v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

juze

Aktiivinen jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

pekka5 sanoi:
no niin... nyt onkin sitten ensimmäinen konkreettinen fakta nopanheitolle tueksi. tuon perusteella voisi kuvitella tekevänsä jotain päättelyä.. eroa tulisi verottoman pikkuMLP:n verran... 10 vuodessa. oho.

Näillä näkymin inflaatio kyllä puskee hintoja ylöspäin. Silti arvaukset paljonko voisi jättää pois.

3 000 * 0,13 * 10 = 3 900€
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

pekka5 kerroppa mikä on tuo kolmitieventiili tuolla PILPin imussa. Onko se termostaattiventtiili vaiko joku muu ja onko se varmasti tuossa kohden, vaiko ehkä tuolla lataus puolella?
Onko se tällainen? http://www.automix.fi/index.php?id=21 Esbe VTC 300 http://infoweb.esbe.se/files/53706/VTC300_GB_99501341_A_LR.pdf

Jos toimii kuten tuo Esbe, niin alkaa imemään tuolta pohjalta kylmempää sekaan vasta kun latauslämpötila on noussut termostaatin avautumislämpötilan yli. => hullunkierota PILPissä sen ajan.
Mikä onkaan tuon lataustermostaatin avautumislämpötila nyt?

Tuo lattiapiirissä oleva shuntti on ilmeisesti käsishuntti aiemman kirjoituksesi perusteella. Missä se Ouman tuossa kuvassa olisi?
Vai onko siellä joku putki lattiapaluun ja PILPin imun välissä jota tuossa kuvassa ei ole, ja jota nyt kokeilet?

Akva EK:n mainostekstiä "Varaajan sisään on rakennettu oikean lämpökerrostuman varmistavat ohjausputket."
=> Alemmista yhteistä johtavat ohjausputket ilmeisesti siis alemmaksi varaajaan ja ylemmistä yhteistä ylemmäksi varaajaan. Imu ei siis tapahdu siitä korkeudesta missä yhde on vaan alempaa.
Tässä oli kuva jossa näkyvät nuo ohjausputket http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/kuluttaja/Akvaterm/akvaterm1.htm

varikaavio.jpg
akva03.png
 

Liitteet

  • kaavio.PNG
    kaavio.PNG
    1 KB · Katsottu: 370
S

sam123

Vieras
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

Ekis oli oikeassa tuossa "negatiivisessa COP:ssa" tai miksi sitä nyt haluaakin kutsua. Koska tässä PILP:ssä on talteenottokenno ennen kompuraa, niin ei tuolla kompuralla ole oikein mitään talteenotettavaa kennon jälkeen. Tuo kompuran 1kW ei tuota 3kW lämpötehoa, vaan toimii jo nollakelissä melkein suorasähkövastuksena. Tuota PILPiä ei siis kannata sotkea koko juttuun muutoin kuin jo aikaisemmin esitin:

PILPin kompura pidetään kiinni, pl. silloin kun jäähdytetään.

Käyttövesi esilämmitetään suuressa säiliössä kesät talvet. Säiliö pysyy huoneen lämpöisenä ja kierukoissa vesi esilämpenee ja johdetaan varaajalliselle maalämpöpumpulle, jossa suoritetaan loppukuumennus. Johtuen suuressa säiliössä tapahtuvasta esilämmityksestä on lämpimän veden riittävyys hyvä ja MLP:n säiliön käyttöveden lämpötila voidaan pitää pienenä, vain legionellatappo parin viikon välein.

Siitä isosta varaajasta Ouman pois ja suntit hittoon ja myyntiin. MLP hoitaa lämmitysveden ja johtuen suuresta lattiamassasta tulee käyntijaksoista pitkät ja pätkäkäynti ei ole vaarana. Johtuen em. massasta valitaan täysitehoinen maalämpöpumppu.

Kaikki muut esitetyt vaihtoehdot ovat huomattavasti huonompia ja hyötysuhteen osalta jopa katastrofaalisia verrattuna esittämääni Smiley211006
 
S

sam123

Vieras
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
Millä lämmität tuloilman haluttuun lämpötilaan?


Minä tekisin sen mieluiten vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla.

Hätätilassa vaikka sähkövastuksella: http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=2085

ja vasta viimeksi pitämällä PILPpiä päällä.

0-asteessa minulla näyttää jäteilman lämpötila noin +6 astetta (ja kyseessä on siis paska kuutiokone.)

Jos nyt sitten olisi se PILPin kompura tuossa kennon jälkeen niin saisin sen 6 astetta talteen ;D

Tämä 6 astetta tekisi 50l/s ilmanvaihdolla 360W, eli 1000 watilla saa 360wattia talteen. Siitä tulee minun mielestäni negatiivinen COP.

Tässä tapauksessa on turha änkyttää että se lopputeho tulee kaikki hyödyksi koska kaikki hyöty on COP 1:stä, vs. maalämmön COP 3-4.
 

juze

Aktiivinen jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

sam123 sanoi:
Minä tekisin sen mieluiten vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla.

Hätätilassa vaikka sähkövastuksella: http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=2085

ja vasta viimeksi pitämällä PILPpiä päällä.

0-asteessa minulla näyttää jäteilman lämpötila noin +6 astetta (ja kyseessä on siis paska kuutiokone.)

Jos nyt sitten olisi se PILPin kompura tuossa kennon jälkeen niin saisin sen 6 astetta talteen ;D

Tämä 6 astetta tekisi 50l/s ilmanvaihdolla 360W, eli 1000 watilla saa 360wattia talteen. Siitä tulee minun mielestäni negatiivinen COP.

Tässä tapauksessa on turha änkyttää että se lopputeho tulee kaikki hyödyksi koska kaikki hyöty on COP 1:stä, vs. maalämmön COP 3-4.

Minne se 1000W katoaa? Onko PILP ainoa laite maailmassa, mikä pystyy kadottamaan energiaa?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

sam123 sanoi:
0-asteessa minulla näyttää jäteilman lämpötila noin +6 astetta (ja kyseessä on siis paska kuutiokone.)

Tuossa Haatossa tuo kuution todennäköisesti vieläkin paskempi = pienempi. Sen tarkoitus on saada pakkasella raitis tuloilma jonkin verran plussan puolelle ennen PILPin lauhditinpatteria. Eipä sieltä poisto puolelta enään paljoa lämpöä tai kosteutta irtoa PILPin höyrystimen jälkeen, kyllä tuolla 1 kW saadaan tuo kenno sen verran viileäksi.

pekka5 voisi mitata tuloilman lämpötiloja kuution jälkeen, se antaisi viitteitä tuosta jäteilmasta ennen kuutiota.

Joku tieto tuolla oli jäteilmasta, mutta se oli varmaankin kuution jälkeen.
 

juze

Aktiivinen jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

roots sanoi:
Tod.Näk. negatiiviscoppilaisille, niitä on liikkeellä...;)

Tuohan olisi loistava uutinen esim. ydinvoimaloille jotka tarvitsevat reippaasti lauhdetta. Jos energia saataisiin kadotettua kohtuu yksinkertaisilla pilp laitteilla..
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

roots sanoi:
Voipi olla että tuota Haatoa on vähän pakko pitää päällä tuloilman lämmittämiseen, muutoin pitää lisätä tekniikkaa...
Järvipiiri sieltä kanssa tulee sillä voi tietty kanssa esilämmittää ulkoilmaa (kovalla COP:lla) = taas tekniikkaa

Tuohan muuttaa mokoman PILP:in huonoksi MLP:ksi (COP == 1, eli menevät puurot ja vellit sekaisin ;) ).
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

roots sanoi:
Tietääkös kotte tarkemmin ton Haato Kalorin rakennetta?

En, mutta spekuloidaan nyt ihan vapaasti (ehkä pekka5 korjaa): Siis kuutiokenno, jonka tuloilmapuolella on LTO-kennon jälkeen lauhdutuskenno. Vastaavasti jäteilmapuolella höyrystinkenno. Ei sitten mitään muuta jälkilämmitysvastusta eikä vesipatteria. Tuossa lauhdutinkennossa on ohitusventtiili (jälkilämmityksen säätöön) ja lisäksi 4-tieventtiili (jäähdytysmoodia varten kesällä). Kaiketi tuossa poistopuolella on vastaava venttiili (jolla voidaan lauhduttaa jäteilmaan kesällä, jos vesipiiri kuumenee syystä tai toisesta liikaa). Noin jäähdytysteknisesti tuo toiminee talvikäytössä niin, että vesipiiri toimii osittain tulistuslämmönvaihtimena ja osittain lauhduttimena ja tuloilmakenno päin vastoin (siis painotuksen kannalta). Tuo on olosuhteisiin nähden melko edullinen kylmäainepiirin toiminnan kannalta. Tuottosuhdetta voisi korkeintaan parantaa sillä tavoin, että tuota varaajaa pidettäisiin kylmempänä (mutta jos se pysyy 50 asteessa pelkällä tulistuslämmöllä, niin mikäpäs siinä).

Valitettavasti tuo lienee sellainen laite, että (käyttö-) veden lämmittäminen edellyttää myös (jälki-) lauhdutusta tuloilmaan (tai kesällä jäteilmaan), jotta toimintapiste pysyy kompressorin rasituksen kannalta järkevänä.
 
S

sam123

Vieras
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
Tuossa Haatossa tuo kuution todennäköisesti vieläkin paskempi = pienempi. Sen tarkoitus on saada pakkasella raitis tuloilma jonkin verran plussan puolelle ennen PILPin lauhditinpatteria. Eipä sieltä poisto puolelta enään paljoa lämpöä tai kosteutta irtoa PILPin höyrystimen jälkeen, kyllä tuolla 1 kW saadaan tuo kenno sen verran viileäksi.

pekka5 voisi mitata tuloilman lämpötiloja kuution jälkeen, se antaisi viitteitä tuosta jäteilmasta ennen kuutiota.

Joku tieto tuolla oli jäteilmasta, mutta se oli varmaankin kuution jälkeen.

Riittää että pekka5 mittaa talteenottokennon sivun pituuden ja jos saa helposti laskettua lamellien määrän.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

roots sanoi:
Nyt ei oikein auennut tuo... no otetaan sille /party7

Niin, esilämmityskytkennässä saadaan suunnilleen kaikki PILPillä käytetty sähkö talteen (tuon ison varaajan kuumentamiseen ja tuloilman lämmittämiseen poistoilmaa lämpimämmäksi) ja vastaavasti suunnilleen kaikki järvestä (tuohon tarkoitukseen) kerätty lämpö hukkaantumaan harakoille jäteilman mukana. Ilman PILPiä (kuution ja esilämmityskennon varassa) puolestaan järvestä kerättyä lämpöä menee yleensä harakoille hiukan enemmän kuin mitä on saatu kerätyksi, kuutiokennon ominaisuuksien takia (mutta tuo suoran sähkön osuus vaikeasti hallittavine kohdejakaumineen jää pois).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

roots sanoi:
Tietääkös kotte tarkemmin ton Haato Kalorin rakennetta?

Tässä oli pekka5 kuvaus laitteesta, joka vastaa pääosin kotten kuvausta
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13009.msg183960#msg183960
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13009.msg184179#msg184179

Tuosta pekka5 kuvauksesta sai sen kuvan että jäteilman huoneista menisi ensin tuon kuution läpi ja vasta sitten olisi höyristinkenno (lämmityksellä). Tuloilmapuolella taas raitistuloilma tulisi ensin tuon kuution läpi ja sitten olisi lauhdutin patteri (lämmityksellä). => Kuution jälkeen pitää jäteilman olla plussan puolella, muuten tulee kuution ohitusta (tuloilma) jotta kuutio sulaa, mutta sulatuksen aikana taas poistoilmavirrassa oleva kenno saa enemmän talteen energiaa ja tuuppaa sitä tuloilmaan.

kotte sanoi:
En, mutta spekuloidaan nyt ihan vapaasti (ehkä pekka5 korjaa): Siis kuutiokenno, jonka tuloilmapuolella on LTO-kennon jälkeen lauhdutuskenno. Vastaavasti jäteilmapuolella höyrystinkenno. Ei sitten mitään muuta jälkilämmitysvastusta eikä vesipatteria. Tuossa lauhdutinkennossa on ohitusventtiili (jälkilämmityksen säätöön) ja lisäksi 4-tieventtiili (jäähdytysmoodia varten kesällä). Kaiketi tuossa poistopuolella on vastaava venttiili (jolla voidaan lauhduttaa jäteilmaan kesällä, jos vesipiiri kuumenee syystä tai toisesta liikaa). Noin jäähdytysteknisesti tuo toiminee talvikäytössä niin, että vesipiiri toimii osittain tulistuslämmönvaihtimena ja osittain lauhduttimena ja tuloilmakenno päin vastoin (siis painotuksen kannalta). Tuo on olosuhteisiin nähden melko edullinen kylmäainepiirin toiminnan kannalta. Tuottosuhdetta voisi korkeintaan parantaa sillä tavoin, että tuota varaajaa pidettäisiin kylmempänä (mutta jos se pysyy 50 asteessa pelkällä tulistuslämmöllä, niin mikäpäs siinä).

Onko nyt tosiaankin että tässä laitteessa tuloilman lämpötilaa säädettäisiin ohituspeltiä avaamalla? Oliko sulla ajatuksissa että tuolla ohituspellillä ohitetaan vain tuota kuutiota? Mites tuo lämpötilan säätö on tehty Upo Varissa?

Epäilen että kesällä jäähdytyksellä vaan saamutetaan latauspumppu (tai sitten siellä on magneetiventtiili jolla tuo levari voidaan ohittaa) kun varaajan tavoitelämpö on saavutettu ja lämmöt menee harakoille poistoilmanvaihdossa olevan kennon kautta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
Onko nyt tosiaankin että tässä laitteessa tuloilman lämpötilaa säädettäisiin ohituspeltiä avaamalla? Oliko sulla ajatuksissa että tuolla ohituspellillä ohitetaan vain tuota kuutiota?

Tuo olisi ainakin teknisesti (toiminnan varmistamisen kannalta) järkevää, eli jos ohitusta lisätään, LTO:n jäteilma lämpenee, kompressori saa tuosta jonkin verran enemmän talteen, mutta vastaavasti tuloilman lämmitystarve lisääntyy huomattavasti. Jäähdytyspiiri rupeaa silloin toimimaan tehokkaammin, tulistusvaraajaan irtoaa kuumemmasta kaasusta enemmän tehoa, mutta tuloilman lämpötila silti putoaa (vaikka jäähdytyspiiri toimiikin edullisemmissa oloissa). Tuo LTO-kenno ei silloin niinkään olisi primäärinen talteenottolaite, vaan säätölaite, jota käyttämällä laitteen lämmöntuoton jakaumaa voidaan säätää varaajan ja tuloilman välillä (eli jos käytetään LTO:ta, tuottoa tulee enemmän tuloilmaan, jollei, niin enemmän varaajaan; varaajan lisääntynyt lämmittäminen kuitenkin pyrkii samalla nostamaan jäteilman lämpötilaa, eli talteenoton hyöty vähenee).

Tämä siis puhdasta spekulaatiota esillä olleiden selitysten pohjalta. Ehkäpä pekka5 tai joku muu laitetta käpäillyt osaisi tarkentaa. Itse en oikein usko kompressorin kestävän tuollaista magneettiventtileillä tapahtuvaa lämmönsäätely-yritystä, johon aikaisemmin vähän löysästi viittailin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

Olisko tuo Haato Kalori ja Upo Vari tämä EWAn näköinen sisuskaluiltansa? Eipä tuo LTO-kuutio tuossa EWAssa ole koolla pilattu. :cool:
Tässä oli sama järjestys poistopuolella (ensin LTO-kenno ja sitten höyrystin) kuin tuossa edellä Haatossa pekka5 mukaan
http://talopiika.dyndns.org/tuotteet/poistoilmalampopumput/ewa-800-sarja/toimintaperiaate

auki.jpg
 
S

sam123

Vieras
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
Olisko tuo Haato Kalori ja Upo Vari tämä EWAn näköinen sisuskaluiltansa? Eipä tuo LTO-kuutio tuossa EWAssa ole koolla pilattu.

Ihan saman kokoinen kuutio kuin tässä meikäläisen kuutiokoneessa. Normikuutio, joka löytyy 95% kuutiokoneita /a045b

(Tai sitten tuossa EWA:ssa on minikokoinen sähkösuodatin, josta tuon koon päättelin)

Eli tämä minikuutioteoria taisi jäädä teoriaksi?
 

ekis

Vakionaama
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

170m2 asunto nappaa ~8000kWh vuodessa ilmanvaihtoon (0.5xh), jos tästä saadaan passiivisella 50% LTO:lla 4000kWh talteen jää maalämmölle enää 4000kWh.
MLP cop ilmanvaihdossa on lähellä 4 niin ilmanvaihtoon menee vain 1000kWh + puhaltimet -> kokonais COP 8 ilmanvaihdon osalta ;D
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

240 m2 mitoitus poistoilmavirtaus 2,54 m huonekorkeudella on noin 85 l/s.
Tuo jäähdytys esim. 25 C (arvaus) => 10 C (pekka5 antama tieto) voisi olla hyvä referenssi laitteen kyvyistä. => Jäähdytysteho noin 1,5 kW ja EER sama luku.

Lämmityksellä antoteho voisi olla lähellä 2,5 kW ja COP 2,5. Käyttöveden teossa COP varmaan alempi.
 
S

sam123

Vieras
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
Lämmityksellä antoteho voisi olla lähellä 2,5 kW ja COP 2,5. Käyttöveden teossa COP varmaan alempi.

Mistä tuo 2,5kW revitään? Meneekö jäteilma kymmeniä asteita miinukselle?

Totuus on se että tuo kompura toimii noin suorasähkövastuksena heti kun lämmityskausi alkaa ja ulkolämpötila tippuu +10 asteen alapuolelle.

Mutta kerro, mistä niitä kilowatteja syntyy?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

sam123 sanoi:
Mistä tuo 2,5kW revitään? Meneekö jäteilma kymmeniä asteita miinukselle?

Mutta kerro, mistä niitä kilowatteja syntyy?

1.5 kW poistoilmasta pitäisi irrota ja kompurasta sitten 1 kW = 2,5 kW
LTO-kennolla irtoasisi poistoilmasta 0,5-1kW loput sitte höyrystimellä 1-0.5. kW
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

Silti, kun kaavasta suoraan laskee, niin toteaa, että jäähdyttämällä 200m3/h ilmavirtaa 20 astetta, saadaan ilmavirrasta talteen melko tarkkaan 1,5kWh:n teho hyödyksi (kuten janti suunnilleen väittikin).
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

kotte sanoi:
Silti, kun kaavasta suoraan laskee, niin toteaa, että jäähdyttämällä 200m3/h ilmavirtaa 20 astetta, saadaan ilmavirrasta talteen melko tarkkaan 1,5kWh:n teho hyödyksi (kuten janti suunnilleen väittikin).

Niin..mutta jos kuitenkin ottais sitä energiaa "passiivisesti" talteen sen mitä LTO:lla saa ja työntäis sen 1kW sähkötehon johon muuhun lämpöpumppuun kuin PILP:n...

PILP 1,5kW ilmainen + 1kW sähkö => Sähköteho 1 kW = 2,5 kw lämmitysteho
LTO 750W ilmainen + 75W sähkö + "joku toinen lämpöpumppu cop 2-4" ilmainen 1000-3000W + 925W sähkö => Sähköteho 1kW = 2,75-4,75 kW lämmitysteho.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

Raksaaja sanoi:
Niin..mutta jos kuitenkin ottais sitä energiaa "passiivisesti" talteen sen mitä LTO:lla saa ja työntäis sen 1kW sähkötehon johon muuhun lämpöpumppuun kuin PILP:n...

PILP 1,5kW ilmainen + 1kW sähkö => Sähköteho 1 kW = 2,5 kw lämmitysteho
LTO 750W ilmainen + 75W sähkö + "joku toinen lämpöpumppu cop 2-4" ilmainen 1000-3000W + 925W sähkö => Sähköteho 1kW = 2,75-4,75 kW lämmitysteho.

En ole tuosta eri mieltä eikä tuosta ollut puhekaan. Siinä keskustelussa, johon itse otin kantaa, yritettiin lähinnä miettiä, miten tuo kalori mahdollisesti toimii, miten sitä mahdollisesti voi säätää ja minkä verran ja millaisilla ehdoilla sillä voi lämmittää (ja jäähdyttää) tuloilmaa sekä lämmittää käyttövettä isoon varaajaan. Lähtökohtanahan oli, että pekka5 ilmoitti, että "tuo jää". Eli voihan sitä pohtia, mitä moisesta seuraa...
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

Raksaaja sanoi:
Niin..mutta jos kuitenkin ottais sitä energiaa "passiivisesti" talteen sen mitä LTO:lla saa ja työntäis sen 1kW sähkötehon johon muuhun lämpöpumppuun kuin PILP:n...

Tällöin pitää hankkia jälkilämmityspatteri sähköllä tai vedellä sinne tuloilmaan sen kuution jälkeen ja tällaista investointia pekka5 ei vielä ainakaan ole halunnut tehdä. Eipä ole vastannut tuohon sam123 aiempaan ehdotukseen http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13009.msg184750#msg184750

Ehkä sitten pekka5 lämpenee maalämmitysnestepatterille sinne tuloilman esilämmitykseen, kun saatte sen järvivedellä tuloilmajäähdytyksen jotenkin perusteltua hänelle laskelmilla PILPin jäähdytyksen korvaajaksi. ;)
 
S

sam123

Vieras
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

JOS laitetaan maalämpöpumppu, jonka COP on lattialämmityskohteessa 4, niin 85 litraa/sekunti poistettaessa tarvitaan nollakelillä korvausilmalle 2510W:n lämmitysteho. Tämä saadaan aikaiseksi maalämmöllä 600W:n teholla eli tullee halvemmaksi käyttää liesituuletinta talotuulettimena kuin käyttää tätä PILPpiä ;D

Eikä siinä taida auttaa se että "kaikki lämpö tulee hyödyksi", kun joka watilla saa maasta kolme ilmaista.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

Mitähän maksaisi sellainen tuloilmapatteri asennettuna ja siihen järvikylmä tässä kohteessa? TMA? Tällöinhän PILP toimisia vain passiivisena LTO-kojeena. :cool:
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
Mitähän maksaisi sellainen tuloilmapatteri asennettuna ja siihen järvikylmä tässä kohteessa? TMA? Tällöinhän PILP toimisia vain passiivisena LTO-kojeena. :cool:

Vaikea tuohon on saada tonnia uppoamaan, vaikka vetäisi järveen oman 100m:n lenkin. Sitten runsaan sadan euron kierrätyspumppu ja jos itse kenno maksaa muutaman satasen, niin PILPin kompressorin voi tosiaan sammuttaa pysyvästi, kesällä riittää viileää, tuloilma pysyy 10...15 asteen vaiheilla vuoden ympäri jne. Sähköä menee 25W tms. (Edellytyksenä on tietysti käyttöveden varaaja MLP:n yhteydessä).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

pekka5 mites olisi tällainen "köyhän miehen MLP"?

PILPin höyrystin hävitetään ja tilalle kylmäpiiriin asennetaa levari ja siinä kierrätetään sitä järvipiirin nestettä. ;D

Eikös tuosta saada hyvällä COPilla lämpöä tuloilmaan ja levarin kautta tulistuslämpöä siihen isoonvaraajaan? Jos haluaa hifistellä, niin voisi hankkia lämminvesivaraajan priimaukseen ja voisi laskea ison varaajan lämpötilaa. Kesällä onnistuisi sillä M(PI)LP jäähdytys edelleen hyvällä COPilla samalla systeemillä. ;)

Tällä tavoin säästyy MLP laitteen investointikustannukset ja TMA on aikasten nopea. Ovatko kaikki tyytyväisiä? ;D :cool:
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

janti sanoi:
PILPin höyrystin hävitetään ja tilalle kylmäpiiriin asennetaa levari ja siinä kierrätetään sitä järvipiirin nestettä. ;D
Ja jos oikein rupeaa hurvittelemaan, hävittää myös PILPin toisen kennon ja laittaa tilalle MLP:n lämmittämästä lattiakierrosta tehoaan ammentavan pikku kennon. Saa sitten tuloilman pysymään talvellakin vähintään samalla tasolla kuin PILP-aikaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

roots sanoi:
Ei siinä ollut kuin se 6kW vastus siinä varaajassa jolla ajellaan talvella....ei taida poppaskonstit ihan riittää loppuun asti...muuta kuin lyhentäis vastusaikaa.

Eikös noissa MLP:ssä ole yleensä vastus mukana (jo ihan varalta)? Sitä paitsi, voihan tuo vanha vastuspannukin jäädä varalle tai toimivaksi museoesineeksi. Ja vielä selvennykseksi, että järvikennon kannattaisi olla raitisilmapuolella (siis erillinen osa suodattimineen, esim. mainitsemasi mallia, jollei edullisempaa jostakin löydy, jollaisesta tosin muistan lukeneeni), jolloin lämpöä voisi kesällä säätää LTO:n ohitusläpän avulla (jos siis sellainen on) ja vaihdella jäähdytyksen ja kuivauksen välillä. Ja lämmityskennon kannattaisi olla tuon kesähöyrystimen/talvilauhduttimen paikalla (tai aivan erillislaitteena tuloilmakanavan alussa, jos haluaa säilyttää koko PILP:in toimintakelpoisena museoesineenä). MLP:hän tuohon tulee joka tapauksessa kun kerran maa-(oik. järvi-)-putkistokin on jo asennettu.
 

pekka5

2003 Haato PILP>, 2012 Danfoss MLP>, 05/2022 IV-??
Vs: v2002 - 170/70 m2 omakotitaloon VILP vai MLP ?

kaikki viestit luin, osatiedoista oheisessa nyky kytkennän kuvassa. jotenkin usko loppuu tuohon kerrostumiseen, tapahtuukohan sitä ollenkaan vaikka pilpin liittäisi yläoksaan...
 

Liitteet

  • kaavio_2002_ulkoT=4.JPG
    kaavio_2002_ulkoT=4.JPG
    18,2 KB · Katsottu: 324
Ylös Bottom