainen sattuu olemaan käyttöveden esilämmityksineen kaikkineen. Muuten joutuu puhumaan käyttöveden esijäähdytyksestä.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Aihe kiinnostaa kun sattuu olemaan noita sisäyksiköitä useampikin kappale. Saisiko niitä pillikytkentöjä modaamalla
menemään 30-40 asteista vettä läpi niin että sieltä tulis jotain tehoakin.
Minulla on mahdollisuus kytkeä pari yksikköä latausputkiin pumpun ja varaajan väliin, jolloin niitä voisi käyttää sekä
lämmitykseen että jäähdytykseen. Vaatiiko se jäähdytyskäytössä jonkun puskurisäiliön että saa riittävän virtauksen?
Riippuu varmaankin koneesta. Mutta pieni työsäiliö olisi ok. Kunhan paisunnat yms on kunnossa, voi toimiakkin, aika nykimistä voi tulla koneen käynnistä (?). Ihan sarjaan esim 100 litran puskuri ennen varaajaa toimisi varmasti paremmin. Itsellä on 22mm muoviputkirunko noille kahdelle puhaltimelle ja vaatekaapin sisällä jakautuvat kaksiin 15mm putkiin.
 

jmaja

Vakionaama
Ilpit jäähdyttävät höyrystyvän kylmäaineen maksimitehollaan lähelle 0 astetta (ehkä alikin). Kaivosta on mahdotonta saada vastaavaa tehoa.
Eihän tuo noin ole! Tietenkin se keruupiirillä jäähdyttäväksi tarkoitettu konvektori mitoitetaan keruupiirin lämpötiloille. Tuo linkkaamani konvektori tuotti melkein 5 kW 7/12 C kierrolla 27 C sisälämpötilassa. Varmasti on olemassa konvektoreita, joilla saa 5 kW paljon pienemmälläkin lämpötilaerolla. Vaatii tietysti tehokkaamman lämmmönvaihtimen.

Saako sitten ILPeillä tyypillisesti 5 kW ja tarviiko niin suurta jäähdytystehoa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Varmasti on olemassa konvektoreita, joilla saa 5 kW paljon pienemmälläkin lämpötilaerolla. Vaatii tietysti tehokkaamman lämmmönvaihtimen.
Tuosta tulee julmetun kokoinen, vaatii kovan ilmavirran ja puhaltimessa täytyy olla aika paljon painetta, jos koosta yritetään tinkiä. Itsellä on yksi tuollainen 1,2 metrin levyinen konvektori, eikä tuon jäähdytysteho mielestäni ole ainakaan suurempi kuin 9-sarjan ilpillä (ja 15-sarjan ilppi on selvästi tehokkaampi), vaikka sitä jopa hiukan huudattaa (mutta ei tarvitsekaan, koska tuossa tilassa ei tarvita erityisen matalaa lämpötilaa ja siellä missä tarvitaan viileämpää, on omia koneita).
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
kotte sanoi:
Ilpit jäähdyttävät höyrystyvän kylmäaineen maksimitehollaan lähelle 0 astetta (ehkä alikin). Kaivosta on mahdotonta saada vastaavaa tehoa.
Tästä karkasi näppäilyvirheitä.
Asia on kuten kotte sanoo.
 
Viimeksi muokattu:

Sakarikk

Jäsen
Panassa on 10 litran paisunta jonka luvataan riittävän 200 litraan, minulla on 22 sululliset lähdöt kiertoputkista josta on helppo jatkaa sopivilla putkilla. Lähinnä kiinnostaa että onko esim. Sabianan sisäyksikkö väljempi virtaukseltaan kuin
ilpin sisuskalut. Jos aletaan jäähdyttämään pannaan sulut varaajaan suuntaan kiinni ja se toimii kesällä aurinkovaraajana.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Sabianan veden virtaukset 2.3kW/2.6kW(max) pienempi malli. 440L tunti. Isompi 3.2kW/4.3kW(max) ja 740L tunti virtaus. Lämpötila 7 astetta. Ulostulolämpötila 12.

Ilman kierto max 632 m3/h ja isommassa 920 m3/h.

Edit: Aika nopeat lämpötilaerot tulee ilman puskuria/työsäiliötä. Eli kone nykii jatkuvasti päälle/pois ilman riittävää vesitilaa.
 
Joka huoneeseen saa yksilöllisen lämpötilan ja maajäähdytyksen konvektorit on mahdollista viritellä äärimmäisen hiljaisiksi.
Tuo on kyllä jotain mitä en ole koskaan nähnyt - että on huonekohtaiset jäähdytyslaiteet.

Ero täydellisen ilmastoinnin ja yksipiste jäähdytyksen välillä on kyllä selvä ja ymmärrettävä. Tuo perintöILP joka täällä on asuinkerroksessa, on kyllä sekin aika tehokas. Kun sen helteellä laittaa päälle, vaikutuksen alkaa tuntea noin puolessa tunnissa ympäri asuinkerrosta. Ensin on tulee semmoinen hiostavan tunteen helpottaminen, sitten vasta varsinainen lämpötilan putoaminen. Taas toisin päin se kosteus tulee myös takaisin aika nopeasti, lämpötila vähän hitaammin varsininkin kun siinä vaiheessa tulee yleensä jo yö vastaan. Lämpötla putoaa jäähdytyspaikalla luonnollissti paljon muita huoneita alemmaksi.

IV koneen olen yleensä pysäyttänyt jäähdyttämisen ajaksi. Eihän yksi ILP mikään täydellinen systeemi ole, mutta helpottaa se oloa kuumimpina päivinä kovasti. Jotenkin joskus selvisi, että ILPit tykkäisi mielluummin jäähdytellä vähän niin kuin tarpeen mukaan sen sijaan että isketään täysille vasta sitten kun tulee kuuma.
 

jmaja

Vakionaama
Tuosta tulee julmetun kokoinen, vaatii kovan ilmavirran ja puhaltimessa täytyy olla aika paljon painetta, jos koosta yritetään tinkiä. Itsellä on yksi tuollainen 1,2 metrin levyinen konvektori, eikä tuon jäähdytysteho mielestäni ole ainakaan suurempi kuin 9-sarjan ilpillä (ja 15-sarjan ilppi on selvästi tehokkaampi), vaikka sitä jopa hiukan huudattaa (mutta ei tarvitsekaan, koska tuossa tilassa ei tarvita erityisen matalaa lämpötilaa ja siellä missä tarvitaan viileämpää, on omia koneita).
Puhaltimen teho tulee tilavuusvirrasta ja painehäviöstä. Tilavuusvirta tulee puhallettavan ilman lämpötilasta.

Siis samalla jäähdytysteholla samanlämpöistä ilmaa puhaltavilla on sama jäähdytysteho. Eihän ILP voi puhaltaa jääkylmää ilmaa, vaan ilman lämpötila on samaa luokkaa kuin konvektorilla.

Konvektorin haaste on siis siirtää pienemmällä ilman ja nesteen lämpötilaerolla sama teho ilmaan. Tämä vaatii tehokkaamman lämmönsiirtimen. Tulee tietysti monimutkaisemmaksi ja melko väkisin myös isommaksi.

Kokoa voi toki kompensoida myös lisäämällä tilavuusvirtoja sekä ilma että nestepuolella.

Voihan noita myös asentaa tuplamäärän ILPeihin verrattuna.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Eihän ILP voi puhaltaa jääkylmää ilmaa, vaan ilman lämpötila on samaa luokkaa kuin konvektorilla.
Mutta kun se kaivovesikonvektori ei kykene yhtä kylmään mitenkään. Tästä käytännön kokemuksia.

Varsinkin kun loppukesällä kaivo on lämmennyt yli 10 asteen, ilp vie voiton.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jotenkin joskus selvisi, että ILPit tykkäisi mielluummin jäähdytellä vähän niin kuin tarpeen mukaan sen sijaan että isketään täysille vasta sitten kun tulee kuuma.
Tässä meidän kivikasassa on aika toivotonta nykäistä ILPpiä jäähdytykselle enää sitten kun on jo kuuma ja seinät kuumana. Vaan kun sen laittaa joskus kesäkuussa vaikka 22-23 pyynnille niin ei siihen tarvitse ennen syksyä koskea. Enimmäkseen se ei tee juuri mitään koko kesänä, mutta mätäkuun tienoilla se saattaa vedellä aika tohinaa muutaman päivän. Pihalle meno sitten yllättää -- hei täällähän on kuuma.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eihän ILP voi puhaltaa jääkylmää ilmaa, vaan ilman lämpötila on samaa luokkaa kuin konvektorilla.
Silloin kun Argo ei tee paljon mitään se puhaltaa siinä 15 asteista. Kun se vetelee tosissaan vesi tiivistyy siivekkeisiin ja ilma on jossain 5 asteen paikkeilla. Kyllä se välillä paukkuu siihen malliin että kenno menee jostain pakkaselle.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Silloin kun Argo ei tee paljon mitään se puhaltaa siinä 15 asteista. Kun se vetelee tosissaan vesi tiivistyy siivekkeisiin ja ilma on jossain 5 asteen paikkeilla. Kyllä se välillä paukkuu siihen malliin että kenno menee jostain pakkaselle.
Samaa tekee fujitsu, kylmää tulee oikein kunnolla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Konvektorin haaste on siis siirtää pienemmällä ilman ja nesteen lämpötilaerolla sama teho ilmaan. Tämä vaatii tehokkaamman lämmönsiirtimen. Tulee tietysti monimutkaisemmaksi ja melko väkisin myös isommaksi.
Juuri noin. Lamellien ja ilman rajapinta ei ole tehokas lämmönsiirtäjä ja jos ilmavirran nopeus kasvaa, ilma ei viivy levyjen lähellä niin pitkään, että ehtisi monta astetta jäähtyä. Niinkuin toiset tuossa totesivat, niin kovalla jäähdytyskelillä ei ilppikään saa ilmaa sanottavasti alle 10 asteen, vaikka kenno olisi jonkun asteen nollan alapuolella (saa nimittäin olla aika monta astetta ennen kuin jäätä alkaa kertyä).

Olenkin itse tullut tulokseen, että kannattaa pienentää konvektorin puhallustehoa, jolloin ilma ehtii jäähtyä enemmän ja laite on hiljaisempi. Jäähdytysteho kärsii, mutta kokonaisuus on silti parempi noin. Jäähdytystehokaan ei kärsi aivan valtavasti, jos kennosta poistuva ilma on vielä usean asteen päässä kennon lämpötilasta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Se, että voisi päätellä jäähdyttävän aineen lämpötilasta tehon, kun kyse on eri laitteista.
Kennon levypinta-ala loppujen lopuksi ratkaisee, jos lämpötila on sama vertailukohteiden jäähdyttävällä väliaineella ja levyjen paksuus ja mitat ovat muutenkin samanlaiset. Yleensä konvektoreissa tosin on hiukan paksummat putket, joten kontakti lamelleihin on hiukan parempi ja lämpö siitä syystä leviää paremmin. Toisaalta ilpissä putket tyypillisesti lämpenevät vähemmän kennon kautta kulkiessaan, koska höyrystyminen tapahtuu melkein vakiolämpötilassa koko matkalta ja tulistuva osuus on lyhyt.
 
Niinkuin toiset tuossa totesivat, niin kovalla jäähdytyskelillä ei ilppikään saa ilmaa sanottavasti alle 10 asteen, vaikka kenno olisi jonkun asteen nollan alapuolella (saa nimittäin olla aika monta astetta ennen kuin jäätä alkaa kertyä).
Kosteuden poiston kannalta lienee määräävintä pellin pinnan lämpötila. Ilpeissähän on kuivatus ja jäähdytys toiminnot. Olen kuvitellut mielessäni, että kuivatuksella kennon lämpötila on minimissään ja puhallusta rajoitetaan. Jäähdytyksellä kenno on ilmeisesti jonkin verran lämpimämpi ja puhallus suurempi. Oletettavasti hyvin kosteissa olosuhteissa ei mainittavaa eroa, mutta kuivatustoiminto voi tuottaa kuivemman huoneilman jäähdyttättättä sitä "liikaa". Samalla toiminta on epätaloudellisempaa. Liekkö oikein vain väärin pätelty.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Kennon levypinta-ala loppujen lopuksi ratkaisee, jos lämpötila on sama vertailukohteiden jäähdyttävällä väliaineella ja levyjen paksuus ja mitat ovat muutenkin samanlaiset. Yleensä konvektoreissa tosin on hiukan paksummat putket, joten kontakti lamelleihin on hiukan parempi ja lämpö siitä syystä leviää paremmin. Toisaalta ilpissä putket tyypillisesti lämpenevät vähemmän kennon kautta kulkiessaan, koska höyrystyminen tapahtuu melkein vakiolämpötilassa koko matkalta ja tulistuva osuus on lyhyt.
Voisikohan "venykuution" rakennetta hyödyntää siten, että toisella puolella kiertäisi vesi ja toisella ilma? Näin saataisiin kunnolla lämmönvaihtopintaa niin nesteelle kuin ilmallekin.
 

Jolberious

Vakionaama
Voisikohan "venykuution" rakennetta hyödyntää siten, että toisella puolella kiertäisi vesi ja toisella ilma? Näin saataisiin kunnolla lämmönvaihtopintaa niin nesteelle kuin ilmallekin.
Tästä tuli mieleen, olisi jollakin elämänsä tilaisuus tehdä KUNNON jäähdytin IV-kanavaan.
Mulla jäi yksi käyttövesilämpöpumpun raato käsiin, jossa vuotaa varaaja. Tuolla olisi melko järeä kenno, kylmälaitteisto ja itseasiassa koko IV-puoli jota voisi hyödyntää. Saisi ilma-kylmäaine-jäähdytyksen IV-kanaviin melko yksinkertaisesti.
 
Ylös Bottom