Vaillantin laatu

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #1
Tuo minun MLP:ni on nyt ollut korjauksen kohteena runsaan 6,5 vuoden kypsässä iässä. Siinä kun on Raspi väylällä huomasin, että kylmäaineen vajausta näyttäis olevan - imupaine meni matalalle. Sisään kurkkiessa imupuolella olikin putkessa öljyä, mutta armaflexin alla se oli levinnyt niin, ettei paikkaa erottanut. Siinä kohtaa on schrader-pillien päässä kaksi anturia ja huoltoliitin + jonkinlainen aineen puolelta toisellesiirtoputki.

No - lisäsin loggausta ja tilasin korjausta paikalle. Ensimmäisellä kerralla ei ollut R407:aa mukana, eikä vuotoa spraylla löytynyt. Toisella kertaa juotettiin kaikki sen puolen pillit ja vaihdettiin schraderit. No - vuoto lisääntyi. Kolmannella kerralla ( tänään ) spray näytti missä kuplii ( se putki ) ja siihen laitettiin nyt sitten tuhdisti hopeaa. Saisi luvan pitää, pakkaset tulossa.

Vaan tarkempi huomio löysi datasta toisenkin kummallisuuden - lämmitysverkon paine käyttäytyi kummasti. Syyksi paljastui Vaillantin lämminvesivaraaja, joka vuoti ajoittain vettä kierukan kautta lämmitysverkkoon. Niinpä se on nyt pois käytöstä, käyttövettä tekee Tori.fi:stä ostettu Tehowatin raato. Käyttämätön pönttö joka oli kai kuljetusvaurion takia mennyt varaosiksi, ei siinä enää ollut mitään kiinni, mutta ohjaus ja vastus löytyivät samasta paikasta.
 
Viestejä
3 409
#2
Siihen sitten ilmaantui heti laakista enemmänkin murheita. Onko suunnitelmia tuon varaajan suhteen? Se mitä tuota maalämpöfoorumia on tullut selattua niin ei nuo varaajan pettämiset aivan tuntemattomia ole vaikka silti varsin harvinaisia. joillain silti raksuttaa 30 vuotiaskin kone vielä. Onko vaillantin varaaja anodilla, sähköanodilla vai ei kummallakaan?

Joskus olen miettinyt itsekseni että mitä tuo paineen pumppaaminen ~3bar -> 10 bar jatkuvasti tekee varaajalle. Luulis ettei se ainkaan mitään asiaa paranna.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #5
Mites Vaillantin kanssa hommat etenee?
Paineet pysyvät toistaiseksi, mutta ainetta pitää hävitä aika paljon, ennenkuin se näkyy antureissa selvästi. Ukot panivat kuoren kiinni, en ole vielä käynyt katsomassa näkyykö öljyä. Siellä on uudet Armaflexit, pitäis erottua. Varaajille en ole tehnyt vielä mitään. Siinä alkuperäisessä on anodi jota en ole vielä kurkkinut, siellä on vedet sisällä koska se on edelleen yhdellä putkella lämmitysverkossa kiinni, mutta käyttöveden paineet sain pois. Tarttis laittaa vielä yks sulku... mutta ei ole viitseliäisyys riittänyt.

Vaillantin myyneen putiikin asentajat eivät siinä juotoshommien lomassa olleet sitä mieltä että kannattaisi vaihtaa samanlaiseen Vaillantiin.. Nibellä on vastaavantyyppinen 300l pönttö jonka saa rosterisena rosterikierukalla. Sellainen sinne varmaan tulee. Ottaisin väljemmän kierukan takia 500l mallin, mutta se ei mahdu ovesta.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Viestejä
235
#6
Nibellä on vastaavantyyppinen 300l pönttö jonka saa rosterisena rosterikierukalla. Sellainen sinne varmaan tulee. Ottaisin väljemmän kierukan takia 500l mallin, mutta se ei mahdu ovesta.
Kysymyshän saattaa olla typerä, mutta eikö mahdu vaikka purkaa karmeja jne?

Kun tuolla on juotettu, on pakko olla ollu typpipullo mukana (muuten on putket täynnä paskaa), tekivätkö painekoetta typellä? Mikäli on edes pieni aavistus vuodosta, niin pieni määrä kylmäainetta joukkoon, riittävästi painetta ja snifferillä käy paikat läpi että onko vielä vuotoja. Melko tarkkaan voi sanoa että onko tiivis vai ei..
(näin tietty täydellisessä maailmassa, realistisesti kylmökallella hakkaa huoltomittarit hiacen paksissa hyllyjä, juotoksissa ei typpeä käytetä suojakaasuna ja tyhjiöinnin varmistus katsotaan niistä huoltomittareista..)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #7
Kysymyshän saattaa olla typerä, mutta eikö mahdu vaikka purkaa karmeja jne?

Kun tuolla on juotettu, on pakko olla ollu typpipullo mukana (muuten on putket täynnä paskaa), tekivätkö painekoetta typellä? Mikäli on edes pieni aavistus vuodosta, niin pieni määrä kylmäainetta joukkoon, riittävästi painetta ja snifferillä käy paikat läpi että onko vielä vuotoja. Melko tarkkaan voi sanoa että onko tiivis vai ei..
(näin tietty täydellisessä maailmassa, realistisesti kylmökallella hakkaa huoltomittarit hiacen paksissa hyllyjä, juotoksissa ei typpeä käytetä suojakaasuna ja tyhjiöinnin varmistus katsotaan niistä huoltomittareista..)
No eihän sieltä mikään paikka isosti auki ollut koko aikana, niihin juotoksiin laitettiin lisää tavaraa ulkopuolelle kun aineet oli talteenotettu. Se, onko kylmäaine + typpi jotenkin parempi kuin kylmäaine keskenään onkin sitten mielenkiintoinen asia. Painekokeen toki olisi voinut sillä typellä tehdä. Tyhjiöinti, jolla siis lähinnä imuroitiin ne sisäpuolen käryt ( huoltoliitin oli siinä 10 cm päässä juotoksesta ) meni kellon mukaan. Tuskin ovat kaikki haihtuvia - sinne ne loput jää vaikka kuinka vetelisi tyhjiöpumpulla. Ja eikun aineet sisään ja menoksi. Kompuralla on 10 vuoden takuu... ei siellä siis muuta ylimääräistä ole kuin kärynnyttä kylmäainetta ja öljyä, ei sinne mistään ilmaa tai vettä mennyt.
 
Viestejä
7 081
#10
Kuulemma joku vedenlaatu sitten tuhoaa rosteripytyn. Että suo siellä jne. Pytty vedenlaadun mukaan.

edit: https://www.alyvaraaja.fi/artikkelit/mika-on-lamminvesivaraajan-kayttoika/
Oma kokemukseni mökiltä kloridipitoisen veden käytöstä viittaa kyllä aivan muuhun, kuin jutussa väitetään.

Yksi kuparista tehty varaaja oli vuosikymmeniä ensin lämmittämässä merivettä ja sen jälkeen varsin kloridipitoisessa porakaivossa. Pytyssä ei havaittu vikoja, kun se lopulta tarpeettomana romutettiin. Matkan varrella mm. merivettä kerran pääsi vuotamaan ylikuumenemisvarokkeen kierteistä termostaattiin seurauksena kärkien juuttuminen kiinni ja laitteen muuttuminen höyrynkehittimeksi, mutta tuokin asia korjautui puhdistamalla suola pois termostaatista puhtaalla vedellä uittamalla.

Sitten on yksi iso rosterivaraaja ollut vuosikymmeniä ensin kloridipitoisessa porakaivovedessä ja sen jälkeen kunnallisessa vesijohtovedessä. Tarkistin tuon sisäpuolelta kunnaliseen vesijohtoveteen siirtymisen jälkeen, eikä vaurioista ollut mitään merkkiä nähtävissä (laitteen ulkokuorta on sen sijaan joutunut paikkailemaan niittailemalla päälle peltivahviistuksia, kun on asennettu saunaan lauteiden alle).

Vielä on ollut pari emalianodivaraajaa, jotka ovat olleet kiinni tuossa kloridipitoisessa porakaivovedessä yli kymmenen vuotta ja kyllä lopputulema on murheellinen: Toinen on hylätty varaosiksi sisäpuolen ruostumisen takia. Tuohon on kerran vaihdettu anodi. Toinen on edelleen käytössä kunnallisessa vedessä, mutta kyllä on sisältä surkean näköinen ja odotan sen hajoavan minä hetkenä tahansa (laite on aina pakkaskaudella tyhjennettynä). Tuohon on puolestaan kerran vaihdettu sekä anodi että vastusasetelma, kun vastus oli syöpynyt toimimattomaksi.
 
Viestejä
3 409
#11
Oletan että kyseessä oli erillinen kierukalla lämmitettävä 300l emaloitu varaaja anodilla, vaillantin sivuilla näyttää olevan ainakin geostor varaajasta maininta että se on kahdella magnesium anodilla ja varaajan kunto pitää tarkistaa vuosittain (oletan että koskee myös anodia). Ja tarvittaessa vaaraajaan on saatavilla myös huoltovapaa anodi(lienee tämä sähkötoiminen). Sinällään jos anodi on kulahtanut loppuun ja varaaja siksi hapantunut niin syyllinen taitaa löytyä peilistä?

https://www.vaillant.fi/asiakkaat/t...aajat-on-tarkoitettu-lampopumpuille-6593.html

Jokuaika taapäin näistä anodeista taisi olla turinaa täällä:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/varaajat-materiaalit-korroosio-suojautuminen.27168/
 
Viestejä
1 902
#12
Aika rasittava ratkaisu minusta tuommoinen anodin kyttääminen kun Suomen vesien kanssa rosteripytty on 99% tapauksista huoltovapaa 20 vuotta ainakin.

Kuinkahan monta vesivahinkoa on maksettu noiden takia (anodi vaihtamatta) vs. montako vuotoa on ollut rosteripytyissä...
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Viestejä
12 803
#13
Aika rasittava ratkaisu minusta tuommoinen anodin kyttääminen kun Suomen vesien kanssa rosteripytty on 99% tapauksista huoltovapaa 20 vuotta ainakin.

Kuinkahan monta vesivahinkoa on maksettu noiden takia (anodi vaihtamatta) vs. montako vuotoa on ollut rosteripytyissä...
Taisi joissain varaajissa anodi ole vielä niin hankala uusia että se jää väkisinkin tekemättä, samalla vaihtuukin sitten koko aparaatti.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #14
Taisi joissain varaajissa anodi ole vielä niin hankala uusia että se jää väkisinkin tekemättä, samalla vaihtuukin sitten koko aparaatti.
Esmes Tehowatin varaajassa anodi on käytännössä mahdoton vaihdettava - se roikkuu ylhäällä pöntön sisällä kuuman pään putken tukiraudasta.
Toki jos se on vaan kierteellä kiinni niin jollain 1,5m varrella pyörittämälä sen voisi saada vaihdettua pohjassa olevasta vastuksen reiästä.

Tutkin sen Vaillantin anodin kunhan saan tuon irti vesistä, mutta ei tuosta siis varaaja puhki mennyt vaan lämmityskierukka. Tuskin se kierukka mitään kovin epäjaloa ainetta on, ei luulisi ensimmäisenä uhrautuvan vaikka anodi olisi tehtaalla jäänyt laittamatta.
 
Viestejä
1 902
#15
Esmes Tehowatin varaajassa anodi on käytännössä mahdoton vaihdettava
Tehowatin?

Ohjeesta:
Molemmat säiliöt on valmistettu kestävästä jaloteräksestä.
Tehowatin käyttövedenvaraaja on tarkoitettu lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Sen toiminta on täysin automaattista. Käyttövedenvaraaja ei vaadi varsinaista huoltoa, mutta varolaitteen toiminta tulee tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa (ks. sivu 13, kohta Huolto).

Ei Tehowatissa pitäis mitään anodeja olla, oli varmaan joku toinen aparaatti mielessä?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #16
Ei Tehowatissa pitäis mitään anodeja olla, oli varmaan joku toinen aparaatti mielessä?
On siellä anodi - sitä vaan ei uskalleta ohjeissa mainita koska sitä ei voi vaihtaa. Valmistaja pettää aina. Ihan perinteinen paksu sauva. Jaa että mistäkö tiedän ? Rakensin tuossa ihan käyttämättömästä Tehowatista itselleni varaajan siksi aikaa, että saa tuon lämpöpumpun oman varaajan vaihdettua. Laite on siis kuormasta pudonnut ja se oli purettu osiksi. Ostin siis pöntön, vastuksen ja ohjauksen 120e.
 
Viestejä
7 081
#17
Noista anodeista myös muodostuu kloridipitoisessa vedessä sakkaa, joka tukkii kaikki paikat. SIlloin kun vielä käytettiin porakaivovettä ei noita emalivaraajia meinannut sen takia edes saada syksyisin tyhjennetyksi, kun putket menivät ajan myötä tukkoon (sisällä oli sitten jälki sen näköistä, ettei olisi moisella sotkulla halunnut naamaansa pestä). Kunnalliseen veteen siirtymisen jälkeen tilanne alkoi tältä osin parantua. Kuparivaraajan osalta ei koskaan ollut vastaavia ongelmia edes meriveden kanssa eikä rosterivaraajalla saman porakaivoveden kanssa (merivedestä ei ole noiden kanssa kokemustakaan).
 
#18
Mitähän tuo sakka voisi olla ? Sinkkikloridi suolana liukenee ainakin hyvin veteen. Sinkkihydroksidi on sitä vastoin jo paljon niukkaliukoisempi suunnilleen neutraaliin veteen. Oliko sakka valkoista? Tosin valkoinen sakkakin voi muutaa helposti värinsä, jos siinä on humusta tai rautaa joukossa.
 
Viestejä
7 081
#19
Mitähän tuo sakka voisi olla ? Sinkkikloridi suolana liukenee ainakin hyvin veteen. Sinkkihydroksidi on sitä vastoin jo paljon niukkaliukoisempi suunnilleen neutraaliin veteen. Oliko sakka valkoista? Tosin valkoinen sakkakin voi muutaa helposti värinsä, jos siinä on humusta tai rautaa joukossa.
Valkoista tai harmaata ja kiiltävän oloista se oli. Uskoakseni tuo anodi oli magnesiumia, eli se voisi olla magnesiumhydroksidia tai magnesiumkarbonaattia. Kloridien vaikutus tuossa lienee lähinnä sähköisten prosessien nopeutuminen.
 
#20
Ei voi olla kuumavesivaraajassa ainakaan puhdasta magnesiumia. Ehkä alumiinin ja magnesiumin seosta.
Magnesiumhydroksidia sakka ei voi olla, koska se tekisi veden vahvasti emäksiseksi. Samalla tuo hydroksidi myös liukenisi.
Magnesiumkarbonaatti on erittäin niukkaliukoinen ja niin on myös sinkkikarbonaattikin.
 
#21
Niitä on näköjään erilaisia....

"Most water heater come with aluminum anode rods from the factory. They are the least expensive and provide the lowest level of protection. An aluminum anode rod will last about five years.

In some cases, aluminum anode rods can cause odors, but this is more of a problem with magnesium. Aluminum rods can get a build up of corrosive materials on them. This will make them difficult to remove, since the diameter of the rod increases.

The main complaint about aluminum is having the aluminum introduced into your water supply. Aluminum has been linked to several health problems including Alzheimer disease.

Magnesium Anode Rods
It is thought that magnesium is a superior metal for anode rods. Magnesium produces a stronger current than aluminum and provides better insurance against rust.

Magnesium that is dissolved in water is thought to have health benefits in contrast to aluminum that may have health concerns. Magnesium corrodes at a faster rate than aluminum so they do not last as long.

Where water odor is a concern, magnesium should not be used, since it reacts with bacteria and can cause odor. Magnesium anode rods cost more than aluminum and are used less often.

Combination Anode Rods
Where foul odors in the water are present an anode rod made of aluminum/zinc/tin is recommended. These anode reduce the generation of bacteria, since zinc is a natural inhibitor.


This type still uses aluminum, so there is that health question. They are also the most expensive anode rods you can purchase."
 
Viestejä
1 902
#22
On siellä anodi - sitä vaan ei uskalleta ohjeissa mainita koska sitä ei voi vaihtaa. Valmistaja pettää aina. Ihan perinteinen paksu sauva. Jaa että mistäkö tiedän ? Rakensin tuossa ihan käyttämättömästä Tehowatista itselleni varaajan siksi aikaa, että saa tuon lämpöpumpun oman varaajan vaihdettua. Laite on siis kuormasta pudonnut ja se oli purettu osiksi. Ostin siis pöntön, vastuksen ja ohjauksen 120e.
Kuinkahan Jäspin muut varaajat sitten? Niitä tosin ohjeissa tituleerataan kyllä hapokkaaksi, tuossa tehowatissa luki ”jaloteräs”. Tehowatti onkin sitten melko omituinen viritys, kusetus suoraan sanoen. Vaikka ovat kyllä tietääkseni kestäneet ihan hyvin aikaa?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #23
On se jotain sellaista rosterin tapaista. Jos nyt aletaan teoretisoimaan, niin sellaisen aineen pintaan muodostuu oksidikerros joka suojaa, mutta moinen kerros jaloissa teräksissä ei kestä sitä että sen pintaan tulee esmes rautahiukkanen. Voi olla että tuollaisessa ympäristössä anodi ei kulu samaa tahtia kuin mustemman raudan pöntöissä, mutta se suojaa noilta pistevaurioilta tms.
 
Viestejä
1 902
#24
On se jotain sellaista rosterin tapaista. Jos nyt aletaan teoretisoimaan, niin sellaisen aineen pintaan muodostuu oksidikerros joka suojaa, mutta moinen kerros jaloissa teräksissä ei kestä sitä että sen pintaan tulee esmes rautahiukkanen. Voi olla että tuollaisessa ympäristössä anodi ei kulu samaa tahtia kuin mustemman raudan pöntöissä, mutta se suojaa noilta pistevaurioilta tms.
Eli esim. ruosteinen vesi voi olla tuolle huono? Tiedän yhden tehowatin ruosteisen kaivoveden kanssa... Hmm...
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viestejä
13 275
Valvoja #25
Eli esim. ruosteinen vesi voi olla tuolle huono? Tiedän yhden tehowatin ruosteisen kaivoveden kanssa... Hmm...
Ei varmaan parane tuomiota antaa, jaloteräksiäkin on monenlaisia ja yleensä kai ne osaavat lopulta itsensä korjata, huonoa tuuria tarvitaan läpireikään.
 
Ylös Bottom