Uima-altaan lämpöpumppu

Tutkija

Jäsen
Myynnissä on suhteellisen edullisia uima-altaan lämpöpumppuja.

Voisiko niitä käyttää kattilaveden lämmitäniseen n. 40 C-asteiseksi?

Spekseistä ei tahdo tuo asia oikein varmuudella selvitä. Joistakin saa sen käistykset että lämpötilan saa asetettua vain n. 26 asteeseen (ilmeisesti allaslämpötila), toisessa kohdassa on kuitenkin asetuslämpötila säädettävissä 40 - 62 asteen puitteissa (vakio 40 asetta).

Miten on?
 

kotte

Hyperaktiivi
Kannattaa varmaan katsoa kunkin koneen speksit ja lähteä siitä, että nuo luultavasti pitävät jokseenkin paikkansa. Kyllä joillakin tuollaisilla pääsee selvästi yli 26 asteen. Esim. itsellä on Swim&Fun ja tuon voi periaatteessa säätää 41 asteeseen, mutten ole koskaan säätänyt kuin vähän yli 30 asteeseen, mihin tuo ongelmitta ainakin kykenee. COP putoaa kyllä selvästi, kun mennään alle kesäisten ilmanlämpötilojen. En laskisi uima-allaspumppujen varaan muissa lämmitystehtävissä kesäaikaankaan kuin jonkin lattialämmitysvaraajan syöttämiseen. Koneet on viritelty melko hyvän tuottosuhteen saamiseen suhteellisen pienellä lämpötilaerolla. Lämmönvaihtimen rakenne myös rajoittaa vesiverkoston paineen alemmaksi kuin tyypilliset lämmitysverkostojen varoventtiiliasetukset ja virtausvahdin sallima minimivirtaus on suhteellisen suuri (kuutiometriluokkaa tunnissa).
 

Tutkija

Jäsen
Lämmönvaihtimen rakenne ei liene ongelma, kun omassa kattilajärjestelmässäni on avopaisunta-astia pannuhuoneen välikatossa, eikä paine-eroa ole kuin kolmisen metriä. Tarkoitus on lähinnä pitää tuvan pattereita ja saunanrakenuksen lattialämmitystä sen verran päällä, rttä ei tule kosteusvaurioita kylmiin paikkoihin ja antaisi hieman peruslämpöä. Tuota Swim&Fun vaihtoehtoakin jo katselin. Toinen vaihtoehto oli virittää pannuhuoneeseen ilmalämpöpumppu ja kuumalle puolelle lämmönvaihdin kattilakiertoon. Tehot / hinta on noissa kuitenkin turhan huono.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuossa aiempaa juttua
 

lmfmis

Vakionaama
Moni uimaallaspumppu ei osaa sulatella eli menee sitten nollakelien löhestyessä jäähän. Varsinkin jos otat paljon lämmitystä irti.
 

Tutkija

Jäsen
Erillinen sulanapitokaapeli korjannee tuon sulatusongelman. Tuo lämpöpumppu olisi tarkoitus laittaa lähinnä varastona käytettävän kasvihuoneen sisäpuolelle (joka on pannuhuoneen jatkeena) ja hyödyntää näin samalla hieman "aurinkolämpöä". Tilavuutta siinä riittää, eli ei pitäisi olla pelkoa jäätymisestä. Lähinnä huolettaa liitäntöjen lämmönkesto ja säädettävyys ylipäätään.
 

Ton1A

Aktiivinen jäsen
Ei korvaa. Kaapeli vain pitää pohjan sulana, niin että sulatusvedellä on reitti jota valua ulos. Jos sulatusta ei ole ensinkään, ei kaapelista ole iloa.
 

jmaja

Vakionaama
26 asteeseen (ilmeisesti allaslämpötila), toisessa kohdassa on kuitenkin asetuslämpötila säädettävissä 40 - 62 asteen puitteissa (vakio 40 asetta).
Lienee menolämpö ja altaan lämpö. Usein altaiden lämmönvaihtimissa pitää menolämmön olla aika korkea suuremmilla tehoilla.
 

Tutkija

Jäsen
No niin, asia alkaa selkiytyä. Joissain malleissa on sulatustoiminto, eli se tarvittaisiin joka tapauksessa.
Näyttää vain siltä että COP tipahtaa nopeasti, kun ilman ja veden lämpötilaero kasvaa esim. 45 asteeseen. Laitetta joutuisi puukottamaan turhan paljon, jotta siitä saisi mielekkään toteutuksen.

Käytettävissäni olisi 40 kW / 400 V kompressori, R407C. Tekisi mielei tehdä siitä ns. yleislämpöpumppu, jota voisi hyödyntää eri tarkoituksiin. Tarvittaisiin vain muuta kamaa ympärille kuten lämmönvaihtimet, paisuntaventtiili, pressostaatti, kuivain yms. Saa tarjota.
 

lmfmis

Vakionaama
Ei tuossa suoraan sanota että sulattaa....sanotaan että pienentää tehoja kylmällä.....Ettei jäätyisi?
 

kotte

Hyperaktiivi
Esimerkiki tuon oman Swim&Fun in on speksattu toimivan muistaakseni -11 asteen ulkolämpötilaan saakka ja kyllä siinä on automaattisulatus, mutta ei vastuksilla toimivaa jäätymissuojaa. Heikohkoa noiden uima-allaspumppujen käyttö pakkasilla toki on. Onhan tuossa jäähdytysmoodikin, mitä on tullut kokeilluksikin aikanaan, mutta minimilämpönä on jotakin +7 asteen luokkaa, joten kylmäsäilytyslaitteeksi tuosta ole, ilmastoinnin vedenjäähdyttimeksi kelpaisi juuri ja juuri.
 

Tutkija

Jäsen
Miten maalämpöpumppuun saisi korvattua maapiirin jäähdytinkenolla & puhaltimella? Sulatus lienee yksi ongelma siinäkin. Olen toteuttanut vastaavanlaisen ratkaisun toisinpäin, mutta siinä ei tarvinnut murehtia jäähdytinkennon jäätymistä kun se lämmitti.
 

pelzi_

Vakionaama
Sulatus on se suuri ongelma, jonka voi tietysti kiertää ottamalla vettä lämpimältä puolelta venttiilihimmelillä. Sitten tulee vastaan pakkasnesteiden huonous.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten maalämpöpumppuun saisi korvattua maapiirin jäähdytinkenolla & puhaltimella? Sulatus lienee yksi ongelma siinäkin. Olen toteuttanut vastaavanlaisen ratkaisun toisinpäin, mutta siinä ei tarvinnut murehtia jäähdytinkennon jäätymistä kun se lämmitti.
Periaatteessa niin, että jakaa työn usealle kennolle ja kytkee nuo rinnan magneettiventtiileillä. Sulatus hoidetaan lämmityskierron paluuveden lämmöllä, eli yhteen magneettiventtiilin sulkeman lämmönkeräyskierron kennoon johdetaankin kerrallaan lämmönvaihtimella lämmitettyä liuosta. Ohessa kuva vähän isomman mittakaavan tuolla periaatteella toimivasta laitteistosta, jossa epäilen kumminkin sulatusenergian lähteenä olevan kylmäaineen alijäähtymisestä kerätty lämmön (tuo siis on tavallaan ilmaista muiden kennojen ulkoilmasta keräämää lisälämpöä, ellei ole sopivaa kohdetta dumpata melko viileää alijäähdytyslämpöä johonkin muuhun hyötytarkoitukseen kuten harvemmin on), https://lampopumput.info/foorumi/th...a-–-hankkeelle-tem-in-tukea.30747/post-460468.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei tuo linkkaamani uima-allas VILP teknisesti jää kovin kauas "oikeasta" VILP:stä.

Ja hinta alle tonnin. Miten voi 7kW "oikeat" VILPt maksaa 5-8kEUR... Kallis on sulatuslogiikka.
 

Tutkija

Jäsen
Periaatteessa niin, että jakaa työn usealle kennolle ja kytkee nuo rinnan magneettiventtiileillä. Sulatus hoidetaan lämmityskierron paluuveden lämmöllä, eli yhteen magneettiventtiilin sulkeman lämmönkeräyskierron kennoon johdetaankin kerrallaan lämmönvaihtimella lämmitettyä liuosta. Ohessa kuva vähän isomman mittakaavan tuolla periaatteella toimivasta laitteistosta, jossa epäilen kumminkin sulatusenergian lähteenä olevan kylmäaineen alijäähtymisestä kerätty lämmön (tuo siis on tavallaan ilmaista muiden kennojen ulkoilmasta keräämää lisälämpöä, ellei ole sopivaa kohdetta dumpata melko viileää alijäähdytyslämpöä johonkin muuhun hyötytarkoitukseen kuten harvemmin on), https://lampopumput.info/foorumi/threads/fortum-suunnittelee-suomen-suurinta-kaukolämpöverkkoon-liitettävää-ilma-vesilämpöpumppulaitosta-–-hankkeelle-tem-in-tukea.30747/post-460468.
Ok, kuulostaa kelpo ratkaisulta, se "hukattu" energia palaa kuitenkin lämmitykseen parantamalla tehokerrointa vastaavasti. Varastosta löytyy sattumoisin vanha koteloitu letkupuhallin, johon on meko helppo liittää pari kappaletta auton jäähdytinkennostoa peräkkäin. Tuossa tapauksessa riittänee että sulatuslämmön ohjaa ilmavirran tulopuolella olevaan kennostoon.
Tuohon kun itegroidaan vielä taajari, jolla puhallinnopeutta voi säätää, niin uskoisin ratkaisun olevan riittävän hyvä omaan käyttööni.
 

Tutkija

Jäsen
Olen silloin tällöin ihmetellyt miten lämmönkeruunesteen maksimi lämpötila käytännössä lämpöpumpun toimintaan vaikuttaa. Jos nyt kuvitellaan vaikka tilanne, jossa tuo maksimi olisi 20 ast, ja meillä olisi jätevettä jonka lämpötila olisi 30 ast. Jos virtausmäärä pidetään ennallaan niin painekatkaisin paukkuu yli rajojen toki. Eihän oleellista ole keruunesteen lämpätila, vaan se kuinka paljon siitä lämpöä siirtyy kylmäaineeseen höyrystimessä. Eli periaatteessa virtausta säätämällä saadaan vaikutettua siirtyvään lämpömäärään, riippumatta keruunesteen lämpötilasta. Onko tuohon jokin tekninen este, teoreettisesti estettä ei pitäisi olla.
 

pelzi_

Vakionaama
Kunhan ollaan kaukana jäätymisestä niin kyllä se onnistunee. Matalalla virtauksella esim. lauhduttimeen tuleva yhtäkkinen kylmempi vesi voi saada höyrystimen äkisti kylmenemään ja jäätymisriski kasvaa, jos ollaan lähellä jäätymispistettä. Isommalla virtauksella marginaali voi olla pienempi.
 

Tutkija

Jäsen
Kunhan ollaan kaukana jäätymisestä niin kyllä se onnistunee. Matalalla virtauksella esim. lauhduttimeen tuleva yhtäkkinen kylmempi vesi voi saada höyrystimen äkisti kylmenemään ja jäätymisriski kasvaa, jos ollaan lähellä jäätymispistettä. Isommalla virtauksella marginaali voi olla pienempi.
Jees, kokemusta on liian hitaasta virtauksesta, jota vielä voimisti se että hyytyneenä nesteen virtaus stoppasi hetkeksi kokonaan. Ihmettelin etäseurannasta mitä ihmettä tapahtuu, kun pumppu sahaili edestakaisin (tulihan kiire päästä paikalle). Virtausnopeuden kasvattaminen poisti sitten tuon ongelman.
Jos rakentelisi roskien- / risujenpolttouunin, joka kerryttäisi lämpöä sitä ympäröivään hiekkaan (ei kiehu / ei säätöä), siitä voisi keruupiirillä siirtää lämpöä ensin suoraan lämmitysjärjestelmään ja lopuksi vielä lämpöpumpulle. Tuossa yhteydessä liian korkea lämpötila ei saisi pysäyttää lämpöpumppua.
 

Tutkija

Jäsen
3-tie ja sekoitus on sitten se ratkaisu jolla virtaus ei muutu.
Tuosta tulikin mieleen. On ollut yrityksiä ottaa lämpöä lähes nolla-asteisesta jokivedestä tai merivedestä, jonka seurauksena lämmönvaihdin on vetänyt jäähän. Tuon ongelmanhan saisi kierrettyä samalla tavoin, eli huolehtimalla siitä että keruupiirin lämpötilaa priimataan ylöspäin tarpeen mukaan. Saattaa olla että on vanha idea, mutta olen kuullut vain tuon ongelman. Tontin nurkalla virtaa joki, joten sekin mahdolisuus voisi tulla kyseeseen, onhan se ainakin pakkasilmaa parempi vaihtoehto.
 

Tutkija

Jäsen
Tuosta tulikin mieleen. On ollut yrityksiä ottaa lämpöä lähes nolla-asteisesta jokivedestä tai merivedestä, jonka seurauksena lämmönvaihdin on vetänyt jäähän. Tuon ongelmanhan saisi kierrettyä samalla tavoin, eli huolehtimalla siitä että keruupiirin lämpötilaa priimataan ylöspäin tarpeen mukaan. Saattaa olla että on vanha idea, mutta olen kuullut vain tuon ongelman. Tontin nurkalla virtaa joki, joten sekin mahdolisuus voisi tulla kyseeseen, onhan se ainakin pakkasilmaa parempi vaihtoehto.
Tuo on toki mahdollista vain, jos virtausnopeus lisääntyy riittävästi. Yhden asteen delta_T vaatisi ehkä viisinkertaisen virtausnopeuden höyrystimessä normaaliin nähden, Ikiliikkujaa ei sentään kannata yrittää.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuosta tulikin mieleen. On ollut yrityksiä ottaa lämpöä lähes nolla-asteisesta jokivedestä tai merivedestä, jonka seurauksena lämmönvaihdin on vetänyt jäähän. Tuon ongelmanhan saisi kierrettyä samalla tavoin, eli huolehtimalla siitä että keruupiirin lämpötilaa priim.ataan ylöspäin tarpeen mukaan. Saattaa olla että on vanha idea, mutta olen kuullut vain tuon ongelman. Tontin nurkalla virtaa joki, joten sekin mahdolisuus voisi tulla kyseeseen, onhan se ainakin pakkasilmaa parempi vaihtoehto.
Mielenkiintoinen aihe. Onhan toisaalta elintarviketeollisuudessa yleistynyt ns. slush icen käyttö jäähdytysaineena, eli eräänlaisen suhteellisen notkean sohjon pumppaaminen. Jotenkihan tuota tehdään jopa käytännössä puhtaaseen veteen puristamalla vettä sopivasti muotoillun ja kiillotetun suppilomatriisin lävitse paineella. Onhan toki monia muitakin menetelmiä tuon sohjon tekoon, kuten jääpalojen jauhaminen, tyhjiöhöyrystys sekä aineseosten jäähdyttäminen vatkaamalla. Viimeksi mainittu saattaisi toimia vaikkapa pohjoisnavalla pumppaamalla riittävän suolaista vettä jään alta ja työntämällä sihlatut jääkiteet takaisin jään alle hiukan kauempana riittävän syvälle, mutta Itämeren vesi lienee liian vähäsuolaista moiseen, vaikkakin nestemäisen vesifaasin suolapitoisuus jonkin verran prosessissa rikastuukin (jääkiteissä suolaa on vähemmän ja tilalle tuodaan alkuperäistä merivettä).
 

Tutkija

Jäsen
Itse asiassa tosi mielenkiintoinen aihe. Vesi jäätyessään vapauttaa lämpöä 333 kJ/kg, eli jos vettä saisi jäädytettyä 0.1 kg/s (eli desilitran) sekunnissa, vastaava lämpöteho olisi 33,3 kW. Missä suhteessa veden ja jään olomuoto tulisi olla, että aine olisi vielä pumpattavissa? Voihan sitä toki kiinteänäkin käsitellä, mutta haasteet kasvaa monikertaiseksi.
 
Ylös Bottom